Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana jo 1306. Naantalin birgittalaisluostarin merkityksen kasvaessa muodostettiin nunnaluostarin kirkko emäkirkoksi ja Raisio asetettiin Turun tuomiokirkon prebendaksi 1340-1450 ja tämän jälkeen mainitun luostarin anneksaksi. Uskonpuhdistukesn jälkeen luostarin rappeuduttua Raisi muodostettiin uudelleen emäseurakunnaksi ja Naantali asetettiin sen anneksaksi kunnes kuningas Juhana III:n käskykirjeen nojalla Naantalin kirkko määrättiin kunnostettavaksi 29.12.1577, jolloin emäkirkko siirrettiin jälkeen Naanataliin. Erotettiin Naantalista kolmannen kerran itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 16.2.1894. Raision kunta muodostettiin kauppalaksi 1966 ja kaupungiksi 1974.
Muut nimet
Reso
Kylät
Artukainen, Bagarla, Hauninen, Hyrköinen, Ihala, Inkoinen, Kalkila, Kemppilä, Kerrola, Kerttula, Krookila, Kuloinen, Mahittula, Mälikkälä, Metsäkylä, Metsäsylttylä, Miekelä, Nuorikkala, Paavola, Pahaniemi, Pansio, Perno, Petäsmäki, Pirilä, Polusmäki, Ristimäki, Somersoja, Tahvio, Upalinko, Vaisaari, Vattela
Naapuriseurakunnat,
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 17.5.1870. Asetuksen 19.7.1892 mukaan oli kirkkoherralle rakennettava laillliset asuin- ja ulkohuooneet ja annettava tarpeelliset polttopuut, kaksi hehtaaria viljeltyä maata sekä kesälaidun yhdelle hevoselle ja vähintään kahdelle lehmälle, jota vastaan entinen kappalaisen virkatalo otettiin seurakunnan haltuun, ja kirkonkokous sitoutui tämän puustellin korvaukseksi maksamaan kirkkoherralle vuosittain 1 000 markkaa.
Kirkkoherrat
1898–1925 Henrik Nurmio
1927–1950 Mauno Brynolf Soini
Kappalaiset
1759–1789 Barthold Hosslenius
1791–1809 Gustaf Johan Hosslenius
1810–1834 Matias Achrén
1837–1854 Henrik johan Bergelund
1859–1894 Nils Konstantin Langel, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1742–1775 Henrik Hortenius, apulaispappi
1774– Karl Petter Borenius, kappalaisen apulainen
1783– Johan Strandelius, kappalaisen apulainen
1809 Henrik Vilhelm Vahlstein, apupappi
1810 Johan Granroth, välisaarnaaja
1825–1826 Isak Ahlroth, apupappi
1829–1831 Georg Erik Achrén, apupappi
1831–1833 Karl Abraham Grönroos, apupappi
1834–1837 Frans Isak Selin, vt. kappalainen
1854–1855 Johan Fredrik Mannelin, vt. kappalainen, Maarian pitäjänapulainen
1855–1859 Nils Konstantin Langell, vt. kappalainen
1889–1893 Yrjö Alanen, vs. kappalainen
1894 Paul Gustaf Vikman, vt. kappalainen
1893–1894 Väinö Valdemar von Cräutlein, vs. kappalainen
1894 Juho Pyhälä, vt. kappalainen
1894–1896 Frans Hjalmar Färdig, vt. kappalainen
1896 Verner Donatus Peltonen, vt. kappalainen
1896–1898 Iisakki Edvard Vihervaara, vt. kirkkoherra
Arkisto
Raision seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1633 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1962.
Kansallisarkisto on digitoinut Raision seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit