Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka perustettiin noin 1660. Oli Turun piispan tai kaniikin anneksina aina vuoteen 1661, ja tämän jälkeen turun akatemian prebendana 1661–1844 ja Turun kymnaasin vanhimman papiksi vihityn lehtorin prebendana 1844–1886. Seurakunnan kirkon katto paloi ukkosentulesta 16.6.1876, jolloin tuhouti suurin osa kirkon muinaismuistoista. Seurakuntaan kuulunut Paattinen perustettiin kappeliksi 1581 ja liitettiin kuuluvaksi Vahdon emäseurakuntaan 1893. Maarian kunta perustettiin 1863 ja liitettiin Turun kaupunkiin 1967.
Muut nimet
Maarian pitäjä, Räntämäki, Rantamäki, Sankt Marie, S:t Marie, Vårfrukyrka, Vårfru socken
Kylät
Arola, Åvik, Friskala, Haarla, Haihu, Halinen, Hamaro, Häppilä, Ihamuotila, Illainen, Isohaarla, Iso-Heikkilä, Jäkärlä, Jänessaari, Kaerla, Kähärlä, Kaistarniemi, Kärsämäki, Kastu, Koroinen, Koskennurmi, Kukkola (Kukola), Kulkkila, Maanpää, Maunula, Meltoinen, Metsämäki, Moikoinen, Myllyoja, Paimala, Piipanoja, Pitkämäki, Räntämäki, Raunistula, Ruohonpää, Saramäki, Seulu (Sipsalo), Suikkila, Syvälahti, Taipale, Teräsrautela, Toijainen, Vaistenkylä, Vastmäki, Virusmäki, Ylijoki, Ylikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 6.5.1859. Kappalaisen virka lakkautettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 30.5.1893.
Kirkkoherrat
1554–1557 Michael Olaui Agricola, Turun piispa
1559–1560 Johannes Sigfridi, Turun piispa
1563–1576 Paual Petri Iwsten
1578–1588 Jakob Petri Finno (Suomalainen)
1589–1615 Gregorius Martini Teitt
1615–1625 Ericus Erici, Turun piispa
1627–1630 Isaacus Birgeri Rothovius, Turun piispa
1630 Thomas Simonis Corvinus
1631 Nicolaus Magni
1633–1640 Magnus Andreae Schroederus
1722–1728 Jonas Fahlenius
1728–1737 Johan Haartman
1738–1744 Isak Ross
1744–1746 Johan Browallius
1748–1757 Karl Fredrik Mennander
1757–1762 Johan Tillander
1763–1779 Pehr Kalm
1781–1792 Salomon Kreander
1795–1804 Jakob Tengström, Turun akatemian professori
1804–1844 Gustaf Gabriel Hällström, Turun akatemian professori
1847–1850 Edvard Bergenheim, Turun kymnaasin lehtori
1851–1860 Henrik Heikel, Turun kymnaasin lehtori
1860–1886 Frans Vilhelm Gustaf Hjelt, ensin vt., kymnaasin lehtori
1887– Ivar Markus Tallgren
Kappalaiset
1576–1582 Nicolaus Michaelis
1593–1610 Magnus Thomæ
1615–1628 Clemens Michaelis Stigaeus
1635–1649 Johannes Jonannis Somerus
1728–1734 Matthias Reckman
1734–1760 Johan Gottleben
1760–1773 Anders Nummelin
1773–1785 Lars Johan Zidbäck
1786–1796 Johan Hagman
1798–1810 Johan Mollenius
1812–1836 Kristian Blanqvist
1836–1859 Fredrik Vilhelm Rancken
1860–1869 Antero Varelius
1870–1883 Hilarius Albin Ferdinand Mikander
1885– Justinus Hauvonen, virka lakkautettiin 1893
Pitäjänapulaiset
1722–1728 Matthias Reckman
1729–1734 Johan Gottleben
1734–1760 Anders Nummelin
1761–1769 Jeremias Kruuse
1770–1773 Lars Johan Zidbäck
1774–1777 Jakob Alander
1777–1783 Gustaf Levin
1784–1792 Jakob Mennander
1794–1809 Matias Mendelin
1811–1817 Johan David Lind
1820–1828 Jakob Johan Sadenius
1829–1837 Frans Henrik Vellenius
1838–1840 Gustaf Adolf Justin
1841–1855 Johan Fredrik Mannelin, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1730–luvulla Johan Braxer, vt. kirkkohera
1744–1746 Henrik Stierna, kirkkoherran apulainen
1759–1760 Johan Gottleben, kappalaisen apulainen
1785–1789 Samuel Judenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1786– Karl Johan Schaeffer, kirkkoherran apulainen
1790– Anders Wilhelm Forsinius, kirkkoherran apulainen
1792–1796 Thomas Ilenius, kappalaisen apulainen
1795– Johan Wanonius, kappalaisen apulainen
1796–1797 Johan Gustaf Andrell, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1807–1811 Johan Bröker, kirkkoherran apulainen
1808–1812 Matias Malmberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1809–1811 Johan David Lind, armovuodensaarnaaja
1811–1812 Matias Laurén, kirkkoherran apulainen
1813–1815 Abraham Blom, kirkkoherran apulainen
1817–1818 Kristian Emanuel Forss, virka- ja armovuodensaarnaaja
1818–1820 Adam Fredrik Lundberg, virka- ja armovuodensaarnaaja
1819–1820 Karl Fredrik Gråå, kirkkoherran apulainen
1820 Johan Tamlander, kirkkoherran apulainen
1828–1829 Frans Henrik Vellenius, välisaarnaaja
1834 Jonas Anton Erlin, kappalaisen apulainen
1836–1837 Fredrik Vilhelm Rancken, sijaiskirkkoherra ja välisaarnaaja
1840–1841 Johan Fredrik Mannelin, välisaarnaaja
1848–1850 Nils Gustaf Emeleus, kirkkoherran apulainen
1857–1860 Hegesippus Hippolytus Hjerpe, kirkkoherran apulainen
1860–1862 Karl Dahlberg, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1883–1885 Karl Sixtus Olsson, vt. kappalainen
1898 Otto Johannes Caselius, vt. kirkkoherra
1899–1900 Roopertti Rainio, vt. kirkkoherra
1900–1901 August Albinus Vesterlund, vt. kirkkoherra
1901–1902 Juhani Albert Lundelin, vt. kirkkoherra
1902–1904 Antti Fabian Oja, kirkkoherran apulainen
1904–1908 Kaarlo Zacharias Tallgren, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1908– Kustaa Fredrik Vihtinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1908– Juho Rikhard Ellilä, pappien apulainen
Arkisto
Maarian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1681, tilikirjat vuodesta 1835 ja historiakirjat vuodesta 1720. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1954.
Varkaat repivät joukon seurakunnan kirkonkirjoja 1870-luvun lopulla, jotka sittemmin korjattiin.
Kansallisarkisto on digitoinut Maarian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.