Search this site

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1380. Nynäsin everstiluutnantin puustelli siirrettiin kuuluvaksi Lemuun keisarin päätöksellä 18.4.1891. Seurakuntaan kuulunut Askainen perustettiin kappeliksi 1592 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1910. Lemun kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Maskun kuntaan 2009. Maakirjakylät Anis, Heikkinen, Helala, Hievunen, Isovallunen, Järäinen, Kaitanen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneinen, Leppävainio, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnois (Monnoinen), Niittykartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukula, Pappila, Peinikkala, Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijala, Torttila, Valpperi, Vastila, Veranen, Vipinen, Vitikainen, Vähävallunen, Ylikäinen Naapuriseurakunnat Askainen , Masku , Merimasku , Mietoinen , Naantali , Nousiainen Papisto Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 6.12.1859. Kirkkoherrat 1533–1561 Peder Mattsson 1563–1566 Georgius Petri 1567–1569 Sigfridus Thomae 1570–1612 Olaus Jacobi 1613 Sigfrid 1615–1634 Ericus Henrici Björnburgensis 1637–1677 Jacobus Stephani 1730 Israel Olofsson Hartman 1730–1737 Erik Limnell 1738–1746 Nils Weckman 1747–1766 Anders Matiasson Elg 1768–1793 Isak Isaksson Ullner 1794–1799 Henrik Gabrielsson Hällsten 1801–1806 Salomon Möller 1809–1816 Abraham Paulin 1818–1824 Adolf Vassbom 1825–1843 Henrik Videman 1844–1856 Johan Erik Grönlund 1859–1867 Johan Tammelin 1868–1874 Johan Eggert Åberg 1874–1880 Erland August Karsten 1881–1888 Karl Henrik Ekblom 1889–1897 Peter Anton Carlsdtedt 1899– Joan Axel Friberg (Vapaavuori ) Pitäjänapulaiset 1724–1730 Jakob Cerenius 1731–1734 Johan Sandelius 1734–1746 Simon Renander 1747–1765 Josef Weckman 1766–1774 Johan Lundanus 1775–1788 Wilhelm Johan Enroth 1789–1806 Gabriel Vallenius 1808–1811 Gustaf Adolf Leinberg 1813–1820 Matias Malmberg 1820–1824 Henrik Gonander 1828–1829 Adam Viktor Zidbäck 1830–1836 Jakob Vahlberg 1851–1859 Frans Ludvig Ingerman , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1726–1729 Mikael Tenlenius , kappalaisen apulainen 1730–1731 Johan Sandelius , kappalaisen apulainen 1746–1747 Josef Weckman , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1754 Anders Hidegren , kirkkoherran apulainen 1754 Henrik Rungius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1763–1766 Jakob Johan Cavonius , kirkkoehrran apulainen 1777–1778 Henrik Leander , kirkkoherran apulainen 1781–1785 Henrik Olgren , kirkkoherran apulainen 1788–1789 Gabriel Wallenius , kirkkoherran apulainen 1789–1793 Daniel Fagerroos , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Matias Malmberg , armovuodensaarnaaja 1806–1808 Gustaf Adolf Leinberg , välisaarnaaja 1810–1813 Gustaf Granström , kirkkoherran apulainen 1813–1815 Aron Paulin , kirkkoherran apulainen 1815–1818 Johan Jakob Richtman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1829–1830 Arvid William Utter , välisaarnaaja 1839–1840 Albert Ferdinand Almberg , vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen 1840 Gustaf Adolf Hornborg , vt. pitäjänapulainen 1841–1848 Vilhelm Ahlroth , vt. pitäjänapulainen 1848–1849 Vilhelm Carlstedt , vt. pitäjänapulainen 1867–1868 Erland August Karsten , vt. kirkkoherra 1880–1881 Johan Schönberg , vt. kirkkoherra 1888–1889 Johan Oskar Rindell , vt. kirkkoherra 1897–1899 Johan Axel Friberg , vt. kirkkoherra 1903–1904 Kustaa Emil Ramstedt , vt. kirkkoherra Arkisto Lemun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1635 ja historiakirjat vuodesta 1639. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1533–1950. Lemun emäseurakunnan tilikirjaa (Lemo moderkyrkas räkenskaps bok) vuosilta 1635-1744 säilytetään Helsingin yliopiston kirjastossa. Kirkkoa tapuleineen ja osa kirkonarkistosta lienee hävitetty Suomen sodan aikana 1808. Kansallisarkisto on digitoinut Lemun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin yhtenä Inkerin ensimmäisistä luterilaisista seurakunnista 1611. Seurakunnan kirkko rakennettiin 1764. Seurakunnassa oli 8 183 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Lempaala oli väkiluvultaan Venäjän keisarikunnan loppuaikoina Inkerin neljänneksi suurin luterilainen seurakunta. Lempaalan luterilaiset ja ortodoksit karkotettiin Stalinin vainojen aikana 1935–1936. Karkotusten jälkeen vuonna 1764 rakennettu kirkko purettiin. Muut nimet Kuivas Kylät Anjala, Autio (Korkeamäki) Autio (Kuivaisi), Haapsaari, Halosi, Hanttulanmäki, Harpala, Heinola, Hiirimäki, Hipelinmäki, Hovinmäki, Jaakkolanmäki, Juskela, Jutikkala, Pieni Kaitala, Suuri Kaitala, Kiero, Pieni Kiiskilä, Suuri Kiiskilä, Kirjasalo, Komola, Pieni Korkiamaa, Suuri Korkiamaa, Koronsaari, Kuivais, Kylänjatko, Lappalaisenmäki, Lappeela, Lavosenmäki, Lehtokylä, Lempaala, Levoska, Lieskula, Lukkarinmäki, Löyskämäki, Maanselkä, Markkela, Marola, Mattilanmäki, Miskula, Muratta, Mustila, Myllymäki, Mäkiinkylä, Mälkämäki, Naakkala, Nakara, Nenimäki, Nikittala, Ohajoki, Ohalatva, Oinaala, Orimäki, Orpomäki, Oskamäki, Osselki, Pajarinmäki, Pekinmäki, Pekkala, Peri, Perämäki, Pirsanmäki, Pusanmäki, Pönniönmäki, Riivalinmäki, Ristala, Rokansaari, Ryyppölä, Sahanotko, Sepänmäki, Simanla, Sovonmäki, Sutela, Svaanila, Termola, Tiinala, Tikanmäki, Uusikylä, Vanhakylä, Vankkala, Varsala, Vaskela, Veikkola, Volkkala Naapuriseurakunnat Haapakangas, Toksova , Valkeasaari , Vuole Arkisto Lempaalan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1881–1922. Kansallisarkisto on digitoinut Lempaalan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lienee perustettu kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1200-luvulla, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka oli Pyhän Olavin nimikko, rakennettiin. Lemland mainitaan paikkana jo noin 1270. Uusi kirkko, Pyhän Brigittan nimikko, rakennettiin 1400-luvulla ja sitä laajennettiin kuorilla 1600-luvun lopulla. Kirkon torni rakennettiin 1817. Kirkko sisustettiin uudelleen 1845–1852. Seurakuntaan kuulunut Lumparland mainitaan kappelina ainakin jo 1544. Maakirjakylät Bengtsböle, Bistorp, Björklund, Flaka, Granboda, Haddnäs, Hellestorp, Herrö, Hönskobbarne, Jersö, Knutsboda, Lemböle, Norrby, Nåtö, Prästgård, Rödhamn, Rörstorp, Staekskär, Söderby, Vessingsboda, Westeränga Naapuriseurakunnat Föglö , Jomala , Lumparland , Maarianhamina Papisto Kirkkoherrat 1431–1433 Gercka 1548 Nils 1553–1558 Laurentius Nicolai 1571–1599 Georgius Henrici 1605–1607 Laurentius Mathaei 1645–1654 Martinus Nicolai Buscherus 1645–1654 Isaacus Martini Buscherus 1657–1674 Matthias Hedemoraeus 1674–1689 Petrus Rungius eli Ringius 1689–1697 Matthias Johannis 1698 Johan Torpander Alandus 1699–1705 Ericus Hammar 1705–1719 Gabriel Andreae Frondelius 1719–1738 Paulus Danielis Mansnerus 1739–1765 Daniel Mansnerus 1767–1794 Otto Johan Amnorin 1797–1811 Karl Magnus Jung 1813–1826 Gustaf Adolf Hjerpe 1828–1831 Gabriel Fortelius 1832–1847 Gustaf Englund 1850–1862 Isak Ericsson 1863–1870 Adolf Eklöf 1871–1896 Alexander Teodor Sternberg 1898–1945 Gustaf Emil Lindberg 1945–1967 Erik Albin Frantzén Ylimääräiset papit 1732–1739 Daniel Mansnerus , kirkkoherran apulainen 1737– Henrik Lindqvist , kappalaisen apulainen –1755 Gabriel Frondelius , kirkkoherran apulainen 1762– Gabriel Palander , kirkkoherran apulainen 1769– Gabriel Fortelius , kirkkoherran apulainen 1774– Mikael Tersner , kirkkoherran apulainen 1776– Johan Jakob Mansnerus , kappalaisen apulainen 1787– Karl Ascholin , kirkkoherran apulainen 1799– Henrik Johan Gummerus , kirkkoherran apulainen 1807–1813 Erik Stenberg , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1818–1820 Erik Daniel Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1820–1824 Johan Linderman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1824–1828 Salomon Jakob Holmberg , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Johan Linderman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1828 Karl Erik Bergman , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Karl Fabian Dammert , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Josef Fredrik Juvelius , kirkkoherran apulainen 1831–1833 Isak Ericsson , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1838–1844 Adolf Dahlberg , kirkkoherran apulainen 1838–1844 Erik Vilhelm Klerk , kirkkoherran apulainen, sijainen 1844–1850 Josef Vilhelm Fontell , vs. kirkkoherra, vt. kirkkoherra 1862 Axel Gabriel Ylander , vt. kirkkoherra 1862–1863 Karl Henrik Tervanen , vt. kirkkoherra 1895–1898 Gustaf Emil Lindberg , vt. kirkkoherra 1945–1946 Allan Gustav Lindell, vt. kirkkoherra Arkisto Lemlandin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1674 ja historiakirjat vuodesta 1640. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1661–1946. Kansallisarkisto on digitoinut Lemlandin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Lemlandin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Kirkonkirjat SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi 1688, jolloin ensimmäinen kappalainen astui virkaansa. Kirjallisuudessa esitetyn tiedon mukaan muutamat kylät erotettiin Taipalsaaresta muodostamaan oman kappelin jo 1680-luvun alkupuolella. Seurakunnan 1680-luvulla rakennettu kirkko paloi pian valmistumisensa jälkeen. Uusi kirkko rakennettiin 1786. Erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella ukaasilla 15.1.1807, jolloin Lemi määrättiin erotettavaksi Taipalsaaresta ja kirkkoherra määrättiin palkkaamaan itselleen apulainen. Lemin kunta perustettiin 1867. Muut nimet Klemis Maakirjakylät Ahtiala, Hakulila, Heikkilä, Huttula, Hyvärilä, Iitiä, Juvola, Kaamaniemi, Kapiala, Keskisenpää, Korpela, Kurkela, Kuukanniemi, Kärmenniemi, Laakkola, Lavola, Merenlahti, Metsola, Mikkola, Nisola, Nuppola, Parkkola, Pöllölä, Ruohiala, Ruomi, Sairala, Sorvarila, Suomalaisenkylä, Suoniala, Suontakainen, Sutela, Taipale, Tevaniemi, Torviniemi, Uiminniemi, Urola, Vainikkala, Värtölä Naapuriseurakunnat Lappeenranta , Lappee , Luumäki , Savitaipale , Taipalsaari Papisto Kirkkoherran palkasta armollinen vahvistus suostumukseen 27.2.1846. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 17.5.1871. Uudessa palkkausjärjestyksessä ei mainita enää kirkkoherran apulaista. Kirkkoherrat 1807–1819 Johan Gabriel Lundán 1822–1838 Jakob Roschier 1841–1873 Karl Gustaf Streng 1875–1886 Salomon Majander 1890–1898 Jakob Vilhelm Bärlund 1900– Maximilian Kristian Tavast Kappalaiset 1688–1730 Henrik Palilius 1732–1743 Gabriel Osolander 1744–1765 David Gestrin 1766–1780 Johan Henrik Carmelin 1780–1791 Johan Ahlqvist 1792–1803 Anders Creander , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1803–1807 Elias Löflund , vt. kappalainen 1814–1819 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen 1819–1821 Johan Henrik Zweygberg , sijaiskirkkoherra 1821–1822 Karl Johan Vinter , sijaiskirkkoherra 1824–1826 Adam Höijer , kirkkoherran apulainen 1826–1834 Gabriel Roschier , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Abel Abednego Hilander , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Vilhelm Ludvig Lundán , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1839–1840 Johan Henrik Gestrin , sijaiskirkkoherra 1840–1842 Erik Kristian Relander , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1842–1845 Anders Johan Kiljander , kirkkoherran apulainen 1845 Alexander Magnus Oleander , kirkkoherran apulainen 1845 Niklas Emanuel Tengén , kirkkoherran apulainen 1846–1848 Karl Adolf Streng , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Nils Gabriel Arppe , kirkkoherran apulainen 1849–1851 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1851–1856 Johannes Hertz , kirkkoherran apulainen 1856–1861 Anders Ulrik Vikstén , kirkkoherran apulainen, sijainen 1861–1863 Albert Boman , vs. kirkkoherra 1863–1875 Salomon Majander , vs. kirkkoherra 1886–1890 Artur Lorenz Gulin , vt. kirkkoherra 1891 Jaakko Ripatti , kirkkoherran apulainen 1892 Otto Magnus Hahl , kirkkoherra apulainen 1894–1900 Erland Villehad Gyllenbögel , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Lemin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1854, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1841. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1738–1986. Punaiset polttivat seurakunnan pappilan sisällissodan aikana 25.4.1918, jolloin tuhoutuivat historiakirjat vuodesta 1747, rippikirjat vuodesta 1773, lastenkirjat vuodesta 1822, pitäjänkokouksen pöytäkirjat vuodesta 1781 sekä kellotapuli. Palossa säilyivät sisään- ja ulosmuuttaneiden luettelo vuosilta 1823–1915, syntyneitten luettelot vuodesta 1896, kuolleitten luettelot vuosilta 1853–1907, avioliittokuulutusten luettelot vuosilta 1880–1897, kladit avioliittokuulutetuista vuosilta 1847–1879 ja 1889–1906, kirkon kurinpitokirja vuodesta 1892 sekä rippi- ja lastenkirjat vuodesta 1910. Samoin Savonlinnan tuomiokapitulin arkistossa säilyi tilikirjoja vuosilta 1793–1914: kolehtiluettelo vuosilta 1856–1901, kirkonrahaston tilikirja vuosilta 1861–1906, viinikassan tilikirja vuosilta 1861–1906, viinikassan tulojen ja menojen luettelot vuosilta 1871–1906 sekä eräitä muita asiakirjoja kuten rippilasten luettelot vuosilta 1808–1906 ja 1903–1910. Kansallisarkisto on digitoinut Lemin seurakunnan kirkonkirjoja ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hartolan emäseurakunnan Leivonmäen kylän asukkaat saivat luvan rakentaa oman rukoushuoneen 8.4.1772. Rukoushuone valmistui kolme vuotta myöhemmin ja aluksi emäseurakunnan papisto piti siellä jumalanpalveluksia. Samaan emäseurakuntaan kuuluneen kirkottoman Joutsan kappelin perustamisen myötä seurakuntaan asetettiin vuonna 1784 kappalainen, joka muutti lopulta Joutsaan 1798. Tämän jälkeen seurakunnassa saarnasi sekä emäseurakunnan että Joutsan kappelin papisto. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 16.3.1850 ja oman papin asettamiselle kappeliin annettiin lupa 2.5.1851. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Joutsan emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Lupa uuden puukirkon rakentamiselle annettiin Keisarillisen senaatin siviilitoimituskunnan kirjeellä 8.3.1870. Erotettiin Joutsasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.11.1878 ja ero toteutui silloisen kirkkoherran poistuttua virasta 1880. Leivonmäen kunta perustettiin 1870. Leivonmäen kunta liitettiin Joutsan kuntaan 2008. Maakirjakylät Havumäki, Leivonmäki, Rutalahti Naapuriseurakunnat Joutsa , Kangasniemi , Korpilahti , Luhanka , Toivakka Papisto Kappalaisen virkatalo ostettiin 100 hopearuplalla ja tilalle annettiin kiinnekirja 30.8.1852. Kirkkoherran virkatalon oikeuksista keisarin käskykirje 3.3.1885. Virkatalolle ostettiin Ruittalan tila 1889. Pahkalan lisämaista kuvernöörin päätöksessä 29.2.1896. Rutajärven lietemaista annettiin pappilalle 10 hehtaaria päätöksellä 16.1.1898. Kirkkoherrat 1883–1904 Artur Olivier Blomberg 1905–1920 Juho Korhonen 1921–1925 Otto Kolehmainen 1926–1940 Sem Johannes Ortala (Osberg) 1944–1951 Viljo Elja Kalervo Penttilä Kappalaiset 1852 Johan Gustaf Lönnblad 1853–1865 Paul Urbin 1866–1875 Karl Fredrik Bastman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1852–1853 Paul Urbin , välisaarnaaja 1859–1862 Karl Johan Johnsson , kappalaisen apulainen 1865–1866 Karl Fredrik Bastman , vt. kappalainen 1874–1876 Johan Vilhelm Lindqvist , vs. kappalainen vt. kappalainen 1876 Gustaf Basilius Juslén , vt. kappalainen 1876–1879 Heikki Salonen , vt. kappalainen 1879–1882 August Hämäläinen , vt. kappalainen 1882–1883 Artur Olivier Blomberg , vt. kirkkoherra 1894–1895 Juho Paavali Leivonen , vt. kirkkoherra 1897 Niilo Pispala , vt. kirkkoherra 1904 Kustaa Mortimer Martin , vt. kirkkoherra 1904–1905 Yrjö Juhani Hofström , vt. kirkkoherra Arkisto Leivonmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1853 ja historiakirjat vuodesta 1852. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1852–1905. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Alajärven rukoushuonekunnaksi, kun muutamat Alajärven, Ähtärin ja Ruoveden seutujen asukkaat olivat tehneet suostumuksen palkan suorittamisesta vastaisuudessa mahdollisesti määrättävälle papille 7.10.1797. Suostumus sai kuninkaan vahvistuksen 14.11.1799. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1859. Erotettiin Alajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Lehtimäen kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Alajärven kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Kukko, Laasala, Lehtimäki, Lipo (Livonkylä), Töysä Naapuriseurakunnat Alajärvi , Kuortane , Soini , Töysä , Ähtäri Papisto Suostumus papin palkkaamisesta vahvistettiin 14.11.1799. Papin palkasta maaherran päätös 24.1.1907. Kappalaisen hallussa oli Myllymäen tila mutta myöhemmin sen myymisestä keskusteltiin. Kirkkoherrat 1918–1923 Kaarlo Mattila 1935–1937 Frithiof Johannes Pennanen 1938–1956 Tauno Kaarlo Vartia Kappalaiset 1870 Herman Maurits Inberg 1872–1874 Gustaf von Essen 1884–1886 Edvard Eliel Lundell 1895–1911 Kaarle Kustaa Turtola , virka lakkautettin 1904 1909–1913 Kaarlo Johannes Korpitie Saarnaajat 1800–1817 Markus Fagerdahl 1818–1825 Juhana Niilo Nyberg 1828–1833 Erik Niklas Hildén 1833–1841 Peter Vilhelm Kranck 1843–1851 Pietari Henrik Lindegren 1851–1860 Kaarle Fredrik Staudinger 1863–1868 Kaarlo Kustaa Grönberg , virka lakkautettiin Apupapit ja väliajansaarnaajat 1826–1827 Kustaa Hornborg , välisaarnaaja 1841–1843 Henrik Vilhelm Wahlstein , välisaarnaaja 1851 Gustaf Enok Svinberg , vt. saarnaaja 1860–1862 Herman Maurits Inberg , armovuodensaarnaaja 1862 Gustaf Vilenius, armovuodensaarnaaja 1862–1863 Josef Verner Kjellberg , armovuodensaarnaaja 1871–1872 Gustaf von Essen , armovuodensaarnaaja 1874–1877 Joel August Heikel , vt. kappalainen 1878–1883 Jebets Jesiel Judi Judén . vt. kappalainen 1883 Johan Gustaf Hollmén , vt. kappalainen 1883 Kaarlo Simelius , vt. kappalainen 1886–1894 Juhan Fredrik Olin , vt. kappalainen 1894–1895 Kaarlo Vihtori Petrell , vt. kappalainen 1913–1914 Paavo Ilmari Liukku 1914–1917 Kaarlo Mattila 1923–1926 Väinö Juho Mattila, vt. kirkkoherra 1926–1928 Juho Stefanus Järvi, vt. kirkkoherra 1928–1934 Aarno Johannes Vihantola, vt. kirkkoherra 1934–1935 Aarno Uljas Seppo, vt. kirkkoherra 1937–1938 Juho Väinämö Honkala, vt. kirkkoherra 1946 Risto Johannes Nivari 1946 Veikko Armas Mattila Arkisto Lehtimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1800, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1800. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1915. Kansallisarkisto on digitoinut Lehtimäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mouhijärven emäseurakunnan kappeliksi, kun lupa oman kirkon rakentamiseen annettiin 8.2.1823. Kirkko valmistui vielä samana vuonna. Jo ennen kirkon valmistumista emäseurakunnan papisto oli pitänyt saarnoja Lavian eli Riihon kulmakunnalla ainakin vuodesta 1816 alkaen. Erotettiin Mouhijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1870. Lavian kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Porin kaupunkiin 2015. Maakirjakylät Aluskylä, Hahmajärvi, Haunia, Hyynilä, Häijä, Iirola, Jalkavala, Kairila, Kalliala, Kittilä, Kiurala, Kouraniemi, Lavia, Mierola, Mustajoki, Myöntäjä, Niemi, Pajuniemi, Palviala, Perä, Pohjakylä, Riiho, Riuttala, Saarijärvi, Suodenniemi, Tyrisevä, Urmila Naapuriseurakunnat Kankaanpää , Kiikoinen , Kullaa , Noormarkku , Pomarkku , Suodenniemi Papisto Kirkkoherrat 1881–1885 Emil Teodor Gestrin 1896– Reinhold Grönvall Kappalaiset 1827–1844 Fredrik Ollonqvist 1844–1859 Viktor Adrian Bergroth 1861–1867 Moses Runstén 1871–1877 Emil Teodor Gestrin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1859–1861 Karl Fabian Sahlberg , välisaarnaaja 1868–1871 Emil Teodor Gestrin , vt. kappalainen 1877–1881 Emil Teodor Gestrin, vt. kappalainen 1890–1891 Otto Vilhelm Åkerman , kirkkoherran apulainen 1891 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen 1893–1896 Anton Anshelm Virtanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906 Vilhelm Oskari Lampo , vt. kirkkoherra Arkisto Lavian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1827, tilikirjat vuodesta 1827 ja historiakirjat vuodesta 1827. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1805–1926. Punaiset rikkoivat seurakunnan kirkon urut ja turmelivat alttaritaulun sisällissodan aikana 1918, jolloin he repivät myös pahoin rippikirjan vuosilta 1900–1909. Kansallisarkisto on digitoinut Lavian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Vehkalahden emäseurakuntaan kuulunut itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka liitettiin kuuluvaksi Viipurin seurakuntaan 1710. Kakin kappalainen ja Koiviston papisto olivat velvollisia pitämään saaren asukkaille jumalanpalveluksia. Oikeuskollegion päätöksellä 23.5.1763 Kakin kappalaisen tehtäväksi asetettiin kaikkien Suomenlahden saarten asukkaiden sielunhoidosta vastaaminen Koiviston emäseurakunnan alaisuuteen jätettyä Seiskaria lukuun ottamatta. Lavansaari siirrettiin kuuluvaksi Koiviston emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 17.1.1817 mutta määräys pantiin täytäntöön vasta 1.5.1831. Koiviston papiston tuli käydä Lavansaarella ja Seiskarissa pitämässä jumalanpalveluksia kahdesti vuodessa, mistä tuomiokapitulin päätökset 5.6.1816, 17.12.1831 ja 22.8.1832. Lavansaaren järjestyksessään kolmas kirkko rakennettiin 1783 ja kirkko varustettiin Andreas Chierdin gouache-maalauksilla 1787. Kirkonkellossa olevan kirjoituksen mukaan se oli valettu Tukholmassa 1735 ja se oli kuulunut aiemmin Pietarin ruotsalaiselle kirkolle. Lavansaari muodostettiin saarnahuonekunnaksi keisarin armollisella julistuksella 5.8.1896, jolloin määrättiin asetettavaksi ylimääräiset saarnaajat Lavansaarelle ja Seiskariin. Lavansaaren ensimmäinen saarnaaja astui virkaansa 1897. Lavansaaren kunta perustettiin 1904. Lavansaaren kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Lavansaaren seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Suomenlahden ulkosaarien asukkaat evakuoitiin Viipurin lääninhallituksen määräyksellä 10.10.1939, jolloin lavansaarelaiset sijoitettiin Rauman ympäristöön Satakuntaan. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Lavansaaren asukkaat sijoitettiin Pyhtäälle, Ruotsinpyhtäälle, Pernajaan ja Loviisaan. Muut nimet Löfskär, Löfsalö Maakirjakylät Klausinkylä, Lounatkylä, Peninsaari, Pohjakylä Papisto Koiviston papiston saatavista Lavansaarelta tehtiin suostumukset 9.7.1831 ja 9.6.1839 sekä Keisarillisen senaatin päätös 12.6.1845. Kirkonkokouksessa 1.6.1894 seurakunta korotti henkilömaksut 1 markkaan 50 penniin mutta tämän jälkeenkin kannettiin vanhan tavan mukaan 1 markka 38 penniä. Saarnaajan palkka oli 1900-luvun alussa valtiolta 1 000 markkaa, henkilömaksut 690 markkaa, koulupiiriltä 200 markkaa, lämpö- ja valo- sekä sisäänkirjoitusrahat 75 markkaa. Saarnaajalla oli asuttavana neljä huonetta saaren koulurakennuksessa. Manttaalien mukaan ei myöhemmin maksettu papinpalkkaa Saarnaajat 1897–1901 Emanuel Kolkki 1901–1904 Taavi Vaittinen 1904–1907 Abel Fabian Raunio 1907 Kaarle Juhana Hämäläinen 1907– Verneri Arthur Varpelaide Ylimääräiset papit 1903 Kustaa Nestori Korpela , vt. saarnaaja Arkisto Lavansaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1749. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1975. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Lavansaaren seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lauritsalan kauppala perustettiin Lappeen kunnan alueelle 1932. Kauppala erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1951. Lauritsala liitettiin taloudellisesti ja hallinnollisesti Lappeenrannan seurakuntayhtymään 1967, jolloin myös Lauritsalan kauppala liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Naapuriseurakunnat Lappee , Lappeenranta

Alkuaan Rautalammin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1593. Laukaan kappeli (Capella Lauconii prope Ruthenos infideles situta) mainitaan jo 1518, mutta tämän Bartholomaeukselle, Laurentiukselle, Henrikille, Katariinalle ja Barbaralle pyhitetyn kappelin on arveltu kuuluneen Laukon kartanolle Vesilahdella. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1589–1591 ja tämä kirkko mainitaan jätetyn autioksi 1685. Toinen kirkko rakennettiin samana vuonna. Vuonna 1798 valmistui kolmas, sisältä maalattu kirkko, joka tuhoutui murhapoltossa 20.8.1831. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Olavin nimikko ainakin 1700-luvun alussa. Seurakuntaan kuulunut Jyväskylä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1660, muodostettiin kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi jakamattomaksi kaupunki- ja maaseurakunnaksi 1856. Seurakuntaan kuulunut Sumiainen perustettiin rukoushuonekunnaksi 1800, muodostettiin kappeliksi 1842 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896. Osia seurakunnasta liitettiin perustettuun Rautalammin emäseurakunnan Hankasalmen kappeliin 1860. Laukaan kunta perustettiin 1868. Muut nimet Laukaa, Laukas, Pärnäsaari Maakirjakylät Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Wehniä Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Jyväskylä , Konnevesi , Sumiainen , Suolahti, Toivakka , Uurainen , Äänekoski Papisto Kappalainen Isak Svanstrupen oma tila, Kuhankosken rannalla sijaitseva Harhala, tuli virkataloksi 1683 mutta tulipalo hävitti talon myöhemmin. Papiston palkasta tehtiin määräyksiä piispantarkastuksessa 5.2.1730 ja sen suostumus vahvistettiin 21.11.1839. Suostumus pienistä parseleista vahvistettiin 14.3.1867 ja 17.3.1869. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.10.1787. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 17.4.1873. Pappilan rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 2.3.1870. Kappalaisen virkataloon kuului kalastusoikeus noin 50 leiviskän edestä Kuhankoskella. Kirkkoherrat 1593–1605 Ericus Marci Finno 1606–1629 Thomas Andreae 1629–1656 Henricus Gregorii 1662 Michael Thomae 1663 Elias Michaelis 1664–1682 Jacobus Georgii Raicchaeus 1683–1688 Aaron Fabricius 1689–1695 Ericus Jordani Peuronius 1696–1712 Paulus Jempsonius 1714–1729 Johannes Sinius 1730–1745 Carolus Tuderus 1746–1785 Johan Tuderus 1787–1802 Johan Borgstedt 1805–1828 Arvid Adolf Arvidsson 1830–1838 Emanuel Waldén 1842–1866 Karl Isak Wallenius 1868–1874 Anders Gustaf Indrén 1876–1906 Otto Adolf Stenroth 1907–1919 Arvid Lundén 1920–1949 Paul Osvald Stenroth Kappalaiset 1627–1651 Laurentius 1662–1694 Isaacus Stephani Svanstrupe 1694 Jacobus Peuronius 1698–1702 Michael Peninsulanus 1702–1737 Henrik Palilius 1737–1746 Johan Tuderus 1746–1779 Karl Limatius 1779–1787 Johan Borgstedt 1788–1792 Otto Reinhold Bökman 1795–1796 Abraham Nordman 1800–1803 Daniel Tuderus 1805–1822 Karl Gustaf Dahlström 1826–1830 Erik Johan Flinkman 1833–1841 Karl Fredrik Norring 1843–1849 Henrik August Lindeberg 1853–1866 Frans Ferdinand Flinkman 1871–1889 Henrik Kekoni 1889–1902 Anton Lukas Wilén 1903–1943 Johannes Gottlieb Kristoffer Dahlgren 1945–1972 Väinö Vesterinen Pitäjänapulaiset 1676–1690 Paulus Jempsonius 1699–1713 Anders Amnelin 1724–1731 Erik Lyra 1734–1737 Johan Tuderus 1787–1788 Otto Reinhold Bökman 1790–1797 Daniel Tuderus Ylimääräiset papit 1653–1656 Laurentius Pauli, kirkkoherran apulainen 1680 Jacobus Jacobi Raichaeus, kirkkoherran apulainen 1707–1713 Arvid Jempsonius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1714–1720 Carolus Tuderus , kirkkoherran apulainen 1720–1723 Karl Rheander , kappalaisen sijainen 1720–1723 Carolus Tuderus , kappalaisen sijainen 1739–1745 Karl Limatius , kirkkoherran apulainen 1745 Johan Tuderus , kirkkoherran sijainen 1763–1780 Johan Borgstedt , pitäjänapulainen 1767–1769 Karl Henrik Tuderus , kirkkoherran apulainen 1802–1805 Erik Engman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1803–1805 Karl Fredrik Linde , sijaiskirkkoherra ja armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen 1809–1813 Henrik Tarén , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Lars Peurón , kappalaisen apulainen 1813–1815 Karl Vilhelm Becker , kirkkoherran apulainen 1816–1826 Gustav Adolf Aschan , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1821–1833 Alexander Dahlström , kappalaisen sijainen 1826–1833 Johan Henrik Gestrin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1830–1838 Gabriel Flygtman , virkavuoden saarnaaja, kirkkoherran apulainen 1835–1836 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1836–1838 Anders Gustaf Eklund , kappalaisen apulainen 1838–1843 Anders Johan Kiljander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1839–1843 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1842–1843 Klas Gustaf Beyrath , kirkkoherran apulainen 1843 Karl Liljeqvist , välisaarnaaja 1843–1846 Fredrik Otto Grahn , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Abel Abednego Hilander , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1849 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1846 Verner Johan Majander , kappalaisen sijainen 1848 Julius Henrik Lind , kappalaisen sijainen 1848–1851 Johan Gustaf Lönnblad , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1849–1862 Isak Alexis Wallenius , kirkkoherran apulainen 1851–1853 Karl Mauriz Lagerstam , armovuodensaarnaaja 1862 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1863 Vilhelm Sjöström , kirkkoherran apulainen 1863–1868 Isak Alexis Wallenius , sijaiskirkkoherra 1866–1868 Frans Karl Otto Vilhelm Winter , armovuodensaarnaaja 1868 Karl Vilhelm Silfvenius , vt. kappalainen 1869–1870 Karl Vilhelm Brummer , vt. kappalainen 1870 Konrad Edvard Tornberg , vt. kappalainen 1875–1876 Gustaf Basilius Juslén , armovuodensaarnaaja 1885 Johannes Smolander , kirkkoherran apulainen 1887–1889 Valter Erik Lampén , kirkkoherran apulainen 1889 Sakari Hämäläinen , kappalaisen apulainen 1890–1893 Odert Julius Ingman , kirkkoherran apulainen 1893–1898 Paul Osvald Stenroth , kirkkoherran apulainen 1894 Kaarlo Kerkkonen , papiston apulainen 1896 Anders Kristoffer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1898 Johan Emil Andelin , kirkkoherran apulainen 1898 Kustaa Eemil Erander , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Jaakko Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1900 Kustaa Alfred Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1900–1907 Frans Oskar Niemi , papiston apulainen 1900–1903 Karl Ernst Aarnio , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1904 Jaakko Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1904 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen 1904–1905 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen 1905 Torsten Mauritz Hohenthal, kirkkoherran apulainen 1905–1907 Hjalmar Abraham Paunu (Dufva), apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Laukaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1679–2011. Arkiston vanhin osa on tuhoutunut tulipalossa. Kansallisarkisto on digitoinut Laukaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)