Search this site

Luodon saarelaiset tekivät 8.12.1782 suostumuksen oman kirkon rakentamisesta ja papin palkasta, mihin kuningas antoi myöntymyksensä 24.7.1783. Perustettiin Pietarsaaren kappeliksi luvalla 27.3.1787. Erotettiin Pietarsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 21.11.1864. Seurakuntaan kuulunut Hannulan rukoushuone perustettiin 1916. Luodon kunta perustettiin 1867. Muut nimet Larsmo Maakirjakylät Eugmo, Larsmo, Sydänmaa Naapuriseurakunnat Kruunupyy , Pedersöre Papisto Vuoden 1868 uudessa palkkausjärjestyksessä määrättiin esimerkiksi, että "Den del af den lösa befolkningen, som yrkesmässigt idkar fiske, erlägger åt kyrkoherden 2:25 penni för hvarje båtlag. Därjämte åtnjuter kyrkoherden sitt boställe, till hvars förstärkning församlingsboarne efter gammal plägsed årligen erlägga in natura 5,100 kilogram hö och 12 band halm". Kirkkoherrat 1870–1882 Lars Vilhelm Schalin 1884–1903 Gideon Lilius 1906– Kaarlo Edvard Forss Kappalaiset 1785–1806 Anders Ehrström 1807–1811 Zakarias Gallenius 1815–1833 Karl Peter Thoden 1834–1838 Johan Israel Venman 1840–1849 Anders Magnus Jung , ensin vt. kappalainen 1853–1860 Karl August Tallgren 1861–1870 Lars Vilhelm Schalin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1812–1815 Erik Johan Chydenius , välisaarnaaja 1833–1834 Vilhelm Österbladh , välisaarnaaja 1838 Jakob Holm , välisaarnaaja 1848 Gustaf Vilhelm Lybeck , kappalaisen apulainen 1849–1853 Jakob Simelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1860–1861 Karl Robert Sandelin , välisaarnaaja 1882–1884 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra 1905–1906 Vilhelm Adrian Mandellöf , vt. kirkkoherra Arkisto Luodon seurakunnan rippikirjat ja tilikirjat alkavat vuodesta 1787 ja historiakirjat vuodesta 1786. Kansallisarkisto on digitoinut Luodon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin 1434 mutta Korppoon Pyhän Mikaelin kirkko mainitaan jo 1384. Kirkon katto ja kellokastari tuhoutuivat ukkosen aiheuttamassa tulipalossa 23.5.1709. Seurakuntaan kuulunut Houtskär perustettiin kappeliksi noin 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakuntaan on kuulunut myös Aspön eli Haapasaaren ja Jurmon rukoushuonekunnat, Utön majakkasaari sekä Björkön saaren saarnahuonekunta. Korppoon kunta liitettiin Länsi-Turunmaan kuntaan 2009. Muut nimet Korpo Maakirjakylät Aspö, Bendby, Björkö, Bonäs, Brunskär, Böhle, Elfsjö, Finnö, Galtby, Gyltö, Hafträsk, Houtsala, Hväsby, Innikorpi (Enikorpi), Järvsaar, Jurmo, Kalgarholm, Karby, Kjöllingby, Korpogård, Kura (Karhere), Kuoponby, Kählö, Kärfvois, Lempersjö, Lill-Gyltö, Lohm, Markomby, Pensar, Prästgården, Rosklaks, Rumar, Skofatt, Strömma, Syvälaks, Utö, Vattenkast, Vesterlaks, Åfvensår, Änkis, Österkalaks, Österretas, Österskär Naapuriseurakunnat Houtskari , Iniö , Kökar , Nauvo , Rymättylä , Velkua Papisto Kirkkoherrat 1554 Clemens Laurentii 1557–1559 Simon Sigfridi 1579–1584 Jören Jonae 1587–1589 Georgius Eschilli 1592–1593 Ericus Beronis 1596–1612 Andreas Thomae Petraeus 1614–1635 Johannes Laurentii Ringius 1641–1649 Nicolaus Magni Ringius 1651–1683 Claudius Alanus 1685–1699 Georgius Prytz 1700–1713 Nicolaus Fridelinus 1722–1738 Nicolaus Fridelinus 1739–1756 Johan Carpelius 1757–1788 Henric Carpelius 1789–1804 Carl Bergman 1805–1817 Fredric Dickman 1819 Anders Wilhelm Fagerlund 1845–1867 Johan Fredric Lundenius 1869–1884 Herman Gabriel von Bonsdorff , ensin vt. kirkkoherra 1885–1890 Alexander Emil Rödlin 1893–1905 Herman Henrik Snellman 1907– Karl Johan Blomroos Kappalaiset 1571 Matts Olai 1586–1593 Jören Eskilsson Gregorius Eschilli 1600 Lars Jeronimi 1610–1613 Clemens Severini 1614 Martinus Sigfridi 1625–1634 Henricus Georgii 1635 Johannes Arvidi 1642 Petrus Svenonis, jaettu virka 1642 Laurentius Johannis, jaettu virka 1679–1685 Andreas Claudi Alanus 1691–1692 Jonas Wrigstadius 1692–1710 Henricus Asp 1711–1721 Georgius Asp 1721–1722 Abraham Finnonius (Fennonius) 1724–1750 Gustaf Aron Bange 1751–1787 Carl Fredric Mollerus 1788–1809 Carl Henric Lemberg 1810–1811 Carl Gustaf Broman 1813–1821 Fredric Emanuel Dickman 1822–1836 Mikael Björkqvist 1838–1835 Gustaf Henrik Sjödal 1858–1861 Gustaf Ferdinand Stenström , ensin vt. kappalainen 1899– Karl Julius Jonatan Helander Ylimääräiset papit 1721–1726 Johan Lindberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1729–1733 Simon Gustaf Möllenberg , kirkkoherran apulainen 1733–1737 Lars Lennstedt , kirkkoherran apulainen 1738–1740 Henrik Ahrenberg , kirkkoherran apulainen 1746–1755 Alexander Lauraeus , kirkkoherran apulainen 1755–1763 Anders Asp , kirkkoherran apulainen 1763–1774 Hans Wasander , kirkkoherran apulainen 1774–1777 Johan Arenius , kirkkoherran apulainen 1778–1786 Johan Hagman , kirkkoherran apulainen 1792–1799 Karl Bergman , kirkkoherran apulainen 1799–1806 Anders Lundell , kirkkoherran apulainen 1806–1807 Eric Johan Cumenius , kappalaisen apulainen 1808–1811 Anders Dahl , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1813 Fredric Emanuel Dickman , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Henrik Johan Holmberg , armovuodensaarnaaja 1817–1820 Sven Israel Ignatius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1821–1823 Mikael Björkqvist , armovuodensaarnaaja 1824 Axel Jung , kirkkoherran apulainen 1825–1833 Karl Fredrik Hast , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Erik Napoleon Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Mauritz Hultman , kirkkoherran apulainen 1836 Erik Vilhelm Rangelius , kirkkoherran apulainen 1836–1845 Henrik Råstedt , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1836–1838 Karl Gustaf Hollmén , virka– ja armovuodensaarnaaja kappalaisen viralla 1841–1843 Gustaf Zakris Ramstadius , kappalaisen sijainen 1843–1844 Anders Engman , kappalaisen sijainen 1844–1847 Kristian Vilhelm Vesterholm , kappalaisen sijainen 1855–1858 Elias Lilius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1862–1865 Oskar Ludvig Kurtén , vt. kappalainen 1865–1869 Axel August Hellsten , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1883–1885 Frans Vilhelm Leppänen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1890–1892 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1892–1893 Herman Henrik Snellman , vt. kirkkoherra 1890 Karl Magnus von Essen , vt. kappalainen 1896 Edvard Emil Elenius , vt. kappalainen 1906 Väinö Henrik Haveri, vt. kirkkoherra Arkisto Korppoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1686, tilikirjat vuodesta 1634 ja historiakirjat vuodesta 1635. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1580–1946. Kansallisarkisto on digitoinut Korppoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hauhon emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1682, kun Vesikansan seudulle oli rakennettu oma saarnahuone ja se sai oman saarnaajan. Aiemmin Hauhon papisto oli saarnannut kirkkorakennuksessa joka neljäs sunnuntai. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1.8.1693. Kirkko rakennettiin 1735 ja se tuhoutui kellokastareineen murhapoltossa 28.9.1806. Erotettiin Hauhosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.6.1880. Luopioisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Pälkäneen kuntaan 2007. Muut nimet Luopiois, Vesikansa Maakirjakylät Evinsalo, Haltia, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Kuohijoki, Kyynärä, Lemettylä, Luopioinen, Miemola, Mustilahti, Okerla, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Sairiala, Sappeenkylä, Säynäjärvi, Vahdermetsä, Ämmätsä Naapuriseurakunnat Hauho , Kuhmalahti , Lammi , Padasjoki , Pälkäne , Vehkajärvi Papisto Kappelin asukkaat vapautettiin Hauhon emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta pitäjänkokouksessa 24.8.1783. Kappalaisen palkasta hovioikeuden päätös 3.6.1785. Virkatalon rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 16.3.1865. Kappalaiset 1682 Johannes Petri 1693–1739 Anders Cojander (Kuohiander) 1739–1754 Erik Procpaeus 1755–1782 Henrik Savenius 1783–1807 Henrik Gabriel Savenius 1826–1834 Georg Alvenius 1835–1859 Karl Anders Gestrin 1860–1867 Alexander Gottfrid Ferdinand Bastman 1870–1877 Karl Brynolf Lilius 1878– Otto Villberg , virka lakkautettiin 1880 Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1830–1837 Johan Hymander 1867–1870 Karl Gustaf Vallenius Ylimääräiset papit 1808–1809 Gustaf Adolf Brunou , vt. kappalainen 1817–1818 Karl Isak Vallenius , vt. kappalainen 1818–1820 Samuel Grönqvist , vt. kappalainen 1820–1830 Josef Vilhelm Schalien , kappalaisen sijainen 1821–1825 Efraim Hollmén , vt. kappalainen 1825–1828 Karl Fredrik Strandman , vt. kappalainen 1859–1860 Alexander Gottrfid Ferdinand Bastman , välisaarnaaja 1877–1878 Otto Villberg , välisaarnaaja 1906–1907 Maunu Ilmari Kuusi, kappalaisen apulainen 1907–1908 Antti Rentola, kappalaisen apulainen Arkisto Luopioisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1960. Seurakunnan kirkko ja kellokastari tuhoutuivat murhapoltossa 28.9.1806, jolloin osa vanhinta arkistoa tuhoutui. Vuoden 1796 piispantarkastuksessa mainitaan syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot alkavaksi vuodesta 1692. Sama sidos sisälsi myös kirkontilit vuosilta 1705–1753. Vanhimpaan säilyneeseen kalustoluetteloon vuodelta 1825 on tehty reunahuomautus "saknas 1830". Kansallisarkisto on digitoinut Luopioisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Lemlandin emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1544. Seurakunnan kirkko, ilmeisesti Pyhän Andreaksen nimikko, rakennettiin noin 1638. Kirkko sisustettiin uudelleen 1838–1852 ja maalattiin 1870. Muut nimet Klemetsby Maakirjakylät Klemetsby, Krokstad, Lumparby, Lumpo, Norrboda, Skag, Svinö Naapuriseurakunnat Föglö , Lemland , Sund , Vårdö Papisto Kappalaisen virkatalosta Suomen kenraalikuvernöörin, kreivi Per Brahen kirje 17.5.1651. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 20.11.1866. Kappalaiset 1604 Martinus Nicolai Buscherus 1637–1645 Isak Martini Buscherus 1655 Johannes Martini Hammar 1657–1674 Magnus Andreae Solimontanus 1674–1678 Israel Hammar 1679–1689 Matthias Johannis 1689–1692 Sven Forsman 1693–1703 Michael Henrici Stigelius 1704–1744 Johan Techtonius 1744–1785 Henrik Erici Lindqvist 1788–1821 Israel Ferdinand Hartman 1822–1866 Gustaf Fredrik Fraser 1868–1872 Viktor Vilhelm Lindqvist 1873–1885 Jakob Nordqvist e Pohjonen 1895–1910 Jakob Ferdinand Manner 1912–1913 Gunnar Alarik Fleege, vt. 1913–1914 Valdemar Leonard Sjöberg, vt. kappalainen 1914–1927 Paul Sigvard Stenbäck 1928–1932 Runar Gerald Söderholm, vt. kappalainen 1932–1935 Anian Torvald Fagerström, vt. kappalainen 1935–1936 Erik Julius Hedman, vt. kappalainen 1936–1960 Erik Martin Perman Ylimääräiset papit 1770–1786 Israel Ferdinand Hartman , kappalaisen apulainen 1811–1816 Jakob Holm , kappalaisen apulainen 1818–1822 Erik Stenberg , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1859–1860 Viktor August Konsin , kappalaisen apulainen 1862 Karl Henrik Lindgren , kappalaisen apulainen 1873 Karl Gustaf Sirén , vt. kappalainen 1885–1889 Niilo Engelbert Vainio , vt. kappalainen 1889–1894 Karl Fredrik Remahl , vt. kappalainen 1894–1895 Jakob Ferdinand Manner , vt. kappalainen Arkisto Lumparlandin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1665 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1936. Kansallisarkisto on digitoinut Lumparlandin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Jomalan ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Jaakkiman emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922. Seurakunnan kirkkoa varten tilattiin piirustukset arkkitehti Erkki Väänäseltä, joka kuitenkin kuoli ennen piirustusten valmistumista. Väänäsen vaimo, arkkitehti Elsa Arokallio-Väänänen teki piirustukset valmiiksi ja toimitti ne tilaajalle 1924. Rahoitusvaikeuksien takia kirkkoa päästiin rakentamaan kuitenkin vasta 1930-luvun alussa. Seurakunta lakkautettiin 1949. Lumivaaralaiset olivat talvisodan aikana Peräpohjolassa, Kemijoen varrella Torniosta Simoon ja Karunkiin. Sittemmin heidät sijoitettiin Alavuden ja Virtojen ympäristöön. Lumivaaran kunta perustettiin 1923. Lumivaaran kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Lumivaaran seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Lumivaaran asukkaat sijoitettiin Töysään, Alavudelle, Keuruulle, Virroille, Ähtäriin, Multialle, Peräseinäjoelle, Pihlajavedelle, Pohjaslahdelle ja Jalasjärvelle. Maakirjakylät Harvio, Huhtervu, Ihalanoja, Kalksalo, Kesvalahti, Kostamojärvi, Kuhkaa, Kumola, Oinaanvaara, Tervajärvi Naapuriseurakunnat Jaakkima , Kurkijoki Arkisto Lumivaaran seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1922. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1921–1950. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Lumivaaran seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen perustettu luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1632 ja kappalainen 1677. Jaakkiman kappalaiselle mainitaan 6.4.1677 kuuluneen kaksi aiemmin ortodoksiselle kirkolle kuulunutta tilaa Sorolan kylästä, jotka olivat kruunun omistuksessa. Venäläiset tuhosivat kappalaisen virkatalon noin 1705. Kirkko rakennettiin 1754, sitä käytettiin jo 1756 mutta se vihittiin Pyhän Mikaelin nimikoksi vasta 24.2.1768. Uusi kivinen kirkko rakennettiin Keisarillisen senaatin päätöksen 10.12.1833 mukaisesti tiilikivistä 1850. Seurakuntaan kuulunut Tervajärven rukoushuone vihittiin käyttöön 1909 ja Lahdenpohjan rukoushuonekunta perustettiin 1912. Seurakuntaan kuulunut Lumivaara erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922. Jaakkiman kunta perustettiin 1866. Jaakkiman kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Jaakkiman seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Jaakkiman maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Vähäänkyröön, Isoonkyröön, Laihialle, Jurvaan, Teuvalle, Karijoelle, Merikarvialle, Isojoelle, Kauhajoelle, Kurikkaan, Ilmajoelle, Lapualle, Nurmoon ja Ylistaroon. Jaakkiman kaupungin ja Lahdenpohjan asukkaat sijoitettiin osaksi Poriin ja osaksi Seinäjoelle. Muut nimet Miglis, Jaakimvaara Maakirjakylät Iijärvi, Jaakkima, Kokonniemi, Kortela (Gordela), Kurenranta, Lahdenpohja, Meriä, Metsämikli, Mikli (Pesämikli), Miinala, Oppola, Paikjärvi, Pajasyrjä, Parkumäki, Puutsalo, Reuskula, Rukola, Sorola, Waara Naapuriseurakunnat Kurkijoki , Lumivaara , Parikkala , Sortavala , Uukuniemi Papisto Viipurin tuomiokapituli päätti 16.2.1689, että sovintojyviksi kutsuttua pääsiäisviljaa oli vastedes suoritettava neljä kappaa joka savulta tertsiaalijyvien vastikkeena. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden päätökset 1.10.1750 ja 26.10.1766, jonka hallitseva senaatti vahvisti 25.9.1769. Uusi suostumus vahvistettiin 16.3.1850. Kappeleiden rakennusvelvollisuudesta kuvernöörin päätös 4.2.1866. Kirkkoherrat 1638–1650 Simon Matthiae 1680–1690 Johannes Martini Amnorinus 1691–1695 Reinhold Hartz 1695–1700 Simon Paganus 1700–1703 Fabian Nirkko 1703–1713 Adolf Hollender 1713–1735 Alexander Rennerus 1738–1747 Jakob Johan Dannenberg 1748–1764 Bogislaus Hornborg 1766–1785 Thomas Hulkovius 1787–1804 Karl Johan Melart 1806–1815 Kristian Melart 1818–1840 Henrik Johan Mechelin 1843–1857 Johan Fredrik Bergh 1859–1895 Gustaf Vilhelm Jäderholm 1896–1897 Otto Edvart Härmälä 1901–1904 Vilhelm Johansson 1908–1915 August Noponen 1916–1927 Viktor Salminen 1930–1948 Johannes Sinkkonen Kappalaiset 1681–1692 Erik Johan Hassel –1695 Simon Paganus 1704–1713 Alexander Rennerus 1715 Peter Wahlberg 1716–1727 Zachaeus Wahlberg 1728–1748 Johan Rennerus 1749–1761 Jakob Wirzenius 1763–1765 Jeremias Tonderus 1765–1774 Karl Henrik Merlin 1777–1806 Kristian Melart 1806–1821 Johan Fredrik Hulkovius 1823 Anders Ambrosius Rosberg 1827–1829 Gustaf Lönnblad 1830–1870 Peter Platan 1872–1879 Alexander Vilhelm Lyra 1881–1896 Anders Vinter 1899–1903 Elias Evert Roschier 1904–1907 Kaarle Ruben Jauhiainen 1907–1916 Viktor Salminen 1917–1948 Gustaf Lennart Lilius Ylimääräiset papit 1800–1803 Fredrik Spenner , kirkkoherran apulainen 1803–1804 Anders Johan Malmsted , kirkkoherran apulainen 1804–1807 Johan Niklas Strålman , sijaiskirkkoherra kirkkoherran apulainen 1805–1806 Gustaf Vilhelm Åkerblom , armonvuoden saarnaaja 1807–1808 Jakob Reinhold Granbaum , kirkkoherran apulainen 1808–1818 Gustaf Fredrik Melart , kirkkoherran apulainen 1822–1828 Gustaf Fredrik Melart , vt. kappalainen 1811–1816 Frederik Vilhelm Melart , kappalaisen apulainen 1815–1822 Alexander Vilhelm Herkepaeus , kappalaisen apulainen 1822–1823 Gustaf Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Bengt Simming , kirkkoherran apulainen 1829–1830 Peter Platan , välisaarnaaja 1830–1840 Per Fredrik Brofeldt , kirkkoherran apulainen 1840 Berndt Magnus Zilliacus 1840–1843 Karl Cedervaller , sijaiskirkkoherra 1843–1845 Klas Veisell , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1844 Karl Johan Cederblad , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Malakias Faler , kirkkoherran apulainen 1848–1856 Matias Putkonen , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1849–1850 Johan Adolf Alopaeus , kappalaisen apulainen 1852–1859 Otto Henrik Cleve , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1856 Jakob Helenius , kappalaisen apulainen 1856–1857 Abraham Valda , kappalaisen apulainen 1857–1865 Jakob Molin kappalaisen, apulainen, kirkkoherran apulainen 1859–1860 Karl Johan Johnsson , kappalaisen sijainen 1860–1862 Ludvig Holst , kappalaisen sijainen 1865–1866 Karl Adolf Edvard Vinter , kappalaisen sijainen 1866–1871 Alexis Kniper , kappalaisen sijainen, virkaatekevä kappalainen 1871–1872 Fredrik Alexander Brummer , armonvuodensaarnaaja 1872–1877 Karl Axel von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1878–1891 Sakari Kontio , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Emil von Hertzen , vt. kappalainen 1883–1884 Robert Ferdinand Bergh , kappalaisen apulainen 1884–1885 Mikko Vitikainen , kappalaisen apulainen 1885–1886 Henrik Johan Helin , kappalaisen apulainen 1886 Viktor Berner 1886–1887 Heikki Hukkanen , kappalaisen apulainen 1887 Nestor Nordling , kappalaisen apulainen 1887–1888 Viktor Pusa , kappalaisen apulainen 1888–1889 Paavo Pitkänen , kappalaisen apulainen 1889–1890 Tobias Palonen , kappalaisen apulainen 1890–1893 Juho Hotinen , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1891–1899 Henrik Johan Tyyskä , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1893–1896 Konstantin Helèn , kirkkoherran apulainen 1896 Gustaf Albin Plathan , kirkkoherran apulainen 1897–1899 Erland Pispala , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1899–1901 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra 1901–1903 Pekka Hyttinen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902 Karl Kristfrid Sarlin , kirkkoherran apulainen 1903 Frans Vihtori Hannus , vt. kappalainen 1903–1908 Karl Kristfrid Sarlin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1907 Johannes Sinkkonen. vt. kirkkoherra, armonvuodensaarnaaja 1908–1910 Kustaa Nestori Korpela , kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra 1910–1913 Yrjö Efraim Kivenoja e Stenius , kirkkoherran apulainen 1913 Antti Juhani Noponen, kirkkoherran apulainen 1915–1916 Martti Savelainen, kirkkoherran apulainen 1916–1917 Paavo Ismael Salo 1928 Aaro Johannes Tolsa, kirkkoherran apulainen 1919–1920 Kustaa Palovaara, kirkkoherran apulainen 1914–1915 Leo Benedict Gummerus, kirkkoherran apulainen 1928–1929 Matti Rudolf Tuovinen, ylimääräinen pappi 1935 Jalmari Ignatius Aarnio, apulainen 1938–1941 Väinö Petter Turunen, apulainen Arkisto Jaakkiman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1848 ja historiakirjat vuodesta 1719. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1990. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Jaakkiman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Limingan emäseurakunnan kappeliksi 1655. Seurakunnan ensimmäisen kirkon mainitaan rakennetun muutamia vuosia ennen 1647, jolloin se oli kuitenkin ilman omaa pappia. Tämä kirkko purettiin uuden puisen ristikirkon tieltä 1814. Seurakunnan ensimmäinen tunnettu kappalainen (komministeri) kuoli 1708. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 14.6.1882 samana päivänä kuin Oulunsalonkin kirkko. Nykyinen, arkkitehti Johan Ludvig Lybeckin suunnittelema kirkko rakennettiin suureksi osaksi ympäri maata kootuilla kolehtivaroilla ja vihittiin käyttöön 3.8.1890. Lumijoki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun Limingan emäseurakunta jaettiin neljäksi seurakunnaksi. Tuomiokapituli antoi asiasta Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899 ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Seurakuntaan kuuluneen Vesikosken rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 21.6.1899. Lumijoen kunta perustettiin 1867. Maakirjakylät Hirvasniemi, Lapinniemi, Lumijoki Naapuriseurakunnat Hailuoto , Kempele , Kestilä , Liminka , Oulunsalo , Revonlahti , Siikajoki Papisto Suostumus Lumijoen, Limingan ja Tyrnävän kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Vuonna 1898 kappalaisen palkkaetu oli virkatalosta 500 markkaa, 220 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohria, 208 markkaa juustoa ja leipää, 130 markkaa lihaa, 158 markkaa päivätöitä sekä 100 markkaa sportteleita. Kirkkoherrat 1919–1925 Matti Hiltula 1926–1931 Mauri Juhana Kokko 1932–1942 Juhana Pietari (Hannu) Koskimies 1943–1956 Aarre Immanuel Nenye Kappalaiset –1708 Johannes Gustavi Lithovius , komministeri 1709–1717 Michael Lithovius 1722–1748 Lars Gabrielis Lithovius 1749–1771 Petter Lithovius 1773–1799 Jakob Chydenius 1801–1809 Gabriel Anders Chydenius 1812–1817 Abraham Mellenius 1821–1842 Per Samuel Heikel 1843–1854 Johan Erik Bergstedt 1858–1870 Johan Gabriel Lagus 1873–1884 Josef Österbladh 1885–1892 Otto Alfred Tenlén 1892–1896 Johan Adolf Snellman 1897–1917 Emil David Åström , virka lakkautettiin 1899 Ylimääräiset papit 1735– Petter Lithovius , kappalaisen apulainen 1761– Anders Ravander , kappalaisen apulainen –1807 Erik Johan Snellman , kappalaisen apulainen 1807–1812 Mikael Österberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1843 Julius Abraham Vidgren , välisaarnaaja 1854 Karl Jakob Keckman , kappalaisen apulainen 1854–1858 Viktor Vilhelm Wichmann , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1858 Johan Gustaf Snellman , vt. kappalainen 1884–1885 Kaarle Johan Vartiainen , vt. kappalainen 1896–1897 Juho Nimrod Johansson , vt. kappalainen 1917–1918 Frans Josef Berth , vt. kirkkoherra 1918–1919 Antti Leinonen, vt. kirkkoherra 1925–1926 Armas Herva, vt. kirkkoherra, Limingan pappi 1931–1932 Aatto Aarne Koivisto, vt. kirkkoherra 1942–1943 Aarno Uljas Seppo, vt. kirkkoherra, Siikajoen kirkkoherra 1943 Einari Borg, vt. kirkkoherra, Limingan pappi Arkisto Lumijoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1902. Seurakunnan koko kirkonarkisto, sisältäen rippikirjat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1675, historiakirjat vuodesta 1725 sekä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat vuodesta 1744, tuhoutui pappilan palossa 17.1.1902. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Lumijoen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Kuopion emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja sai ensimmäisen oman kirkkoherransa 4.6.1639. Kirkko rakennettiin samana vuonna ja ensimmäinen kirkkoherra sai myös virkatalon. Uutta kirkkoa varten saatiin kuninkaan kolehdinkantolupa Porvoon hiippakunnassa 6.6.1740 ja kirkko vihittiin 1748. Kolmannen, vuonna 1803 rakennetun kirkon, kellokastarin ja kellot poltti ukkosen aiheuttama tuli 12.8.1834. Nykyinen harmaakivinen kirkko valmistui 1846. Kuitenkin, koska rakennustyö oli huonosti tehty, asiasta aiheutui pitkällinen oikeudenkäynti ja kirkko otettiin lopullisesti vastaan vasta 1861. Kappalaisen virkatalo hävitettiin murhapoltolla 7.5.1871. Seurakunnan osia liitettiin Suonenjoen rukoushuonekuntaan 1781 ja Tuusniemeen kirkkoherrakuntaan 1855. Heinäveden seurakuntaan liitettiin Leppävirran Juurikkasalmen, Kypäräjärven, Polvijärven, Rummukkalan ja Varistapaleen kylät sekä muutamia taloja Haapamäen, Huovilansalmen ja Soinilansalmen kylistä 1856. Seurakuntaan vuodesta 1815 kuulunut Varkauden tehdas erotettiin itsenäiseksi tehdasseurakunnaksi 1865 ja muodostettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1931. Seurakuntaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapitulin päätöksellä 9.3.1891. Maakirjakylät Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Heinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kopolanniemi, Kotalahti, Kukkola, Kurjalanranta, Kuronlahti, Lapinmäki, Leppämäki, Leppävirta, Luttila, Lylymäki, Moninmäki, Mustinmäki, Niinimäki, Näätänmaa, Osmajärvi, Palvalahti, Paukarlahti, Petromäki, Pitkälännimei, Pussilantaival, Reinikkala, Riihiranta, Saamaiskylä, Sahkarlahti, Saijanlahti (Seijerlaks), Sarkamäki, Sarkaniemi, Soinilansalmi, Tahvanala, Tanskansaari, Timola, Tuppuralanmäki, Unnukansalo, Walkeamäki, Varkaus, Voinsalmi Naapuriseurakunnat Heinävesi , Joroinen , Jäppilä , Kangaslampi , Kuopio , Kuopion kaupunki , Suonenjoki , Tuusniemi , Varkaus , Vehmersalmi Papisto Päivätöistä papistolle säädettiin kamarikollegion päätöksellä 12.6.1804 ja Keisarillisen senaatin päätöksellä 2.11.1865. Pienistä parseleista tehtiin päätös pitäjänkokouksessa 30.10.1808 ja tästä antoi Keisarillinen senaatti päätöksen 28.9.1855. Palkan suorittamisesta säädettiin Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 28.9.1824 ja tuomiokapitulin päätöksellä 10.5.1837. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 2.5.1842 ja 11.12.1847 ja kappalaisen palkasta 28.9.1855. Teollisuuslaitoksista maksettavista saatavista Keisarillisen senaatin päätös 11.4.1861. Toisella kappalaisella oli vuokrarahaa 400 tai 500 markkaa ja kirkkoherra sai rantavuokraa laivoilta 230 markkaa vuodesta. Koulumestarin virasta tuomiokapitulin päätös 15.5.1833 ja kuvernöörin päätös 25.5.1848. Apulaisen määräämisestä ex officio Keisarillisen senaatin päätös 22.12.1864. Uuden palkkausjärjestyksen mukaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapitulin päätöksellä 9.3.1891. Kirkkoherralla oli oikeus yhtenä yönä vuodessa kalastaa siikoja Konnuksen ja Varkauden virroissa, mikä tuotti vuodessa noin 140 markkaa. Kirkkoherrat 1639–1676 Matthias Henrici Montanus 1677–1703 Clemens Bartholdi Bosphorus (Oxman) 1703–1713 Ivar Argillander 1723–1735 Johan Kyander 1735–1742 Abraham Winquist 1743–1767 Johan David Alopæus 1769–1797 Gustaf Fredrik Aurenius 1799–1805 Gabriel Tuderus 1808–1830 Gabriel Krogius 1834–1836 Fredrik Rönnback 1840–1841 Lars Tallgren 1845–1867 Daniel Fredrik Valle 1869–1877 Gustaf Adolf Saxbäck 1879–1894 Johan Jakob Rahm 1896–1915 Henrik Edvard Rauramo (Schroderus) 1917–1947 Pekka Karhu 1949–1964 Mauri Veikko Tena Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1651–1677 Clemens Bartholdi Bosphorus 1676–1690 Casper Matthiae Montanus 1693–1712 Johan Canuti Ursinus 1709–1741 Johan Montan 1744–1752 Henrik Ekström 1754–1772 Henrik Reinhold Stenroth 1773–1806 Henrik Johan Andersin 1809–1823 Matias Antell 1827–1867 Johan Erik Beyrath 1869–1898 Efraim Adrian Mandellöf 1901–1915 David Konstantin Kröger 1915–1917 Kaarlo Väinö Johannes Pfaler 1918–1923 Lauri Mustakallio 1926–1937 Edvin Nousiainen 1938–1950 Keijo Mäntyvaara Kappalaiset, toinen sarja 1902–1917 Pekka Karhu 1919–1926 Lauri Rauramo 1926–1935 Aarne Savola 1936–1944 Martti Huuskonen 1945–1953 Pentti Huhtinen Ylimääräiset papit 1697–1702 Erik Wirilander , apupappi 1781–1804 Johan Gröhn , kappalaisen apulainen 1801–1809 Henrik Tarén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1804–1806 Klas Magnus Moliis , kirkkoherran apulainen 1805–1809 Anders Ambrosius Rosberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1809–1811 Gustaf Vinter , kirkkoherran apulainen 1811–1815 Nils Adolf Vinter , kirkkoherran apulainen 1811 Erik Vikborg , kappalaisen apulainen 1815–1821 Erik Vikborg , kirkkoherran apulainen 1821–1827 Nils Aschan , vt. kappalainen 1821–1824 Johan Johansson, kirkkoherran apulainen 1824–1848 Jakob Johan Grönros , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1829–1830 August Vilhelm Krogerus , kappalaisen apulainen 1833 Johan Granholm , kappalaisen apulainen 1833–1834 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen apulainen 1836–1840 Klas Gustaf Beyrath , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1841–1842 Klas Gustaf Beyrath , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1848–1849 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1849–1850 Klas Gustaf Beyrath , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1850–1852 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1850–1857 Julius Henrik Lind , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1854–1856 Johan Kristofer Öhqvist , kappalaisen apulainen 1856–1857 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1857–1858 Gabriel Vilhelm Melart , kappalaisen sijainen 1857–1858 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen 1858–1861 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1858–1859 Johan Immanuel Bergh , kirkkoherran apulainen 1859–1867 Frans Niklas Lackström , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1861–1865 Gabriel Vilhelm Melart , kappalaisen sijainen 1865–1868 Alexander Gustaf Valle , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1867–1869 Julius Henrik Lind , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1868 August Holmström , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Johannes Holmström , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1869–1872 Emil Fredrik Landgren , kirkkoherran apulainen 1872–1874 Karl Alexander Pfaler , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1874–1875 Jonatan Gummerus , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Gustaf Durchman , vt. kappalainen 1875–1877 Karl Alexander Pfaler , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1875–1881 Antti Holmström , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1877–1879 Niilo Karlsberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1879–1886 Josef Holmström , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1881 Knut Fredrik Durchman , kappalaisen sijainen 1881–1883 Ernesti Kustaa Kyander , kappalaisen sijainen 1882 Oskar Immanuel Heikel , kirkkoherran apulainen 1883 Karl Eliel Malmberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1886–1891 Karl Eliel Malmberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1887–1888 Antti Lappalainen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888–1890 Juho Korhonen , vt. kappalainen 1891–1896 Eljas Lönnrot , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen 1891–1892 Kaarlo Matias Huovinen , kappalaisen apulainen 1892–1893 Anshelm Bernhard Caselius , kappalaisen apulainen 1892 Feliks Lujanen , kirkkoherran apulainen 1893–1896 Juho Korhonen , vt. kappalainen 1893–1897 Juho Kinnunen , välisaarnaaja, vt. kappalainen 1896–1897 Heikki Kyösti Sipilä , kirkkoherran apulainen 1897–1902 Pekka Karhu , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1898 Kaarlo Emil Kalli , vt. kappalainen 1898–1900 Niilo Aleksander Huttunen , virka– ja armovuodensaarnaaja 1900–1901 Juho Abraham Pietola , välisaarnaaja 1904 Pekka Karhu , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1924–1926 Elias Mustakallio, vt. 1. kappalainen 1935–1936 Yrjö Armas Kurkela, vt. 2. kappalainen 1936–1937 Lauri Johannes Tuomi, vt. 2. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1937 Toivo August Koponen, kirkkoherran apulainen 1937 Reino Kustaa Viktor Huhtala, vt. 1. kappalainen 1937–1938 Viljo Olavi Jämsä, vt. 1. kappalainen 1938 Veikko Iisakki Veikkola, vt. 1. kappalainen 1938–1940 Aarne Aulis Savolainen, vt. 2. kappalainen 1937 Mikko Johannes Torvinen, kirkkoherran apulainen 1939 Paavo Johannes Martikainen, kirkkoherran apulainen 1939–1942 Oskari Tylväs, kirkkoherran apulainen 1943 Olavi Juhani Tervo, kirkkoherran apulainen 1944–1946 Eero Aulis Kansanen, kirkkoherran apulainen 1946–1948 Toivo Olavi Veijola, kirkkoherran apulainen Arkisto Leppävirran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1662–1956. Kansallisarkisto on digitoinut Leppävirran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kornetti Alexander Magnus Reeth sai luvan kappelin perustamiselle hallitsemansa Luhangan säteritilan seudulle 18.5.1766 ja 17.3.1767, mihin Sysmän emäseurakunta suostui kirkonkokouksessa 2.2.1766. Reeth lahjoitti seurakunnalle maata sekä kirkkoa että virkataloa varten. Reethin perilliset tekivät lisäyksiä lahjoitukseen ja syyni maista pidettiin 15.7.1775. Samalla päätettiin, että kappalainen sai kylän yhteisestä metsästä ottaa polttopuita tarvitsemansa määrän ja tämän päätöksen maaherra vahvisti 26.8.1775. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 1.10.1893. Erotettiin Sysmästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.11.1864. Luhangan kunta perustettiin 1864. Muut nimet Luhanko Maakirjakylät Judinsalo, Luhanka, Rapala, Soiniemi, Tammijärvi Naapuriseurakunnat Hartola , Joutsa , Korpilahti , Kuhmoinen , Sysmä Papisto Papiston palkasta keisarin käskykirjeet 7.11.1864 ja 16.4.1885. Koulumestarin palkkauksesta päätettiin pitäjänkokouksissa 12.1.1834 ja 1.8.1847. Kirkkoherrat 1865–1866 Olof Nevander 1890–1917 Otto Vilhelm Olander 1918–1922 Arvid Juho Eemi Nenye 1923–1934 Sulo Toivo Vallisaari (Fagerholm) 1936–1948 Johan Uuno Suominen 1948–1961 Vilho Aleksanteri Juutinen Kappalaiset 1767–1781 Thomas Neovius 1782–1789 Thomas Wilhelm Neovius 1790–1799 Johan Leander 1800–1802 Niklas Karl Langberg 1804–1810 Henrik Seleni 1810–1827 Anders Johan Holmsten 1831–1839 Karl Hahl 1841–1865 Olof Nevander , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1839–1841 Olof Nevander , pitäjänapulainen 1866–1868 Bror Karl Masalin , armonvuodensaarnaaja 1868–1875 Anders Andersson , vt. kirkkoherra 1875 Karl Julius Karsten , vt. kirkkoherra 1875–1877 Karl Johan Lind , vt. kirkkoherra 1877–1881 Gustaf Adolf Veckman , vt. kirkkoherra 1881–1887 Jaakko Pohjonen , vt. kirkkoherra 1884 Otto Vilhelm Olander , vt. kirkkoherra 1886 Jakob Esaias Stenrberg , vt. kirkkoherra 1887–1890 Oskar Vilho Oksanen , vt. kirkkoherra 1917 Emil Jokiranta, vt. kirkkoherra 1917–1918 Paavo Salo, vt. kirkkoherra 1922–1923 Frans Vihtori Kava, vt. kirkkoherra 1934–1935 Toivo Severin Nurkkinen, vt, kirkkoherra 1935–1936 Tauno Jalmari Hoikko, vt. kirkkoherra Arkisto Luhangan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1772, tilikirjat vuodesta 1817 ja historiakirjat vuodesta 1767. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1767–1955. Kansallisarkisto on digitoinut Luhangan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1420-luvulla. Ensimmäinen varsinainen merkintä asiakirjoissa seurakunnasta on vuodelta 1439. Kirkon rakentamisesta uudelleen kivestä hallitsevan konsistorin päätös 18.10.1814. Seurakuntaan kuuluneiden Männäisten ja ja Ypäjän kylien liittämisestä kuulumaan Perttulaan keisarin käskykirjeessä 10.12.1871. Seurakuntaan kuuluneista Alastaro perustettiin kappeliksi 1688 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Metsämaa perustettiin kappeliksi 1778 ja erotettiin 1914. Perä eli Peräkulma perustettiin rukoushuonekunnaksi 1820-luvulla ja erotettiin Mellilän nimellä 1913. Loimaan kauppala erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1928. Muut nimet Loimijoki Maakirjakylät Alastaronmäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Ilmarinen, Inkilä, Joenperä, Juva, Kallio, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kemppilä, Kesärlä, Klokkarla, Koenperä, Korpi, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Majanoja, Mäenpää, Niemi, Onkijoki, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Peltoinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen Naapuriseurakunnat Alastaro , Mellilä , Metsämaa , Oripää , Punkalaidun , Pöytyä , Ypäjä Papisto Kirkkoherrat , 1530-luvulla Hannu 1540–luvulla Olavi Jaakonpoika 1550–luvulla Mikael Tapaninpoika 1554–1587 Marcus Benedicti 1588–1622 Johannes Johannis 1624–1638 Georgius Johannis 1639–1640 Claudius Martinpoika Brennerus 1640–1658 Johannes Petruksenpoika Walstenius 1658–1675 Petrus Johanneksenpoika Walstenius 1677–1693 Kristian Procopaeus 1694–1715 Mathias Henrikinpoika Rungius 1721–1723 Jakob Rungius 1723–1749 Gabriel Lauraeus 1750–1781 Gustaf Gabriel Gabrielsson Haartman 1782–1802 Efraim Jakobsson Carenius 1806–1810 Josef Jonasson Mollin 1813–1815 Isak Hoeckert 1818–1824 Georg Laurell 1827–1857 Johan Adam Edman 1858–1865 Fredrik Hertzberg 1869–1900 Antero Warelius 1901–1906 Emil Joakim Savolin 1907–1917 Christian Sjöblom 1919–1926 Oskar Daniel Paloheimo 1928– Kaarlo Albinus Sovijärvi Kappalaiset 1560-luvulla Knut 1570-luvulla Jöns 1578 Thomas Olai 1582 Knut 1580-luku Erik 1570-luku Lars Erikinpoika 1587 Jakob Henrikinpoika 1590-luku Jöns 1593 Matthias Laurentii 1600-luku Yrjö Markuksenpoika 1610–1635 Yrjö Paavalinpoika 1636–1648 Laurentius Petri Aboiensis Tammelin 1649–1658 Petrus Johannis Walstenius 1658–1661 Johannes Michaelis Brunlöf 1663–1674 Thomas Henrici Schroderus 1675–1694 Matthias Henrici Rungius 1695–1729 Jacobus Levonius 1695–1720 Henrik Matthiae Rungius 1720–1723 Christian Voigt 1730–1743 Johan Henriksson Rungius 1744–1767 Henrik Jakobsson Levonius 1769–1778 Anders Andersson Wagnbäck 1779–1785 Karl Magnus Sallgén 1786–1804 Johan Ahlstedt 1806–1814 Abraham Lilius 1815–1826 Karl Gustaf Ahlstedt 1827–1834 Fredrik Grönholm 1834–1867 Per Rönnbäck 1. kappalainen 1870–1886 Herman Pihlman 1887–1901 Johan Vilhelm Vartiainen 1901–1907 Henrik August Mäkinen 1910–1926 Edvard Kaukovaara (Kajander) 1926–1928 Kaarlo Albinus Sovijärvi 1929–1933 Verner Alfons (Alpo) Setälä 1934– Eero Johannes Hälvä 2. kappalainen 1884–1886 Aukusti Pouru 1886–1896 Teofil Gideon Varén 1896–1915 Karl Magnus von Essen Pitäjänapulaiset 1620–luvulla Knut Klemetinpoika 1630–luvulla Tuomas Jaakonpoika 1640–luvulla Matias Tapaninpoika 1650–luvulla Johannes Mikaelinpoika Brunlöf 1662–1675 Mathias Henrikinpoika Rungius 1676–1682 Henrik Jonicus (Juonikas) 1683–1686 Jakob Levonius 1686–1695 Henrik Mathiaksenpoika Rungius 1695–1716 Anders Gummerus 1695–1720 Cristian Voigt 1722–1730 Johannes Rungius 1730–1736 Johan Siderus 1738–1790 Anders Jakobsson Levin , kappeliseurakunnissa 1737–1744 Henrik Levonius 1744–1758 Johan Brunnerus 1760–1771 Johan Lilius 1771–1785 Johan Ahlstedt 1786–1797 Daniel Johan Elers 1798–1807 Johan Gabriel Lilius 1808–1815 Karl Gustaf Ahlstedt 1817–1853 Fredrik Grönholm 1828–1853 Johan Axel Zidbäck 1853–1856 Oscar Olof Wirzenius 1858–1865 Johan Robert Wialén Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1743–1745 Daniel Wirzenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1748– Samuel Granlund , kirkkoherran apulainen 1768–1771 Johan Ahlstedt , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1772– Daniel Johan Elers , kirkkoherran apulainen 1774–1777 Gustav Levin , vt. kappalainen 1779– Henrik Pahlman , pitäjänapulainen 1787–1789 Henric Cumenius , kirkkoherran apulainen 1789–1816 Jakob Amnell , papiston apulainen, pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1790–1792 Samuel Reinhold Chydenius , kappalaisen apulainen 1791–1797 Henrik Elers , papiston apulainen 1801–1808 Johan Ängblom , kirkkoherran apulainen 1803–1810 Efraim Malmberg , pitäjänapulaisen apulainen 1804–1806 Stefan Snellman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1806–1807 Karl Johan Packalen , kirkkoherran apulainen 1810–1813 Johan Kustaa Costiander 1813–1814 Karl Fredrik Bergroth 1814– Johan Kristian Lundbäck 1821–1823 Johan Henrik Forss 1824–1828 Mikael Kellman 1868–1870 Sven Rydberg 1870–1873 Johan Fredrik Lahtonen 1918 Yrjö Armas Lehmusvirta 1922–1929 Kaarlo Aaron Aukee Ylimääräiset papit 1634 Georgius Pauli, diakoni 1640 Laurentius Petri Aboënsis 1780–luku Henrik Elers , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Aleksander Edvard Nygren , välisaarnaaja 1865–1866 Jonatan Johansson , virkavuodensaarnaaja 1873 Johan Kustaa Alfred Helenius , kappalaisen apulainen 1875 Frans Oskar Blomqvist , vt. kappalainen 1875 Karl Henrik Lindfors , vt. kappalainen 1876 Ivar Marcus Tallgren , vt. kappalainen 1876 Erik Johan Gröndahl , vt. kappalainen 1876–1878 Kustaa Oskar Holmberg , vt. kirkkoherra 1879–1881 Johan Nikolaus Bolin , vt. 2. kappalainen 1881–1887 Johan Vilhelm Vartiainen , vt. 2. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen 1886–1887 Johan Kristian Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1888–1891 Henrik August Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1892–1894 Aksel Hjalmar Rönnevaara (Rönberg) , kirkkoherran apulainen 1895–1901 Herman Vihtori Selin , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1904 Henrik August Mäkinen , vt. kirkkoherra 1928–1929 Paavo Oskari Ekko (Ekholm), vt. kappalainen 1933–1934 Toivo Heikki Suominen, vt. kappalainen Arkisto Loimaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1631 ja historiakirjat vuodesta 1631. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1631–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Loimaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)