Narvan Pyhän Mikaelin suomalais-virolais-saksalainen seurakunta perustettiin 1628. Ensimmäiset suomalaiset olivat saapuneet alueelle ruotsalaisten valloituksen jälkeen 1581, jolloin kaupunki liitettiin osaksi Inkerin ja Käkisalmen lääniä. Seurakuntaan kuului anneksina Kosemkinan Pyhän Antrean maaseurakunta. Narva liitettiin osaksi Viron tasavaltaa Tarton rauhassa 1920. Arkisto Narvan suomalais-ruotsalais-virolaisen Pyhän Mikaelin seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri-, hallinto- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1900-luku–1943. Seurakunnan asiakirjoja on myös Viron historiallisessa arkistossa Rahvusarhiivissa Tartossa. Kansallisarkistossa on mikrofilmit seurakunnan kirkonkirjoista. Kansallisarkisto on digitoinut Narvan Pyhän Mikaelin seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Ilomantsin emäseurakunnan kulmakunta, jossa papisto piti saarnoja. Kulmakunnan mahdollinen erottaminen Ilomantsista eri seurakunnaksi jätettiin toistaiseksi avoimeksi keisarillisen senaatin päätöksellä 26.2.1896, eikä perustamisasiaan palattu uudelleen. Naapuriseurakunnat Ilomantsi

Perustettiin Jaakkiman emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1912. Rukoushuonekuntaa ei koskaan muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi eikä sillä ollut omia kirkonkirjoja, vaan sen asukkaat lukeutuvat emäseurakunnan kirkonkirjoihin. Lahdenpohjan kauppala perustetiin 1924. Lahdenpohjan luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kauppalan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Jaakkiman kaupungin ja Lahdenpohjan asukkaat sijoitettiin osaksi Poriin ja osaksi Seinäjoelle. Naapuriseurakunnat Jaakkima

Perustettiin Vöyriin kuuluvaksi kappeliksi 1676. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana. Erotettiin Vöyristä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.4.1859 mutta ensimmäinen kirkkoherrra astui virkaansa vasta 1882. Seurakuntaan kuulunut Keskisen (Keskis) rukoushuone perustettiin 1912. Oravaisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Vöyrin kuntaan 2011. Muut nimet Oravais Maakirjakylät Karvat, Kimo, Komossa, Oravais, Österby, Oxkangar Naapuriseurakunnat Alahärmä , Maksamaa , Munsala , Vöyri Papisto Kovijoen, Kaitsaaren, Karvsaaren, Karvatun, Bertbyn ja Okskankareen kylien asukkaat velvoitettiin maksamaan 15 tynnyriä viljaa Maksamaan kappalaiselle kuninkaan päätöksellä 8.2.1796. Papiston saatavista Oravaisten tehtaalta Keisarillisen senaatin päätös 17.3.1849. Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 5.4.1887. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan "erägges för hvarje skötbåt hvarmed hafsfiske idkas årligen 2:25 penni". Kirkkoherrat 1882–1892 Fredrik Hedberg 1893–1903 Natanael Elfving 1905–1908 Gideon Lilius 1910– Ermil Efraim Panelius Kappalaiset 1676–1703 Johannes Ruuth 1704–1735 Andreas Martini Waselius 1735–1774 Abraham Strömmer 1775–1794 Johan Kuhlberg 1796–1807 Johan Ahlstubbe (Stubbe) 1809–1828 Jakob Vegelius 1829–1837 Vilhelm Fredriksson 1841–1852 Peter Kristian Chydenius 1853–1855 Vilhelm Österbladh 1857–1876 Johan Peter Carlstedt , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1748– Johan Kuhlberg , kappalaisen apulainen 1760– Mikael Strömmer , apulainen 1790– Jakob Kuhlberg , kappalaisen apulainen 1803–1805 Elias Lagus, kappalaisen apulainen 1805–1806 Jakob Vegelius , kappalaisen apulainen 1806–1807 Per Samuel Heikel , kappalaisen apulainen 1807–1809 Karl Peter Thodén , armovuodensaarnaaja 1818–1822 Matias Achrén , kappalaisen apulainen 1828–1829 Zakris Toppelius , välisaarnaaja 1834–1836 Lars Josef Achrén , kappalaisen apulainen 1837–1838 Jakob Schroderus , välisaarnaaja, virkavuodensaarnaaja 1838–1841 Gustaf Johansson , armovuodensaarnaaja 1852–1853 Johan Fredrik Cajan, välisaarnaaja 1855–1857 Jakob Schroderus , välisaarnaaja, virkavuodensaarnaaja 1874– Oskar Forsman , kappalaisen apulainen 1874–1882 Karl Johan Henriksson , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1877–1878 Vilhelm Ingman , armovuodensaarnaaja 1882–1892 Elias Fredrik Hedberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1893 Anton Anshelm Virtanen , vt. kirkkoherra 1903 Aleksander Kulla , vt. kirkkoherra ja virkavuodensaarnaaja 1903 Jaakko Markkula, vt. kirkkoherra ja virkavuodensaarnaaja 1903–1905 Aksel Gunnar Rancken , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Isak Lot Roos , vt. kirkkoherra (Vöyri) 1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kirkkoherra 1905 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen 1907 Ernst Wilhelm Elovaara , vt. kirkkoherra 1907– Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen Arkisto Oravaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Oravaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi 1769. Kirkon seinät rakennettiin jo 1738 mutta ne jäivät kuitenkin ilman kattoa. Uuden ristikirkon rakentamista ehdotettiin piispantarkastuksessa 1753, jolloin määrättiin emäseurakunnan papisto joka kolmas sunnuntai pitämään paikkakunnalla jumalanpalveluksia. Erotettiin Kuopiosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.2.1816. Kirkkoherran ja kappalaisen lisäksi seurakunnassa oli pitäjänapulainen 1865–1870. Seurakunnan alueella sijainnut Juankosken tehdasseurakunta siirrettiin kuuluvaksi Muuruveden seurakuntaan 1907 ja se muodostettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen 1923. Seurakunta jaettiin kolmeen osaan 1899; Nilsiän, Muuruveden ja Varpaisjärven seurakuntiin. Jako toteutui 1900. Seurakunnan rajakyliä liitettiin perustettuun Kasurilan eli Siilinjärven seurakuntaan 1908. Nilsiän kunta perustettiin 1869, muodostettiin kaupungiksi 1998 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2013. Maakirjakylät Eitinkansalo, Hakkarla, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Konttimäki, Lukkarinsaari, Mikkajärvi, Murtolahti, Niinimäki Nilsiä, Onkivesi, Pajujärvi, Palonurmi, Pieksä, Reittiö, Ruohoinen, Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vanhakeyritty, Vuotjärvi Naapuriseurakunnat Muuruvesi , Rautavaara , Siilinjärvi , Säyneinen , Varpaisjärvi Papisto Kappelin talo ostettiin yhdistettäväksi kappalaisen virkataloon 16.7.1794. Kirkkoherralle Muuruveden kruunun siiankalastuksesta tulleista kymmenyksistä keisarin päätöksessä 6.3.1841. Kappalaisen palkasta keisarillinen päätös 25.1.1878. Kirkkoherrat 1820–1830 Anders Johan Brofeldt 1836–1864 Adolf Fredrik Hjelmman 1867–1879 Karl Mårten Kiljander 1881–1905 Johan Teodor Dahlström 1907– Herman Miettinen Kappalaiset 1771–1791 Johan Palanders 1791–1820 Anders Johan Brofeldt 1821–1838 Arvid Johan Sirelius 1841–1877 Henrik Jonatan Melartin 1879–1888 Zakris Gustaf Anstén 1891–1901 Konrad Ferdinand Melartin 1902– Juhani Hannuksela Pitäjänapulaiset 1864–1870 Johan Gustaf Snellman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, pitäjänapulainen Ylimääräiset papit 1820–1821 Arvid Gottfrid Nordqvist , vt. kappalainen 1825–1826 Henrik Jonatan Melartin , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Anders Johan Venell , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1827–1828 August Blomqvist , kappalaisen apulainen 1828–1829 Peter Johan Fredrik Brofeldt , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Gustaf Gabriel Bonsdorff , vs. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1829 Karl Adolf Höckert , vs. kappalainen 1830–1834 Gustaf Borg , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1831 Peter Eskling , virkavuodensaarnaaja 1831–1832 Gustaf Gabriel Bonsdorff , vs. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1834–1836 Kristian Joakim Åkerman , sijaiskirkkoherra 1838–1839 Gustaf Adolf Svahn , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1839–1841 Gustaf Borg , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1840–1841 Lars Anders Landgren , kirkkoherran apulainen, persoonallinen pitäjänapulainen 1841–1842 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1844–1846 Alexander Edvard Ruuth , kirkkoherran apulainen 1846–1851 Lars Anders Landgren , kirkkoherran apulainen, persoonallinen pitäjänapulainen 1849–1850 Gustaf Adolf Svahn , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1851–1858 Bernhard Kristfrid Sarlin , kirkkoherran apulainen 1858–1864 Henrik Vilhelm Ehnberg , kirkkoherran apulainen 1870 Frans Niklas Lackström , sijaiskirkkoherra, Juvankosken tehtaan saarnaaja 1870–1873 Karl Sanfrid Nyman , sijaiskirkkoherra 1873–1874 Matias Hinkula , sijaiskirkkoherra 1874–1877 Karl Heinemann , sijaiskirkkoherra 1876–1879 Vilhelm Malmberg , sijaiskirkkoherra 1878–1879 Konrad Ferdinand Melartin , vt. kappalainen 1878 Ernst Gustaf Kyander , sijaiskirkkoherra 1879–1881 Niilo Karlsberg , sijaiskirkkoherra 1884 Johan Sidensnöre , sijaiskirkkoherra 1884–1885 Justus Georg Staudinger , kappalaisen apulainen 1885–1891 Pekka Korhonen , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1889 Erik Johan Valdemar Ekroth , vt. kirkkoherra 1892 Albin Viljakainen , kirkkoherran apulainen 1892 Feliks Lujanen , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Arvi Esaias Ruuskanen , kirkkoherran apulainen 1901 Juho Abram Pietola , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Antti Haikola , vt. kirkkoherra 1903 Jooseppi Lescelius , kirkkoherran apulainen 1904 Erkki Juhana Turtiainen , vt. kappalainen 1904–1907 Niilo Aleksanteri Huttunen , kirkkoherran apulainen 1907– Gottlieb Aron Kleofas Hymander , kirkkoherran apulainen Arkisto Nilsiän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1766, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1771. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1738–2012. Kansallisarkisto on digitoinut Nilsiän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana jo 1306. Naantalin birgittalaisluostarin merkityksen kasvaessa muodostettiin nunnaluostarin kirkko emäkirkoksi ja Raisio asetettiin Turun tuomiokirkon prebendaksi 1340-1450 ja tämän jälkeen mainitun luostarin anneksaksi. Uskonpuhdistukesn jälkeen luostarin rappeuduttua Raisi muodostettiin uudelleen emäseurakunnaksi ja Naantali asetettiin sen anneksaksi kunnes kuningas Juhana III:n käskykirjeen nojalla Naantalin kirkko määrättiin kunnostettavaksi 29.12.1577, jolloin emäkirkko siirrettiin jälkeen Naanataliin. Erotettiin Naantalista kolmannen kerran itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 16.2.1894. Raision kunta muodostettiin kauppalaksi 1966 ja kaupungiksi 1974. Muut nimet Reso Kylät Artukainen, Bagarla, Hauninen, Hyrköinen, Ihala, Inkoinen, Kalkila, Kemppilä, Kerrola, Kerttula, Krookila, Kuloinen, Mahittula, Mälikkälä, Metsäkylä, Metsäsylttylä, Miekelä, Nuorikkala, Paavola, Pahaniemi, Pansio, Perno, Petäsmäki, Pirilä, Polusmäki, Ristimäki, Somersoja, Tahvio, Upalinko, Vaisaari, Vattela Naapuriseurakunnat, Maaria, Masku, Naantali, Rusko Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 17.5.1870. Asetuksen 19.7.1892 mukaan oli kirkkoherralle rakennettava laillliset asuin- ja ulkohuooneet ja annettava tarpeelliset polttopuut, kaksi hehtaaria viljeltyä maata sekä kesälaidun yhdelle hevoselle ja vähintään kahdelle lehmälle, jota vastaan entinen kappalaisen virkatalo otettiin seurakunnan haltuun, ja kirkonkokous sitoutui tämän puustellin korvaukseksi maksamaan kirkkoherralle vuosittain 1 000 markkaa. Kirkkoherrat 1898–1925 Henrik Nurmio 1927–1950 Mauno Brynolf Soini Kappalaiset 1759–1789 Barthold Hosslenius 1791–1809 Gustaf Johan Hosslenius 1810–1834 Matias Achrén 1837–1854 Henrik johan Bergelund 1859–1894 Nils Konstantin Langel, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1742–1775 Henrik Hortenius, apulaispappi 1774– Karl Petter Borenius, kappalaisen apulainen 1783– Johan Strandelius, kappalaisen apulainen 1809 Henrik Vilhelm Vahlstein, apupappi 1810 Johan Granroth, välisaarnaaja 1825–1826 Isak Ahlroth, apupappi 1829–1831 Georg Erik Achrén, apupappi 1831–1833 Karl Abraham Grönroos, apupappi 1834–1837 Frans Isak Selin, vt. kappalainen 1854–1855 Johan Fredrik Mannelin, vt. kappalainen, Maarian pitäjänapulainen 1855–1859 Nils Konstantin Langell, vt. kappalainen 1889–1893 Yrjö Alanen, vs. kappalainen 1894 Paul Gustaf Vikman, vt. kappalainen 1893–1894 Väinö Valdemar von Cräutlein, vs. kappalainen 1894 Juho Pyhälä, vt. kappalainen 1894–1896 Frans Hjalmar Färdig, vt. kappalainen 1896 Verner Donatus Peltonen, vt. kappalainen 1896–1898 Iisakki Edvard Vihervaara, vt. kirkkoherra Arkisto Raision seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1633 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1962. Kansallisarkisto on digitoinut Raision seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kreivi Per Brahe perusti kaupungin 1649, jolloin sitä kutsuttiin aluksi Saloistenkaupungiksi (Salostad), ja nimi esiintyy käytössä vielä 1820-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin Raaheksi (Brahestad) 1652, kun Brahe oli ostanut Saloisten pitäjän ja yhdistänyt sen alueet Kajaanin vapaaherrakuntaansa. Kaupunki sai oman kirkkoherran 1651, kunnes kaupunki ja Saloisten pitäjä yhdistettiin 1691. Kirkko rakennettiin 1640 (tai 1649) ja sitä korjattiin 1849 ja 1854. Kappalaisen virkatalo paloi kaupungin palossa 6.10.1810, mutta kirkko pelastui. 1800-luvun lopussa jumalanpalveluksia pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin huhtikuusta lokakuuhun säännölliset iltakirkot ja raamatunselitykset keskiviikkoisin molemmilla kielillä. Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin Raahen ja Pattijoen kirkkoherrakunniksi 1908, mikä toteutui kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Vanha kirkko paloi irtaimistoineen 23.7.1908. Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin 1973 ja myöhemmin muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluivat Pattijoki, Raahe ja Saloinen. Muut nimet Brahestad, Saloistenkaupunki, Salostad Kylät Alpua, Haapajoki-Arkkukari, Ilveskorpi, Jokela, Kopsa, Kuusirati, Lampinsaari, Lasikangas, Lumimetsä, Läntisranta, Marttilanperä, Möykkylä, Myllyperä-Perukka, Olkijoki, Palonkylä, Pattijoki, Piehinki, Saloinen, Varvi-Välikylä, Vihannin asemakylä Naapuriseurakunnat Saloinen Papisto Kaupungin osuudesta kirkkoherran ja pitäjänapulaisen vaaleissa keisarillinen käskykirje 5.5.1830. Kirkkoherrat 1652–1961 Claudius Henrici Alholm 1662–1964 Caspar Caspari Forbus 1670 Johan Caspari Forbus 1674–1991 Magnus Gabrielis Westzynthias, siirtyi Raahen ja Saloisten kirkkoherraksi 1922–1934 Olavi Konstantin Heliövaara Kappalaiset 1651–1652 Claudius Ahlholm 1654–1662 Caspar Caspari Forbus 1664–1674 Magnus Gabrielis Westzynthius 1674–1682 Johan Johannis Forbus 1683–1691 Martinus Peitzius 1874–1877 Abel Nyholm 1879–1891 Haniel Ostring 1892–1904 Kuno Ferdinand Strömmer Arkisto Raahen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751 ja historiakirjat vuodesta 1690. Kirkonkirjat sisältävän Raahen kaupungin ja Salon emäseurakunnan tietoja. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1962. Kansallisarkisto on digitoinut Raahen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Salon emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin kuuluvaksi Liminkaan noin 1477 ja siirrettiin Oulun seurakuntaan 1610. Seurakunnassa mainitaan olleen vuonna 1688 kaksi kappalaista, jotka toimittivat jumalanpalveluksia kymmenessä paikassa eri puolilla pitäjää. Heistä toinen siirrettiin Utajärven perustettuun kappeliin 1762. Muhos erotettiin Limingasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 20.8.1766. Kertomusten mukaan venäläiset polttivat joko ensimmäisen Kirkkosaarella sijainneen tai toisen Kirkonniemellä sijaitsevan kirkon. Isonvihan aikana venäläiset ryöstivät nykyisestä kirkosta kellot ja muun irtaimen omaisuuden. Seurakuntaan kuulunut Utajärven kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1886. Muhoksen kunta perustettiin 1865. Maakirjakylät Ahmaskylä, Kylmälä, Laitasaari, Muhos, Pyhänsivu, Utajärvi Naapuriseurakunnat Oulu , Oulujoki , Säräisniemi , Temmes , Tyrnävä , Utajärvi , Ylikiiminki Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 12,46 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.5.1892. Kirkkoherrat 1769–1776 Israel Nicolai Aejmelaeus 1778–1789 Isaac Ervast 1791 Abraham Enqvist 1794–1812 Gustaf Reinhold Appelgren 1814–1819 Johan Wichman 1823–1854 Karl Jakob Frosterus 1857–1880 Samuel Strömmer 1881–1896 Gustaf Adolf Snellman 1899– Samuel Abraham Strömmer Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1630–1647 Abraham Erici Bong 1651 Andreas Cajanus 1673–1698 Ericus Sigfridi Brax 1698–1731 Isak Gisselkors 1733–1762 Gabriel Ståhlberg , virka siirrettiin Utajärvelle Kappalaiset, toinen sarja 1672–1694 Andreas Salander 1695–1726 Johannes Palmannus 1727–1732 Henrik Carlenius 1734–1759 Johan Svahn 1760–1797 Mathias Salow 1798–1812 Nils Peter Cajaner 1814–1826 Erik Johan Snellman 1829–1873 Johan Zakris Cajaner 1876–1890 Karl Algot Hanell 1890–1900 Erik Pesonen 1900–1908 Niilo Iisakki Simelius 1909– Yrjö Heikki Simelius Ylimääräiset papit 1733–1734 Johan Svan , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1752–1754 Johan Uhlman , kappalaisen apulainen 1754– Gabriel Lagerberg , kappalaisen apulainen 1757– Matthias Salow , kappalaisen apulainen 1764 Benjamin Ståhlberg , kappalaisen apulainen 1772–1773 Anders Törnudd , kappalaisen apulainen 1776– Johan Pettersson , kappalaisen apulainen 1779– Johan Boman , kappalaisen apulainen 1789– Johan Gummerus , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1795–1796 Jakob Cajanus , kappalaisen apulainen 1801–1806 Johan Lagus , kirkkoherran apulainen 1806–1810 Johan Reinhold Appelgren , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Per Samuel Heikel , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1812 Johan Petterson , armovuodensaarnaaja 1812–1814 Nils Peter Cajaner , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1814–1822 Johan Zakris Cajaner , kirkkoherran apulainen 1826–1829 Gustaf Adolf Hornborg , vt. kappalainen 1827–1829 Johan Jakob Ingman , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Salomon Albert Möller , kirkkkoherran apulainen 1831–1833 Lars Henrik Törnqvist , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Julius Abraham Vidgrén , kirkkoherran apulainen 1834–1842 Johan Peter Lithovius , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Karl Heikel , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Abraham Neuman , kirkkoherran apulainen 1844–1846 Gustaf Zakris Ramstadius , kappalaisen apulainen 1844–1848 Jakob Aulin , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Frans Henrik Hällfors , kirkkoherran apulainen 1849–1852 Robert Mellin , kirkkoherran apulainen 1852–1854 Karl Immanuel Hällfors , kirkkoherran apulainen 1854–1857 Adolf Jakob Teodor Skogman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1857–1858 Abraham Vilhelm Hackzell , kirkkoherran apulainen 1872–1876 Karl Algot Hanell , vt. kappalainen 1877 Samuel Abraham Strömmer , kirkkoherran apulainen 1878–1879 Viktor Gideon Aulin , kirkkoherran apulainen 1903 Paavo Emil Snellman , kirkkoherran apulainen Arkisto Muhoksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1630–1930. Kansallisarkisto on digitoinut Muhoksen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1366. Seurakunnan kirkko lienee ollut Pyhän Mikaelin nimikko. Seurakuntaan jo katolisena aikana kuulunut Yläneen kappeli, joka mainitaan ainakin 1392, erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1875. Seurakuntaan kuulunut Oripää perustettiin saarnahuonekunnaksi, muodostettiin kappeliksi 1778 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Seurakuntaan kuuluneet Hypöisten, Kuuskosken, Lahdon ja Viilalan kylät liitettiin perustettiin Auran kirkkoherrakuntaan 1908. Muut nimet Pöytis Kylät Auvainen, Ellinen, Helttula, Himainen, Jalkala, Juotola, Juva, Kantola, Karhunoja, Kaulanperä, Kaulansuu, Koivisto, Kolkkinen, Kulhua, Kumila, Lankkinen, Leisala, Mäkiäinen, Mustanoja, Naaranoja, Oja, Ordenoja, Paju, Pappila, Pihlava, Pöytyän Haveri, Puho, Raatikainen, Riihikoski, Taipalsaari, Vauranoja, Vistola Naapuriseurakunnat Aura, Karinainen, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Yläne Papisto Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 4.5.1870. Kirkkoherrat 1554 Anders 1555 Johannes eli Jöns 1557–1560 Andreas Henrici 1562–1567 Philippus Olai Rinder 1567–1579 Ions Siffredsson 1581–1589 Christianus Andreae 1591–1629 Nicolaus Petri 1630–1654 Gregorius Olai Björneburgensis –1710 Sigfridus Laurentii Bergius 1710–1737 Mathias Sigfridi Salinius 1741–1760 Andreas Lizelius 1761–1774 Jakob Aejmelaeus 1777–1797 Samuel Mellenius 1799–1818 Johan Sundvall 1824–1855 Karl Helenius 1857–1858 Erik Almberg 1859–1876 Viktor Adrian Bergroth 1879–1896 Gustaf Julius Ahlman 1897–1909 Gustaf Magnus Boijer Kappalaiset 1584–1591 Nicolaus Petri 1593–1612 Micael Johannis Brunkalensis Sigfridus Lemoensis Henricus Thomæ Rimotoensis 1628–1630 Gregorius Olai Björneburgensis 1628–1662 Matthias Henrici 1872–1879 Gustaf Julius Ahlman 1879–1885 Johan Fredrik Hellman 1887– Nikolai Lundahl Pitäjänapulaiset 1723–1734 Johan Hornaeus 1734–1737 Gabriel Salinius 1737–1781 Simon Sipelius 1782–1815 Sven Mellenius 1818–1836 Nils Kristian Ahlstedt 1836–1843 Jakob Vahlberg 1843–1854 Fredrik Gabriel Hedberg 1856–1865 Johan Fredrik Mannström, virka lakkautettiin 1870 Ylimääräiset papit 1739–1741 Andreas Lizelius, vt. kirkkoherra 1755– Johan Lilius, kirkkoherran apulainen 1763– Thomas Pedelius, papiston apulainen 1774– Anders Lars Hermolin, kappalaisen apulainen 1774–1777 Anders Johan Mennander, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1779–1788 Gabriel Grönelius, kappalaisen apualinen 1779–1780 Nils Weckman, kappalaisen apulainen 1784–1788 Simon Helenius, vt. pitäjänapulainen 1790– Samuel Gabriel Mellenius, kirkkoherran apulainen 1803–1808 Jakob Johan Holmberg, kirkkoherran apulainen 1810–1818 Nils Kristian Ahlstedt, kirkkoherran apulainen 1818–1824 Karl Helenius, sijaiskirkkoherra 1829–1830 Gustaf Vilhelm Kellbaeck, kirkkoherran apulainen 1831–1832 Gustaf Fredrik Palander, kirkkoherran apulainen 1833–1835 Johan Tammelin, kirkkoherran apulainen 1835–1837 August Herman Sevón, kirkkoherran apulainen 1839 Karl August Tallgren, kirkkoherran apulainen 1840–1841 Albert Ferdinand Almberg, kirkkoherran apulainen 1841–1847 Johan Helenius, kirkkoherran apulainen 1847–1857 Nils Helenius, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, sijaiskirkkoherra 1858–1859 Karl Edvard Hagelberg, välisaarnaaja 1865–1871 Gustaf Magnus Boijer, vt. pitäjänapulainen 1871–1872 Gustaf Julius Ahlman, vt. pitäjänapulainen 1896 Frans Oskar Lampola, virkavuodensaarnaaja 1896 Juho Aleksi Peltonen, armovuodensaarnaaja 1898–1901 Herman Oskar Mäkelä, vt. kappalainen 1901–1906 Arttu Akseli Albin Ahonen, papiston apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, 1906–1907 Sturle Harald Berndtson, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1907– Pekka Räsänen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Pöytyän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1737 ja historiakirjat vuodesta 1656. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1654–1964. Kansallisarkisto on digitoinut Pöytyän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Saarijärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun lupa rukoushuoneen rakentamisesta Pylkänmäelle annettiin armollisella kirjeelä 23.12.1858. Rukoushuone rakennettiin 1860 ja se vihittiin käyttöön 9.10.1864. Saarnahuonekuntaan tuli kuulumaan osia Saarijärven emäseurakunnasta ja Karttulan kappeliseurakunnasta. Erotettiin Saarijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 18.1.1898 ja ero toteutui 1914. Pylkönmäen kunta perustettiin 1914 ja liitettiin Saarijärven kaupunkiin 2009. Kylät Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala, Pääjärvi Naapuriseurakunnat Karstula, Multia, Saarijärvi, Soini, Ähtäri Papisto Palkkausjärjestyksessä 18.1.1898 säädettiin, että kirkkoherra nauttii virkatalonansa kruunun antamaa metsäpalstaa ja seurakunnan tuli tämän lisäksi hankkia sopivalla paikalla oleva erityinen tila virkataloksi. Kirkkoherra sai heikon palkkansa lisäyksenä nauttia korot 25000 markan pääomasta, joka seurakunnalle annettiin Saarijärven emäseurakunnan virkatalojen metsärahastosta. Kirkkoherrat 1915–1923 Heikki Repo 1925–1949 Kaarle Albert Leikola (Leidenius) Ylimääräiset papit 1900–1904 Johan Oskar Kättö, kirkkoherran viran väliajansaarnaaja 1904–1907 Johan Gabriel Kostia (Lindell), kirkkoherran viran väliajan saarnaaja 1907–1909 Jalmari Nikolai Vuorela, väliajansaarnaaja 1909–1912 Gustaf Immanuel Harvio (Hoffrén), väliajansaarnaaja 1912–1914 Aukusti Halla-Seppälä (Pukkila), vt. kirkkoherra 1914 Vilhelm Laurila, vt. kirkkoherra 1923–1925 Simo Keranto (Gerlander), vt. kirkkoherra Arkisto Pylkönmäen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1900. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Pylkönmäen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)