top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Tietokanta

Porvoo

Päivitetty: 27. syysk.


Rajakartta: Porvoo

Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka perustettiin ilmeisesti jo 1200-luvun lopulla, joskin ensimmäinen kirkkoherra tunnetaan vasta vuodelta 1327. Seurakuntaan mainitaan kuuluneen Sipoon ja Pernajan kappelit 1340, joista ensiksi mainitusta on myöhemmin erotettu Helsingin pitäjä, Nurmijärvi ja Tuusula ja viimeksi mainitusta Pyhtää, Elimäki, Anjala, Myrskylä, Lapinjärvi, Artjärvi ja Mäntsälä.


Kuningas Maunu Liehakko antoi Paattisten luostarille patronaattioikeuden Porvoon seurakuntaan 2.4.1351 ja Turun piispa Hemming suostui tähän 22.9.1852. Suostumuksen ehtona oli, että kuningas asettaisi kaksi kaniikkia Turun tuomiokirkkoon ja antaisi Taasian kartanon näiden ylläpitämiseksi. Kartano otettiin kuitenkin takaisin kruunulle jo 1364, josta syntyneen pitkän riidan ratkaisi piispa Maunu Tavast lunastamalla oikeuden luostarilta Turun tuomiokirkon varoilla 27.9.1428. Tästä lähtien Porvoon seurakunta kuului Turun tuomiokirkon alaisuuteen ja sen vikaarit eli virantoimittajat maksoivat osan tuloistaan tuomiokirkolle. Seurakunta liitettiin kuuluvaksi perustettuun Viipurin hiippakuntaan 1554, piispanistuin siirrettiin Viipurista Porvooseen 1723 ja Porvoon seurakunnan kirkkoherraa on kutsuttu tuomiorovastiksi vuodesta 1724. Porvoo sai kaupunginoikeudet 1347 tai 1380-luvulla. Porvoon maalaiskunta perustettiin 1866.


Porvoon tuomiokirkkoseurakunta oli virallisesti yksi kirkkoherrakunta. Koska seurakuntaan kuului sekä kaupunki että pitäjä, puhuttiin myös Porvoon kaupunkiseurakunnasta ja Porvoon maaseurakunnasta. Kaupungin ja maaseurakunnan erottaminen toisistaan itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi nostettiin esiin 1697. Tämän jälkeen kaupungin kivikirkon käytöstä nousseen riidan päätti kuningas 20.7.1725. Kuningas määräsi, että molemmat seurakunnat yhdessä olivat rakennusvelvollisia kirkon suhteen ja saivat yhdessä käyttää kirkkoa. Tuomiokirkossa pidettiin ruotsinkielinen jumalanpalvelus joka pyhä ensin kaupunkiseurakunnalle ja sitten maaseurakunnalle. Suomalaisessa kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia yksinomaan suomeksi. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakunta jaettiin lopulta Porvoon ruotsalaiseksi tuomiokirkkoseurakunnaksi ja Porvoon suomalaiseksi seurakunnaksi 1.1.1933.


Seurakunnan kivinen kirkko rakennettiin 1414. Tanskalaiset ryöstivät kirkon 4.8.1508 ja venäläiset ainakin maaliskuussa 1571, 1566, helmikuussa 1590, 12.5.1708 sekä 28.7.1742. Kirkko anottiin muodostettavaksi tuomiokirkoksi 1725 ja tähän suostumukseen suostuttiin kuninkaallisella kirjeellä 1726. Seurakunnan suomalainen kirkko rakennettiin ennen kappelien erottamista 1639 mutta venäläiset polttivat kirkon isonvihan aikana 12.5.1708. Uusi suomalainen kirkko rakennettiin pääosin kolehtivaroilla 1739–1747.


Muut nimet

Borgå domkyrkoförsamling, Porvoon tuomiokirkkoseurakunta


Maakirjakylät

Andersböle (Anttila), Baggböle, Bengtsby, Bjurböle, Boe, Bosgård, Brattnäs, Carloby, Clemetsby (Klemetti), Drägsby (Treksilä), Ebbo (Epoo), Eknäs (Tamminiemi), Emsalö (Emäsalo), Eriksdal (Eerola), Estbacka (Eestinmäki), Fagersta, Finnby, Gammelbacka, Gammelgård (Vanhamoisio), Gäddrag, Grännäs, Haga, Haiko, Haraldsnäs, Hindhår (Hinthaara), Hummanäs, Hummelsund, Henttala, Illby (Ilola), Jackarby, Jernböle, Johannisberg, Kalalax, Kallola, Kardrag, Karsby (Kaarenkylä), Kerko, Kiala, Klemetsby, Kreppelby, Kroksnäs, Kråkö, Kuggsund, Kullå, Kurböle, Kuris, Landböle, Mickelsböle, Molnby (Myllykylä), Munkby (Munkkala), Norike, Norrvekkoski, Nygård, Onas, Orrby, Pellinge, Pepot (Peippola), Pirlaks, Presgården, Ramsholm, Renum, Sannnäs, Saxby, Siggböle, Skafvarböle, Skinnarbacka, Skjöldvik (Kilpilahti), Sondby, Stensböle, Strömsberg (Virtaala), Sundö, Svartbäck, Svartså (Mustijoki), Söderveckkoski, Tarkis, Teisala, Tirmo, Tjusterby (Tyysteri), Torasbacka (Tuorila), Varlax, Weckjärvi, Westermunk, Wirvik, Wålax, Ylike, Åby, Åminsby


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kaupungissa mainitaan kappalaisia ainakin vuodesta 1548 ja maaseurakunnassa vuodesta 1560. Näillä kappalaisilla mainitaan olleen aikanaan kaksinkertaiset virkavuodet. Kaupungin kappalaisia kutsuttiin arkkidiakoneiksi 1724–1876. Tuomiokirkon taloudenhoitajia mainitaan vuodesta 1726 ja tähän virkaan nimittämisestä Keisarillisen senaatin päätös 20.11.1889. Arkkidiakonin eli kaupungin kappalaisen virkatalo kaupungissa myytiin ja kappalaiselle määrättiin hyyryrahaksi korko ostosummasta keisarillisella käskykirjeellä 13.9.1865. Kaupungin lisäksi 23 tilaa maaseurakunnasta maksoivat alkuaan kaupungin kappalaiselle palkkaa kunnes kappalaiselle alettiin maksaa kruununpalkkaa kuninkaallisella käskykirjeellä 30.4.1770. Palkka oli vuoden 1699 palkkaussäännön mukaan ollut Viipurin arkkidiakonillle 39,57 hehtolitraa viljaa 89 markkaa 20 penniä rahaa.


Suostumus kirkkoherran ja kappalaisen saatavista kaupungista tehtiin 23.5.1852 ja vahvistettiin 29.7.1852. Kirkkoherran palkasta maaseurakunnasta tehtiin suostumus 20.3.1853 ja 4.12.1853. Kaupungin pelloista maksetuista tertiaalikymmenyksistä, 12 tynnyriä viljaa, maaherran kirje 26.11.1688. Silakkamaksuista päätettiin vuoden 1852 suostumuksessa. Maakauppiaitten ja sahanomistajien kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 10.8.1876. Kaupungin kappalaisen palkasta keisarillinen käskykirje 13.9.1865. Maaseurakunnan kappalaisen palkasta keisarillinen käskykirje 12.5.1855.


Kirkkoherran virkataloon, joka oli vanhaa rälssimaata lähellä Borgbackenia eli Linnanmäkeä, kuului myös Qvarnäng, josta kuninkaan kirje 2.11.1757 ja laamanninoikeuden tuomio 28.11.1581. Lisäksi virkataloon kuului Laduholmen, josta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 17.12.1633, sekä Kallolan mylly, josta katselmusoikeuden pöytäkirjassa 27.5.1682. Myös Hevosselän niitty Pornaisissa, Prestmossan niitty Särkjärvellä ja kaksi Huuvarin niittyä Askolassa kuuluivat virkataloon. Kirkkoherran virkatalolla oli viisi torppaa ja 71 mäkitupaa 1890-luvulla, jolloin torpparit tekivät virkatalolle vuodessa 670 päivää ja mäkitupalaiset 798 päivää. Maaseurakunnan kappalaisella ei ollut varsinaista virkataloa, vaan ainoastaan asuinhuoneet, ulkohuone ja puutarha kirkkoherran virkatalon maalla. Kappalaisen huoneista tuomiokapitulin pöytäkirjassa 24.4.1745 sekä pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 10.4.1763.


Kirkkoherrat

1327 Henricus

1340 Henricus de Borga

1362 Olof Jakobsson

1365 Matthias in Borgaby

Johan Ambjörnsson Gram

1436–1447 Laurens Ingemundsson

1488–1493 Laurentius Jönsson

1538–1540 Jacobus

1554 Olof

1557–1558 Henricus Jacobi

1560–1579 Ericus Petri

1581–1609 Simon Jacobi Borgensis

1612–1637 Ericus Simonis Borgenis

1639–1667 Henrik Cartenius

1669–1677 Ulrik Cartenius

1678–1693 Johan Albgius

1698–1722 Arvid Alopaeus


Tuomiorovastit

1724–1741 Georg Helsingius

1746–1762 Gabriel Fortelius

1765–1767 Johan Fortelius

1769–1789 Paul Krogius

1791–1792 Zacharias Cygnæus

1811–1814 Per Johan Alopaeus

1817–1843 Magnus Alopæus

1844–1849 Karl Gustaf Nykopp

1852–1876 Daniel Lindh

1899–1910 Emil von Hertzen

1912–1931 Edvard Hannula

1932–1945 Gustaf Storgårds, siirrettiin Porvoon ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1933


Kappalaiset (kaupunkiseurakunta)

1548 Peder

1560 Laurentius

1593 Andreas Henrici

1603–1617 Johan Gammal

1617–1636 Nicolaus Matthiæ (Bolthe?)

1639 Johannes Bartholdi

1653 Sigfrid

1676 Henrik Elenius

1680–1695 Stefan Strommius

  –1703 Ericus Johannis Alborgius

1704–1713 Johan Hornborg

1724–1728 Paul Krogius

1729–1742 Gabriel Fortelius

1744–1759 Peter Aschanius

1759–1775 Joel Jakob Petræus

1777–1782 Iwar Wallenius

1805–1816 Jonas Streng

1819–1822 Per Johan Aschan

1823–1839 Johan Hirn

1854–1878 Karl Peter Moberg


Kappalaiset (maaseurakunta)

1560 Aeschillus

1593–1617 Henrici Erici

1617–1635 Sigfridus Erici

1652 Henricus M. Olianius

1655–1675 Henrik Koskman

1675–1708 Jacobus Cupræus

1703–1710 Gabriel Wadstenius

1724–1728 Henrik Carsman

1730–1734 Simon Mulinus

1734–1738 Henrik Ignatius

1738–1750 Anders Molander

1763–1795 Jonas Streng

1797–1805 Matias Gottlund

1805–1816 Gustaf Schogster

1819–1829 Henrik Gardberg

1842–1853 Karl Gustaf Eklund

1914–1935 Emil Panelius


Tuomiokirkon taloudenhoitajat

1726–1728 Paul Krogius

1729–1734 Mårten Helsingius

1734–1740 Jonas Kiellgren

1740–1746 Johan Nymark

1744–1746 Ander Kraftman

1746–1758 Johan Packman

1753–1764 Peter Gottman

1765–1771 Peter Solitander

1771–1779 Jonas Slottman

1780–1790 Peter Gottman

1790–1803 Erik Nylender


Ylimääräiset papit

1799–1804 Gustaf Adolf Belitz, tuomiorovastin apulainen

1801–1805 Gustaf Lorenz Zetterman, tuomiorovastin apulainen

1804–1805 Karl Johan Heinricius, tuomiorovastin apulainen

1805–1806 Jonas Streng, vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja

1805–1807 Jakob Johan Björksten, tuomiorovastin apulainen

1806 Johan Henrik Gustavsson, tuomiorovastin apulainen

1807–1808 Daniel Fredrik Roschier, tuomiorovastin apulainen

1808 David Berner, tuomiorovastin apulainen

1808–1819 Peter Johan Aschan, sijaiskirkkoherra, tuomiorovastin apulainen

1808–1809 Axel Matias Hackzell, tuomiorovastin apulainen

1810–1812 Abraham Mollerus, tuomiorovastin apulainen

1812–1813 Johan Gabriel Aveman, tuomiorovastin apulainen

1813–1819 Henrik Gardberg, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen

1816–1820 Zakarias Finnander, armovuodensaarnaaja, tuomiorovastin apulainen

1816–1818 Johan Gabriel Forsskåhl, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1818–1822 Gustaf Ruuth, tuomiorovastin apulainen

1821–1828 Henrik Johan Salenius, tuomiorovastin apulainen

1821–1823 Johan Hirn, tuomiokirkon taloudenhoitajan apulainen, vt. kappalainen

1822–1824 Gustaf Gabriel Bonsdorff, tuomiorovastin apulainen

1824–1828 Karl Gustaf Nordström, tuomiorovastin apulainen

1825–1828 Adolf Fredrik Broström, vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja

1828–1831 Herman Fredrik Forsberg, tuomiorovastin apulainen

1828–1830 Johan Gabriel Norring, tuomiorovastin apulainen, vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja

1829–1831 Aron Fredrik Broms, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen

1831–1842 Karl Gustaf Eklund, vt. kirkkoherra, tuomiorovastin apulainen

1831–1832 Henrik August Lindeberg, tuomiorovastin apulainen

1832–1835 Karl Adolf Lindholm, tuomiorovastin apulainen

1835–1840 Anders Emanuel Berner, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1839–1840 Karl Henrik Bergström, tuomiorovastin apulainen

1840–1845 Otto Ferdinand Hofdahl, tuomiorovastin apulainen, sijaiskirkkoherra

1842–1844 Anders Gustaf Hahl, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen

1844–1845 Gustaf Leonard af Enehjelm, tuomiorovastin apulainen

1845–1847 Karl Gustaf Stenroth, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1845–1848 Johan Fredrik Hjerpe, tuomiorovastin apulainen

1847–1849 Alexander Hultin, tuomiorovastin apulainen

1848–1854 Karl Peter Moberg, tuomiorovastin apulainen, armovuodensaarnaaja

1849–1850 Johan Ernst Beyrath, tuomiorovastin apulainen

1850 Karl Edvard Aspelund, vt. kappalainen

1850–1851 Karl Gustaf Stenroth, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1850–1851 Adolf Magnus Vinter, tuomiorovastin apulainen

1851 Salomon Majander, tuomiorovastin apulainen

1851–1854 Otto Ferdinand Grönholm, tuomiorovastin apulainen

1852–1853 Anders Gustaf Hahl, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen

1853–1857 Viktor Olof Pesonius, vt. kappalainen

1853 Daniel August Sælan, vt. kappalainen

1853–1854 Per August Cygnæus, vt. kappalainen

1854–1855 Johan Fridolf Relander, tuomiorovastin apulainen

1854–1855 Effendi Elfvengren, tuomiorovastin apulainen

1855–1862 Herman Eklund, tuomiorovastin apulainen

1856–1858 Reinhold Teodor Gestrin, tuomiorovastin apulainen

1858 Otto Adolf Stenroth, tuomiorovastin apulainen

1859 Georg William Relander, tuomiorovastin apulainen

1859–1863 Akilles Sirén, tuomiorovastin apulainen

1862 Matias Helenius, tuomiorovastin apulainen

1863 Gustaf Adolf Sivenius, tuomiorovastin apulainen

1864–1866 Oskar Alfred Voldemar Aurén, tuomiorovastin apulainen

1868 Gustaf Viktor Eklund, tuomiorovastin apulainen

1869 Gustaf Viktor Eklund, tuomiorovastin apulainen

1870 Frans Ludvig Bengeldorff, tuomiorovastin apulainen

1870–1871 Karl von Hertzen, tuomiorovastin apulainen

1872 Gustaf Lybeck, tuomiorovastin apulainen

1873 Otto Wilhelm Rokkanen, vt. kappalainen

1874 William Weckman, tuomiorovastin apulainen

1874 Oskar Wilhelm Wilskman, vt. kappalainen

1874 Karl Fredrik Toikka, tuomiorovastin apulainen

1876 Georg Gotthard Grönberg, tuomiorovastin apulainen

1876–1877 Adam Järveläinen, tuomiorovastin apulainen

1877–1878 Karl Julius Karsten, tuomiorovastin apulainen

1878–1879 Ernst Robert Harlin, vt. kappalainen

1878–1879 Karl Axel Hyrkstedt, tuomiorovastin apulainen, vt. kirkkoherra

1879–1880 Gustaf Elis Bergroth, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1879–1882 Frans Viktor Hollming, vt. kirkkoherra, tuomiorovastin apulainen

1880 Jakob Teodor Ruuth, vt. kappalainen

1881 Jaakko Pohjonen, tuomiorovastin apulainen

1881 Gustaf Adolf Weckman, vt. kappalainen

1881–1883 Alfons Johan Alexander Lönnroth, vt. taloudenhoitaja

1882–1885 Gustaf Alfred Nyholm, tuomiorovastin apulainen

1883–1887 Alexander Suomalainen, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1883 Johan Alexander Collan, vt. kappalainen

1884 Ernst Gustaf Sundén, tuomiorovastin apulainen

1885 Jakob Esaias Stenberg, vt. kappalainen

1886 Gustaf Elis Bergroth, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1886–1887 Knut Axel Palmroth, kappalaisen apulainen

1886 Fredrik Eliel Cleve, vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja, tuomiorovastin apulainen

1886–1887 Johan Wilhelm Lindqvist (Eloheimo), vt kappalainen

1887 Evald Erland Hemmer, tuomiorovastin apulainen

1887 Karl Wilhelm Eugèn Wallén, tuomiorovastin apulainen, papin apulainen

1887–1888 Ivar Alarik Nikander, tuomiorovastin apulainen

1887–1888 Herman Tavast, papin apulainen, tuomiorovastin apulainen

1888–1889 Alexander Suomalainen, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1888–1889 Fredrik Eliel Cleve, vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja, tuomiorovastin apulainen

1888–1889 Karl Viktor Lehtonen, vt. kappalainen

1888–1894 Wilhelm Mårtensson, tuomiorovastin apulainen, vt. kirkkoherra

1889 Wolmar Fritjof Brummer, papin apulainen

1889–1891 Erik Johan Karanen, tuomiorovastin apulainen, vt. kirkkoherra

1891–1896 Richard Rickman, tuomiorovastin apulainen

1893–1896 Kaarlo Mauno Olander, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1896–1898 Karl August Åberg, vt. kirkkoherra

1896–1898 Sulo Oskar Schöneman, kirkkoherran apulainen

1898–1901 Matias Wilhelm Vikström, vt. kirkkoherra, virallinen apulainen

1898–1900 Adolf Julius Lindberg, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1899–1900 Bror Hannes Helander, vt. kappalainen

1900–1901 Bror Hannes Helander, vt. kappalainen

1900–1901 Väinö Immanuel Melin, tuomiorovastin apulainen, papin apulainen

1901 Juho Nimrod Johansson, kirkkoherran apulainen

1901–1902 Yrjö Arvid Vilhelm Lindstedt, kappalaisen apulainen

1901–1908 Oskar Magnus Liljeqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1901–1904 Ernst Verner Pakkala, papin apulainen

1905–1908 Ernst Verner Pakkala, papin apulainen

1903 Adolf Julius Lindberg, tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen

1903 August Bruno Forsberg, kappalaisen apulainen

1907 David Emanuel Vesterlund, kappalaisen apulainen

1907 Matti Mikael Jaakkola, tuomiorovastin apulainen

1908 Karl Wilhelm Eugèn Wallén, tuomiorovastin apulainen, papin apulainen

1908– Gunnar Alarik Fleege, kirkkoherran apulainen

1908–1909 Martti Johan Wilhelm Nybergh, papin apulainen

1908–1909 Christian Johannes Sjöblom, kirkkoherran apulainen

1909– Edvin Johannes Virén, papiston apulainen

 

Arkisto


Porvoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1749, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1527–1944.


Kansallisarkisto on digitoinut Porvoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

72 katselukertaa

Hae

bottom of page