top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Inari

Alkuaan kuului Kemin emäseurakuntaan. Sai oman papin kuninkaallisella kirjeellä 16.2.1648, jollainen Inarissa oli 1648–1660 ja 1669–1675. Mainittujen vuosien välissä kirkollisten asioiden hoito oli Kemijärven kappalaisen vastuulla. Perustettiin Kuusamon emäseurakunnan kappeliksi 1675. Liitettiin kappelina Utsjoen kirkkoherrakuntaan kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747. Sai oman kappalaisen keisarillisella käskykirjeellä 27.5.1837. Erotettiin Utsjoen seurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 7.3.1881. Inarin kunta perustettiin 1876.


Ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielpajärvelle todennäköisesti 1646-1648 ja sen lahottua samalle paikalle rakennettiin järjestyksessään toinen kirkko 1760. Kirkon tapuli rakennettiin vuoteen 1766 mennessä ja kirkko korjattiin nykyiseen asuunsa 1846. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa Juutuanjoten suulle 1882 ja tämä kirkko vihki piispa G. Johansson 6.3.1892. Viimeksi mainittu kirkko tuhoutui talvisodan pommituksissa 4.2.1940. Myöhemmin seurakuntaan on rakennettu Inarin saamelaiskirkkona tunnettu kirkko sotien jälkeen 1951, Ivalon kirkko 1966 ja Saariselän tunturikappeli 1996.


Seurakuntaan on kuulunut Kivijärven rukoushuone, joka määrättiin rakennettavaksi Arkangelin kuvernementin rajan luona oleskelleita tunturisaamelaisia varten keisarillisella käskykirjeessä 21.3.1861, valmistui 1861 ja vihittiin 1871. Utsjoen ja Inarin papit toimittivat papinvirkaa Kivijärvellä vuorotellen kaksi viikkoa, joista kumpikin sai 50 ruplaa valtion varoista, sekä Inarin katekeetta yhden kuukauden 25 ruplan palkanlisää vastaan. Jumalanpalveluksia ei mainita pidetyn Kivijärvellä enää 1890-luvulla. Seurakuntaan on kuulunut myös Ivalon rukoushuone, joka rakennettiin 1934.


Muut nimet

Enare, Einare, Aanaar, Aanar, Anár


Kylät

Kirkonkylä (Inari), Kyrö (Ivalo, Avveel, Avvil, Âʹvvel), Muddusjärvi (Mudusjävri, Muddusjävri), Näätämö (Näytämö, Njávđám, Njávdán), Paadar (Pááđáár, Báđár), Paatsjoki (Paččvei)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1888–1898 Mats Hinkula

1916–1923 Frans Jalmari Tela


Kappalaiset

1857–1860 Edvard Vilhem Borg

1870–1876 Kristian Kekoni

1876–1879 Natanael Kulhanen


Saarnaajat

1648–1660 Esaias Mansveti Fellman

1669–1675 Gabriel Tuderus


Ylimääräiset papit

1847–1848 Frans Henrik Hällfors, vt. kappalainen

1856–1857 Edvard Vilhelm Borg, vt. kappalainen

1898–1899 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra

1901 August Hakkarainen, vt. kirkkoherra

1904 August Hakkarainen, vt. kirkkoherra

1907 Pekka Rudolf Heikinheimo, vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra

1908–1909 Pekka Rudolf Heikinheimo, vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra

1914–1915 Pekka Rudolf Heikinheimo, vt. kirkkoherra, Utsjoen kirkkoherra

 

Arkisto


Inarin seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1731. Utsjoen pappilan palossa 10.4.1834 tuhoutui tuolloin käytännössä ollut Inarin rippikirja. Edellisen pääkirjan kansilehteen on tämän johdosta merkitty: "Fornyad år 1838 ifrån pagina 106, för att tjena till grund för en ny, i stället för den genom branden i Utzjock förlorade".


Talvisodan päätyttyä sataa vuotta vanhemmat seurakunnan pää- ja historiakirjat sekä muu vanha arkistoaineisto lähetettiin Oulun maakunta-arkistoon. Loput kirkonkirjat käsillä olleina pelastuivat, mutta suurin osa seurakunnan muuta arkistoa, kuten pöytäkirjat 1890–1927, ja Inarin kunnan arkisto lähes kokonaisuudessaan katosivat. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1731–1950.


Linkit

48 katselukertaa

Hae

bottom of page