Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1309. Seurakunta oli Turun tuomiokiron ruotsalaisen seurakunnan anneksina 1616–1812 ja Turun akatemian prebendana 1812–1830. Seurakuntaan kuulunut Kakskerta päätettiin muodostaa kappeliksi jo 1693 mutta tämä toteutui vasta 1858. Kaarinan kunta perustettiin 1869.
Muut nimet
S:t Karins, Nummis, Nummi
Maakirjakylät
Alakylä, Alalemo, Auvaisberg, Finnby, Haga, Harittu, Hovirinta, Hulkio, Ilpoinen, Ispoinen, Joensuu, Jullaksen kartano, Järvenkylä, Kairinen, Kaistinen, Kappo, Kausela, Koivula, Koristo, Korsnäs, Krogsby, Kurala, Kuusisto, Kärki, Ladjakoski, Lauste, Lemo, Littoinen, Loukinainen, Maakasto, Mattelmäki, Munkäng, Nummi, Paaskunta, Pappila, Pappinen, Peltola, Poikluoma, Rauvola, Ravattula, Räfnäs, Storby, Uittamo, Vaarniemi, Vanhalinna, Voivala, Vuolahti, Vähäheikkilä, Vättilä, Ylikylä, Ämboda
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 19.3.1859. Kappalaisen virka lakkautettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.5.1893.
Kirkkoherrat
1309 Jacobus
1363 Wilken
1549 Henricus
1554 Olaus
1556– Matias Henrici Raukka
1589–1603 Jacobus Erici
1603– Pietari Melartopaeus, Turun tuomiorovasti
1606–1616 Simo Antinpoika
1616–1640 Joakim Matiaanpoika Stutæus
1640–1648 Eskil Olavinpoika Petraeus
1648–1660 Yrjö Alanus
1660–1688 Enevald Svenonius
1688–1694 Jaakko Flacksenius
1694–1698 Pietari Laurbecchius
1698–1705 David Lund
1706–1711 Torsten Ruden
1711–1713 Ingemund Bröms
1722–1724 Gabriel Juslenius
1724–1728 Juhana Haartman
1728–1735 Jonas Fahlenius
1735–1744 Antti Bergius
1745–1746 Juhani Wallenius
1746–1749 Juhana Browallius
1749–1752 Gabriel Lauraeus
1754–1779 Samuel Pryss
1779–1788 Jaakko Gadolin
1789–1812 Kristian Cavander
1815–1830 Erik Gabriel Melartin
1831–1835 Kristian Grönlund
1836–1844 Kristian Blanqvist
1846–1854 Karl Gustaf Mellberg
1854–1862 Fredrik Gabriel Hedberg, ensin vt. kirkkoherra
1863–1870 Daniel Ezekiel Hildeen
1871–1904 Gustaf Ferdinand Mellberg
1913–1935 Konrad Felix Ahlman
1906–1911 Emil Joakim Savolin
1913–1935 Konrad Felix Ahlman
1937–1966 Väinö Johannes Marjanen
Kappalaiset
1586–1589 Jacobus Erici
1604 Simo Antinpoika
1617 Olavi
1631–1636 Johannes Eerikinpoika
1641–1645 Lauri Johanneksenpoika
1644–1678 Erkki Sipinpoika Voivalenius
1678–1683 Mikael Styrman
1684–1717 Johannes Gunnelius
1722–1753 Mikael Avellan
1753–1785 Juhani Avellanus
1786–1789 Eerik Walliander
1789–1805 Georg Liljendahl
1807–1831 Kristian Grönlund
1832–1839 Samuel Fredrik Salovius
1842–1843 Gustaf Sevón
1848–1857 Johan Efraim Ahlgren
1857–1858 Elias Malaias Rosengren
1860–1870 Gustaf Dahlberg
1870–1872 Axel Richard Mauritz Creutlein
1873–1876 Lars Gustaf Viktor Dahlberg
1879–1885 Emil Joakim Savolin, virka lakkautettiin 1893
Pitäjänapulaiset
1722–1733 Henrik Anström
1733–1763 Johan Åhlberg
1766–1778 Johan Nummelin
1780–1781 Nils Weckman, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1746 Gabriel Hartman, vt. kirkkoherra
1746–1750 Henrik Stierna, kirkkoherran apulainen
1753 Anders Achander, kirkkoherran apulainen
1757– Kristian Cavander, vt. kirkkoherra
1758–1759 Karl Moliis, kirkkoherran apulainen
1764– Gustaf Avellan, kirkkoherran apulainen
1771– Gabriel Avellan, kirkkoherran apulainen
1786–1787 Mikael Lunden, papiston apulainen
1788–1791 Gabriel Kristian Gretalén, kirkkoherran apulainen
1790–luvulla Erik Radin, kirkkoherran apulainen
1752–1754 Juhani Avellanus, varapastori
1806–1808 Simeon Lundvall, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1811–1812 Kristian Blanqvist, kirkkoherran apulainen
1812–1818 Johan Granroth, kirkkoherran apulainen
1818 Samuel Fredrik Salovius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1819–1821 Matias Jernvall, kirkkoherran apulainen
1821–1832 Samuel Fredrik Salovius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1823–1824 Anders Gustaf Gonander, kappalaisen apulainen
1828–1832 Johan Gustaf Churberg, kappalaisen apulainen
1832–1836 Johan Vilhelm Elmgren, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1839–1842 Johan Fredrik Vallin, virka– ja armovuodensaarnaaja
1842 Adolf Fredrik Langel, kirkkoherran apulainen
1844 Mats Johan Hydén, sijaiskirkkoherra
1842–1846 Karl Gustaf Mauritz Grönlund, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1847–1848 Karl Elis Roos, välisaarnaaja
1850–1860 Edvard Axel Gabriel Rindell, välisaarnaaja
1872–1873 Anders Liljefors, vt. kappalainen
1877 Karl Alfred Ludvig Tallqvist, vt. kappalainen
1877–1879 Karl Adolf Appelberg, vt. kappalainen
1885–1888 Emil Alfred Söderman, vt. kappalainen
1888–1889 Johan Edvard Granqvist, vt. kappalainen
1895 Severi Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen
1897 Severi Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen
1898–1906 Frans Edvard Vare, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1907 Justinus Hauvonen, vt. kirkkoherra
1911–1912 Johannes Kaukovaara, vt. kirkkoherra
1912–1913 Hjalmar Alve, vt. kirkkoherra
1932–1933 Väinö J. Marjanen, kirkkoherran apulainen
1933–1934 P. O. G. Vaalas, kirkkoherran apulainen
1934–1935 T. Viitasaari, kirkkoherran apulainen
1936 A. Tukiainen, kirkkoherran apulainen
1935–1936 A. Nenye, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kaarinan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1691, tilikirjat vuodesta 1844 ja historiakirjat vuodesta 1682. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1593–1949.
Kansallisarkisto on digitoinut Kaarinan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit