top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ilomantsi

Päivitetty: 25. heinäk.


Rajakartta: Ilomantsi

Ilomantsin pogosta ja ortodoksinen seurakunta mainitaan 1500, jolloin siihen kuului Ilomantsin, Nuotlahden, Sankajan ja Päkjärven perevaarat. Ilomantsin luterilainen kirkkoherrakunta perustettiin 1653, jolloin se sai oman papin. Venäläiset polttivat kirkon ja pappilan hyökätessään isonvihan aikana syksyllä 1703 ja samoin he polttivat seurakunnan molemmat pappilat 10.12.1741. Seurakunta oli Porvoon piispan anneksina 1821–1838. Ilomantsin kunta perustettiin 1875.


Seurakuntaan kuuluneista Eno perustettiin rukoushuonekunnaksi 1600-luvulla, muodostettiin kappeliksi 1793 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Kovero eli Tuupovaara erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Marjovaara perustettiin rukoushuonekunnaksi 1913. Seurakunnassa pidettiin vuosittain kulmasaarnoja kaksi Koitereen kylässä ja kaksi tai kolme Koveron kylässä. Koitere sijaitsi noin 45 kilometrin päässä Ilomantsin kirkonkylästä ja Kovero noin 35 kilometrin päässä. Koitereen kulmakunnan mahdollinen erottaminen eri seurakunnaksi jätettiin toistaiseksi avoimeksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 26.2.1896. Ilomantsin kunta perustettiin 1875.


Muut nimet

Ilomants


Maakirjakylät

Ahvenjärvi, Eemisjärvi, Hattuvaara, Huhus, Huhmarisvaara, Ilaja, Ilomantsi, Joutsileinvaara, Kakonaho, Kinnasniemi, Kivilahti (Kivilaks), Kivilampi, Kokkokangas, Konnunniemi, Kontiovaara, Korentovaara, Kortevaara, Kovero, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapiovaara (Larinlaks), Liusvaara, Lokanlahti (Lokanlaks), Longonvaara, Lutikkavaara, Luutalahti (Luudanlaks), Maukkula, Mekrijärvi, Melaselkä, Naarvansalo, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Pirttijärvi, Putkela, Ryökkylä, Sonkaja, Sonkajanranta, Tokrajärvi, Tyrjänsaari, Vuottoniemi, Öllölä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 23.11.1807 ja 13.10.1825 sekä Keisarillisen senaatin päätös 1.2.1870. Kirkkoherran deputaatti 6,38 hehtolitraa viljaa ja 30 markkaa 40 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.


Keisarillisen senaatin kirjeen 26.2.1896 mukaan supistetussa Ilomantsin kirkkoherrakunnassa kirkkoherran ja kappalaisen velvollisuutena oli muiden virkatehtävien ohessa pitää yhtenä pyhänä kuukaudessa julkinen jumalanpalvelus Möhkön ruukilla sen jälkeen, kun kulmakunnan luterilaiset asukkaat olivat siihen soveliaan kokoushuoneen hankkineet ja sitoutuneet kustantamaan papin edestakaiset matkat.


Kirkkoherrat

1653–1681 Gregorius Wendalius

1681–1719 Samuel Kettunius

1722–1771 Anders Norrgren

1801–1837 Johan Molander

1862–1884 Gregorius Monell


Kappalaiset

1674–1684 Samuel Kettunius

1684–1689 Georgius Harlenius

1690–1727 Ericus Lacman

1728–1734 Michael Lindenius

1735–1754 Henrik Lindenius

1757–1810 Kristian Hjerppe

1840–1856 Benjamin Fabritius

1860–1872 Karl Axel Vegelius

1902–1911 Heikki Hukkanen

1911– Kalle Juhani Hämäläinen, nimitettiin virkaan 1909


Ylimääräiset papit

1795–1817 Arvid Zakarias Sirelius, kappalaisen apulainen, pitäjän koulumestari

1799–1805 Henrik Johan Mechelin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja

1803–1812 Gustaf Fredrik Hjerppe, kappalaisen apulainen, virka ja armovuodensaarnaja

1811–1819 Karl Johan Brusin, kirkkoherran apulainen

1817–1823 Karl August Molander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1821–1824 Erik Johan Terenius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja

1823–1826 Anders Johan Venell, sijaiskirkkoherran apulainen

1825–1827 Anders Ruuth, kirkkoherran apulainen

1826–1827 Henrik Jonatan Melartin, sijaiskirkkoherran apulainen

1827–1829 Johan Johansson, sijaiskirkkoherran apulainen

1827–1836 Georg Magnus Järnefelt, sijaiskirkkoherran apulainen

1829–1831 Karl Hahl, sijaiskirkkoherran apulainen

1831–1834 Gregorius Aminoff, sijaiskirkkoherran apulainen

1836–1839 Karl Hellen, sijaiskirkkoherran apulainen

1837–1841 Per Syrenius, sijaiskirkkoherran apulainen

1842 Mårten Henrik Fabritius, kirkkoherran apulainen

1842–1846 Gregorius Monell, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Karl Henrik Oskar Molander, kirkkoherran apulainen

1847–1858 Johan Molander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1855–1859 Klaus Erik Järnefelt, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1858–1862 Mikael Adolf Pelkonen, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaja

1859–1860 Karl August Vegelius, armovuodensaarnaja, kappalaisen viransijainen

1881–1882 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius, virkaatekevä kappalainen

1882–1886 Pekka Harald, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1889 Kaarlo Arvid Vallenius, virka– ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen

1899 Toivo Aleksander Brummer, armovuodensaarnaaja

1900–1901 Johan Hotinen, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen

1900–1901 Johan Henrik Helin, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen

 

Arkisto


Ilomantsin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1777 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1967.


Kansallisarkisto on digitoinut Ilomantsin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

114 katselukertaa

Hae

bottom of page