top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Impilahti

Impilahden ja Suistamon kylät mainitaan osana Sortavalan pogostan Sariolan perevaaraa 1500 ja myöhemmin Impilahti mainitaan kappelina 1589. Luterilainen seurakunta perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen 1630-luvulla. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, jonka ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan 1638 ja ensimmäinen kirkko ainakin 1653. Ennen kirkon rakentamista harvalukuisen seurakunnan jumalanpalvelukset pidettiin talollisten kodeissa ja kesällä lehtimajoissa. Isonvihan aikana suurin osa ortodokseista muutti pois seurakunnan alueelta ja luterilaiset asuttivat ortodoksien vanhat asuinpaikat. Vuoden 1771 piispantarkastuksessa ehdotettiin uuden kappelin perustamista Pohjanmaan puolelle, mutta ehdotus ei johtanut toimenpiteisiin tai kappeliseurakunnan perustamiseen. Seurakunnan jäseninä olivat myös ne harvat luterilaiset, jotka asuivat Kitelässä, Salmissa ja Mantsinsaarella. Impilahden Häyskynvaaran kylä, kooltaan 1,2 manttaalia, siirrettiin kuuluvaksi Ruskealaan keisarin käskykirjeellä 16.11.1885. Sotien aikana seurakunnan kirkkoherra toimi Lapualla ja kappalainen seurakuntalaisia varten Vimpelissä. Impilahden kunta lakkautettiin 1948 ja seurakunta lakkautettiin 1949.


Hajanaiseen seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja 1851 ja matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Salmin rukoushuonekuntaan asetettiin Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen 1905 ja se erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1937.


Muut nimet

Impilaks, Impilax


Kylät

Hättilä, Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Janaslahti, Kerisyrjä, Kirkonkylä, Kitelä, Koirinoja, Koivuselkä, Kokkoselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Mäkisalo, Metsäkylä, Nietjärvi, Pitkäranta, Purovaara, Räkäli, Ruokojärvi, Sumeria, Syskyä, Syskyjärvi, Uomaa


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Hallitus hyväksyi kreivi Per Brahen toimenpiteen kirkkoherran asettamisesta kirjeessään 19.6.1640. Papin palkasta tehty suostumus vahvistettiin 3.3.1855.


Kirkkoherrat

1638–1650 Aeschillus Magni

–1666 Isaacus Matthiae Silanius

1671–1673 Sigfridus Erici Hollingius

1680–1690 Matthias Laurentii Pardanus

1691– Stefan Sylvester

1722–1730 Siggo Frondelius

1739–1749 Karl Ursinus

1749–1754 Henrik Nyberg

1754–1764 Johan Salmenius

1764–1766 Jaakko Abram Nyman

1766–1770 Jeremias Tonderus

1772–1800 Peter Masalin

1802–1803 Herman Löfström

1804–1820 Fredrik Spenner

1822–1838 Karl Gustaf Ferrin

1887–1898 Nils Hulkkonen

1899–1907 Aleksander Auvinen


Kappalaiset

1650 Johannes Matthiae

–1703 Ericus Laurentii

Kock

1762–1764 Jakob Abraham Nyman

1765–1790 Anton Mahlman

1791–1793 Klaudius Fegman

1794–1802 Herman Löfström

1871–1887 Nils Hulkkonen

1888–1901 Antti Lappalainen

1902–1908 Taavi Inkeroinen

1917–1921 Allan Kusta Saarela

1921–1926 Arvo Eino Johannes Tani

1926–1949 Ilmari Uuno Johannes Salomaa


Ylimääräiset papit

1802–1808 Karl Gustaf Bökman, vt. kappalainen

1808–1810 Peter Adolf Vahlberg, kirkkoherran apulainen

1817–1822 Anders Renvall, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1827–1834 Axel Abraham Johnsson, kappalaisen apulainen, sijainen

1831–1832 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen

1833–1840 Gustaf Magnus von Hertzen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1834–1839 Herman Fredrik Forsberg, kappalaisen sijainen

1839 Berndt Magnus Zilliacus, kappalaisen sijainen

1839–1851 David Sirelius, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra

1848–1850 Zakarias Lille, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen

1850–1853 Karl Johan Johnsson, kappalaisen sijainen

1853–1854 Abel Abednego Hilander, kappalaisen sijainen

1854–1855 Filip Viitikka, kappalaisen sijainen

1855–1856 Ulrik Siegberg, kappalaisen sijainen

1856–1858 Kristian Emanuel Calonius, kappalaisen sijainen

1858–1859 Anders Samuel Kiljander, kappalaisen sijainen

1859–1861 Bernhard Stenbäck, kappalaisen sijainen

1861–1871 Erik Johan Stavén, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra ja -kappalainen

1884–1887 Per August Aschan, armovuoden saarnaaja kirkkoherran virassa

1886–1888 Heikki Hukkanen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1888 Johannes Hukkanen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1892–1893 Bror Artur Rudolf Dahlgren, kirkkoherran apulainen

1898–1899 Johannes Hukkanen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1898 Toivo Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen

1898–1899 Kaarlo Arvid Vallenius, vt. kappalainen

1901–1902 Viktor Hämäläinen, vt. kappalainen

1903–1906 Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1906–1907 Mikko Haapala, vt. kappalainen

1906–1907 Lauri Konstantin Eerola (Eriksson), kirkkoherran apulainen, sittemmin vt. kirkkoherra

1907 Samuel Vilhelm Renko (Renfors), vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

1907 Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen

1908–1909 Väinö Oskar Gustafsson, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Impilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1739. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1739–1951.


Impilahden virkaa tekevän kirkkoherran asunto, Metsäkylän Hukkasen tilan piharakennus, paloi 29.5.1899, jolloin tuhoutui rippi- ja lastenkirjat vuosilta 1880-1890, syntyneiden luettelot vuosilta 1857-1888 ja muuttaneiden luettelot vuosilta 1882-1899. Kirkkoa uhkasi tulipalo läheisyydessä olleen talon syttyessä tuleen 13.6.1939, mutta vaara saatiin torjutuksi.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Hae

bottom of page