Seurakunta, johon kuuluivat myöhemmän Petsamon Kolttakönkään ja Salmijärven kylien ortodoksit. Pääkirkkko, Boriksen ja Glebin kirkko, rakennettiin 1874, minkä lisäksi seurakunnalle kuului vuonna 1656 Pyhän Trifonan kappeli. Seurakunnan viimeinen pappi siirrettiin Venäjälle 1918, jonka jälkeen Arkangelin konsistori yhdisti seurakunnan Petsamon ortodoksiseen seurakuntaan. Seurakunnan alue liitettiin vuoden 1920 Tarton rauhassa kuulumaan Suomeen ja Petsamoon mutta seurakuntaa ei perustettu uudelleen vain se jatkoi osana Petsamon seurakuntaa. Muut nimet Boriksen ja Glebin seurakunta Arkisto Paatsjoen ortodoksisen seurakunnan metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista alkavat vuodesta 1874. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1874–1920. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Ouluun perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950, kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Oulun seudulle sijoitettiin lähinnä Salmin, Suistamon, Suojärven ja Petsamon seurakuntien jäseniä, joiden uudet asuinpaikat olivat kymmenien kuntien alueella. Oulun ortodoksinen seurakunta yhdistyi Lapin ja Kajaanin seurakuntien kanssa Pohjois-Suomen ortodoksista seurakunnaksi 1.1.2022. Muut nimet Oulun ortodoksinen seurakunta Arkisto Oulun ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1942 ja luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1950. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1942–2000. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Nurmekseen perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950, kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Merkittävin osa Nurmekseen sijoitetuista ortodokseista oli Suojärven alueelta. Nurmeksen ortodoksinen seurakunta liitettiin Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan 1.1.2021. Muut nimet Nurmeksen ortodoksinen seurakunta Arkisto Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1951–2001. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Mikkelin kaupunkiin perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950, kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Kaupungissa asuneet ortodoksit olivat aiemmin kuuluneen Savonlinnan ja Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan. Mikkelin ortodoksinen seurakunta yhdistyi Varkauden seurakunnan kanssa Saimaan ortodoksiseksi seurakunnaksi 1.1.2017. Muut nimet Mikkelin ortodoksinen seurakunta Arkisto Mikkelin ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1950 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1950. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1950–1990-luku. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Alkuaan Salmin seurakunnan kappeli. Tuleman puukirkko siirrettiin Mantsinsaareen 1882 ja seurakunta aloitti toimintansa itsenäisenä 1884. Myöhemmin seurakuntaan liitettiin kuulumaan myös Uuksalonpään ja Lunkulan kylien ortodoksit. Matsinsaaren ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakunnan tavoin 31.12.1949. Muut nimet Mantsinsaaren ortodoksinen seurakunta Arkisto Mantsinsaaren ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1883 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1893. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1882–1964. Kansallisarkisto on digitoinut Mantsinsaaren ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Loviisan kaupunkiin perustettiin venäläisen varuskunnan sotilaita varten ortodoksinen seurakunta Suomen sodan jälkeen. Alkuvaiheessa seurakuntaan kuului noin 200–300 henkeä. Varuskunta poistui kaupungista 1886, jolloin kaupunki otti kasarmirakennukset haltuunsa ja kaupungin ortodoksit siirrettiin kuulumaan Kotkan ortodoksiseen seurakuntaan. Vanhan kasarmin kirkollliset tilat vihittiin uudelleen käyttöön 1964 ja samaan aikaan kunnostettiin 1920-luvulla rappeutunut hautausmaa. Muut nimet Loviisan ortodoksinen seurakunta Arkisto Loviisan ortodoksisen seurakunnan arkistossa ei ole tietoa rippi- eli pääkirjoista tai metrikoista eli luetteloista syntyneistä, vihityistä ja kuolleista. Sen sijaan arkistoon lukeutuvat luettelot ehtoollisella käyneistä henkilöistä vuosilta 1871–1876. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1854–1887. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Rovaniemen kaupunkiin perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950, kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Seurakunta sai nimen Lapin ortodoksinen seurakunta. Lapin ortodoksinen seurakunta yhdistyi Kajaanin ja Oulun seurakuntien kanssa Pohjois-Suomen ortodoksiseksi seurakunnaksi 1.1.2022. Muut nimet Lapin ortodoksinen seurakunta Arkisto Lapin ortodoksisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1949–2005. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Lappeenrannan kaupunkiin rakennettiin Pyhän Neitsyt Marian kirkko 1785, jonka jälkeen kaupunkiin muodostui ortodoksinen seurakunta. Seuraukunta liitettiin Viipurin hiippakuntaan 1924. Seurakunnan jäsenten määrä nousi yli viidestäsadasta reiluun tuhanteen 1950-luvulle tultessa. Muut nimet Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta Arkisto Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1796 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1786. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1750–1955. Kansallisarkisto on digitoinut Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lahden kaupunkiin perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950, kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Lahden ortodoksinen seurakunta liitettiin Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan 1.1.2021. Muut nimet Lahden ortodoksinen seurakunta Arkisto Lahden ortodoksisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1950–2008. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan katedraalikirkko sijaitsi Käkisalmen kaupungissa jo 1500-luvulla, minkä lisäksi seurakunnalla oli myös pitäjänkirkko ja kolme luostarikirkkoa; Pyhän Johannes Kastajan ja Pyhän Nikolain luostarikirkot sekä Pyhän Yrjön naisluostarin kirkko. Luostarit olivat itsenäisiä toimijoita seurakunnan alueella niiden lakkauttamiseen saakka. Pyhän Yrjön luostari tuhottiin ennen vuotta 1580 ja Herman Fleming poltti Pyhän Johannes Kastajan luostarin ilmeisesti vuonna 1573. Ruotsin vallan aikana kreikkalaiskatolisia painostettiin 1580–1597 ja 1611–1710, jolloin seurakunta lakkasi käytännössä olemasta. Isonvihan jälkeen kaupunkiin rakennettiin ortodoksinen sotilaskirkko, jota myös kaupungin siviilit käyttivät. Seurakunnan sielunhoitajana toimi Käkisalmen ja Laatokan piispa, joka muutaman vuoden saarnasi palkatonna ja luovutti sen jälkeen toimen jollekin toiselle. Käkisalmen ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakunnan tavoin 31.12.1949. Muut nimet Käkisalmen ortodoksinen seurakunta Arkisto Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1778 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1772. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1772–1975. Kansallisarkisto on digitoinut Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha