Perustettiin Karjaan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1668, jolloin seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa. Vanha kirkko rakennettiin uudelleen sen parhaista osista 1797. Erotettiin Karjaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1915. Ero toteutui 1928, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Snappertunan kunta perustettin 1865 ja liitettiin Tammisaaren sekä Karjaan kuntiin 1977.
Maakirjakylät
Alhof, Antby, Baggård, Barsgård, Berg, Björnböle, Boxby, Bredslätt, Bredäng, Broby, Båsa, Båsaböle, Dalkarö, Dragsvik, Domargård, Fagernäs, Gammelboda, Gebbelby, Glamsbacka, Grop, Gästans, Gästersjö, Halstö (Halfskifte), Harparbacka, Horsbäck, Hurskurnäs, Huskvarn, Höstnäs, Jomalvik, Kallbacka, Kjulböle (Tjurböle), Knop (Köpböle), Kroggård, Konungsböle, Kudiby, Kurby, Kärrby, Lagmans, Langansböle, Lillbarsgård, Magnäs, Nissbacka, Norrby, Nothamn, Nyboda, Persö, Prestholmen, Raseborg, Repubacka, Rullarsböle, Rådsböle, Rösund, Skogby, Skräddarböle, Slipars, Snappertuna, Strömsö, Stubböle, Svartbäck, Thorsö, Totall, Trångsund, Westerösund (Wester Rösund), Westervik, Wäxär (Wäcksskär), Åsenby
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papin virkataloksi annettiin autiotorppa kuninkaan käskykirjeellä 22.3.1695. Karjaan emäseurakunnan pitäjänapulainen oli sijoitettuna seurakuntaan kunnes virka lakkautettiin ja muutettiin kappalaisen viraksi tuomiokapitulin päätöksellä 12.7.1809. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 15.4.1859 ja 21.1.1869.
Kirkkoherrat
1928–1955 Väinö Wilhelm von Essen
Kappalaiset
1811–1826 Johan Henrik Levan
1827–1837 Per Ferdinand Hornborg
1839–1860 Frans Isak Selin
1860–1868 Karl Fredrik Öller
1870–1881 Axel August Abraham Fleege
1891–1908 Oskar Fredrik Lindvall
1910–1914 August Alexander Schalin
1914–1915 Elias Arnols Schalin
1915–1917 Karl Erik Lindsröm
Pitäjänapulainen
1765–1809 Fredrik Danngren, virka lakkautettiin 1809
Ylimääräiset papit
1806–1807 Johan Pettersson, kappalaisen sijainen
1807–1808 Anders Kristian Kruuse, kappalaisen sijainen
1809–1811 Edvard Johan Laurell, armovuodensaarnaaja
1826–1831 Karl Kristian Törnqvist, välisaarnaaja, kappalaisen sijainen
1831–1837 Henrik Johan Bergelund, kappalaisen sijainen
1837–1838 Frans Isak Selin, välisaarnaaja
1868–1870 Axel August Fleege, vt. kappalainen
1881–1883 Johan Kristian Mittler, vt. kappalainen
1883–1885 Justinus Hauvonen, vt. kappalainen
1885–1891 Fredrik Villenius, vt. kappalainen
1909 Edvin Johannes Virén, kappalaisen virassa virka– ja armovuodensaarnaaja
1909 Edvin Alfons Holmström, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja
1909 Edvin Johannes Wirén, vt. kappalainen
1917 Yngve Valfrid Söderholm, armovuodensaarnaaja
1917 Edvin William Förnes, armovuodensaarnaaja
1917–1918 Urho Elias Waltari, armovuodensaarnaaja
1918–1923 Elis Alban Immanuel Selin, vt. kappalainen
1923–1928 Oskar Vilhelm Klevström, vt. kappalainen
Arkisto
Snappertunan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1700. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–1946.
Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöden 1806, jolloin mm. kaikki itsenäisesti pidetyt vanhimmat historiakirjat tuhoutuivat.
Kansallisarkisto on digitoinut Snappertunan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.