Impilahden ja Suistamon kylät mainitaan osana Sortavalan pogostan Sariolan perevaaraa 1500 ja myöhemmin Impilahti mainitaan kappelina 1589. Luterilainen seurakunta perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen 1630-luvulla. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, jonka ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan 1638 ja ensimmäinen kirkko ainakin 1653. Ennen kirkon rakentamista harvalukuisen seurakunnan jumalanpalvelukset pidettiin talollisten kodeissa ja kesällä lehtimajoissa. Isonvihan aikana suurin osa ortodokseista muutti pois seurakunnan alueelta ja luterilaiset asuttivat ortodoksien vanhat asuinpaikat. Vuoden 1771 piispantarkastuksessa ehdotettiin uuden kappelin perustamista Pohjanmaan puolelle, mutta ehdotus ei johtanut toimenpiteisiin tai kappeliseurakunnan perustamiseen. Seurakunnan jäseninä olivat myös ne harvat luterilaiset, jotka asuivat Kitelässä, Salmissa ja Mantsinsaarella. Impilahden Häyskynvaaran kylä, kooltaan 1,2 manttaalia, siirrettiin kuuluvaksi Ruskealaan keisarin käskykirjeellä 16.11.1885.
Hajanaiseen seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja 1851 ja matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Salmin rukoushuonekuntaan asetettiin Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen 1905 ja se erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1937.
Impilahden kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Impilahden seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Impilahden asukkaat sijoitettiin Savonrannalle, Heinävedelle, Kangaslammille, Varkauteen, Kuusjärvelle, Tuusniemelle, Jäppilään, Kuopion maalaiskuntaan, Vehmersalmelle, Suonenjoelle, Leppävirralle, Riistavedelle ja Kaaville.
Muut nimet
Impilaks, Impilax
Kylät
Hättilä, Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Janaslahti, Kerisyrjä, Kirkonkylä, Kitelä, Koirinoja, Koivuselkä, Kokkoselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Mäkisalo, Metsäkylä, Nietjärvi, Pitkäranta, Purovaara, Räkäli, Ruokojärvi, Sumeria, Syskyä, Syskyjärvi, Uomaa
Naapuriseurakunnat
Papisto
Hallitus hyväksyi kreivi Per Brahen toimenpiteen kirkkoherran asettamisesta kirjeessään 19.6.1640. Papin palkasta tehty suostumus vahvistettiin 3.3.1855.
Kirkkoherrat
1638–1650 Aeschillus Magni
–1666 Isaacus Matthiae Silanius
1671–1673 Sigfridus Erici Hollingius
1680–1690 Matthias Laurentii Pardanus
1691– Stefan Sylvester
1722–1730 Siggo Frondelius
1730–1738 Johan Henrik Granroth
1739–1749 Karl Ursinus
1749–1754 Henrik Nyberg
1754–1764 Johan Salmenius
1764–1766 Jaakko Abram Nyman
1766–1770 Jeremias Tonderus
1772–1800 Peter Masalin
1802–1803 Herman Löfström
1804–1820 Fredrik Spenner
1822–1838 Karl Gustaf Ferrin
1842–1850 Arndt Gerhard Lindfors
1852–1867 Karl Henrik Bergström
1871–1884 Mikael Adolf Pelkonen
1887–1898 Nils Hulkkonen
1899–1907 Aleksander Auvinen
1908–1920 Rafael Ferdinand Saraste e Sarlin
1923–1948 Iisakki Vihtori Talvitie
Kappalaiset
1650 Johannes Matthiae
–1703 Ericus Laurentii
Kock
1762–1764 Jakob Abraham Nyman
1765–1790 Anton Mahlman
1791–1793 Klaudius Fegman
1794–1802 Herman Löfström
1808–1869 Gustaf Herman Löfström
1871–1887 Nils Hulkkonen
1888–1901 Antti Lappalainen
1902–1908 Taavi Inkeroinen
1909–1917 Akseli Armas Elias Roschier
1917–1921 Allan Kusta Saarela
1921–1926 Arvo Eino Johannes Tani
1926–1949 Ilmari Uuno Johannes Salomaa
Ylimääräiset papit
1802–1808 Karl Gustaf Bökman, vt. kappalainen
1808–1810 Peter Adolf Vahlberg, kirkkoherran apulainen
1817–1822 Anders Renvall, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1827–1834 Axel Abraham Johnsson, kappalaisen apulainen, sijainen
1831–1832 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen
1832–1833 Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen
1833–1840 Gustaf Magnus von Hertzen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1834–1839 Herman Fredrik Forsberg, kappalaisen sijainen
1839 Berndt Magnus Zilliacus, kappalaisen sijainen
1839–1851 David Sirelius, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra
1848–1850 Zakarias Lille, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen
1850–1853 Karl Johan Johnsson, kappalaisen sijainen
1853–1854 Abel Abednego Hilander, kappalaisen sijainen
1854–1855 Filip Viitikka, kappalaisen sijainen
1855–1856 Ulrik Siegberg, kappalaisen sijainen
1856–1858 Kristian Emanuel Calonius, kappalaisen sijainen
1858–1859 Anders Samuel Kiljander, kappalaisen sijainen
1859–1861 Bernhard Stenbäck, kappalaisen sijainen
1861–1871 Erik Johan Stavén, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra ja -kappalainen
1884–1887 Per August Aschan, armovuoden saarnaaja kirkkoherran virassa
1886–1888 Heikki Hukkanen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1888 Johannes Hukkanen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1892–1893 Bror Artur Rudolf Dahlgren, kirkkoherran apulainen
1898–1899 Johannes Hukkanen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1898 Toivo Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen
1898–1899 Kaarlo Arvid Vallenius, vt. kappalainen
1901–1902 Viktor Hämäläinen, vt. kappalainen
1903–1906 Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1906–1907 Mikko Haapala, vt. kappalainen
1906–1907 Lauri Konstantin Eerola (Eriksson), kirkkoherran apulainen, sittemmin vt. kirkkoherra
1907 Samuel Vilhelm Renko (Renfors), vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
1907 Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen
1908–1909 Väinö Oskar Gustafsson, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Impilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1739. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1739–1951.
Impilahden virkaa tekevän kirkkoherran asunto, Metsäkylän Hukkasen tilan piharakennus, paloi 29.5.1899, jolloin tuhoutui rippi- ja lastenkirjat vuosilta 1880–1890, syntyneiden luettelot vuosilta 1857–1888 ja muuttaneiden luettelot vuosilta 1882–1899. Kirkkoa uhkasi tulipalo läheisyydessä olleen talon syttyessä tuleen 13.6.1939, mutta vaara saatiin torjutuksi, eikä tuolloin arkistoakaan menetetty.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Impilahden seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.