top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hyrynsalmi

Päivitetty: 20. toukok.


Rajakartta: Hyrynsalmi

Erotettiin Paltamon pitäjän pohjoisosasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 23.1.1786 ja seurakunnan kirkkoherralle saatiin kuninkaallisen valtakirjan, jonka jälkeen seurakunta julistettiin kuninkaalliseksi 19.11.1804. Perustamisen yhteydessä seurakuntaan liitettiin Suomussalmen ja Puolangan kappelit, jotka erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1856 ja 1867. Seurakuntaan kuulunut Ristijärven kappeli erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896.


Kylät

Hyrynsalmi, Kytömäki, Luvankylä, Moisiovaara, Oravivaara, Tapanivaara


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran vastikejyvät 3,02 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896.


Kirkkoherrat

1803–1845 Johan Wegelius

1847–1849 Karl Saxa

1891–1915 Jonas Eliel Snellman, ensin vt. kirkkoherra

1921–1955 Toivo Pekka Liimatta


Kappalaiset

1786–1788 Johan Appelgren

1792–1808 Erik Ekdahl, siirrettiin Ristijärvelle


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1788–1789 Johan Boman


Ylimääräiset papit

1818–1819 Adolf Forbus, kirkkoherran apulainen

1820–1826 Julius Alexander Krank, kirkkoherran apulainen

1826–1830 Frans Isak Fortell, kirkkoherran apulainen

1829–1833 Julius Abraham Vidgrén, kirkkoherran apulainen

1833–1834 Jakob Fredrik Liljeblad, kirkkoherran apulainen

1834–1836 Jakob Arvid Frosterus, kirkkoherran apulainen

1836–1839 Karl Adolf Eberhardt, kirkkoherran apulainen

1839–1848 Johan Vegelius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1848–1849 Robert Mellin, kirkkoherran apulainen

1849–1853 Karl Otto Tenlén, vt. kirkkoherra

1856–1858 Johan Lagus, vt. kirkkoherra

1880 Samuel Abraham Strömmer, vt. kirkkoherra

1880–1881 Konrad Ferdinand Melartin, vt. kirkkoherra

1901 Kaarlo Emil Kalli, vt. kirkkoherra

1909 Kaarlo Väinö Johannes Pfaler, vt. kirkkoherra

1909– Johan William Hirvonen, vt. kirkkoherra

1915–1921 Toivo Pekka Liimatta, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Hyrynsalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1786, tilikirjat vuodesta 1787 ja historiakirjat vuodesta 1787. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1951.


Kansallisarkisto on digitoinut Hyrynsalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

50 katselukertaa

Commenti


Hae

bottom of page