Search this site

Yksi Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, joka lienee perustettu 1300-luvulla. Nykyinen Pyhän Laurin harmaakivikirkko rakennettiin perimätiedon mukaan vanhan puukirkon pohjalle noin 1513–1533. Puukirkon rakentamisvuotena pidetään vuotta 1304. Kirkko kärsi suuria vaurioita isonvihan aikana. Uusi kirkko valmistui 1877. Seurakuntaan alkuaan kuuluneita tiloja liitettiin Vaasan eli Mustasaaren kaupunkiseurakuntaan 1651. Seurakuntaan kuulunut Ylistaron kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Vuonna 1830 perustettu Orismalan tehdasseurakunta yhdistettiin emäseurakuntaan 1869. Palon rukoushuonekunta perustettiin, kun rukoushuoneen rakentamiselle annettiin lupa Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.6.1907. Isonkyrön kunta perustettiin 1965. Muut nimet Kyrobominne, Storkyro Maakirjakylät Heikkola, Hevonkoski, Ikola, Ihola, Isonkylä, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Napue, Orismala, Palo, Palhojais (Palhojainen), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Waltala, Ventälä, Yryselä Naapuriseurakunnat Laihia , Orismala , Vähäkyrö , Vöyri , Ylihärmä , Ylistaro Papisto Kirkkoherralle suoritetuista heinistä kuninkaan käskykirje 20.6.1568 ja 26.6.1591. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin 1625–1809, vaikka kuningas antoi luvan viran lakkauttamiselle 7.12.1756. Kirkkoherran virkatalosta on ollut 98 hehtaaria torpparien viljeltävänä. Kirkkoherrat 1543 Laurentinus Torstani –1550 Canutus 1550–1589 Jacobus Sigfridi Geet 1590–1593 Simon Johannis Nurka (Nurkerus) 1604–1611 Johannes Marci Urus 1611–1622 Matthias Georgii Dubblare 1622–1644 Georgius Thomæ Patur 1644–1670 Isaacus Henrici Brennerus 1672–1712 Israel Erici Alftanus 1721–1750 Nicolaus Aejmelaus 1751–1805 Johannes Aejmelæus 1806–1817 Nils Aejmelaeus 1818–1825 Johan Sundvall 1829–1843 Gustaf Gadolin 1845–1854 Karl Erik Hällfors 1856–1870 Lars Jakob Stenbäck 1871–1886 Oskar Vilhelm Forsman 1888– Gustaf Durchman Kappalaiset 1580 Bernhardus Petri 1581 Jacobus Olai 1589 Henricus 1593–1608 Casparus Martini Alstadius Michael Simonis Nurka –1628 Jacob Pauli Peldonius 1628–1644 Isaacus Henrici Brennerus 1628–1658 Laurentius Petri Wasensis –1659 Arvidus Olai 1659–1690 Henricus Isaaci Brennerus 1660–1679 Clemens Martini Kyroensis 1691–1705 Jacobus Peldanus 1705–1732 Johan Heischius 1732–1747 Israel Alftan 1748–1769 Israel Aejmelaeus 1769–1797 Israel Reinius , vanhempi 1798–1845 Israel Reinius , nuorempi 1848–1865 Johan Tamlander 1867–1868 Karl Adolf Lilius 1870–1885 Johan Granqvist 1889–1898 Niilo Engelbert Vainio 1898– Konstantin Kalke Pitäjänapulaiset 1625–1628 Laurentius Petri Wasensis –1660 Clemens Martini –1674 Ericus –1679 Gustavus Isaaci Brennerus –1691 Matthias Reinius –1699 Gabriel Escholin 1699–1705 Johanes Heischius 1718–1722 Israel Alftan 1722–1732 Anders Amnelin 1733–1738 Mikael Forsberg 1735–1741 Barthold Kennelius 1741–1746 Anders Blåholm 1747–1748 Israel Aejmelaeus 1759–1782 Karl Moliis 1799–1805 Jonas Gustaf Spoof 1806–1809 Herman Malmberg 1809–1811 Jakob Ekberg 1824 Toppelius 1842–1858 Frans Oskar Durchman , persoonallinen pitäjänapulainen Ylimääräiset papit 1738 Matthias Choraeus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1747–1750 Johan Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1777–1778 Nils Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1783–1790 Karl Fredrik Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen 1787–1798 Israel Reinius , kappalaisen apulainen 1797–1798 Gabriel Sarlin , kappalaisen apulainen 1799–1806 Nils Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1809–1811 Johan Daniel Alcenius , kirkkoherran apulainen 1812–1835 Johan Reinhold Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1823–1836 Johan Fredrik Reinius , kappalaisen apulainen 1827–1828 Johan Canstrén , pappien apulainen 1835–1843 Herman Magnus Inberg , sijaiskirkkoherra 1836–1840 Otto Vilhelm Simelius , kappalaisen apulainen 1839–1842 Frans Oskar Durchman , kirkkoherran apulainen 1841 Moses Runsten , kappalaisen apulainen 1841–1848 Jakob Vettberg , kappalaisen apulainen 1843–1845 Per Edvard Åberg , sijaiskirkkoherra 1845–1846 Viktor Fredrik Lilius , kirkkoherran apulainen 1846–1856 Anders Johan Lilius , kirkkoherran apulainen 1848–1850 Jakob Aulin , kirkkoherran apulainen 1855–1857 Johan August Lindelöf , kappalaisen sijainen 1857–1863 Johan Ferdinand Ignatius , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1858–1859 Karl Alfred Konstantin Moliis , kirkkoherran apulainen 1859–1866 Jakob Cederberg , kirkkoherran apulainen 1863–1867 Herman Maurits Inberg , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1866–1867 Karl Johan Idman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1867–1871 Gustaf Fredrik Pohjala , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1874–1888 Oskar Forsman , kirkkoherran apulainen 1876–1877 August Vilhelm Lund , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Johan Alfred Lilius , vt. kappalainen 1888 Karl Johan Henriksson , vt. kappalainen 1889 Abram Kettunen , vt. kappalainen Arkisto Isonkyrön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1708 ja historiakirjat vuodesta 1708. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1567–1959. Kansallisarkisto on digitoinut Isonkyrön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1361, jolloin Pyhän Nikolain kirkolle annettiin kaksi veromaata Gudlogsbölestä. Seurakunnan omistamaa aluetta kutsuttiin myöhemmin nimellä Gårdsböle. Tanskalaiset ryöstivät kirkkoa ja pappilaa 25.8.1509. Kirkko paloi salanmaniskun aiheuttamasta palosta 12.7.1623 ja 15.7.1736. Kirkkoa korjattiin 1733–1735 ja 1840–1742. Vuonna 1677 kirkon sakaristossa ilmoitettiin pidettävän joskus jumalanpalveluksia suomeksi ja myöhemmin seurakunnassa pidettiin suomenkielinen jumalanpalvelus vähintään neljä kertaa vuodessa. Seurakunta muodostettiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi keisarin käskykirjeellä 24.11.1831 ja prebenda lakkautettiin 1865. Seurakuntaan perustettiin Westanqvarnin kansanopisto 1895. Muut nimet Ingå Maakirjakylät Barö, Bastö, Bjurs, Berg, Bolstad, Bredslätt, Breds, Böle, Dal, Dams, Elgsjö, Espings, Finnböle, Finnpadda, Flyts, Gråmarsböle, Gumböle, Gårdsböle, Haga, Hirvdal, Hofgård, Illans, Ingarskila, Innanbäck, Joddböle, Johannesberg, Jutans, Kallkulla, Krämars, Kusans, Lill-Ramsö, Linkulla, Lågnäs, Långvik, Mossaböle, Näs, Ors, Prästgården, Pålsböle, Stor-Ramsö, Rankila, Rådkila, Rövass, Siggböle, Sonasund, Stormora, Ström, Svartbäck, Svensby, Sågars, Torp, Tostholm, Täckter, Utanåker, Wahrs, Wassböle, Westankvarn, Westerby, Westerkulla, Wålöholme, Ålkila, Ålö, Österkulla, Östersolberg, Stora Fargerö Naapuriseurakunnat Degerby , Fagervik , Karjaa , Lohja , Siuntio , Snappertuna Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 23.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 27.5.1819. Kirkkoherralle maksetuista kymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 20.7.1841. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 29.9.1868. Seurakunnassa oli ajoittain kaksi kappalaista kunnes yhdestä kappalaisesta säädettiin kuninkaan kirjeellä 3.8.1723. Kirkkoherrat 1392 Olof 1405 Anders 1423 Henrik Bertilsson Svarte 1437–1451 Jönis Hvit 1479 Ragvald 1536–1537 Jöran 1540–1549 Thomas Johannis 1552–1593 Henricus Thomæ 1599–1601 Henricus Johannis 1601–1619 Nicolaus Laurentii Forsius 1620–1627 Jacobus Matthiae 1633–1656 Henricus Henrici 1657–1671 Johannes Georgii Krokius (Krook) 1672–1680 Gabriel Henrici Hagerus 1681–1689 Henricus Gabrielis Hagerus 1689–1692 Matthias Johannis Krook 1693–1711 Gabriel Stenberg 1711–1713 Henric Alanus 1713–1719 Johan Drysenius 1719–1730 Gabriel Hartman 1731–1738 Alexander Kepplerus 1739–1774 Jakob Sirelius 1775–1798 Anders Johan Alftan 1799–1831 Johan Åhman 1831–1837 Benjamin Frosterus 1838–1847 Alex Adolf Laurell 1848–1865 Frans Ludvig Schauman 1867–1885 Jakob Henrik Roos 1887–1897 Gustaf Magnus Boijer 1897–1912 Oskar Viktor Begroth 1914–1950 Lars Oskar Kjäldström Kappalaiset 1590– Henricus Johannis 1606–1619 Jacobus Matthæi 1625– Henricus Henrici 1635–1658 Martinus 1659–1672 Gabriel Henrici Hagerus 1672–1676 Andreas Ståhlfoth 1677–1692 Jacobus Lanæus 1692–1720 Jacobus Wendalius 1722–1729 Jakob Junge 1724–1734 Henrik Astenius 1735–1750 Johan Haraldi Alftan 1752–1754 Henrik Gustavi Gelin 1755–1769 Jakob Abraham Alanus 1770–1775 Anders Johan Alftan 1776–1789 Karl Bergman 1790–1830 Fredrik Gråå 1831–1834 Bror Emmanuel Valbeck 1835–1864 Jonas Fredrik Berg 1870–1879 Erik Vilhelm Henrik Linderoos 1901–1902 Herman Oskar Mäkelä 1904–1915 Karl Mikael Erenius 1917–1925 Paul Berndt Danielsson 1926–1928 Artur Emil Ahlblad 1935–1937 Alf Ruben Göte Torckell 1937–1941 Martin Valdemar Sandvik 1941–1946 Knut Vilhelm Jansson Apulaiset ja sijaiset 1730–1731 Abraham Miödh , armovuodensaarnaaja 1730–1732 Daniel Sirelius , armovuodensaarnaaja 1785– Lars Anders Borgström , kirkkoherran apulainen 1790–luku Daniel Olenius , kirkkoherran apulainen 1794 Henrik Tötterman , apulaispappi 1801–1825 Karl Gustaf Pihl , kirkkoherran apulainen 1825–1832 Adolf Dahlberg , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1827–1828 Johan Fredrik Tötterman , kirkkoherran apulainen 1828–1831 Tomas Lundell , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1832–1838 Johan Fredrik Hilldén , kirkkoherran apulainen 1834–1835 Otto Reinhold Halleen , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1838–1850 Josef Lindgren , kirkkoherran apulainen 1840–1841 Johan Salenius , kappalaisen apulainen 1841 Johan Fredrik Hällfors , kappalaisen apulainen 1841–1842 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall , kappalaisen apulainen 1842–1844 Josef Reinhold Hedberg , kappalaisen apulainen 1844–1847 Karl Kasmir Bernstedt , kappalaisen apulainen 1848–1854 Ernst Odert Reuter , kirkkoherran apulainen 1851–1852 Johan Fredrik Grönlund , kappalaisen apulainen 1852–1867 Frans Joakim Torckell , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1854–1855 Emil Teodor Grestrin , kappalaisen apulainen 1855 Johan Gustaf Hällfors , kappalaisen apulainen 1856–1857 Karl Johan Engelbrecht Blombergh , kappalaisen apulainen 1857–1858 August Vilhelm Bergman , kappalaisen apulainen 1858–1860 Karl Dahlberg , kappalaisen apulainen 1860–1867 Mauritz Hultman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1879 Viktor Emil Ahlstedt , vt. kappalainen 1879–1883 Edvard Eliel Lundell , vt. kappalainen 1883–1884 Karl Alex Adhemar Koski , vt, kappalainen 1884–1885 Reinhold Alexander Vikström , vt. kappalainen 1885–1887 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1887–1891 Oskar Fredrik Lindvall , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1891–1897 Fredrik Villenius , vt. kappalainen 1897–1898 Paul Gustaf Vikman , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1898–1900 Anders Kristofer Kuhlman , vt. kappalainen 1900–1901 Verner Adolf Kyrö , vt. kappalainen 1903 Artturi Heikki Arho , vt. kappalainen 1946–1951 Knut Vilhelm Jansson, apulaispappi Arkisto Inkoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1637 ja historiakirjat vuodesta 1636. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnssa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–. Kansallisarkisto on digitoinut Inkoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Sippolan emäseurakunnan alueelle Anjalan kosken itäiselle rannalla rakennettiin puuhiomo ja paperitehdas, jonka ympärille muodostui seurakunta tehtaan omistajien rakennutettua tehtaan työväestöä ja ympäristön asukkaita varten kirkon noin 800 hengelle 1910. Emäseurakunnan papisto kävi pitämässä kirkossa jumalanpalveluksia. Seurakunta liitettiin perustettuun Anjalankosken seurakuntaan 1999. Muut nimet Ingerois Naapuriseurakunnat Sippola Arkisto Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Inkeroisen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1623–1626. Seurakunnan viimeisin kirkko rakennettiin 1839 ja suljettiin 1937. Seurakunnassa oli 3 686 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Anola, Aroteppola, Hapoisi, Hovinmäki, Isoran Lopotti, Iisakkala, Kapasi, Kavattila, Kirtsala, Kissala, Kortela , Koski, Lankila, Masala, Mokkola, Montila, Niippola, Olosi (Olosinmäk), Papusi, Petrovsina, Pokrova, Porkkasi, Possai, Potola, Putrola, Putronmäki, Puusta, Rahikkala, Riihikylä, Saahosi, Soinila. Suomen Jerttova, Tuomaala, Tusinansuu, Uusi-Kallila, Vanha-Kallila, Voiskorova Naapuriseurakunnat Järvisaari , Keltto , Liissilä , Venjoki

Mainitaan Taivassalon emäseurakunnan kappelina jo 1554. Iniö mainitaan paikkakuntana jo 1520-luvulla. Seurakunta sai oman papin 1689. Anomukseen kappeliseurakunnan erottamiseksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja omaksi pitäjäkseen kuningas antoi kieltävän vastauksen 12.5.1803. Vuonna 1800 rakennettu kivinen kirkko tuhoutui tulipalossa 1879 ja uusi kirkko rakennettiin kivestä kolehtivaroilla 1880. Erotettiin Taivassalosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 29.1.1908. Uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923 siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan. Iniön kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Länsi-Turunmaan kuntaan 2009. Maakirjakylät Jemnholm, Jumo, Keistiö, Kolkko, Norrby, Söderby, Åselholm Naapuriseurakunnat Brändö , Houtskari , Korppoo , Kustavi , Velkua Papisto Kappalaiset 1689–1714 Johannes Ukonius 1715–1722 Henrik Malm 1723–1729 Nikolaus Thomae Berger 1739–1788 Petrus Nycander 1790–1808 Jakob Andreas Gylling 1808–1834 Anders Lundell 1836–1865 Abraham Engblom 1867–1870 Erik Vilhelm Henrik Linderoos 1900–1906 Erik August Göransson 1907–1908 Emil Edvard Elenius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1780–1784 Adolf Reinhold Svebilius , kappalaisen apulainen 1785–1787 Johan Sommarfelt 1815–1817 Karl Adolf Velling, kappalaisen apulainen 1823 Anders Dahl , kappalaisen sijainen 1840–1843 Henrik Ahlgren , kappalaisen sijainen 1866 Emil Leonard Lydén , vt. kappalainen 1866–1867 Erik Vilhelm Henrik Linderoos , vt. kappalainen 1871–1874 Fredrik Gideon Nilsdorff , vt. kappalainen 1874–1875 Anton Lukas Vilén , vt. kappalainen 1875–1877 Gustaf Edvard Sundvall , vt. kappalainen 1877–1882 Frans Bernhard Ingberg , vt. kappalainen 1882–1883 Karl Johan Blomroos , vt. kappalainen 1883–1885 Johan August Arne, vt. kappalainen 1885–1887 Nikolai Blom , vt. kappalainen 1887–1893 Gustaf Emil Lindberg , vt. kappalainen 1893–1898 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kappalainen 1898–1900 Johan Albert Lundelin , vt. kappalainen 1905–1907 Emil Albert Rudelius , vt. kappalainen 1908– Eino Eberhard Kiviluoto, vt. kappalainen Arkisto Iniön seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiankirjat alkavat vuodesta 1667. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1641–1947. Seurakunnan kirkon palossa 26.3.1880 tuhoutui yksi rippikirja. Kansallisarkisto on digitoinut Iniön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Inari kuului alkuaan Kemin emäseurakuntaan. Sai oman papin kuninkaallisella kirjeellä 16.2.1648. Inarissa oli oma pappi vuosina 1648–1660 ja 1669–1675. Mainittujen vuosien välissä kirkollisten asioiden hoito oli Kemijärven kappalaisen vastuulla. Inari perustettiin Kuusamon emäseurakunnan kappeliksi 1675. Liitettiin kappelina Utsjoen kirkkoherrakuntaan kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747. Sai oman kappalaisen keisarillisella käskykirjeellä 27.5.1837. Erotettiin Utsjoen seurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 7.3.1881. Inarin kunta perustettiin 1876. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielpajärvelle todennäköisesti 1646–1648 ja sen lahottua samalle paikalle rakennettiin uusi kirkko 1760. Kirkon tapuli rakennettiin vuoteen 1766 mennessä ja kirkko korjattiin nykyiseen asuunsa 1846. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa Juutuanjoten suulle 1882 ja kirkon vihki piispa G. Johansson 6.3.1892. Tämä kirkko tuhoutui talvisodan pommituksissa 4.2.1940. Myöhemmin seurakuntaan on rakennettu Inarin saamelaiskirkkona tunnettu kirkko 1951, Ivalon kirkko 1966 ja Saariselän tunturikappeli 1996. Seurakuntaan on kuulunut Kivijärven rukoushuone, joka määrättiin rakennettavaksi Arkangelin kuvernementin rajan luona oleskelleita tunturisaamelaisia varten keisarillisella käskykirjeessä 21.3.1861. Rukoushuone valmistui 1861 ja vihittiin 1871. Utsjoen ja Inarin papit toimittivat papinvirkaa Kivijärvellä vuorotellen kaksi viikkoa. Tästä palkaksi kumpikin pappi sai 50 ruplaa valtion varoista sekä Inarin katekeetta 25 ruplaa palkanlisää. Jumalanpalveluksia ei mainita pidetyn Kivijärvellä enää 1890-luvulla. Seurakunnassa oli nuorten naisten kristillisen yhdistyksen huone, joka perustettiin Keisarillisen senaatin myönnettyä yhdistykselle sen rakentamiseen Riutulan kylään 10 000 markkaa 12.4.1905. Seurakuntaan on kuulunut myös Ivalon vuonna 1934 rakennettu rukoushuone. Muut nimet Enare, Einare, Aanaar, Aanar, Anár Maakirjakylät Akujärvi, Kirkonkylä (Inari), Kyrö (Ivalo, Avveel, Avvil, Âʹvvel), Kaamanen, Koppelo, Muddusjärvi (Mudusjävri, Muddusjävri), Näätämö (Näytämö, Njávđám, Njávdán), Paadar (Pááđáár, Báđár), Paatsjoki (Paččvei), Törmänen, Väylä Naapuriseurakunnat Enontekiö , Kittilä , Muurmanni , Petsamo , Sodankylä , Utsjoki Papisto Kirkkoherran virkatalon kunnostamiseksi myönnettiin 2 871 markkaa Lapin kirkollisesta rahastosta Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.2.1900. Kirkkoherralle myönnettiin 300 markkaa ja seurakunnan lukkarille 150 markkaa Laanilan kultakaivannolla kaksi kertaa vuodessa pidettävistä jumalanpalveluksista Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.2.1903. Kirkkoherrat 1888–1898 Mats Hinkula 1899–1914 Lauri Arvid Itkonen 1916–1923 Frans Jalmari Tela 1923–1942 Tuomo Antero Itkonen 1942– Mauno Verner Aho Kappalaiset 1838–1847 Josef Vilhelm Durchman 1848–1856 Per Gustaf Ferdinand Hornborg 1857–1860 Edvard Vilhem Borg 1861–1864 Anders Abraham Favorin 1867–1868 Evert Brynolf von Konow 1870–1876 Kristian Kekoni 1876–1879 Natanael Kulhanen 1882–1888 Vikrot Alfred Virkkula Saarnaajat 1648–1660 Esaias Mansveti Fellman 1669–1675 Gabriel Tuderus Ylimääräiset papit 1847–1848 Frans Henrik Hällfors , vt. kappalainen 1856–1857 Edvard Vilhelm Borg , vt. kappalainen 1898–1899 Aukusti Koivisto , vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra 1901 August Hakkarainen , vt. kirkkoherra 1904 August Hakkarainen , vt. kirkkoherra 1907 Pekka Rudolf Heikinheimo , vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra 1908–1909 Pekka Rudolf Heikinheimo , vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra 1914–1915 Pekka Rudolf Heikinheimo , vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra 1946– Niilo Mattila, saamelaispappi 1940– Eino Häyrinen, rajaseutupappi Arkisto Inarin seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1731–1950. Utsjoen pappilan palossa 10.4.1834 tuhoutui tuolloin käytössä ollut Inarin rippikirja. Edellisen pääkirjan kansilehteen on tämän johdosta merkitty: "Fornyad år 1838 ifrån pagina 106, för att tjena till grund för en ny, i stället för den genom branden i Utzjock förlorade". Talvisodan päätyttyä sataa vuotta vanhemmat seurakunnan pää- ja historiakirjat sekä muu vanha arkistoaineisto lähetettiin Oulun maakunta-arkistoon. Loput kirkonkirjat käsillä olleina pelastuivat mutta suurin osa seurakunnan muusta arkistosta, kuten pöytäkirjat 1890–1927 ja Inarin kunnan arkisto, lähes kokonaisuudessaan katosivat. Kansallisarkisto on digitoinut Inarin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Impilahden ja Suistamon kylät mainitaan osana Sortavalan pogostan Sariolan perevaaraa 1500 ja myöhemmin vuonna 1589 Impilahti mainitaan kappelina. Luterilainen seurakunta perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen 1630-luvulla. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, jonka ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan 1638 ja ensimmäinen kirkko ainakin 1653. Ennen kirkon rakentamista harvalukuisen seurakunnan jumalanpalvelukset pidettiin talollisten kodeissa ja kesällä lehtimajoissa. Isonvihan aikana suurin osa ortodokseista muutti pois seurakunnan alueelta ja luterilaiset asuttivat ortodoksien vanhat asuinpaikat. Vuoden 1771 piispantarkastuksessa ehdotettiin uuden kappelin perustamista Pohjanmaan puolelle mutta ehdotus ei johtanut toimenpiteisiin tai kappeliseurakunnan perustamiseen. Seurakunnan jäseninä olivat myös ne harvat luterilaiset, jotka asuivat Kitelässä, Salmissa ja Mantsinsaarella. Impilahden Häyskynvaaran kylä, kooltaan 1,2 manttaalia, siirrettiin kuuluvaksi Ruskealaan keisarin käskykirjeellä 16.11.1885. Hajanaiseen seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja 1851. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Tähän saakka Suistamon ja Suojärven luterilaiset olivat kuuluneet Impilahden emäseurakuntaan. Salmin rukoushuonekuntaan asetettiin Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen 1905 ja se erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1937. Impilahden kunta perustettiin 1868. Impilahden kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Impilahden seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Impilahden asukkaat sijoitettiin Savonrannalle, Heinävedelle, Kangaslammille, Varkauteen, Kuusjärvelle, Tuusniemelle, Jäppilään, Kuopion maalaiskuntaan, Vehmersalmelle, Suonenjoelle, Leppävirralle, Riistavedelle ja Kaaville. Muut nimet Impilaks, Impilax Maakirjakylät Impilahti, Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Hättilä, Janaslahti, Joensuu, Kerisyrjä, Kirkonkylä, Kitelä, Koirinoja, Koivuselkä, Kokkoselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Metsäkylä, Mursula, Mäkisalo, Nietjärvi, Pitkäranta, Purovaara, Ruokojärvi, Räkäli (Kärpänvaara), Sumeria, Syskyjärvi, Syskyä, Uomas Naapuriseurakunnat Harlu , Salmi , Sortavala Papisto Hallitus hyväksyi kreivi Per Brahen toimenpiteen kirkkoherran asettamisesta kirjeessään 19.6.1640. Papin palkasta tehty suostumus vahvistettiin 3.3.1855. Kirkkoherrat 1638–1650 Aeschillus Magni –1666 Isaacus Matthiae Silanius 1671–1673 Sigfridus Erici Hollingius 1680–1690 Matthias Laurentii Pardanus 1691– Stefan Sylvester 1722–1730 Siggo Frondelius 1730–1738 Johan Henrik Granroth 1739–1749 Karl Ursinus 1749–1754 Henrik Nyberg 1754–1764 Johan Salmenius 1764–1766 Jaakko Abram Nyman 1766–1770 Jeremias Tonderus 1772–1800 Peter Masalin 1802–1803 Herman Löfström 1804–1820 Fredrik Spenner 1822–1838 Karl Gustaf Ferrin 1842–1850 Arndt Gerhard Lindfors 1852–1867 Karl Henrik Bergström 1871–1884 Mikael Adolf Pelkonen 1887–1898 Nils Hulkkonen 1899–1907 Aleksander Auvinen 1908–1920 Rafael Ferdinand Saraste e Sarlin 1923–1948 Iisakki Vihtori Talvitie Kappalaiset 1650 Johannes Matthiae –1703 Ericus Laurentii Kock 1762–1764 Jakob Abraham Nyman 1765–1790 Anton Mahlman 1791–1793 Klaudius Fegman 1794–1802 Herman Löfström 1808–1869 Gustaf Herman Löfström 1871–1887 Nils Hulkkonen 1888–1901 Antti Lappalainen 1902–1908 Taavi Inkeroinen 1909–1917 Akseli Armas Elias Roschier 1917–1921 Allan Kusta Saarela 1921–1926 Arvo Eino Johannes Tani 1926–1949 Ilmari Uuno Johannes Salomaa Ylimääräiset papit 1802–1808 Karl Gustaf Bökman , vt. kappalainen 1808–1810 Peter Adolf Vahlberg , kirkkoherran apulainen 1817–1822 Anders Renvall , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1827–1834 Axel Abraham Johnsson , kappalaisen apulainen, sijainen 1831–1832 Karl Johan Cederblad , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Johan Henrik Ekelund , kirkkoherran apulainen 1833–1840 Gustaf Magnus von Hertzen , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1839 Herman Fredrik Forsberg , kappalaisen sijainen 1839 Berndt Magnus Zilliacus , kappalaisen sijainen 1839–1851 David Sirelius , kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1848–1850 Zakarias Lille , kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen 1850–1853 Karl Johan Johnsson , kappalaisen sijainen 1853–1854 Abel Abednego Hilander , kappalaisen sijainen 1854–1855 Filip Viitikka , kappalaisen sijainen 1855–1856 Ulrik Siegberg , kappalaisen sijainen 1856–1858 Kristian Emanuel Calonius , kappalaisen sijainen 1858–1859 Anders Samuel Kiljander , kappalaisen sijainen 1859–1861 Bernhard Stenbäck , kappalaisen sijainen 1861–1871 Erik Johan Stavén , kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra ja -kappalainen 1884–1887 Per August Aschan , armovuoden saarnaaja kirkkoherran virassa 1886–1888 Heikki Hukkanen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1888 Johannes Hukkanen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1892–1893 Bror Artur Rudolf Dahlgren , kirkkoherran apulainen 1898–1899 Johannes Hukkanen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1898 Toivo Alexander Brummer , kirkkoherran apulainen 1898–1899 Kaarlo Arvid Vallenius , vt. kappalainen 1901–1902 Viktor Hämäläinen , vt. kappalainen 1903–1906 Pekka Hyttinen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1906–1907 Mikko Haapala, vt. kappalainen 1906–1907 Lauri Konstantin Eerola (Eriksson) , kirkkoherran apulainen, sittemmin vt. kirkkoherra 1907 Samuel Vilhelm Renko (Renfors) , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja 1907 Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen 1908–1909 Väinö Oskar Gustafsson, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra Arkisto Impilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1739. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1739–1951. Impilahden virkaatekevän kirkkoherran asunto, Metsäkylän Hukkasen tilan piharakennus, paloi 29.5.1899, jolloin rippi- ja lastenkirjat vuosilta 1880–1890, syntyneiden luettelot vuosilta 1857–1888 ja muuttaneiden luettelot vuosilta 1882–1899 tuhoutuivat. Kirkkoa uhkasi tulipalo sen läheisyydessä olleen talon sytyttyä tuleen 13.6.1939 mutta vaara saatiin torjutuksi eikä arkistoakaan menetetty tuolloin. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Impilahden seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Ruokolahden seurakunta rakensi Tainionkoskelle kirkon 1932, jonne asetettiin oma kappalainen. Kun lakkautetun Jääsken seurakunnan Suomen puolelle jääneet osat liitettiin Ruokolahteen, muodostettiin uusi Imatran kirkkoherrakunta 1949, johon tuli kuulumaan 17 268 ruokolahtelaista, 13 441 jääskeläistä ja 681 joutsenolaista. Imatran kunta perustettiin 1948 ja muodostettiin kaupungiksi 1971. Naapuriseurakunnat Jääski Arkisto Imatran seurakunnnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1949. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Ilomantsin pogosta ja ortodoksinen seurakunta mainitaan 1500, jolloin siihen kuului Ilomantsin, Nuotlahden, Sankajan ja Päkjärven perevaarat. Ilomantsin luterilainen kirkkoherrakunta perustettiin 1653, jolloin se sai oman papin. Venäläiset polttivat kirkon ja pappilan hyökätessään isonvihan aikana syksyllä 1703 ja samoin he polttivat seurakunnan molemmat pappilat 10.12.1741. Seurakunta oli Porvoon piispan anneksina 1821–1838. Ilomantsin kunta perustettiin 1875. Seurakuntaan kuuluneista Eno perustettiin rukoushuonekunnaksi 1600-luvulla, muodostettiin kappeliksi 1793 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Kovero eli Tuupovaara erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Marjovaara perustettiin rukoushuonekunnaksi 1913. Seurakunnassa pidettiin vuosittain kulmasaarnoja kaksi Koitereen kylässä ja kaksi tai kolme Koveron kylässä. Koitere sijaitsi noin 45 kilometrin päässä Ilomantsin kirkonkylästä ja Kovero noin 35 kilometrin päässä. Koitereen kulmakunnan mahdollinen erottaminen eri seurakunnaksi jätettiin toistaiseksi avoimeksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 26.2.1896. Ilomantsin kunta perustettiin 1875. Muut nimet Ilomants Maakirjakylät Ahvenjärvi, Eemisjärvi, Hattuvaara, Huhus, Huhmarisvaara, Ilaja, Ilomantsi, Joutsileinvaara, Kakonaho, Kinnasniemi, Kivilahti (Kivilaks), Kivilampi, Kokkokangas, Konnunniemi, Kontiovaara, Korentovaara, Kortevaara, Kovero, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapiovaara (Larinlaks), Liusvaara, Lokanlahti (Lokanlaks), Longonvaara, Lutikkavaara, Luutalahti (Luudanlaks), Maukkula, Mekrijärvi, Melaselkä, Naarvansalo, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Pirttijärvi, Putkela, Ryökkylä, Sonkaja, Sonkajanranta, Tokrajärvi, Tyrjänsaari, Vuottoniemi, Öllölä Naapuriseurakunnat Eno , Korpiselkä , Pielisjärvi , Suojärvi , Tuupovaara Papisto Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 23.11.1807 ja 13.10.1825 sekä Keisarillisen senaatin päätös 1.2.1870. Kirkkoherran deputaatti 6,38 hehtolitraa viljaa ja 30 markkaa 40 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Keisarillisen senaatin kirjeen 26.2.1896 mukaan supistetussa Ilomantsin kirkkoherrakunnassa kirkkoherran ja kappalaisen velvollisuutena oli muiden virkatehtävien ohessa pitää yhtenä pyhänä kuukaudessa julkinen jumalanpalvelus Möhkön ruukilla sen jälkeen, kun kulmakunnan luterilaiset asukkaat olivat siihen soveliaan kokoushuoneen hankkineet ja sitoutuneet kustantamaan papin edestakaiset matkat. Kirkkoherrat 1653–1681 Gregorius Wendalius 1681–1719 Samuel Kettunius 1722–1771 Anders Norrgren 1772–1774 Henrik Reinhold Stenroth 1776–1799 Klas Johan Molander 1801–1837 Johan Molander 1840–1858 Karl August Molander 1862–1884 Gregorius Monell 1886–1898 Frans Niklas Lacström 1902– Otto Alfred Airio (Malmgren) Kappalaiset 1674–1684 Samuel Kettunius 1684–1689 Georgius Harlenius 1690–1727 Ericus Lacman 1728–1734 Michael Lindenius 1735–1754 Henrik Lindenius 1757–1810 Kristian Hjerppe 1812–1822 Axel Matias Hackzell 1824–1840 Karl August Molander 1840–1856 Benjamin Fabritius 1860–1872 Karl Axel Vegelius 1872–1881 Johan Teodor Dahlström 1882–1902 Otto Alfred Malmgren 1902–1911 Heikki Hukkanen 1911– Kalle Juhani Hämäläinen , nimitettiin virkaan 1909 Ylimääräiset papit 1795–1817 Arvid Zakarias Sirelius , kappalaisen apulainen, pitäjän koulumestari 1799–1805 Henrik Johan Mechelin , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja 1803–1812 Gustaf Fredrik Hjerppe , kappalaisen apulainen, virka ja armovuodensaarnaja 1811–1819 Karl Johan Brusin , kirkkoherran apulainen 1817–1823 Karl August Molander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1821–1824 Erik Johan Terenius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja 1823–1826 Anders Johan Venell , sijaiskirkkoherran apulainen 1825–1827 Anders Ruuth , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Henrik Jonatan Melartin , sijaiskirkkoherran apulainen 1827–1829 Johan Johansson, sijaiskirkkoherran apulainen 1827–1836 Georg Magnus Järnefelt , sijaiskirkkoherran apulainen 1829–1831 Karl Hahl , sijaiskirkkoherran apulainen 1831–1834 Gregorius Aminoff , sijaiskirkkoherran apulainen 1836–1839 Karl Hellen , sijaiskirkkoherran apulainen 1837–1841 Per Syrenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1842 Mårten Henrik Fabritius , kirkkoherran apulainen 1842–1846 Gregorius Monell , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Karl Henrik Oskar Molander , kirkkoherran apulainen 1847–1858 Johan Molander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1855–1859 Klaus Erik Järnefelt , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1858–1862 Mikael Adolf Pelkonen , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja 1859–1860 Karl August Vegelius, armovuodensaarnaja, kappalaisen viransijainen 1881–1882 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius , virkaatekevä kappalainen 1882–1886 Pekka Harald , kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1889 Kaarlo Arvid Vallenius , virka– ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen 1899 Toivo Aleksander Brummer , armovuodensaarnaaja 1900–1901 Johan Hotinen , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen 1900–1901 Johan Henrik Helin , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen Arkisto Ilomantsin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1777 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1967. Kansallisarkisto on digitoinut Ilomantsin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hiitolan emäseurakunnan rukoushuonekunta. Vuonna 1500 Ilmeen kylä kuului osin Käkisalmen kaupunkipogostaan ja osin Kurkijoen pogostaan. Esiintyy lähteissä Ilmolan kappelina 1693. Seurakunnassa oli oma kappalainen 1691–1705. Uusi kirkko rakennettiin suureksi osaksi everstiluutnantti von Scottin kustannuksella ja vihittiin käyttöön 12.3.1777, jolloin siitä tuli Pyhän Annan nimikko. Hiitolan emäseurakunnan papisto piti seurakunnassa jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa. Muutoin lukkari luki sunnuntaisin saarnakirjasta saarnan. Liitettiin kappelina kuuluvaksi Rautjärven emäseurakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 16.6.1897. Kappeliseurakunta oli jakautuneena kahteen osaan vuoteen 1930 saakka, Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen-Ilmeeseen eli Rautjärven Ilmeeseen. Vuoden 1930 jälkeen nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakautuneet useaan pienempään kylään. Iso-Ilmee jakautui Keskikylään, Koskenkylään, Metsäkylään, Salokylään, Torsankylään ja Pieni-Ilmee Vanhaan-Ilmeeseen, Siisiälään ja Hynnilään. Muut nimet Ilmoila, Ilmes Kylät Iso-Ilmee, Pieni-Ilmee (Rautjärven Ilmee) Naapuriseurakunnat Hiitola , Rautjärvi Papisto Saarnaajat 1677–1698 Lars Herkepæus 1703–1705 Arvid Thoranus Arkisto Ilmeen kappeliseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1637–1931. Kansallisarkisto on digitoinut Ilmeen kappeliseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto