Monninkylän, Kaarinkylän sekä Vanhamoision, Kirveskosken, Henonselän, Halkian ja Lahan kylien asukkaat saivat piispa Rothoviukselta luvan muodostaa oman kirkkoherrakunnan 15.5.1639. Seurakunta sai Pulkkilan kanssa oman kirkkoherran, mutta jo seuraavana vuonna päätös peruttiin ja Askolasta muodostettiin Porvoon emäseurakunnan kappeli. Päätettiin erottaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 22.10.1680 annetulla luvalla, mutta tämäkin päätös kumottiin seuraavana vuonna. Erotettiin lopulta Porvoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.10.1896. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1914. Askolan kunta perustettiin 1896. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Monninkylään 1645 ja toinen Askolan kylään 1655, joiden mukaan seurakuntaa kutsuttiin. Monninkylän asukkaat halusivat pitää edelleen kirkkonsa Askolan kylän kirkon rakentamisen jälkeen mutta piispa Peter Bjugg määräsi kirkkorakennuksen purettavaksi Monninkylästä 10.1.1655. Uusi kirkko valmistui 1799. Muut nimet Askula, Monnby, Monninkylä Maakirjakylät Askola, Huuvari (Hofvarböle), Juornaankylä (Jordansböle), Korttia, Monninkylä (Mondby), Nalkkila, Nietoo, Puharonkimaa, Särkijärvi, Tiilää (Stigsböle), Vahijärvi, Wakkola Naapuriseurakunnat Myrskylä , Mäntsälä , Pornainen , Porvoo , Pukkila Papisto Seurakunnan kappalainen oli velvollinen alkuaan pitämään jumalanpalveluksia Porvoon emäseurakunnan naapurikylässä, minkä vuoksi hänen virkaansa kutsuttiin myös Porvoon toiseksi kappalaiseksi. Kappalainen muutti Kaarinkylän Siivolan eli Ilmakaisen tilalle 1745. Tulot kappalaisen virkatalosta jaettiin kuitenkin Porvoon ja Askolan kappalaisen kesken, mikä oli tapana vielä ainakin 1855. Tämän käytännön lakkauttamisesta ei ole tietoa, mutta mainittu Ilmakaisten virkatalo päätettiin myöhemmin myydä. Kappalaisen virkataloksi ostettiin Seppälän ja Borgisten tilat Keisarillisen senaatin päätöksen 22.1.1886 mukaan. Tämän jälkeen Porvoon kappalainen ei kantanut enää tuloa Askolan kappalaisen virkatalosta. Kirkkoherrat 1639–1640 Sigfridus Erici 1914–1924 E. W. Pakkala 1924–1936 A E. Paajanen 1936–1962 Lauri Hakalehto Kappalaiset 1640 Henricus Jacobi 1659 Henricus Arckenholtz 1704–1713 Ulrik Carstenius 1724–1741 Johan Ferrin 1744–1754 Johan Kerchström 1756–1762 Mattias Ingman 1763–1785 Peter Savander 1786–1792 Erik Kerchström 1795–1816 Alexander Ruuth 1819–1824 Johan Hageman 1824–1832 Johan Arnell 1833–1840 Anders Johan Österman 1841–1848 Erik Niclander 1848–1868 Johan Fredrik Hjerpe 1869–1879 Kristian Emanuel Calonius 1881–1888 Isak Artur Blom 1890–1891 Gustaf Alfred Tanner 1893–1913 Robert Ilmonen Pitäjänapulaiset 1751 Henrik Svenberg Ylimääräiset papit 1741–1744 Georg Smolander , armovuodensaarnaaja 1785–1786 Stefan Björnholm , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1792–1795 Matti Salenius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1795 Emanuel Walden , kappalaisen apulainen 1798 Johan Fredrik Kekoni , kappalaisen apulainen 1807–1812 Anders Jacob Ruuth , kappalaisen apulainen 1812–1819 Erik Vilhelm Vinter , kappalaisen apulainen, sittemmin armovuodensaarnaaja 1831–1833 Nils Gustaf Jack , kappalaisen apulainen, virkavuoden- ja välisaarnaaja 1840–1841 Karl Gustaf Bergstadi , kappalaisen sijainen, sittemmin välisaarnaaja 1868–1869 Matias Helenius , virkavuodensaarnaaja 1879–1881 Isak Artur Blom , vt. kappalainen 1884–1888 Ernst Gustaf Sundén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1888–1890 Henrik Johan Tyyskä , vt. kappalainen 1891–1893 Robert Ilmonen , vt. kappalainen 1904 Ernst Verner Pakkala , vt. kappalainen 1909 Kustaa Eugèn Airila , vt. kappalainen 1913–1914 Robert Ilmonen , vt. kirkkoherra Arkisto Askolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1766 ja historiakirjat vuodesta 1716. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Askolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lemun emäseurakunnan kappeliksi 1592. Kappeliseurakunnan toiminta hiipui, kunnes Herman Fleming kunnosti ja rakennutti uudelleen vanhan kivisen kirkkorakennuksen 1653. Patronaattioikeus oli seurakunnan perustamisesta lähtien Villnäsin eli Louhisaaren säterin omistajalla. Patronaattioikeus vahvistettiin kuninkaan käskykirjeellä 29.4.1767 ja 16.8.1768 sekä keisarin käskykirjeellä 7.3.1870. Erotettiin Lemusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.3.1910. Askaisten kunta perustettiin 1876 ja liitettiin Maskun kuntaan 2009. Muut nimet Askais, Louhisaari, Lousaari, Villnäs, Willnäs Maakirjakylät Ahtinen, Antikainen, Askainen, Auttinen, Hakala, Hannula, Heikkilä, Iloinen, Kaamanen, Kainu, Kairinen, Kankare, Karavainen, Karvatti, Kaukonen, Kauppinen, Kiiainen, Kivikkomäki, Koivula, Koivumäki, Koskoinen, Kärmäläinen, Laakinen, Lempisaari, Lempinen, Louhisaari (Willnäs), Manna, Merijärvi, Metsämäki, Mikoinen, Mäntylä, Nepola, Nummela (Tilander), Paavainen, Palsala, Puistola, Pukkila, Päivölä, Rantala, Raumharju, Rauvala, Riihilä, Rinnelä, Tillinperä, Toivanen, Tuusanpelto, Tättäläinen, Tävelä, Vanhakylä, Vilu, Vuorlahti, Välimaa Naapuriseurakunnat Lemu , Merimasku , Mietoinen , Taivassalo , Velkua Papisto Kappalaiset 1592–1620 Ericus Henrici 1624–1625 Sigfridus Michaëlis Henricus Petri Busk Clemens Magni 1637– Jacobus Bartholdi 1653–1677 Georgius Laurentii Borgerus –1689–1703 Henricus Henrici Marander 1703 Andreas Aschelinus 1704–1722 Petrus Thuronius 1722–1740 Gustaf Frontelius 1740–1765 Henrik Ahrenberg 1768–1794 Henrik Gabriel Hällsten 1795–1810 Karl Gustaf Broman 1811–1812 Adolf Vassbom 1819–1824 Henrik Wideman 1825–1828 Per Rönnbäck 1828–1836 Karl Gustaf Mellberg 1836–1859 Johan Tammelin 1859–1866 Nils Helenius 1867–1874 Erland August Karsten 1891–1896 Johan Oskar Ridnell 1897–1898 Konrad Edvard Vanne 1901–1909 Kustaa Emil Raimoranta (Ramstedt) Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1677– Georgius Laurentii Borgerus, pastorin sijainen –1690 Jacobus Serenius, pitäjänapulainen 1690–1692 Johannes Avolinus, pitäjänapulainen 1692–1693 Henricus Hodenius , pitäjänapulainen 1693–1712 Carolus Thelin , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1712–1722 Gustavus Fontelius , pitäjänapulainen 1722? Johan Arvelius , kappalaisen viran armonvuodensaarnaaja 1725–1730 Jacobus Cerenius , pitäjänapulainen 1730–1734 Johan Sandelius , kappalaisen apulainen, pitäjänapulainen 1734–1746 Simon Renander , pitäjänapulainen 1747–1765 Joseph Weckman , pitäjänapulainen 1766–1774 Johan Michaelis Lundanus , pitäjänapulainen 1767–1769 Johan Henrik Ahrenberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1775–1788 Wilhelm Johan Enroth , pitäjänapulainen 1789–1806 Gabriel Wallenius , pitäjänapulainen 1808–1811 Gustaf Adolf Lemberg , pitäjänapulainen Ylimääräiset papit 1810–1811 Adolf Vassbom , vt. kappalainen 1812–1819 Matthias Malmberg 1818–1819 Johan Jakob Richtman , välisaarnaaja 1820–1824 Henrik Gonander 1828–1829 Adam Victor Zidbäck –1830 Jacob Wahlberg 1836 Fredrik Adolf Björkqvist , välisaarnaaja 1866–1867 Erland August Karstén , välisaanaaja 1880–1881 Johan Schönberg , vt. kappalainen 1885–1891 Johan Oskar Rindell , vt. kappalainen 1896–1897 Konrad Edvard Vanne , vt. kappalainen 1898–1901 Kustaa Emil Ramstedt , vt. kappalainen 1909– Juho Henrik Uoti , vt. kappalainen Arkisto Askaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1731–1940. Seurakunnan kuolleiden ja haudattujen luettelo vuosilta 1802–1842 on hävinnyt. Tarkistamattoman tiedon mukaan seurakunnan pappilassa olisi sattunut tulipalo 1859. Kirkon katto syttyi palamaan 26.10.1919. Palo kuitenkin sammutettiin eikä kirkonarkistoa tiettävästi tuhoutunut. Kansallisarkisto on digitoinut Askaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ulvilan emäseurakunnan kappeliksi kuninkaan käskykirjeellä 29.6.1691. Erotettiin Ulvilasta ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Noormarkun kirkkoherrakuntaan keisarin käskykirjeellä 18.11.1861. Erotettiin Noormarkusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 5.5.1893, jolloin määrättiin kirkkoherran ja virallisen apulaisen hoidettavaksi. Ero toteutui 1.5.1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin 1972. Ahlaisten ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1693. Seurakuntalaiset lupautuivat tämän huonoon kuntoon joutuneen kirkon korjaamiseen tai uuden kirkon rakentamiseen piispantarkastuksessa 1782. Uusi puinen ja kaksilaivainen kirkko rakennettiin kirkonrakentaja Salomon Köhlströmin johdolla 1795–1796. Vanhassa kirkossa ei ollut enää ikkunoita eikä lattiaa 1837, jolloin rakennuksesta otettiin puuta hautausmaan aidan uusimiseen. Vanha kirkko purettiin kokonaan 1840. Uudesta kirkosta erillään oleva arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli valmistui 1832. Kirkko muutettiin ristikirkoksi arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla 1908 ja kirkkoon asennettiin urut 1909. Muut nimet Vittisbofjärd Maakirjakylät Alakylä, Anttoora, Bastuskeri, Kellahti, Lampaluoto, Lamppi, Pirttijärvi, Pohjajoki, Rankkuu, Tyltty, Ylikylä Naapuriseurakunnat Merikarvia , Noormarkku , Pomarkku , Pori , Siikainen Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus piispankäräjillä 11.3.1693 ja 14.3.1723. Ahlaisten kappelin seurakuntalaisten velvollisuudesta ottaa osaa Porin emäseurakunnnan kappalaisen palkkaamiseen kuninkaan päätöksessä 21.9.1792. Ulvilan kirkkoherran maksuista Ahlaisten kappalaiselle tuomiokapitulin päätös 7.11.1846. Kappalaisen virkatalosta maaherran päätös 20.11.1798 ja kuninkaallisen kamarikollegion päätös 29.9.1809. Päivätöistä kappalaiselle keisarillisen senaatin päätös 8.11.1850. Jumalanpalvelusten kielestä keisarillisen senaatin päätös 6.3.1841. Keisarillisen senaatin päätöksen 5.5.1893 mukaan ennen Ahlaisen erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, oli silloinen kappalaisen puustelli, jolla ei ollut papillisen virkatalon oikeuksia, asetettava sellaiseen tilaan, että se voitiin hyväksyä kirkkoherran virkataloksi. Virkatalon etuoikeudet määrättiin annettavaksi myöhemmin erillisellä päätöksellä. Kirkkoherrat 1910–1920 Frans Artur Fröberg 1923–1938 Kalle Mattila 1940–1952 Eino Kolari Kappalaiset 1695–1701 Petrus Boelius 1701–1722 Abraham Qvist 1722–1729 Mikael Warenberg 1729–1745 Johan Silvanus 1746–1796 Henrik Ludén 1798–1809 Erik Salomon Bastman 1810 Pehr Östring 1812–1839 Fredrik Johan Brander 1842–1859 Karl Fredrik Ramberg 1863–1868 Johan Anton Nordgren 1872–1890 Fredrik Arvid Wirberg 1892–1893 Johan Wilhelm From Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1745–1746 Markus Lagerblad , armovuosisaarnaaja 1789–1796 Gabriel Sarlin , apulaiskappalainen 1796–1798 Josef Pahlman , virka- ja armovuosisaarnaaja 1809–1812 Johan Gabriel Kriander , armovuosi- ja välisaarnaaja 1839–1841 Johan Granqvist , virka- ja armovuosisaarnaaja 1841–1842 Anders Henrik Ingman , armovuosisaarnaaja 1858–1866 Emil Teodor Gestrin , apulaiskappalainen Ylimääräiset papit 1770–1787 Johan Gråå , vt. kappalainen 1798–1801 Erik Salomon Bastman , saarnaaja 1852 Gustav Wilhelm Blomberg , vt. kappalainen 1859–1863 Fredrik Arvid Wirberg , välisaarnaaja 1869–1872 Frans Wilhelm Durchman , vt. kappalainen 1891–1892 Johan Wilhelm From , välisaarnaaja 1893–1896 Axel Rudolf Leván , vt. kappalainen 1896–1906 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen , vt. kappalainen 1906 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kappalainen 1906–1908 Johan Väinö Gustav Vahervuori (Lönnmark) , vt. kappalainen 1908 Juho Henrik Uoti , vt. kappalainen 1909–1910 Frans Artur Fröberg , vt. kappalainen Arkisto Ahlaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1743 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1918. Kansallisarkisto on digitoinut Ahlaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lienee perustettu Hollolan emäseurakunnan kappeliksi jo 1400-luvulla. Mainitaan kappelina autioksi 1547. Asikkala mainitaan käräjäkuntana jo 1445. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.3.1848, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi emäseurakunnan Lumialan, Muikkulan, Paakkolan, Vesivehmaan ja Viitarlan kylät. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan 1608–1612 tai 1630-luvulla rakennettu seinämaalauksilla varustettu kirkko purettiin ja sen hirret käytettiin kansakoulun rakennustarpeiksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1889. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 24.10.1880. Seurakuntaan kuulunut Kalkkisten rukoushuonekunta perustettiin 1909. Asikkalan kunta perustettiin 1867. Maakirjakylät Anianpelto, Asikkala (Kirkonkylä), Hillilä, Isoäiniö (Stor-Eines), Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kurhila, Muikkula, Myllykselä, Paakkola, Pappila, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo, Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa (Vesivehmas), Viitaila (Viitarla ja Lumiala), Vähimaa, Vähä-Äiniö (Lill-Eines) Naapuriseurakunnat Heinola , Hollola , Hämeenkoski , Lammi , Nastola , Padasjoki , Sysmä Papisto Kirkkoherra oli alkuaan velvollinen palkkaamaan vakinaisen virka-apulaisen, mutta apulaista ei enää mainittu vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä. Kirkkoherran palkasta säästettiin väliajalla varoja uuden kirkon rakentamista varten. Kirkonkassan hoidosta Keisarillisen senaatin kirje helmikuussa 1855. Virkatalon lahjoitti Johan Creutz 1650. Papiston palkasta suostumus 5.2.1729 ja vahvistus 4.12.1734 sekä Keisarillisen senaatin päätös 23.4.1848, tuomiokapitulin päätös 8.12.1841 ja Keisarillisen senaatin päätökset 20.4.1848 ja 25.1.1878. Kirkkoherrat 1865–1874 Anders Emanuel Berner 1876–1888 Erik Viktor Petterson 1890–1906 Frans Fritjof Colérus 1909–1916 Vilhelm Adrian Mandellöf 1917–1924 Kaarlo Rietrikki Kares 1925–1951 Herman Oskar Mäkelä Kappalaiset 1582 Anders Sigfridi 1593 Johannes Jacobi, asui Hollolassa 1614–1617 Severinus Marci 1618 Eskil 1620–luvulla? Eskil 1625–1636 Joakim, talonomistaja Hillilässä 1634 Canutus Henrici, komministeri 1638–1640 Johannes 1641–1647 Eskil 1648 Johannes Severini 1649–1670 Johannes Pauli Paulinus 1671–1675 Johannes M. Etholaenius 1675–1682 Arvid Biur 1683–1694 Eskil Etelenius 1700–1741 Michael Etelenius 1744–1790 Axel Henrici Laurell 1792–1808 Gabriel Lyra 1811–1824 Anders Johan Kiljander 1824–1835 Johan Hageman 1836–1864 Gustaf Johan Blylodh Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1742–1744 Axel Laurell , apupappi ja armonvuodensaarnaaja 1767–1769 Erik Lukander , apupappi 1769–1789 Erik Ferrin, apupappi 1775–1789 Elias Grahn , apupappi 1789–1790 Johan Lehén 1790–1791 Carl Gustaf Dahlström, armonvuodensaarnaaja 1803–1805 Johan Lagus , kappalaisen apulainen 1805–1806 Johan Lehén 1807–1815 Otto Henrik Neovius , virka– ja armonvuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1815–1821 Sigfrid Sivén , kappalaisen apulainen 1822 Johan Rönn, kappalaisen apulainen 1836–1847 Carl Gustaf Nordström, kappalaisen apulainen 1827–1836 Johan Fredrik Kjellstrand , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1836–1847 David Brummer , kappalaisen apulainen 1847–1848 Kristian Fredrik Gestrin , kappalaisen apulainen 1848–1851 David Johan Aspelund , kappalaisen apulainen, kirkkoherranviran välisaarnaaja 1850 Malakias Faler , kappalaisen apulainen 1851 Paul Urbin , kappalaisen apulainen 1851–1852 Ismael Ruuth , kappalaisen apulainen 1852 Alexis Kniper , kappalaisen apulainen 1852–1859 Gustaf Mauritz Lundeqvist , väliajansaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1853–1854 Adolf Ture Schulman , kappalaisen apulainen 1854–1857 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1857–1858 Konrad Edvard Tornberg , kappalaisen apulainen 1858 Anders Andersson , kappalaisen apulainen 1858–1859 Anders Rosberg , kappalaisen apulainen 1859–1865 Edvard Mennander , välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra, varapastori 1862–1865 Jeremias Laurinus , kappalaisen sijainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1865–1870 Gustaf Mauritz Lundeqvist , väliajansaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1870–1877 Karl Gustaf Vallenius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1877–1880 Jakob Alexander Sievo , kirkkoherran virallinen apulainen 1881–1882 Oskari Vilho Oksanen , kirkkoherran virallinen apulainen 1882–1884 Johannes Bernhard Lagus , kirkkoherran virallinen apulainen 1884–1885 Evald Erland Hemmer , kirkkoherran virallinen apulainen 1885–1886 Petter Alfred Eriksson , kirkkoherran virallinen apulainen 1886–1887 Viktor Aksel Markkula , kirkkoherran virallinen apulainen 1887–1895 Emil Alfred Lindgren , kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1889–1890 Gustaf Adolf Varén , kirkkoherran virallinen apulainen 1893 Johan Emanuel Tuomala , kirkkoherran virallinen apulainen 1895–1898 Ludvig Nikander , kirkkoherran virallinen apulainen 1898–1899 Karl Alfred Gröning , kirkkoherran virallinen apulainen 1899–1900 Johan Nimrod Johansson , kirkkoherran virallinen apulainen 1900–1901 Allan Edvard Teodor Öhrbom , kirkkoherran virallinen apulainen 1901–1910 Kustaa Alfred Mäkinen , kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1907 Heino Johannes Pätiälä, kirkkoherran virallinen apulainen 1908–1909 Vilhelm Adrian Mandellöf , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1910–1911 Sulo Verner Vaarantaus, kirkkoherran virallinen apulainen 1911 Tuure Valdemar Toivio, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1911–1913 Uno Ivar Valanne , kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1916–1917 Johannes Kunila, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1918 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1918–1919 Leo Richard Böök, kirkkoherran virallinen apulainen 1923–1925 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1918–1919 Leo Richard Böök, kirkkoherran virallinen apulainen 1932–1935 Antti Oskari Ensio Mäkelä, kirkkoherran virallinen apulainen 1935–1937 Tauno Kustaa Laakso, virallinen apulainen 1937–1939 Toivo Henrik Hollo, virallinen apulainen 1939–1944 Paavo Sakari Muinonen, virallinen apulainen 1944–1947 Edgar Erns Vaalgamaa, virallinen apulainen Arkisto Asikkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1763, tilikirjat vuodesta 1768 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1672–2005. Kansallisarkisto on digitoinut Asikkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lapinjärven emäseurakunnan kappeliksi 1636, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Viipurin piispan luvalla. Kirkko purettiin 1663 ja seuraavat kirkot rakennettiin 1664, 1739 ja 1839, joista viimeksi mainittu vihittiin käyttöön 29.11.1840. Erotettiin Lapinjärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 2.10.1865. Artjärven kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Orimattilan kaupunkiin 2011. Muut nimet Artsjö Maakirjakylät Artjärvi (Suurkylä), Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Villikkala Naapuriseurakunnat Iitti , Lapinjärvi , Myrskylä , Orimattila Papisto Kreivi Aksel Julius de la Gardie lahjoitti Lampisuon niityn ja peltoa entiselle kappalaisen virkatalolle 20.7.1670. Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta piispan käräjien pöytäkirjassa 21.1.1671, katselmusoikeuden pöytäkirjassa 24.2.1731 ja 1754 sekä maaherran päätös 1.7.1731. Haltijakirja Eerolan virkatalolle Villikkalan kylässä, 10 kilometrin päässä pappilasta, annettiin 18.12.1696. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 23.1.1879. Kirkkoherrat 1884–1890 Jakob Vilhelm Bärlund 1891–1901 Albert Ferdinand Leidenius 1902–1908 Nikolaus Engelbert Vainio 1909–1915 Henrik August Mäkinen 1917–1926 Elias Hyytiäinen 1928–1958 August Ferdinand Raatsi Kappalaiset 1667– Axel Majander 1680–1710 Erik Axelsson Majander –1728 Matthias Indrenius 1731–1740 Jakob Stenius 1740–1742 Henrik Porthan 1744–1746 Axel Löfving 1773–1801 Gustaf Magnus Löfving 1801–1809 Karl Adolf Hougberg 1811–1818 Michael Ticcander 1819–1822 Karl Otto Bökman 1836 Aaron Fredrik Broms , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1746–1771 Axel Löfving , apupappi 1818–1820 Josef Gabriel Vallenius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1822–1835 Karl Otto Bökman Ylimääräiset papit 1798–1802 Gustaf Serenius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1810–1811 Edvard Daniel Hartman , välisaarnaaja 1876–1881 Gustaf Alfred Nyholm , vt. kappalainen 1881 Henrik Johan Helin , vt. kappalainen 1881 Viktor August Nyberg , vt. kappalainen 1881–1883 Johan Oskar Grönblad , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1883–1884 Karl Johan Lahtinen , vt. kirkkoherra 1890–1891 Axel Edvard Ekroth , vt. kirkkoherra 1901–1902 Carl Isidorus Lundberg , vt. kirkkoherra 1908–1909 Uno Ivar Valanne , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Artjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1664–1930. Kansallisarkisto on digitoinut Artjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mikkelin maaseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun rukoushuoneen rakentamiselle Anttolan seudulle annettiin armollinen lupa 14.3.1867. Juvan vanha vuonna 1729 rakennettu kirkko siirrettiin seurakuntaan ja rakennettiin uudelleen 1870. Rukoushuonekuntaan liitettiin osia Mikkelistä, Juvasta, Puumalasta ja Ristiinasta keisarin käskykirjeellä 21.12.1870. Sai oikeuden tulla erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.6.1872. Ero toteutui kuitenkin vasta 1898 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1.5.1899. Seurakunnalla oli oma saarnaaja 1872–1897. Anttolan kunta perustettiin 1875 ja liitettiin Mikkelin kaupunkiin 2001. Maakirjakylät Anttola, Hauhala, Huttula, Hylkylä, Kerinimi, Kontila, Kuosmala, Kähkölä, Kääriälä, Maljala, Marjoniemi, Montola, Nurhola, Piskola, Pitkälahti, Pulkkila, Ruokola, Siiskola, Ylivesi Naapuriseurakunnat Juva , Mikkeli , Puumala , Ristiina Papisto Saarnaajalle ostettiin virkatalo, joka ei saanut aluksi pappisvirkatalon oikeuksia keisarin käskykirjeellä 23.11.1870. Kirkkoherrat 1899–1910 Johannes Hovilainen 1911–1921 Juho Nimrod Joutsela (Johansson) 1922–1932 Kaarlo Henrik Hakanen 1934–1940 Johan Aatto Terho 1940–1954 Väinö Edvard Hotti, sodassa 1941–1942 ja 1943–1944 Saarnaajat 1872–1897 Aleksander Salminen Ylimääräiset papit 1882–1883 Timoteus Lokka , vt. rukoushuonesaarnaaja 1885–1887 Henrik Johan Pastinen , vt. rukoushuonesaarnaaja 1894–1896 Knut Fabian Holmberg , vt. rukoushuonesaarnaaja 1896–1899 Jaakko Ripatti , vt. rukoushuonesaarnaaja 1904–1905 Henrik Tanner , vt. kirkkoherra 1910–1911 Kaarlo Eemil Kalli , vt. kirkkoherra 1920–1922 Antti Pakkanen, ylimääräinen pappi, vt. kirkkoherra 1930–1931 Antti Ilmari Hakala (Hakanen), kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1932–1934 Antti Ilmari Hakala (Hakanen), kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Anttolan seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1871. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1871–1909. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Anttolan seurakunnan uudempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin yhdistämällä Anjalan, Inkeroisten, Myllykosken ja Sippolan seurakunnat 1999, jonka jälkeen seurakunta tuli käsittämään myös Anjalankosken vuonna 1977 perustetun kaupungin. Anjalankosken kaupunki liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Naapuriseurakunnat Ruotsinpyhtää

Alkuaan Elimäen anneksiseurakuntaan kuulunut rukoushuonekunta. Muutamat Anjalan kartanon alustalaiset saivat kuninkaan luvalla 15.5.1692 rakentaa oman kirkon, jossa Elimäen papisto toimitti jumalanpalveluksia joka kolmantena sunnuntaina. Mainitaan paikkakuntana jo 1477. Kuningas Kaarle XI lahjoitti kiitollisuudesta liivinmaalaisen aatelismiehen Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungern-Sternbergille Anjalan kartanon Elimäen neljänneksessä 17.9.1605. Uusi kirkko rakennettiin 1748 ja venäläiset ryöstivät sitä Kustaan sodan aikana 1789–1790. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1789, jolloin myös ensimmäinen kappalainen astui virkaansa. Venäläiset särkivät kirkon ikkunat Suomen sodan aikana 1808. Erotettiin Elimäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.4.1863 ja määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Kirkkoherra oli kuitenkin velvollinen palkkaamaan itselleen virallinen apulainen, mikäli tuomiokapituli katsoi asian tarpeelliseksi. Anjalan kunta perustettiin 1865. Anjalan ja Sippolan kunnat liitettiin Anjalankosken kunnaksi 1975 ja Anjalankosken kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Muut nimet Aniala Maakirjakylät Ahvio, Anjala, Muhniemi, Ummeljoki Naapuriseurakunnat Elimäki , Kymi , Ruotsinpyhtää , Sippola , Valkeala Papisto Kappalaisen virkatalon lahjoitti vapaaherra Wrede Anjalan säterikartanon maista 1788. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset Anjalan kartanossa 19.3.1788 ja 17.7.1791, joista ensiksi mainittu vahvistettiin 8.6.1788. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samalla tavalla kuin Loviisassa keisarillisessa käskykirjeessä 13.5.1863. Kirkkoherran valtakirjasta keisarillinen käskykirje 23.5.1864. Vapaaherra Otto Wreden leski Charlotta Regina Duffus lahjoitti testamentissaan seurakunnalle 500 riikintaalaria. Näillä varoilla ostettiin Kaarnatan tila ja tilan tuotolla palkattiin Regina-koulun opettaja, josta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 25.7.1804. Koulu perustettiin 1803 ja sen yhteyteen perustettiin Suomen ensimmäinen kansankirjasto. Koulu toimi kiertokouluna, kunnes varsinainen koulutalo rakennettiin Anjalan kirkonkylään 1843. Koulun toiminta päättyi kansakoululaitoksen vakiintumisen myötä 1931. Kirkkoherrat 1865–1874 Gustaf Leonhard af Enehjelm 1875–1879 Johan Gustaf Snellman 1880–1896 William Veckman 1897–1904 Kaarlo Magnus Olander 1905–1910 Anton Vilhelm Suurpää (Sederström) 1911–1920 Frans Hjalmar Parmala (Prins) 1924–1929 Juho Arvi Metsovaara 1929–1950 Väinö Rautiainen Kappalaiset 1789–1793 Alexander Ruuth 1794–1807 Anders Johan Kiljander 1807–1820 Karl Otto Bökman 1822–1824 Josef Gabriel Vallenius 1825–1827 Gustaf Adolf Hoffrén 1828–1831 Adolf Vilhelm Roschier 1833–1835 Anders Johan Wenell 1836–1837 Adolf Lyra 1838–1839 Anders Gustaf Sevén 1840–1845 Robert Toussaint Enckell 1846–1855 Karl Johan Antell 1856–1865 Gustaf Leonhard af Enehjelm , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1828–1829 Erik Johan Roschier , kappalaisen apulainen 1832–1833 Johan Adolf Järnefelt , armovuodensaarnaaja 1833–1834 Anders Gustaf Eklund , armovuodensaarnaaja 1836 Olof Nevander , armovuodensaarnaaja 1837 Johan Fredrik Kjellstrand , armovuodensaarnaaja 1837–1838 Karl Fredrik Kockström , armovuodensaarnaaja 1845–1847 Kristian Fredrik Gestrin , armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1820–1822 Karl Fredrik Relander , vt. kappalainen 1824–1825 Gustaf Adolf Hoffrén , välisaarnaaja 1827–1828 Johan Björkström , välisaarnaaja 1831–1832 Herman Olivier Roschier , virkavuoden saarnaaja 1874–1875 William Veckman , vt. kirkkoherra 1879–1880 William Veckman , vt. kirkkoherra 1891 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1895 Juho Hotinen , vt. kirkkoherra 1896–1897 Kaarlo Magnus Olander , vt. kirkkoherra 1903– August Valfrid Leikkonen e Vesterling , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Edvin Alfons Holmström , vt. kirkkoherra Arkisto Anjalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1791, tilikirjat vuodesta 1769 ja historiakirjat vuodesta 1789. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1755–1956. Venäläisten mainitaan vieneen seurakunnan rippikirjat Kustaan sodan aikana toukokuussa 1790, jolloin myös kirkkoa ryöstettiin ja sen kellotapuli poltettiin. Kansallisarkisto on digitoinut Anjalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Korppoon emäseurakunnan Aspön saarelle rukoushuonekunnaksi noin 1696. Uusi rukoushuone rakennettiin 1905–1906. Rakennus tuhoutui rajuilman kourissa 1949. Uusi kappeli rakennettiin arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnitelmien mukaan kalkkikivitiilistä 1955–1956. Muut nimet Haapasaari

Perustettiin Ilmajoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1673. Kansantarinoiden mukaan Alajärven Tusan saarella kerrotaan aiemmin olleen "luonnon temppeli", jossa olisi pidetty saarnoja. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1701 ja seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1707. Seurakunnan kirkko kärsi pahoin isonvihan aikana. Seurakunta liitettiin kappelina perustettuun Kuortaneen emäseurakuntaan 23.1.1798. Uusi 12-kolkkainen ja kumukattoinen kirkko rakennettiin 1825. Kuortane muodostettiin uudelleen kappeliksi ja liitettiin Alavuteen keisarin käskykirjeellä 11.12.1835. Tällöin muodostunut emäseurakunta sai nimen Kuortane, mutta nimeä Alavus käytettiin yleisesti seurakunnan virallisen nimen rinnalla. Kuortane erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Käytännössä ero toteutui kuitenkin vasta 1875, jolloin seurakunnan nimeksi tuli jälleen Alavus. Kirkko tuhoutui kokonaan palossa pääsiäisaamuna 7.4 1912. Alavuden kunta perustettiin 1865, muodostettiin kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977. Alavuden emäseurakunnan Sapsalammin ja Virtain kappelin Liedepohjan kylien asukkaat saivat luvan rakentaa oman kirkkorakennuksen keisarin käskykirjeellä 28.2.1861, mutta päätöstä ei pantu koskaan toimeen, eikä suunniteltua saarnahuonekuntaa koskaan perustettu. Aiempiin anomuksiin asiassa oli annettu epäävät päätökset tuomiokapitulissa 20.10.1813, hallitsevassa konsistorissa 22.4.1814 ja uudelleen konsistorissa 15.10.1817. Seurakuntaan kuulunut Töysä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1798 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Muut nimet Alavo, Kuortane Maakirjakylät Alavus, Peräseinäjoki, Rantatöysä, Sapsalampi, Sulkava, Sydänmaa Naapuriseurakunnat Kuortane , Nurmo , Peräseinäjoki , Töysä , Virrat Papisto Papiston palkasta tuomiokapitulin päätöksessä 15.10.1788 ja hallitsevan konsistorin päätös 10.4.1812. Kirkkoherran virkatalosta otettiin maata kansakoulua varten Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.1.1869. Kirkkoherrat 1837–1846 Erik Johan Snellman 1846–1875 Karl Fredrik Stenbäck 1878–1891 Johan Frans Sahlberg 1893–1940 Karl August Schroderus 1942–1952 Toivo Kansanaho Kappalaiset 1707–1714 Thomas Bethulinus (Bethulin) 1722–1731 Gabriel Lagus 1731–1744 Josef Ruuth 1745–1767 Johan Kreander 1768–1788 Elias Nibling 1789–1794 Johan Garvolius 1795–1796 Nils Aejmelaeus 1800–1827 Fredrik Sjöstedt 1827–1834 Isak Daniel Forsman 1930–1953 Paavo Jaakko Huida Apupapit ja väliajansaarnaajat 1789 Johan Wideman, väliajansaarnaaja 1797–1800 Jakob Hedberg, väliajansaarnaaja 1813–1816 Mårten Kristian Vesslin , kappalaisen apulainen 1826–1827 Fredrik Vilhelm Sjöstedt , kappalaisen apulainen 1829–1835 Anders Gustaf Cajanus , kappalaisen sijainen ja väliajansaarnaaja 1835–1836 Karl Gustaf Åkerlund , väliajansaarnaaja 1836–1837 Bror Henrik Reinhold Aspelin , väliajansaarnaaja 1837–1846 Johan Petter Snellman , kirkkoherran apulainen 1847–1851 Johan Fredrik Cajan , kirkkoherran apulainen 1851–1857 Karl Robert Sandelin , kirkkoherran apulainen 1857–1874 Karl Emil Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1871 Gustaf von Essen , kirkkoherran apulainen 1874–1876 Berndt Israel Söderman , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1876–1877 Oskar Forsman , vt. kirkkoherra 1877–1878 August Vilhelm Lund , vt. kirkkoherra 1883–1886 Karl Simelius , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Karl Hjalmar Hildén , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Lahja Hyvä Durchman , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Juho Arvid Sarkkila , vt. kirkkoherra 1888–1889 John Waldemar Gustafsson , kirkkoherran apulainen 1889–1891 Olof Verner Bengs , kirkkoherran apulainen 1891–1892 Paavo Hyttinen , kirkkoherran apulainen ja väliajansaarnaaja 1891–1892 Arnold Melker Berger , sijaiskirkkoherra 1892–1893 Ludvig Hjalmar Svanberg , väliajansaarnaaja ja vt. kirkkoherra 1894 Paul Gustaf Wikman , vt. kirkkoherra 1895 Juho Oskar Levänen , vt. kirkkoherra 1896–1898 Matti Haataja , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1898–1900 Heikki Abraham Autero , kirkkoherran apulainen 1902–1905 Juho Oskari Waismaa , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1905 Henrik Verner Vehmanen , vt. kirkkoherra 1906 Aukusti Alfred Oravala , vt. kirkkoherra 1908 Johannes Saxén, kirkkoherran apulainen 1908– Allan Evert Oksanen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1908–1911 Allan Evert Oksanen, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1911–1912 Kaarle Mattila, kirkkoherran apulainen 1912 Kaiku Kallio, kirkkoherran apulainen 1913 Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen 1913 Harald Gustaf Hjalmar Pehrmand, kirkkoherran apulainen 1914 Johannes Kaukovaara, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1914–1915 Jaakko Lammi, kirkkoherran apulainen 1915–1916 Otto Väinö Salomaa, kirkkoherran apulainen 1916 Kaarle Toivo Sarvela 1916–1917 Hugo Verner Maja, kirkkoherran apulainen 1917–1920 Sulo Arvo Vesala, kirkkoherran apulainen 1920–1922 Lauri Kaarlo Vuorikoski 1923 Jalmari Kahila 1923–1928 Paavo Jaakko Huida 1931–1934 Hannes Nikodemus Vähä–Eskeli 1934 Veikko Adolf Pentikäinen 1934–1943 Yrjö Evert Lehtola 1947–1953 Piltti Fredrik Immanuel (Immo) Nokkala Arkisto Alavuden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1770 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1757–1883. Suomen sodassa Alavuden taistelun aikana 17.8.1808 osa seurakunnan arkistoa tuhoutui, esimerkiksi syntyneiden ja kastettujen luettelot vuosilta 1762–1808. Kansallisarkisto on digitoinut Alavuden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)