Search this site

Käkisalmen linna perustettiin noin 1294. Korelan kaupunkipogostaan kuuluivat vuonna 1500 Räisälän ja Kaukolan pitäjät sekä osa Hiitolan ja Parikkalan pitäjistä. Muutamat pogostaan kuuluneet tilat olivat ennen Vladikon tai Novgorodin piispan alaisina, mutta myöhemmin ne annettiin Karjalan maaherralle tai pajareille. Käkisalmessa mainitaan olleen Voskreshenskin, Nikolskoin ja Jurjevskoin luostarit. Vuonna 1500 Nikolskoin luostarin kirkolle kuului 11 kylää Sakkolassa, 4 Käkisalmen, 5 Raudun ja 2 Kurkijoen pitäjissä. Jurevskoin ja Johannes Kastajan luostarin kirkoille kuului kyliä Käkisalmen, Raudun, Kurkijoen ja Ilomantsin pitäjistä. Käkisalmeen perustettiin luterilainen emäseurakunta ruotsalaisten valloitusten jälkeen 1580 ja 1611. Seurakunta sai ensimmäisen miehityksen aikana 1580–1597 rakennettua kellotapulin 1584 ja kirkon 1588, jolloin seurakunnassa oli myös oma pappi. Emäseurakunnaksi Käkisalmen katsotaan tulleen 1611, jolloin siihen yhdistettiin Räisälä, Kaukola ja Pyhäjärvi, jotta kirkkoherra saisi riittävät tulot. Kaupunki sai privilegionsa 4.9.1624 ja viimeistään tässä vaiheessa seurakuntaa on kutsuttu jakamattomaksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi. Kiurela eli Tiurila ja Hiitola liitettiin anneksipitäjinä Käkisalmeen kuninkaan kirjeellä 3.9.1634 ja myöhemmin ne olivat anneksina Käkisalmen kanssa yhdistettynä Pyhäjärven seurakuntaan 1642–1735 . Venäläisten valloitettua Käkisalmen 1710 luterilaisten pääkirkko muutettiin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi ja käkisalmelaiset saivat rakennettua uuden oman kirkon vasta 28.2.1759. Kirkko vihittiin Pyhän Andreaksen kirkoksi. Kirkko paloi 9.10.1634, 15.4.1662 ja 28.8.1679. Ensimmäisessä palossa vuonna 1634 paloi myös kellotapuli. Kaupunki kärsi vahinkoa sotatoimissa 1656; heinäkuussa venäjäläiset purkivat seurakunnan kirkon. Kaupunki ja sen kirkko paloivat 29.8.1697. Lisäksi kirkko paloi onnettomassa tulipalossa samana vuonna joulun aikana. Käkisalmeen siirrettiin Räisälän emäseurakunnasta Kaukolan kappeli 1849, jonka kappalaisen ylläpito kuului Käkisalmelle. Kaukolan kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1869 mutta ero toteutui vasta 1896. Käkisalmen kunta perustettiin 1875. Käkisalmen kaupunki ja maalaiskunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kaupungin ja maalaiskunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Käkisalmen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Käkisalmen kaupungin asukkaat sijoitettiin Heinolan kaupunkiin ja Käkisalmen maalaiskunnan asukkaat Heinolan maalaiskuntaan, Nastolaan ja Iittiin. Kirkkoherranvirasto oli aluksi Peräseinäjoella, kunnes se siirrettiin 1946 Nastolan Seestalle. Muut nimet Kexholm Maakirjakyylät Alapuusti, Hirvisaari, Joensuu, Kapeasalmi, Kähönlahti (Sakkali), Marjolanniemi, Norsjoki, Näpinlahti, Pärnä, Pörtsykkä, Suotniemi, Tenkalahti, Wuohensalo, Yläpuusti Naapuriseurakunnat Kaukola , Pyhäjärvi , Räisälä Papisto Kikkoherran virkataloksi annettiin 4 atran maa Kaukolan Järvenpäässä 17.10.1611. Kuningas määräsi 28.9.1614, että toinen talo annettaisiin kirkkoherralle sen talon sijan Kaukolassa (Cowelagz?), joka oli häneltä otettu pois. Kaupungin vuoden 1624 privilegioissa ja 1681 vahvistettiin virkatalon prebendaksi Unnunkoski, joka sittemmin luultavasti vaihdettiin Räisälän Melnitsanpellon kylässä oleviin Köninginmäen tiloihin rekisterinumeroilla 1 ja 2, Pökkölänmäen rekisterinumerolla 2 ja Tietämälahden rekisterinumerolla 1. Kun kaupunki valloitettiin 1710, nämä prebendat otettiin pois ja vastineeksi hallitsevan senaatin käskyllä 26.1.1758 annettiin Särkisalon tila rekisterinumeroilla 8–11, Marjaniemen rekisterinumerolla 1 ja Näppilän rekisterinumerolla 1. Myöhemmin kirkkoherra sai takaisin Melnitsanpellon kylän tilat Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.4.1835. Nämä tilat sittemmin maksoivat maaveron, 39 veroruplaa 60 kopeekkaa, mutta uuden palkkausjärjestyksen mukaisesti vero prebendatiloista peräytettiin. Piispantarkastuksessa 5.1.1690 merkittiin, että ikivanhoista ajoista saakka kirkkoherran virkataloon oli kuulunut joitakin peltoja sekä niittyjä Kivilahden maalla Ostamossa. Virkataloon oli yhdistetty 12 hehtolitran kylvöala peltoa ja vähän niittyä. Karjalaidun oli vuokralla kaupungilta. Virkatalolla ollutta tupaa käytettiin käräjätupana, josta pitäjäläiset antoivat pappilalle polttopuita, kuorman rankoja joka talosta. Papiston palkasta tehtiin suostumus 17.6.1727, joka vahvistettiin 19.4.1828 ja 22.3.1851. Kaupungin osuudesta pappien vaaleihin Keisarillisen senaatin päätös 19.5.1829. Uudessa palkkausjärjestyksessä 7.2.1869 säädettiin, että kaupunki maksoi kirkkoherralle 1500 markkaa. Tämä summa jaetttiin palkanmaksajain suoritettavaksi siten, että kukin 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen, sekä mies että nainen, maksoi 1 markkaa 50 penniä. Niiltä, joilta puuttui mainitusta summasta, koottiin se veroäyrien mukaan. Linnansaarnaajat 1585–1597 Matthias Petri 1594–1597 Paulus Johannis Kirkkoherrat 1611–1639 Henricus Thomae Winter 1640–1653 Laurentius Sigfridi Bjur 1653–1688 Henrik Reinholdinpoika Boisman 1689–1710 Johan Serlachius 1721–1735 Andreas Strandman 1735–1765 Andreas Wirenius 1766–1785 Laurentius Rothenberg 1785–1787 Peter Landan 1788–1781 Karl Gustaf Schwindt 1785–1787 Jakob Lilius 1798–1802 Johan Kristofer Voelker 1805–1826 Joel Stubbe 1830–1845 Adam Höijer 1846–1849 Sigfrid Gustaf Kroijerus 1851–1863 Jakob Fredrik Lyra 1864–1894 Immanuel Robert Vallenius 1896–1932 Konstantin Helén 1933–1949 Niilo Aatos Mustala Kappalaiset 1617–1619 Clemens Laurentii 1620–1628 Laurentius Bjur 1636–1643 Martinus Petri 1643–1651 Johannes Sigfridi 1651–1653 Laurentius Stefani –1660 Henricus Laurentii Bjur 1660–1673 Johan Lentz 1673–1675 Paulus Andreae Rosenblad 1676–1678 Matthias Walbergius 1679–1682 Johan Elianus 1682–1691 Johan Nethenius 1692–1703 Erik Hiqvinus 1705–1709 Anders Strandenius , virka lakkautettiin Viralliset apulaiset 1933–1935 Pentti Erkamo 1935–1945 Veikko Vapaalahti Ylimääräiset papit 1710–1720 Johannes Ursinus , vt. kirkkoherra, Pyhäjärven kappalainen 1802–1803 Anders Johan Malmstedt , virkavapaa saarnaaja 1803–1804 Fredrik Spenner , armovuodensaarnaaja 1804–1805 Kristian Gottlieb Virenius , armovuodensaarnaaja 1826–1827 Karl Gustaf Strömborg , sijaiskirkkoherra 1827–1829 Gustaf Vilhelm Viksten , sijaiskirkkoherra 1829–1830 Peter David Starck , sijaiskirkkoherra 1840 Paul Teodor Schwindt , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Malakias Faler , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Jonas Gabriel Grahn , sijaiskirkkoherra 1850 Johan Henrik Lagus , sijaiskirkkoherra 1850–1851 Anders Johan Silvander , sijaiskirkkoherra 1854–1855 Herman Ekman , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Reinhold Voldemar Zilliacus , kirkkoherran apulainen 1856 Karl Fredrik Stockus , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Vilhelm Sjöström , kirkkoherran apulainen 1858–1861 Alexander Vilhelm Lyra , kirkkoherran apulainen 1861–1864 Johan Gottlieb Mikander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1885–1887 Karl Anton Emerik Antell , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Gustaf Adolf Varén , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Otto Vilhellm Lillqvist , vt. kirkkoherra 1889–1895 Gustaf Artur Palmroth , vt. kirkkoherra 1895–1896 Gustaf Albin Platan , vt. kirkkoherra 1896 Juhana Kustaa Toppola , kirkkoherran apulainen 1897 Hjalmar Fredrik Lindblad , kirkkoherran apulainen 1899–1901 Juhana Kustaa Sakkinen , kirkkoherran apulainen 1901 Antti Kustaa Vuotila , kirkkoherran apulainen 1909– Heikki Repo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1931–1932 Hannes Kauppinen, vt. kirkkoherra Arkisto Käkisalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1977. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Käkisalmen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Käkisalmen vankihuone järjestettiin keisarin julistuksella 6.8.1861 ja vankihuoneessa oli oma vankilansaarnaaja ainakin 1862–1881. Vankihuoneella ei ollut omaa seurakuntaa tai omia kirkonkirjoja.

Karstulan emäseurakunnan Kyyjärven kansakoulupiirissä virisi ensimmäisen kerran keskustelu oman seurakunnan perustamisesta 1907. Keisarillinen senaatti antoi ensin 12.1.1909 kieltävän vastauksen anomukseen erottaa Kyyjärvi Karstulasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi mutta anomukseen suostuttiin 17.4.1913. Tällöin seurakuntaan määrättiin kuulumaan Kyyjärven kylä, Kimingin kylän tilat rekisterinumeroilla 4–7 sekä Vahangan kylän tilat rekisterinumeroilla 20 ja 23. Seurakunnan ero toteutui vasta 1.12.1944. Kirkko oli tarkoitus rakentaa vuonna 1914 arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan mutta lopulta se rakennettiin arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien mukaan vasta 1953. Kyyjärven kunta perustettiin 1929. Maakirjakylät Kiminki, Kyyjärvi, Möksy, Saari, Vahanka Naapuriseurakunnat Alajärvi , Karstula , Kivijärvi , Perho , Soini Papisto Kirkkoherrat 1941–1954 Martti Sakari Martikainen, kirkollisten asioiden hoitaja 1944–1947 Uuno Allan Hatsala (Halme), kirkollisten asioiden hoitaja 1947–1951 Harald Wilhelm Oksanen, kirkollisten asioiden hoitaja

Alkuaan Pyhtään emäseurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli ainakin noin vuodesta 1440, jolloin Viipurin linnan käskynhaltija Christiern Wase rakennutti ensimmäisen kappelin. Venäläiset polttivat Kyminkartanon maaliskuussa 1571. Erotettiin Pyhtäästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 19.12.1642, jolloin valtaneuvosto vahvisti piispa Gabriel Melartopaeuksen päätöksen jakaa Pyhtään seurakunta kahteen itsenäiseen seurakuntaan. Venäläiset polttivat seurakunnassa kaikkiaan 14 rakennusta 1712. Seurakunnan mainitaan olleen ilman kirkkoa vuonna 1726, mikä viitannee kirkon tuhoutumiseen sodan aikana. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko ryöstettiin kokonaan, kelloja vietiin, kirkkotarha hävitettiin ja kirkkorakennus jäi niin huonoon kuntoon, ettei siinä tuulisella säällä tapaturman pelosta saattanut pitää jumalanpalvelusta. Uusi kirkko rakennettiin 1727 ja vihittiin käyttöön 9.2.1729. Kirkko tuhoutui murhapoltossa 9.2.1837 ja uusi kirkko kellotapuleineen paloi niinikään tuhopoltosta 21.11.1843. Uuden kirkon piirustukset hyväksyttiin 19.1.1847. Seurakunnan Tavastilan Helilän kylään perustettiin kansanopisto 1896. Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin 1977. Keisarillinen senaatti antoi 7.7.1914 7.7.1914 kieltävän vastauksen Kotkan kaupungin rahatoimikamarin anomukseen Hallan ja Pitkäsaaren saarten sekä Sunilan kylän Sunilan perintötilan numerolla 1 erottamiseksi kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa Kymistä ja yhdistämisestä Kotkan kaupunkiin. Muut nimet Kymmene Maakirjakylät Bärnäs (Sunila), Eskola, Heinlahti, Helilä (Heligby), Hovinsaari, Huruksela, Jäppilä, Kaarniemi, Kalliokoski, Kaukola, Kierikkala, Korkiakoski, Kyminlinna, Kurittula, Kuutsalo, Kyminkartano, Lankila (Myllykylä), Marinkylä, Metsäkylä (Skogby), Mussalo, Parikka, Pernoo, Pihkoo, Ruonala, Saksala, Sutela, Tavastila (Stortavastila), Ylänummi Naapuriseurakunnat Anjala , Kotka , Pyhtää , Sippola , Vehkalahti , Haapasaari Papisto Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 1766 ja hallitsevan senaatin vahvistus 1769. Uusi suostumus tehtiin 9.7.1843 ja vahvistettiin 16.10.1846. Kirkkoherran lohikymmenyksistä Parikan kylästä Keisarillisen senaatin päätös 7.2.1846. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 17.11.1881. Pakkolunastuksessa luovutetusta kalavedestä maksettiin kirkkoherralle 500 markkaa ja kappalaiselle 380 markkaa 1890-luvulla. Kirkkoherrat 1644–1673 Samuel Thomæ Mondo 1675 Johannes Martini Florinus 1677–1687 Andreas Jacobi Agander 1688–1694 Johan Auricola 1694–1715 Erik Hammerman 1722–1743 Arvid Thoranius 1743–1765 Erik Indrenius 1768–1773 Karl Gustaf Nikander 1773–1775 Sven Govinius 1779–1797 Johan Bäckman 1798–1838 Karl Fredrik Kuhlhelm 1841–1863 Elias Samuel Nymalm 1864–1868 Fredrik Häyrén 1869–1886 Johan Gustaf Gräsbeck 1888– Johan Gustaf Snellman 1915–1921 A. O. Vuorimaa (Blomberg) 1923–1927 Kaarlo E. Kilpeläinen Kappalaiset 1662–1667 Isaacus Matthiæ Silanus 1668–1669 Petrus Pauli 1673–1678 Johannes Martini 1688–1711 Canutus Thomæ Riemonius –1723 N.N. Carsberg 1723 Arvid Thuronius 1723–1737 Samuel Etholén 1737–1743 Erik Indrenius 1748–1772 Salomon Bruun 1767–1774 Samuel Salén 1776–1807 Niklas Mellberg 1807–1823 Fredrik Johan Ahlqvist 1823–1843 Karl Johan Hollender 1846–1848 Georg Magnus Järnefelt 1848–1856 Alexander Magnus Oleander 1857–1869 Johan Gustaf Gräsbeck 1871–1876 Konstantin Lindh 1876–1901 Ferdinand Johan Masalin 1905–1910 Karl Konstantin Olander 1946–1955 Rurik Tammekas Ylimääräiset papit 1806–1807 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1819–1820 Adolf Fredrik Cremer , kirkkoherran apulainen 1826–1831 Karl Clayhills , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1831–1832 David Arenius , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Elias Samuel Nymalm , kirkkoherran apulainen 1833 Karl Fredrik Barck , kirkkoherran apulainen 1833–1834 David Brummer , kirkkoherran apulainen 1834–1839 Henrik August Lindeberg , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1839–1840 Johan Gustaf Serenius , armovuodensaarnaaja 1840–1841 Johan Fredrik Svinhufvud , armovuodensaarnaaja 1843–1845 Karl Mauritz Lagerstam , virka. ja armovuodensaarnaaja 1845–1846 Filip Viitikka , armovuodensaarnaaja 1853–1857 Karl Clayhills , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1886–1887 Kosti Kalke , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1887–1888 Kustaa Sahlberg , vt. kirkkoherra 1889 Oskar Herman Bergström , vt. kirkkoherra 1889–1890 Nestor Nordling , kappalaisen apulainen 1896–1903 Kaarlo Edvard Forss , kirkkoherran apulainen Kotkassa, vt. kappalainen 1896 Paavo Vilho Paatero , kirkkoherran apulainen 1896 Emanuel Lamppu , kappalaisen apulainen 1897 Fredrik Heiskanen , kappalaisen apulainen 1898–1900 Vilho Kyyrö , kappalaisen apulainen 1900–1905 Emil Ferdinand Aarnio , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1900–1904 August Hjalmar Tranchant , kirkkoherran apulainen Kotkassa 1902 Juho Viktori Korpi , papiston apulainen Kotkassa 1902 Juhana Kustaa Toppola , papiston apulainen Kotkassa 1903–1904 Otto Vilhelm Kärkkäinen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Kotkassa August Hjalmar Tranchant , papiston apulainen Kotkassa 1905–1908 Karl Richard Bonsdorff , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Karl Ernst Aarnio , vt. kirkkoherra 1909– Väinö Oskar Gustafsson, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra –1923 Niilo Heikkilä, vt. kirkkoherra Arkisto Kymin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1912. Kansallisarkisto on digitoinut Kymin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Akaan emäseurakunnan rukoushuonekunta, jonka ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 29.4.1666. Uusi kirkko eli saarnahuone rakennettiin 1779. Akaan kappalainen määrättiin asumaan seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1859. Seurakunnassa oli tosin jo pitkään asunut emäseurakunnan pitäjänapulainen mutta seurakunta muodostettiin kappeliseurakunnaksi vasta Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.3.1892. Erotettiin Akaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.11.1897, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Urjalan Taipaleen ja Mellolan kylät. Kolmas kirkko, joka oli tornillinen pitkäkirkko, rakennettiin arkkitehti Heikki Helinin piirustusten mukaan 1900. Kylmäkosken kunta perustettiin 1895 ja liitettiin Akaan kuntaan 2011. Maakirjakylät Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto (Haavisto), Järvihaavisto, Järviö, Kauhavuori (Kuhavuori), Kaulo, Kerisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkoski, Käyrälä, Lontila, Mellola, Mustue, Nakkiala, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Pätsiniemi, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tipuri, Tiura, Toijala, Vuolle Naapuriseurakunnat Akaa , Lempäälä , Urjala , Vesilahti Papisto Papiston virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 7.9.1892. Akaan kappalaisen virkatalon myynnistä Kylmäkoskelle saatiin niin sanottuun Naskalan rahastoon 6 040 markkaa 42 penniä. Kirkkoherrat 1907–1915 Aksel Hjalmar Rönberg 1916–1921 Evert Soini 1922–1925 Akseli Kajanti 1925–1932 Lauri Pietilä 1933–1954 V. R. Ruosterä (Rostedt) Kappalaiset 1896–1900 Hannu Hahnsson, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1892–1895 Vilhelm Palmroth , vt. kappalainen 1895 Erik Johansson, vt. kappalainen 1895–1896 Konrad Edvard Vanne , vt. kappalainen 1900–1903 Kustaa Adolf Paasio , vt. kappalainen 1903–1906 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen , vt. kappalainen 1906–1907 Johan Emil Aaltio (Andelin ), vt. kirkkoherra 1916 Juho Kangasvuo, vt. kirkkoherra Arkisto Kylmäkosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1890. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1920. Kansallisarkisto on digitoinut Kylmäkosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Uskelan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1822. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.10.1884, jolloin siirrettiin kuuluvaksi Pertteliin. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.9.1908. Ero toteutui 1913, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kuusjoen kunta perustettiin 1886 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Hämäläinen, Impola, Kanunki, Kurkela, Kuttila, Kuusjoenperä, Papinpelto, Pappila, Raatala, Tiskarla Naapuriseurakunnat Halikko , Kiikala , Koski , Marttila , Pertteli , Somero , Uskela Papisto Kappalainen sai heikkojen tilusetujen korvaukseksi neljä kuutiometriä halkoja, 132 kiloa heiniä ja kuusi lyhdettä olkia kultakin manttaalilta Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Kun Kuusjoen erottamisesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi päätettiin, Keisarillinen senaatti määräsi kappalaisen viran lakkautettavaksi 3.9.1908. Kirkkoherrat 1913–1935 Antti Fabian Oja 1936– Niilo Ossian Jaakkola Kappalaiset 1886–1890 Samuel Vilhelm Roos 1890–1901 Samuel Brynolf Fredriksson 1901–1906 Herman Vihtori Selin 1906–1913 Antti Fabian Oja , virka lakkautettiin 1908 Arkisto Kuusjoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1886. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kuusjoen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Piikkiön emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin suostumuksella 19.1.1653 mutta perustaminen toteutui vasta 1659. Kuusistossa sijaitsi katolisella ajalla 1200- ja 1300-lukujen taitteessa rakennettu piispanlinna, joka purettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 1528. Kappeliseurakunta yhdistettiin emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 28.10.1863 mutta kappelioikeudet annettiin takaisin 24.1.1885. Erotettiin Piikkiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.4.1914. Kuusiston kunta perustettiin 1914 ja liitettiin Kaarinan kuntaan 1946. Muut nimet Kustö, Kuusluoto Maakirjakylät Ämboda, Finby, Isokylä, Järvenkylä, Joensuu, Jullas, Kärrom, Korsnäs, Krogsby, Kuusiston kartano, Munkäng, Räfnäs, Vuorlahti Naapuriseurakunnat Kaarina , Kakskerta , Parainen , Piikkiö Papisto Kappalaisen virkataloksi määrättiin kuninkaan käskykirjeellä 28.2.1732 Kärromin tila, joka vaihdettiin Smedsin tilaan keisarin käskykirjeellä 26.4.1887. Kappalaiset 1659 Johan Andrea Neostadius 1673–1674 Anders 1675–1678 Matias Coraeus 1678–1692 Eerik Ketharenius 1692– Sakarias Hornaeus 1709–1724 Johan Langius 1724–1727 Andreas Hidéen 1729–1737 Eerik Hansenius 1737–1738 Matias Lundenius 1738–1759 Matias Petrelius 1759–1772 Karl Wallenström 1772–1800 Salomon Möller 1802–1823 Jonas Enberg 1825–1841 Ulrik Leidenius 1843–63 Otto Reinhold Halleen 1893–1897 Kustaa Bernhard Hytönen 1899–1902 Anton Anshelm Virtanen 1904– August Edvard Helin 1949–1953 Toivo Lauri Laurmaa Ylimääräiset papit 1759–1761 Jeremias Kruuse , kapalaisen apulainen 1772– Johan Churberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1823–1824 Ulrik Leidenius , virkavuodensaarnaaja 1824–1825 Anders Gustaf Gonander , armovuodensaarnaaja 1833–1836 Josef Ernvall , kappalaisen apulainen 1841–1843 Erik William Wladimir Danielsson , virka– ja armovuodensaarnaaja 1885–1886 Axel Gabriel Hällström , vt. kappalainen 1887 August Alfred Murén , vt. kappalainen 1887–1889 Nikolai Blom , vt. kappalainen 1891–1893 Kustaa Bernhard Hytönen , vt. kappalainen 1897–1898 Otto Vilho Tupala , vt. kappalainen 1898–1899 Anton Anselm Virtanen , vt. kappalainen 1901–1902 August Edvard Helin , vt. kappalainen Arkisto Kuusiston seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1705 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1652–1950. Kansallisarkisto on digitoinut Kuusiston seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Iitin ja Valkealan emäseurakuntiin kuuluneista kylistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1918. Pääkirkko valmistui kivestä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan 1929. Seurakuntaan on kuulunut myös vuona 1925 perustettu Voikkaan rukoushuone, joka vihittiin kirkoksi 1961. Kuusankosken kunta perustettiin 1921, muodostettiin kauppalaksi 1957, kaupungiksi 1973 ja liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Hirvelä, Jokela, Kirkonkylä, Kuusanniemi, Kymenranta (Pilkanmaa ja Kyöperilä), Mattila, Maunuksela, Ruotsula, Saarento Naapuriseurakunnat Elimäki , Iitti , Jaala , Kouvola , Valkeala Papisto Kirkkoherrat 1919–1928 Arvi Malmivaara 1929–1941 Gabriel Johannes (Hannes) Laasonen 1943–1952 Kaarlo Hautaniemi Arkisto Kuusankosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1919. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kuusankosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Iitin emäseurakunnan Vesikansan puoli saatiin perustaa kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 14.3.1810 ja maaherran luvalla 29.8.1810 mutta kappeliseurakunnan perustamista ei pantu toimeen. Kappalaisen virkatalo hankittiin ja kirkon hautausmaan paikat lohkaistiin. Armollisessa käskykirjeessä 5.5.1843 kuitenkin suostuttiin anomukseen, että kirkkorakennus toistaiseksi jätettäisiin sikseen. Kappelin erottamiseksi Iitistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisari antoi kieltävän vastauksen 26.4.1870 ja samoin anomukseen kapppeliseurakunnan järjestämisestä 21.12.1870. Jaala erotettiin Iitistä lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 19.5.1873, jolloin se määrättiin ainoastaan kirkkoherran hoidettavaksi. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1906. Seurakunnan ensimmäisen kirkon piirrustukset olivat jo valmiina 1823 mutta kirkko rakennettiin uusin suunnitelmin vasta 1878. Jaalan kunta perustettiin 1879, siihen liitettiin Iitin kunnan Kimon kylä 1922 ja kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Ansalahti, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Jaala, Karijärvi, Kimola, Paljakka, Palojärvi, Siikakoski, Taipale, Uimila, Vesala Naapuriseurakunnat Heinola , Kuusankoski , Mäntyharju , Valkeala Papisto Seurakunnan pappila oli aikanaan lampuotien vuokrattavana. Kirkkoherrakunnan perustamisen jälkeen vt. kirkkoherrat asuivat väliaikaisessa pappilassa kirkon luona. Kirkkoherrat 1906–1919 Kustaa Palmunen Ylimääräiset papit 1879–1885 Ernst Robert Harlin , vt. kirkkoherra 1885–1895 Johan Auvinen , vt. kirkkoherra 1895–1905 Frans Viktor Hollming , vt. kirkkoherra 1905–1906 Kustaa Palmunen , vt. kirkkoherra Arkisto Jaalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1877, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1879. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1834–1936. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Jaalan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden emäseurakuntien osista 1539 ja myöhemmin seurakunnasta erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi Valkealan ja Mäntyharjun kappelit. Seurakunnan perustaminen oli ollut vireillä jo 1515 mutta se keskeytyi Tukholman verilöylyyn 1520. Aiemmin piispa Arvid Kurki oli myös ehdottanut tarkastusmatkallaan Hollolassa yli 1 400 tilan pitäjän jakamista mutta seurakuntalaiset olivat tuolloin vastanneet: "Ei se koira jänistä hauku, joka väkisin metsään viedään". Seurakunta kuului aikanaan Villähden ja Tennilän nimismiehen pitäjiin. Hämeeseen aiemmin kuulunut seurakunta liitettiin Kymenkartanon lääniin Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja myöhemmin se oli osa Uudenmaan lääniä. Iitin pohjoisosan Vesikansan osa sai luvan muodostaa Jaalan kappeliseurakunnan 1810 mutta tätä ei pantu toimeen ja Jaala erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1873. Iitin kunta perustettiin 1869 sen itäosista lohkottu alue, Kuusaanmaa, puolet Keltin kylästä ja suurin osa Pilkanmaasta, liitettiin perustettuun Kuusankosken kuntaan 1921. Muut nimet Iittimaa, Iithimä, Ithis, Iittis Maakirjakylät Haapakimola, Kauramaa, Kausala, Kimola, Kirkonkylä, Koliseva, Koskenniska, Lyöttilä, Muikkula, Niinimäki, Perheniemi, Radansuu, Saaranen, Sitikkala, Säyhte, Sääskjärvi, Taasia, Tapola, Vuolenkoski Naapuriseurakunnat Artjärvi , Elimäki , Heinola , Kuusankoski , Lapinjärvi , Mäntyharju , Nastola , Orimattila , Valkeala Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.2.1729 ja se vahvistettiin 4.12.1734. Maakauppiaittain kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 19.4.1871. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.12.1884. Pappilaan kuului Inkimaan kruununuudistila, joka oli kahden lampuodin viljetävänä. Heikkolan mylly tuomittiin pappilaan kuuluvaksi kihlakunnanoikeuden tuomiolla 26.2.1667. Aiemmin seurakunnan vaalisaarnat toimitettiin myös ruotsiksi tuomikapitulin pöytäkirjan 15.11.1817 mukaan. Kirkkoherrat 1515–1520 Dominus Laurentius 1521–1534 Nils Augustii Procopaeus 1536–1541 Aeschillus Nicolaus 1544–1550 Kristian Procopaeus 1554–1571 Aeschillus 1571–1591 Petrus Erici Peuronius 1592–1606 Ericus Petri Peuronius 1607–1629 Carolus Bartholdi Padasjokensis (Quintus, Ithimaeus) 1630–1653 Severinus (Söfring) Nicolai Nastolensis 1662–1669 Ericus Arvidi Ancherus 1670–1704 Johan Paulinus 1704–1736 Arvid Paulinus 1737–1757 Arvid Paulin 1759–1763 Jonas Krook 1767–1786 Nils Ursin 1787–1796 Jakob Johan Ursinus 1799–1816 Israel Ståhlberg 1818–1819 David Lönneström 1821–1837 Gustaf Fredrik Hjerppe 1838–1857 Karl Fredrik Relander 1860–1904 Vilhelm Ludvig Lundan 1905– Johan Samuel Pajula 1920–1923 Henrik Gabriel Outinen 1926–1949 Fredrik Julius Vuorio Kappalaiset 1516–1521 Nicolaus 1524–1544 Kristian Procopaeus 1544–1551 Petrus 1554–1592 Carolus Petri –1608 Carolus Bartholdi –1629 Severinus Nicolai 1630–1640 Bartholdus Caroli 1655–1661 Ericus Arvidi Ancherus 1687– Karl Ithimaeus 1691–1725 Paulus Paulinus 1726–1745 Johan Plogman 1747–1762 Israel Ståhlberg 1765–1794 Karl Fredrik Leopold 1797–1809 Karl Östberg 1811–1826 Peter Johan Relander 1830–1834 Gustaf Adolf Backman 1836–1852 Karl Tapenius 1854–1896 Samuel Henrik Nordström 1898–1928 August Alfred Murén Pitäjänapulaiset 1761– Israel Cajander 1773–1778 Israel Ståhlberg 1778–1783 Henrik Gabriel Savenius Ylimääräiset papit 1794–1806 Karl Johan Grahn , armovuoden saarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran sijaine 1806–1810 Jeremias Oseni , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1806–1821 Gustaf Henrik Krogerus , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1810–1811 Nils Johan Perander , vt. kappalainen 1819–1823 Karl Fredrik Relander , kappalaisen apulainen 1826 Johan Stenius , virkavuoden saarnaaja 1826–1827 Adolf Fredrik Hjelmman , armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa 1827–1830 Peter Johan Relander , armovuoden saarnaaja, kappalaisen sijainen 1828–1837 Benjamin Fabritius , kirkkoherran apulainen 1830–1833 Anders Gustaf Eklund , kappalaisen apulainen 1833–1836 Olof Nevander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1837–1838 Karl Gustaf Siljander , välisaarnaaja 1838 Alexander Benedikt Zilliacus , välisaarnaaja 1838–1855 Reinhold Olivier Gahmberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1847 Alexander Krogerus , kappalaisen apulainen 1847–1853 Johan Alexander Thomander , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1853–1865 Johan Fridolf Relander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1863–1865 Frans Karl Otto Vilhelm Winter , kirkkoherran apulainen 1874 Anders Pulkkinen , kirkkoherran apulainen 1878 Johan Hänninen , kirkkoherran apulainen 1878–1883 Adam Järveläinen , kappalaisen apulainen 1883–1885 Henrik Johan Pastinen , kirkkoherran apulainen 1883 Viktor August Nyberg , kappalaisen apulainen 1883–1884 Henrik Tanner , kappalaisen apulainen 1884–1890 Tobias Valjakka, kappalaisen apulainen 1885–1888 Johan Edvard Laakso , vt. kirkkoherra 1886 Artur Leopold Heideman , kappalaisen apulainen 1888–1894 Peter Gustaf Korpi , vt. kirkkoherra 1890–1891 Gustaf Immanuel Cantell , vt. kappalainen 1891–1894 Gustaf Adolf Varén , vt. kappalainen 1894–1899 Gustaf Sahlberg , vt. kirkkoherra 1894–1898 August Alfred Murén , vt. kappalainen 1899–1902 Juhana Kustaa Toppola , vt. kirkkoherra 1902–1905 Kustaa Palmunen , vt. kirkkoherra 1909– Kustaa Eugén Airila , vt. kirkkoherra Arkisto Iitin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1748 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1899. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin ja arkistoa hävitettiin isonvihan aikana, jolloin vanhimmat rippi-, tili- ja historiakirjat lienevät tuhoutuneet. Seurakunnan historiakirjat ovat säilyneet vasta Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhan jälkeiseltä ajalta. Kansallisarkisto on digitoinut Iitin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)