Erotettiin Limingasta itsenäiseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi, kun 1605 perustettu Oulun kaupunki sai privilegionsa 26.9.1610. Ensimmäinen kaupunginsaarnaaja eli kirkkoherra asetettiin kuninkaan valtakirjalla 23.1610 ja hän sai virkatalokseen Kuivalan autiotilan 26.9.1616, jonka jo kaupungin privilegioissa mainitaan pappilaan kuuluvana samaten kuin puolet Selkikuivan niityistä. Nämä maat kuitenkin joutuivat myöhemmin yksityisten omistajien haltuun. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1613–1636, kaksi kappalaista 1636–1655, kolme 1655–1724 ja viimeksi mainitusa vuodesta alkaen jälleen kaksi, yksi kaupunkia ja yksi maaseurakuntaa varten.
Venäläiset polttivat seurakunnan kirkon 1590 ja uusi kirkko rakennettin 1592. Ensimmäinen emäkirkko rakennettiin 1613 ja sitä laajennettiin 1682. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714 ja polttivat Turkan rukoushuoneen 1715. Uuden harmaakivikirkon perustus laskettiin 1770 ja tässä kuningattaren mukaan nimetyssä Sofia Magdalenan kirkossa saarnattiin ensimmäisen kerran 1777. Salaman iski Oulun linnan ruuti- ja ammusvarastokellariin Linnasaarella 31.7.1793, jolloin linna tuhoutui ja kirkon kellotapulia kohtasi kahdeksan leiviskää painava kivi, joka rikkoi osan seinästä. Kirkon ovet lensivät auki, ikkunat särkyivät ja suuri kynttiläkruunu putosi palasiksi. Kirkko ja kellotapuli paloivat pahoin kaupungin palossa 23.5.1822.
Turkan saaressa tavataan kesäisin toiminut saarnahuone 1665–1822, jossa ainakin vielä viimeksi mainittuna vuonna pidettiin saarna kerran vuodessa. Vuonna 1688 ilmoitettiin, että Turkan kalastuspaikalla saarnattiin joka pyhä kesäisin, Marjanmaassa joka toinen pyhä kesäisin, Vuotungissa kymmenen kertaa vuodessa sekä Sonkijärvellä, Juokkunassa, Särkijärvellä, Utajärvellä, Niskassa, Ahmassa, Kylmälässä ja Muhoksella 12 kertaa vuodessa jokaisessa paikassa. Piispainistuin ja tuomiokapituli siirrettiin Kuopiosta Ouluun 1900. Jakamaton seurakunta jaettiin kolmeen osaan 1904: Oulun kaupungin seurakuntaan eli tuomiokirkkoseurakuntaan sekä Oulujoen ja Oulunsalon itsenäisiin kirkkoherrakuntiin. Seurakuntaan kuulunut Oulunsalo oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1665 ja muodostettu kappeliksi 1803. Oulujoen täysin uuden seurakunnan ero toteutui 1908.
Oulujoesta on siirretty alueita Ouluun useita kertoja. Hietasaari, Toppilan ja Tuiran tilat piti siirtää vaihteessa Ouluun 1900-luvun alussa, mutta tätä toteutui vasta myöhemmin. Alalaanila siirrettiin kuuluvaksi Ouluun 1911, Hintan–Pyykösjärven–Koskelan alue 1938, Värtön–Kastellin alue 1947 ja Parkkisenkankaan–Myllyojan–Korvensuoran alue 1961. Lopulta Oulujoki liitettiin naapurikuntiin 1965, pääosa Oulun kaupunkiin. Haukiputaan Pateniemi liitettiin Ouluun 1965. Alueliitosten seurauksena toteutettiin uusi seurakuntajakoa 1966, jossa muodostettiin tuomiokirkkoseurakunta sekä Oulujoen Karjasillan ja Tuiran seurakunnat.
Muut nimet
Uleå, Uleåborg
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kaupungin anomukseen kuninkaan 20.12.1723 antaman päätöksen johdosta, että kaupunki saisi kutsua ja ehdottaa sielunhoitajansa, kuningas antoi 22.12.1767 vastauksen, että pappien ehdottaminen oli kirkkolain mukaan konsistorin asia. Kirkkoherralla ja kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet kuninkaan käskykirjeillä 13.3.1782 ja 12.1.1757, mutta tämä oikeus lakkautettiin konsistorin kiertokirjeellä 30.6.1847. Kaupungin osuudesta pappein vaaleissa keisarillinen käskykirje 1.9.1830. Toimitustaksasta kaupungissa keisarillisen senaatin päätös 6.10.1864.
Kirkkoherran oikeudesta Petäjäsaaren niityn käyttämiseen kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1659. Kuninkaan päätöksellä 21.11.1660 määrättiin, että kirkkoherran virkatalon kaupungille luovuttamasta maasta maksettaisiin kirkkoherralle 15 tynnyriä kruununjyviä. Vastikejyviä, alkuaan kymmenen tynnyriä ja sittemmin 16 tynnyriä, määrättiin kirkkoherralle kuninkaan käskykirjeillä 9.5.1614 ja 12.2.1638. Suostumus kolmannesjyvistä tehtiin 1780. Heinämaksuista kirkkoherralle tehtiin suostumus 15.2.1787. Lohikymmenysten jakamisesta Muhoksen ja Oulun papistolle antoi hallitseva konsistorio päätöksen 6.12.1811. Kirkkoherran vastikejyvät peräytetiin keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1895.
Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset 23.6.1742 ja 27.8.1744, jotka muutettiin kirkonkokouksessa 23.11.1803 ja muutokset vahvistettiin 2.10.1804. Kaupungin kappalaisesta ja hänen palkastaan keisarillinen käskykirje 14.9.1831. Kappalaisella oli Nikkilän virkatalo vielä 1822, mutta sitä ei mainita enää virkatalona 1840. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 5.10.1851, joka vahvistettiin 11.12.1852.
Kirkkoherrat
1606 Nicolaus Andreæ
1609–1618 Johannes Henrici Lithovius (Limingius)
1620–1647 Simon Erici Frosterus
1647–1655 Marcus Pauli Sadelerus
1657– Michael Jurvelius
1677–1710 Jacobus Simonis Frosterus
1708–1713 Andreas Jacobi Frosterus
1713–1743 Zacharias Gabrielis Lithovius
1745–1755 Johan Junnelius (Junttila)
1757–1764 Johan Wegelius
1768–1779 Nils Fellman
1780–1788 Carl Henrik Ståhle
1791–1807 Anders Kikovius
1808–1839 Henrik Vegelius
1843–1854 Karl Mammert Ståhle
1856–1873 Gustaf Erik Fogelholm
1876–1883 Johan Bäckvall
1885–1905 Anshelm Valdemar Vallin
1906– Eljas Lönnrot
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1613– Matthias Mansveti Montanus
1618–1619 Matthæus Laurenti
1628 Matthæus Laurenti
1623–1643 Zacharias Sigfridi Aboëns
1628 Matthias Laurentii
1642–1673 Henricus Johannis Fordelius
1675–1681 Henricus Sacklinius (Zadler)
1682–1699 Johannes Forbus
1700–1708 Zacharias Jacobi Frosterus
1709–1724 Abraham Jacobi Frosterus
1724 Simon Solinus, virka siirrettiin Paltamoon
Kappalaiset, toinen sarja (kaupunki)
1636–1640 Marcus Pauli Sadelerus (Björneburgensis)
1645 Abrahamus
1645–1672 Henricus Josephi Lithovius
1672–1692 Zacharias Ulhegius
1693–1733 Johan Erici Cajanus
1735–1737 Gustaf Bogman
1737–1738 Erik Johannis Brax
1739–1749 Eric Munselius
1750–1759 Jakob Elfving, vanhempi
1760–1764 Jakob Elfving, nuorempi
1765–1771 Andreas Hägg
1772–1780 Carl Henric Ståhle
1780–1803 Georg Rajalin
1804–1817 Karl Johan Nordling
1817–1829 Olof Niklas Tengman
1833–1843 Karl Mammert Ståhle
1844–1853 Gustaf Vilhelm Appelgren
1854–1855 Lars Herman Laurin
1857–1865 Johan Bäckvall
1866–1873 Klas Erik Järnefelt
1874–1884 Vilhelm Lindstedt
1885–1894 Alfred Elieser Backman
1894–1908 Pekka Gustaf Korpi
1908–1909 Johan Gustaf Rosendahl
1910– Oskar Immanuel Heikel
Kappalaiset, kolmas sarja (maaseurakunta)
1670–1677 Jacob Simonis Forsterus
1677– Carolus Isaaci Lithovius
1680 Henricus Pechlinius
1682–1691 Georgius Teudscovius
1692–1708 Andreas Jacobi Frostrus
1710–1715 Benedictus Granroth
1722–1739 Georg Rajalin
1740–1743 Nicolaus Pernerus
1744–1755 Jacob Abraham Frosterus
1756–1777 Pehr Bohm
1777–1799 Nils Fellman
1801–1807 Johan Fredrik Bæck
1810–1816 Karl Gustaf Elfving
1816–1821 Per Samuel Heikel
1826–1839 Mårten Israel Laurin
1839–1853 Karl Abraham Keckman
1854–1869 Berndt Enok Ingman
1870–1875 Johan Gustaf Snellman
1876–1880 August Wilhelm Bergman
1882–1896 Isak August Björklund
1896–1904 Matti Hiltula, virka lakkautettiin
Kaupungin komministeri
1903– Uno Vegelius
Pitäjänapulaiset
1761–1791 Petter Kjellin
1792–1803 Henrik Wettberg
Ylimääräiset papit
1738–1739 Georg Rajalin, kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1743–1745 Matthias Hildén, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1747–1756 Petter Bohm, kirkkoherran apulainen
1756– Gabriel Lagus, kirkkoherran apulainen
1760– Henrik Haffman, kappalaisen apulainen
1760–1763 Gabriel Lagerberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1763–1767 Arvid Mennander, kirkkoherran apulainen
1771–1776 Nils Fellman, kirkkoherran apulainen
1772– Johan Uhlbom, kappalaisen apulainen
1776–1778 Abraham Fellman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1783– Jakob Chydenius, vt. kappalainen
1788–1790 Jonas Cajanus, vt. kappalainen
1789–1792 Johan Fredrik Bäck, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1790–1791 Gustaf Bohm, vt. kappalainen
1795–1797 Johan Åhlstubbe, vt. kappalainen
1797–1802 Abraham Mellin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1798–1800 Karl Gustaf Elfving, kirkkoherran apulainen
1803–1804 Henrik Piponius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1803–1811 Johan Henrik Kranck, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1808–1809 Erik Johan Snellman, armovuodensaarnaaja
1810–1811 Jonas Mellin, kirkkoherran apulainen
1811–1812 Efraim Wilhelm Snelman, kirkkoherran apulainen
1814–1816 Erik Ulrik Kindgren, papiston apulainen
1814–1822 Johan Gustaf Krank, kirkkoherran apulainen
1821–1823 Nils Peter Fellman, välisaarnaaja
1822–1823 Jakob Anders Krank, kirkkoherran apulainen
1823–1831 Isak Rudolf Fonselius, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja
1827–1828 Kristofer Kullman, kirkkoherran apulainen
1828–1833 Karl Mammert Ståhle, kirkkoherran apulainen
1832–1833 Zefanias Simelius, armovuodensaarnaaja
1834–1839 Fredrik Wilhelm Stjerncreutz, kirkkoherran apulainen
1830–1842 Anders Israel Grottelin, armovuodensaarnaaja
1842–1843 Johan Gyllenberg, armovuodensaarnaaja
1843–1844 Gustaf Wilhelm Appelgren, välisaarnaaja
1843–1848 Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen
1850 Jakob Cederberg, kirkkoherran apulainen
1853–1854 Johan Bäckvall, välisaarnaaja
1854 Johan Petter Boström, vt. kappalainen
1855–1857 Oskar Elis Petterson, välisaarnaaja
1859–1860 August Benjamin Calamnius, kirkkoherran apulainen
1859 Johan Wilhelm Murman, kirkkoherran apulainen
1859–1860 Anders Gustaf Vesterlund, kirkkoherran apulainen
1873 Karl Heinemann, kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja
1873–1876 Johan Fredrik Lindbäck, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1877–1879 Samuel Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen
1879–1885 Viktor Gideon Aulin, vt. kappalainen
1880 Otto Alfred Tenlén, virkavapaa saarnaaja
1880–1882 Justus Georg Staudinger, vt. kappalainen
1882 Martin Edvard Snellman, kirkkoherran apulainen
1883–1885 Henrik August Wichmann, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1886–1887 Jonatan Gummerus, kirkkoherran apulainen
1886–1887 Gustaf Adolf Pelkonen, kirkkoherran apulainen
1890–1892 Ludvig Grönholm, kirkkoherran apulainen
1893–1896 Otto Johannes Caselius, kirkkoherran apulainen
1896–1901 Johan Gustaf Rosendahl, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1897–1898 Mikko Katila, vt. kappalainen
1899 Rurik Calamnius, kirkkoherran apulainen
1901–1905 Allan Edvard Teodor Öhrbom, kirkkoherran apulainen, vt. komministeri, vt. kirkkoherra
1902 Juho Viktor Valdemar Kiviharju (Kallén), tuomiorovastin apulainen
1903 Johannes Leiviskä, kappalaisen apulainen
1904–1905 Juhana Abraham Mannermaa (Mennander), vt. komministeri, vt. kappalainen
1905–1908 Gunnar Edvard Ervast, vir. kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, vt. kappalinen
1906–1908 Hugo Alfred Kalaja e Lindeblom, maaseurakunnan vt. kappalainen
1906–1908 Kustaa Adolf Nyman, papiston apulainen
1907 Juhana Viljam Hirvonen, papiston apulainen
1908–1909 Bror Gabriel Einar Borg, vt. kappalainen
1908 Aale Johannes Sariola, vt. kappalainen
1909– Filip Nordlund, kirkkoherran virallinen apulainen
1909–1910 Kaarle Kustaa Hautaniemi, vt. kappalainen
Arkisto
Oulun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1633 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1610–1933.
Oulun kaupungin vuoden 1822 palossa tuhoutui osa seurakunnan karkistoa, esimerkiksi historiakirjat vuosilta 1755–1791.
Kansallisarkisto on digitoinut Oulun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comentarios