top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Oulu

Erotettiin Limingasta itsenäiseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi, kun 1605 perustettu Oulun kaupunki sai privilegionsa 26.9.1610. Ensimmäinen kaupunginsaarnaaja eli kirkkoherra asetettiin kuninkaan valtakirjalla 23.1610 ja hän sai virkatalokseen Kuivalan autiotilan 26.9.1616, jonka jo kaupungin privilegioissa mainitaan pappilaan kuuluvana samaten kuin puolet Selkikuivan niityistä. Nämä maat kuitenkin joutuivat myöhemmin yksityisten omistajien haltuun. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1613–1636, kaksi kappalaista 1636–1655, kolme 1655–1724 ja viimeksi mainitusa vuodesta alkaen jälleen kaksi, yksi kaupunkia ja yksi maaseurakuntaa varten.


Venäläiset polttivat seurakunnan kirkon 1590 ja uusi kirkko rakennettin 1592. Ensimmäinen emäkirkko rakennettiin 1613 ja sitä laajennettiin 1682. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714 ja polttivat Turkan rukoushuoneen 1715. Uuden harmaakivikirkon perustus laskettiin 1770 ja tässä kuningattaren mukaan nimetyssä Sofia Magdalenan kirkossa saarnattiin ensimmäisen kerran 1777. Salaman iski Oulun linnan ruuti- ja ammusvarastokellariin Linnasaarella 31.7.1793, jolloin linna tuhoutui ja kirkon kellotapulia kohtasi kahdeksan leiviskää painava kivi, joka rikkoi osan seinästä. Kirkon ovet lensivät auki, ikkunat särkyivät ja suuri kynttiläkruunu putosi palasiksi. Kirkko ja kellotapuli paloivat pahoin kaupungin palossa 23.5.1822.


Turkan saaressa tavataan kesäisin toiminut saarnahuone 1665–1822, jossa ainakin vielä viimeksi mainittuna vuonna pidettiin saarna kerran vuodessa. Vuonna 1688 ilmoitettiin, että Turkan kalastuspaikalla saarnattiin joka pyhä kesäisin, Marjanmaassa joka toinen pyhä kesäisin, Vuotungissa kymmenen kertaa vuodessa sekä Sonkijärvellä, Juokkunassa, Särkijärvellä, Utajärvellä, Niskassa, Ahmassa, Kylmälässä ja Muhoksella 12 kertaa vuodessa jokaisessa paikassa. Piispainistuin ja tuomiokapituli siirrettiin Kuopiosta Ouluun 1900. Jakamaton seurakunta jaettiin kolmeen osaan 1904: Oulun kaupungin seurakuntaan eli tuomiokirkkoseurakuntaan sekä Oulujoen ja Oulunsalon itsenäisiin kirkkoherrakuntiin. Seurakuntaan kuulunut Oulunsalo oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1665 ja muodostettu kappeliksi 1803. Oulujoen täysin uuden seurakunnan ero toteutui 1908.


Oulujoesta on siirretty alueita Ouluun useita kertoja. Hietasaari, Toppilan ja Tuiran tilat piti siirtää vaihteessa Ouluun 1900-luvun alussa, mutta tätä toteutui vasta myöhemmin. Alalaanila siirrettiin kuuluvaksi Ouluun 1911, Hintan–Pyykösjärven–Koskelan alue 1938, Väntön–Kastellin alue 1947 ja Parkkisenkankaan–Myllyojan–Korvensuoran alue 1961. Lopulta Oulujoki liitettiin naapurikuntiin 1965, pääosa Oulun kaupunkiin. Haukiputaan Pateniemi liitettiin Ouluun 1965. Alueliitosten seurauksena toteutettiin uusi seurakuntajakoa 1966, jossa muodostettiin tuomiokirkkoseurakunta sekä Oulujoen Karjasillan ja Tuiran seurakunnat.


Muut nimet

Uleå, Uleåborg


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kaupungin anomukseen kuninkaan 20.12.1723 antaman päätöksen johdosta, että kaupunki saisi kutsua ja ehdottaa sielunhoitajansa, kuningas antoi 22.12.1767 vastauksen, että pappien ehdottaminen oli kirkkolain mukaan konsistorin asia. Kirkkoherralla ja kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet kuninkaan käskykirjeillä 13.3.1782 ja 12.1.1757, mutta tämä oikeus lakkautettiin konsistorin kiertokirjeellä 30.6.1847. Kaupungin osuudesta pappein vaaleissa keisarillinen käskykirje 1.9.1830. Toimitustaksasta kaupungissa keisarillisen senaatin päätös 6.10.1864.


Kirkkoherran oikeudesta Petäjäsaaren niityn käyttämiseen kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1659. Kuninkaan päätöksellä 21.11.1660 määrättiin, että kirkkoherran virkatalon kaupungille luovuttamasta maasta maksettaisiin kirkkoherralle 15 tynnyriä kruununjyviä. Vastikejyviä, alkuaan kymmenen tynnyriä ja sittemmin 16 tynnyriä, määrättiin kirkkoherralle kuninkaan käskykirjeillä 9.5.1614 ja 12.2.1638. Suostumus kolmannesjyvistä tehtiin 1780. Heinämaksuista kirkkoherralle tehtiin suostumus 15.2.1787. Lohikymmenysten jakamisesta Muhoksen ja Oulun papistolle antoi hallitseva konsistorio päätöksen 6.12.1811. Kirkkoherran vastikejyvät peräytetiin keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1895.


Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset 23.6.1742 ja 27.8.1744, jotka muutettiin kirkonkokouksessa 23.11.1803 ja muutokset vahvistettiin 2.10.1804. Kaupungin kappalaisesta ja hänen palkastaan keisarillinen käskykirje 14.9.1831. Kappalaisella oli Nikkilän virkatalo vielä 1822, mutta sitä ei mainita enää virkatalona 1840. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 5.10.1851, joka vahvistettiin 11.12.1852.


Kirkkoherrat

1606 Nicolaus Andreæ

1609–1618 Johannes Henrici Lithovius (Limingius)

1620–1647 Simon Erici Frosterus

1757–1764 Johan Wegelius

1768–1779 Nils Fellman

1791–1807 Anders Kikovius

1808–1839 Henrik Vegelius

1876–1883 Johan Bäckvall


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1613– Matthias Mansveti Montanus

1618–1619 Matthæus Laurenti

1628 Matthæus Laurenti

1623–1643 Zacharias Sigfridi Aboëns

1628 Matthias Laurentii

1682–1699 Johannes Forbus

1724 Simon Solinus, virka siirrettiin Paltamoon


Kappalaiset, toinen sarja (kaupunki)

1636–1640 Marcus Pauli Sadelerus (Björneburgensis)

1645 Abrahamus

1672–1692 Zacharias Ulhegius

1735–1737 Gustaf Bogman

1737–1738 Erik Johannis Brax

1739–1749 Eric Munselius

1750–1759 Jakob Elfving, vanhempi

1760–1764 Jakob Elfving, nuorempi

1765–1771 Andreas Hägg

1780–1803 Georg Rajalin

1854–1855 Lars Herman Laurin

1857–1865 Johan Bäckvall

1874–1884 Vilhelm Lindstedt

1894–1908 Pekka Gustaf Korpi


Kappalaiset, kolmas sarja (maaseurakunta)

1680 Henricus Pechlinius

1682–1691 Georgius Teudscovius

1722–1739 Georg Rajalin

1740–1743 Nicolaus Pernerus

1756–1777 Pehr Bohm

1777–1799 Nils Fellman

1816–1821 Per Samuel Heikel

1854–1869 Berndt Enok Ingman

1896–1904 Matti Hiltula, virka lakkautettiin


Kaupungin komministeri

1903– Uno Vegelius


Pitäjänapulaiset

1761–1791 Petter Kjellin

1792–1803 Henrik Wettberg


Ylimääräiset papit

1738–1739 Georg Rajalin, kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1743–1745 Matthias Hildén, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1747–1756 Petter Bohm, kirkkoherran apulainen

1756– Gabriel Lagus, kirkkoherran apulainen

1760– Henrik Haffman, kappalaisen apulainen

1760–1763 Gabriel Lagerberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1763–1767 Arvid Mennander, kirkkoherran apulainen

1771–1776 Nils Fellman, kirkkoherran apulainen

1772– Johan Uhlbom, kappalaisen apulainen

1776–1778 Abraham Fellman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1783– Jakob Chydenius, vt. kappalainen

1788–1790 Jonas Cajanus, vt. kappalainen

1789–1792 Johan Fredrik Bäck, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1790–1791 Gustaf Bohm, vt. kappalainen

1795–1797 Johan Åhlstubbe, vt. kappalainen

1797–1802 Abraham Mellin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1798–1800 Karl Gustaf Elfving, kirkkoherran apulainen

1803–1804 Henrik Piponius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1803–1811 Johan Henrik Kranck, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1808–1809 Erik Johan Snellman, armovuodensaarnaaja

1810–1811 Jonas Mellin, kirkkoherran apulainen

1811–1812 Efraim Wilhelm Snelman, kirkkoherran apulainen

1814–1816 Erik Ulrik Kindgren, papiston apulainen

1814–1822 Johan Gustaf Krank, kirkkoherran apulainen

1821–1823 Nils Peter Fellman, välisaarnaaja

1822–1823 Jakob Anders Krank, kirkkoherran apulainen

1823–1831 Isak Rudolf Fonselius, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja

1827–1828 Kristofer Kullman, kirkkoherran apulainen

1828–1833 Karl Mammert Ståhle, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Zefanias Simelius, armovuodensaarnaaja

1834–1839 Fredrik Wilhelm Stjerncreutz, kirkkoherran apulainen

1830–1842 Anders Israel Grottelin, armovuodensaarnaaja

1842–1843 Johan Gyllenberg, armovuodensaarnaaja

1843–1844 Gustaf Wilhelm Appelgren, välisaarnaaja

1843–1848 Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen

1850 Jakob Cederberg, kirkkoherran apulainen

1853–1854 Johan Bäckvall, välisaarnaaja

1854 Johan Petter Boström, vt. kappalainen

1855–1857 Oskar Elis Petterson, välisaarnaaja

1859–1860 August Benjamin Calamnius, kirkkoherran apulainen

1859 Johan Wilhelm Murman, kirkkoherran apulainen

1859–1860 Anders Gustaf Vesterlund, kirkkoherran apulainen

1873 Karl Heinemann, kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja

1873–1876 Johan Fredrik Lindbäck, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1877–1879 Samuel Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen

1879–1885 Viktor Gideon Aulin, vt. kappalainen

1880 Otto Alfred Tenlén, virkavapaa saarnaaja

1880–1882 Justus Georg Staudinger, vt. kappalainen

1882 Martin Edvard Snellman, kirkkoherran apulainen

1883–1885 Henrik August Wichmann, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1886–1887 Jonatan Gummerus, kirkkoherran apulainen

1886–1887 Gustaf Adolf Pelkonen, kirkkoherran apulainen

1890–1892 Ludvig Grönholm, kirkkoherran apulainen

1893–1896 Otto Johannes Caselius, kirkkoherran apulainen

1896–1901 Johan Gustaf Rosendahl, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1897–1898 Mikko Katila, vt. kappalainen

1899 Rurik Calamnius, kirkkoherran apulainen

1901–1905 Allan Edvard Teodor Öhrbom, kirkkoherran apulainen, vt. komministeri, vt. kirkkoherra

1902 Juho Viktor Valdemar Kiviharju (Kallén), tuomiorovastin apulainen

1903 Johannes Leiviskä, kappalaisen apulainen

1904–1905 Juhana Abraham Mannermaa (Mennander), vt. komministeri, vt. kappalainen

1905–1908 Gunnar Edvard Ervast, vir. kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, vt. kappalinen

1906–1908 Hugo Alfred Kalaja e Lindeblom, maaseurakunnan vt. kappalainen

1906–1908 Kustaa Adolf Nyman, papiston apulainen

1907 Juhana Viljam Hirvonen, papiston apulainen

1908–1909 Bror Gabriel Einar Borg, vt. kappalainen

1908 Aale Johannes Sariola, vt. kappalainen

1909– Filip Nordlund, kirkkoherran virallinen apulainen

1909–1910 Kaarle Kustaa Hautaniemi, vt. kappalainen

 

Arkisto


Oulun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1633 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1610–1933.


Oulun kaupungin vuoden 1822 palossa tuhoutui osa seurakunnan karkistoa, esimerkiksi historiakirjat vuosilta 1755–1791.


Linkit

71 katselukertaa

Hae

bottom of page