Ilomantsin pogosta ja ortodoksinen seurakunta mainitaan 1500, jolloin siihen kuului Ilomantsin, Nuotlahden, Sankajan ja Päkjärven perevaarat. Ilomantsin luterilainen kirkkoherrakunta perustettiin 1653, jolloin se sai oman papin. Venäläiset polttivat kirkon ja pappilan hyökätessään isonvihan aikana syksyllä 1703 ja samoin he polttivat seurakunnan molemmat pappilat 10.12.1741. Seurakunta oli Porvoon piispan anneksina 1821–1838. Ilomantsin kunta perustettiin 1875.
Seurakuntaan kuuluneista Eno perustettiin rukoushuonekunnaksi 1600-luvulla, muodostettiin kappeliksi 1793 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Kovero eli Tuupovaara erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Marjovaara perustettiin rukoushuonekunnaksi 1913. Seurakunnassa pidettiin vuosittain kulmasaarnoja kaksi Koitereen kylässä ja kaksi tai kolme Koveron kylässä. Koitere sijaitsi noin 45 kilometrin päässä Ilomantsin kirkonkylästä ja Kovero noin 35 kilometrin päässä. Koitereen kulmakunnan mahdollinen erottaminen eri seurakunnaksi jätettiin toistaiseksi avoimeksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 26.2.1896. Ilomantsin kunta perustettiin 1875.
Muut nimet
Ilomants
Maakirjakylät
Ahvenjärvi, Eemisjärvi, Hattuvaara, Huhus, Huhmarisvaara, Ilaja, Ilomantsi, Joutsileinvaara, Kakonaho, Kinnasniemi, Kivilahti (Kivilaks), Kivilampi, Kokkokangas, Konnunniemi, Kontiovaara, Korentovaara, Kortevaara, Kovero, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapiovaara (Larinlaks), Liusvaara, Lokanlahti (Lokanlaks), Longonvaara, Lutikkavaara, Luutalahti (Luudanlaks), Maukkula, Mekrijärvi, Melaselkä, Naarvansalo, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Pirttijärvi, Putkela, Ryökkylä, Sonkaja, Sonkajanranta, Tokrajärvi, Tyrjänsaari, Vuottoniemi, Öllölä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 23.11.1807 ja 13.10.1825 sekä Keisarillisen senaatin päätös 1.2.1870. Kirkkoherran deputaatti 6,38 hehtolitraa viljaa ja 30 markkaa 40 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.
Keisarillisen senaatin kirjeen 26.2.1896 mukaan supistetussa Ilomantsin kirkkoherrakunnassa kirkkoherran ja kappalaisen velvollisuutena oli muiden virkatehtävien ohessa pitää yhtenä pyhänä kuukaudessa julkinen jumalanpalvelus Möhkön ruukilla sen jälkeen, kun kulmakunnan luterilaiset asukkaat olivat siihen soveliaan kokoushuoneen hankkineet ja sitoutuneet kustantamaan papin edestakaiset matkat.
Kirkkoherrat
1653–1681 Gregorius Wendalius
1681–1719 Samuel Kettunius
1722–1771 Anders Norrgren
1772–1774 Henrik Reinhold Stenroth
1776–1799 Klas Johan Molander
1801–1837 Johan Molander
1840–1858 Karl August Molander
1862–1884 Gregorius Monell
1886–1898 Frans Niklas Lacström
Kappalaiset
1674–1684 Samuel Kettunius
1684–1689 Georgius Harlenius
1690–1727 Ericus Lacman
1728–1734 Michael Lindenius
1735–1754 Henrik Lindenius
1757–1810 Kristian Hjerppe
1812–1822 Axel Matias Hackzell
1824–1840 Karl August Molander
1840–1856 Benjamin Fabritius
1860–1872 Karl Axel Vegelius
1872–1881 Johan Teodor Dahlström
1882–1902 Otto Alfred Malmgren
1902–1911 Heikki Hukkanen
1911– Kalle Juhani Hämäläinen, nimitettiin virkaan 1909
Ylimääräiset papit
1795–1817 Arvid Zakarias Sirelius, kappalaisen apulainen, pitäjän koulumestari
1799–1805 Henrik Johan Mechelin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja
1803–1812 Gustaf Fredrik Hjerppe, kappalaisen apulainen, virka ja armovuodensaarnaja
1811–1819 Karl Johan Brusin, kirkkoherran apulainen
1817–1823 Karl August Molander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1821–1824 Erik Johan Terenius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja
1823–1826 Anders Johan Venell, sijaiskirkkoherran apulainen
1825–1827 Anders Ruuth, kirkkoherran apulainen
1826–1827 Henrik Jonatan Melartin, sijaiskirkkoherran apulainen
1827–1829 Johan Johansson, sijaiskirkkoherran apulainen
1827–1836 Georg Magnus Järnefelt, sijaiskirkkoherran apulainen
1829–1831 Karl Hahl, sijaiskirkkoherran apulainen
1831–1834 Gregorius Aminoff, sijaiskirkkoherran apulainen
1836–1839 Karl Hellen, sijaiskirkkoherran apulainen
1837–1841 Per Syrenius, sijaiskirkkoherran apulainen
1842 Mårten Henrik Fabritius, kirkkoherran apulainen
1842–1846 Gregorius Monell, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Karl Henrik Oskar Molander, kirkkoherran apulainen
1847–1858 Johan Molander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1855–1859 Klaus Erik Järnefelt, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1858–1862 Mikael Adolf Pelkonen, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja
1859–1860 Karl August Vegelius, armovuodensaarnaja, kappalaisen viransijainen
1881–1882 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius, virkaatekevä kappalainen
1882–1886 Pekka Harald, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1889 Kaarlo Arvid Vallenius, virka– ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen
1899 Toivo Aleksander Brummer, armovuodensaarnaaja
1900–1901 Johan Hotinen, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen
1900–1901 Johan Henrik Helin, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen
Arkisto
Ilomantsin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1777 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1967.
Kansallisarkisto on digitoinut Ilomantsin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.