Perustettiin Jämsän emäseurakunnan kappeliksi, kun asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa oman kirkon 14.12.1691. Sai oman kappalaisen 1703. Korpilahti mainitaan kylänä jo 1596. Seurakuntaan kuulunut Mutaisen rukoushuonekunta perustettiin jo 1701. Isonvihan aikana kirkon sisustus hävitettiin osittain. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1753–1755 mutta vihittiin käyttöön vasta 1778.
Seurakuntaan kuului osia Uudenmaan, Hämeen ja Kymenkartanon lääneistä. Kappelin erottamiseksi omaksi kirkkoherrakunnakseen tehtiin anomukset 1814 ja 1829 mutta anomuksiin ei suostuttu. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1861 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1872. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Toivakan kirkkoherrakuntaan 1901–1909. Seurakuntaan kuulunut Muuramen kulmakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921 ja perustettuun seurakuntaan kuulunut Säynätsalon alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1922. Korpilahden kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 2009.
Muut nimet
Korpilahti, Korpilaks
Maakirjakylät
Alhojärvi, Aseme, Auvila, Haavisto, Hahkala, Hauvala, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kavattila, Kelhä, Kerkkola, Kiukkola, Korpilahti, Kähö, Moiskala, Muuratjärvi, Muurame, Nuoranlahti, Oittila, Pajulahti, Patala, Pietilä, Putkilahti, Raidanlahti, Riihijärvi, Ruotsula, Rutalahti, Saari, Sammallahti, Seppola, Siniävirta, Särkijoki, Säyrylä, Toivila, Weijo (Väijö), Viiala, Vitikkala, Yijälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra määrättiin palkkaamaan pitäjänapulainen Korpilahdelle keisarin käskykirjeellä 13.5.1833.
Kirkkoherrat
1872–1878 Karl Henrik Oskar Molander
1878–1890 Johan Sahlman, ensin vt. kirkkoherra
1891–1900 Gustaf Adolf Rydman
1902–1906 Anton Lukas Vilén
1908–1917 Petter Wilhelm Harald
1920–1935 Juhani Hannuksela
Kappalaiset
1703–1711 Johan Forsander
1724–1735 Peter Johan Forsander
1736–1754 Michael Lukander
1755–1781 Elias Petersson Forsander
1788–1794 Elias Grahn
1796–1801 Johan Colliander
1803–1809 Karl Sirén
1813–1815 Henrik Tarén
1816–1826 Erik Landén
1827–1828 Gustaf Gustafsson Steen
1830–1837 Alexander Wilhelm Herkepaeus
1839–1861 Fredrik August Grahn
1865–1875 Karl Magnus Dahlström
1878–1908 Frans Fritjof Ferdinand Cavén
1915–1920 Kalle Heribert Kahiluoto
1909–1915 Karl Ernst Aarnio
1920–1949 August Riihimäki
Ylimääräiset papit
1800–1803 Karl Löfgren, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja
1803–1804 Erik Johan Vestling, armovuoden saarnaaja
1806–1813 Erik Johan Vestling, armovuoden saarnaaja
1815–1817 Otto Henrik Neovius, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1818–1827 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen apulainen, virkavuoden saarnaaja
1827–1838 Erik Vilhelm Vinter, armovuoden saarnaaja, kappalaisen apulainen, papin apulainen
1829 Anders Gustaf Eklund, armovuoden saarnaaja
1830–1831 Josef Vilhelm Schalien, kirkkoherran apulainen
1837 Johan Georg Hofström, kirkkoherran apulainen
1837–1838 Alexander Asp, kirkkoherran apulainen
1838–1839 Adam Virén, kirkkoherran apulainen
1838–1839 Gustaf Robert Kekoni, kirkkoherran apulainen
1839–1841 Karl Hellén, kirkkoherran apulainen
1841–1845 Adam Sallmén, kirkkoherran apulainen
1849–1857 Adam Sallmén, kirkkoherran apulainen
1845–1849 Johan Jacob Rahm, kirkkoherran apulainen
1853 August Saxelin, kappalaisen apulainen
1853–1854 Albert August Lindbohm, kappalaisen apulainen
1854–1855 Karl Adolf Edvard Vinter, kappalaisen apulainen
1855 Karl Adolf Streng, kappalaisen apulainen
1855–1856 Karl Brynolf Lilius, kappalaisen apulainen
1856–1857 Karl Johan Johnsson, kappalaisen apulainen
1857–1859 Ismael Ruuth, kappalaisen apulainen
1859–1861 Georg William Relander, kirkkoherran apulainen
1859–1866 Karl Vilhelm Silfvenius, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1861–1865 Karl Fredrik Bastman, kappalaisen sijainen, virka- ja armovuoden saarnaaja
1866–1869 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen
1869–1871 Karl Vilén, sijaiskirkkoherra
1871–1872 Gustaf Ehrnfrid Herckman, sijaiskirkkoherra
1889–1891 Fredrik Eliel Cleve, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra
1900 Johan Emil Andelin, vt. kirkkoherra
1900–1901 Emil Oskar Ojala, vt. kirkkoherra
1901–1902 Frans Vihtori Leino, vt. kirkkohera
1903–1905 Karl Ernst Aarnio, armovuoden saarnaaja, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1908–1909 Gustaf Lennart Lilius, kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen
1913 Heikki Haapanen
1914–1916 Anti Valanne
1920 Kaarlo Sovijärvi
Arkisto
Korpilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1773. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1996.
Seurakunnan vanhin arkisto, muun muassa historiakirjat ennen vuotta 1773, lienee uponnut Päijänteeseen veneen kaaduttua, kun arkistoa noin vuonna 1871 siirrettiin kappalaisen pappilasta järven itäpuolelta uuteen kirkkoherran pappilaan järven länsipuolelle.
Kansallisarkisto on digitoinut Korpilahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.