Perustettiin Mouhijärven emäseurakunnan kappeliksi, kun lupa oman kirkon rakentamiseen annettiin 8.2.1823. Kirkko valmistui vielä samana vuonna. Jo ennen kirkon valmistumista emäseurakunnan papisto oli pitänyt saarnoja Lavian eli Riihon kulmakunnalla ainakin vuodesta 1816 alkaen. Erotettiin Mouhijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1870. Lavian kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Porin kaupunkiin 2015.
Maakirjakylät
Aluskylä, Hahmajärvi, Haunia, Hyynilä, Häijä, Iirola, Jalkavala, Kairila, Kalliala, Kittilä, Kiurala, Kouraniemi, Lavia, Mierola, Mustajoki, Myöntäjä, Niemi, Pajuniemi, Palviala, Perä, Pohjakylä, Riiho, Riuttala, Saarijärvi, Suodenniemi, Tyrisevä, Urmila
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1881–1885 Emil Teodor Gestrin
1896– Reinhold Grönvall
Kappalaiset
1827–1844 Fredrik Ollonqvist
1844–1859 Viktor Adrian Bergroth
1861–1867 Moses Runstén
1871–1877 Emil Teodor Gestrin, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1859–1861 Karl Fabian Sahlberg, välisaarnaaja
1868–1871 Emil Teodor Gestrin, vt. kappalainen
1877–1881 Emil Teodor Gestrin, vt. kappalainen
1890–1891 Otto Vilhelm Åkerman, kirkkoherran apulainen
1891 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen
1893–1896 Anton Anshelm Virtanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1906 Vilhelm Oskari Lampo, vt. kirkkoherra
Arkisto
Lavian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1827, tilikirjat vuodesta 1827 ja historiakirjat vuodesta 1827. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1805–1926.
Punaiset rikkoivat seurakunnan kirkon urut ja turmelivat alttaritaulun sisällissodan aikana 1918, jolloin he repivät myös pahoin rippikirjan vuosilta 1900–1909.
Kansallisarkisto on digitoinut Lavian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.