Mainitaan Muhokseen kuuluneena saarnapaikkana jo 1688. Muodistettiin Muhoksen emäseurakunnan kappeliksi, kun Utajärven asukkaille annettiin lupa kirkon rakentamiseen kuninkaallisella käskykirjeellä 16.9.1761. Muhoksen toinen kappalainen sijoitettiin seurakuntaan ja näiden kappalaisten välillä tehtiin jako 1768, jonka tuomiokapituli vahvisti 23.11.1768. Erotettiin Muhoksesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 22.2.1886, jonka mukaan kappeli oli erotettava kolmannen luokan keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi ja annettava tarpeen mukaan apulaisen hoidettavaksi. Seurakuntaan kuuluva Niskajoen eli Niskan rukoushuone perustettiin 1908. Utajärven kunta perustettiin 1865.
Kylät
Ahmaskylä, Juorkuna, Murto, Naamajärvi, Niska, Ojakylä, Sanki (Sanginkylä), Särkijärvi, Sotkajärvi, Utajärvi, Vaala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran uusi palkkaus vahvistettiin 6.5.1892.
Kirkkoherrat
1899–1909 Erik Pesonen
1910–1920 Juho Anton Heilala
1920–1951 Matti Kauppinen
Kappalaiset
1762–1767 Gabriel Ståhlberg, vanhempi
1768–1773 Abraham Schroderus
1768–1773 Abraham Schroderus
1773–1808 Gabriel Ståhlberg, nuorempi
1809–1820 Esaias Ravander
1823–1849 Karl Benjamin Ståhlberg
1849–1852 Emanuel Kolström
1853–1864 Per Gustaf Fredinand Hornborg
1865–1883 Frans Alexander Heikel
Ylimääräiset papit
1766–1772 Gabriel Ståhlberg nuorempi, kappalaisen apulainen
1804–1807 Jonas Gustaf Högman, kappalaisen apulainen,
1808–1809 Jonas Gustaf Högman, vt. kappalainen
1819–1821 Johan Gerhard Snellman, apulainen, armovuodensaarnaaja
1849–1850 Isak Otto Appelberg, vt. kappalainen
1852–1856 Gustaf August Montin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1887–1888 August Mömmö, vt. kappalainen
1888–1897 Emil David Åström, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1897–1899 Juho Nimrod Johansson, vt. kirkkoherra
1899–1900 Juho Aappo Pietola, vt. kirkkoherra
1909–1910 Gustaf Samuel Strömmer, vt. kirkkoherra
Arkisto
Utajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1775, tilikirjat vuodesta 1762 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesat 1765 ja vihittyjen ja kuolleiden osalta vuodesta 1762. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–1947.
Kansallisarkisto on digitoinut Utajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.