Monninkylän, Kaarinkylän sekä Vanhamoision, Kirveskosken, Henonselän, Halkian ja Lahan kylien asukkaat saivat piispa Rothoviukselta luvan muodostaa oman kirkkoherrakunnan 15.5.1639 ja seurakunta sai Pulkkilan kanssa oman kirkkoherran, mutta jo seuraavana vuonna päätös peruttiin ja Askolasta muodostettiin Porvoon emäseurakunnan kappeli. Päätettiin erottaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 22.10.1680 annetulla luvalla, mutta tämäkin päätös kumottiin seuraavana vuonna. Erotettiin lopulta Porvoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 20.10.1896 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1914.
Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Monninkylään 1645 ja toinen Askolan kylään 1655, joiden mukaan seurakuntaa kutsuttiin. Monninkylän asukkaat halusivat pitää edelleen kirkkonsa Askolan kylän kirkon rakentamisen jälkeen, joten piispa Peter Bjugg määräsi kirkkorakennuksen purettavaksi Monninkylästä 10.1.1655. Uusi kirkko valmistui 1799.
Muut nimet
Askula, Monnby, Monninkylä
Kylät
Askola, Huuvari, Juornaankylä, Korttia, Monninkylä, Nalkkila, Nieto, Puhar-Onkimaa, Särkijärvi, Tiilää, Vahijärvi, Vakkola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunnan kappalainen oli velvollinen alkuaan pitäään jumalanpalveluksia Porvoon emäseurakunnan naapurikylossä, minkä vuoksi hänen virkaansa kutsuttiin myös Porvoon toiseksi kappalaiseksi. Kappalainen muutti Kaarinkylän Siivolan eli Ilmakaisen tilalle 1745, mutta tulot kappalaisen virkatalosta jaettiin Porvoon ja Askolan kappalaisen kesken, mikä oli tapana vielä ainakin 1855. Tämän käytännön lakkauttamisesta ei ole tietoa, mutta mainittu Ilmakaisten virkatalo päätettiin myöhemmin myydä. Kappalaisen virkataloksi ostettiin Seppälän ja Borgisten tilat keisarillisen senaatin päätöksen 22.1.1886 mukaan. Tämän jälkeen Porvoon kappalainen ei kantanut enää tuloka Askolan kappalaisen virkatalosta.
Kirkkoherrat
1639–1640 Sigfridus Erici
1914–1924 E. W. Pakkala
1924–1936 A E. Paajanen
Kappalaiset
1640 Henricus Jacobi
1659 Henricus Arckenholtz
1704–1713 Ulrik Carstenius
1724–1741 Johan Ferrin
1744–1754 Johan Kerchström
1756–1762 Mattias Ingman
1763–1785 Peter Savander
1786–1792 Erik Kerchström
1795–1816 Alexander Ruuth
1819–1824 Johan Hageman
1824–1832 Johan Arnell
1833–1840 Anders Johan Österman
1841–1848 Erik Niclander
1848–1868 Johan Fredrik Hjerpe
1869–1879 Kristian Emanuel Calonius
1881–1888 Isak Artur Blom
1890–1891 Gustaf Alfred Tanner
1893–1913 Robert Ilmonen
Pitäjänapulaiset
1751 Henrik Svenberg
Ylimääräiset papit
1741–1744 Georg Smolander, armovuodensaarnaaja
1785–1786 Stefan Björnholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1792–1795 Matti Salenius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1795 Emanuel Walden, kappalaisen apulainen
1798 Johan Fredrik Kekoni, kappalaisen apulainen
1807–1812 Anders Jacob Ruuth, kappalaisen apulainen
1812–1819 Erik Vilhelm Vinter, kappalaisen apulainen, sittemmin armovuodensaarnaaja
1831–1833 Nils Gustaf Jack, kappalaisen apulainen, virkavuoden- ja välisaarnaaja
1840–1841 Karl Gustaf Bergstadi, kappalaisen sijainen, sittemmin välisaarnaaja
1868–1869 Matias Helenius, virkavuodensaarnaaja
1879–1881 Isak Artur Blom, vt. kappalainen
1884–1888 Ernst Gustaf Sundén, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1888–1890 Henrik Johan Tyyskä, vt. kappalainen
1891–1893 Robert Ilmonen, vt. kappalainen
1904 Ernst Verner Pakkala, vt. kappalainen
1909 Kustaa Eugèn Airila, vt. kappalainen
1913–1914 Robert Ilmonen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Askolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1766 ja historiakirjat vuodesta 1716. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1944.
Kansallisarkisto on digitoinut Askolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.