top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Askainen

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Askainen

Perustettiin Lemun emäseurakunnan kappeliksi 1592. Kappeliseurakunnan toiminta hiipui, kunnes Herman Fleming kunnosti ja rakennutti uudelleen vanhan kivisen kirkkorakennuksen 1653. Patronaattioikeus oli seurakunnan perustamisesta lähtien Villnäsin eli Louhisaaren säterin omistajalla. Patronaattioikeus vahvistettiin kuninkaan käskykirjeellä 29.4.1767 ja 16.8.1768 sekä keisarin käskykirjeellä 7.3.1870. Erotettiin Lemusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 17.3.1910. Askaisten kunta perustettiin 1876 ja liitettiin Maskun kuntaan 2009.


Muut nimet

Askais, Louhisaari, Lousaari, Villnäs, Willnäs


Maakirjakylät

Ahtinen, Antikainen, Askainen, Auttinen, Hakala, Hannula, Heikkilä, Iloinen, Kaamanen, Kainu, Kairinen, Kankare, Karavainen, Karvatti, Kaukonen, Kauppinen, Kiiainen, Kivikkomäki, Koivula, Koivumäki, Koskoinen, Kärmäläinen, Laakinen, Lempisaari, Lempinen, Louhisaari (Willnäs), Manna, Merijärvi, Metsämäki, Mikoinen, Mäntylä, Nepola, Nummela (Tilander), Paavainen, Palsala, Puistola, Pukkila, Päivölä, Rantala, Raumharju, Rauvala, Riihilä, Rinnelä, Tillinperä, Toivanen, Tuusanpelto, Tättäläinen, Tävelä, Vanhakylä, Vilu, Vuorlahti, Välimaa


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaiset

1592–1620 Ericus Henrici

1624–1625 Sigfridus Michaëlis

Henricus Petri Busk

Clemens Magni

1637– Jacobus Bartholdi

1653–1677 Georgius Laurentii Borgerus

1704–1722 Petrus Thuronius

1722–1740 Gustaf Frontelius

1740–1765 Henrik Ahrenberg

1795–1810 Karl Gustaf Broman

1811–1812 Adolf Vassbom

1819–1824 Henrik Wideman

1825–1828 Per Rönnbäck

1836–1859 Johan Tammelin

1859–1866 Nils Helenius

1891–1896 Johan Oskar Ridnell


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1677– Georgius Laurentii Borgerus, pastorin sijainen

–1690 Jacobus Serenius, pitäjänapulainen

1690–1692 Johannes Avolinus, pitäjänapulainen

1692–1693 Henricus Hodenius, pitäjänapulainen

1693–1712 Carolus Thelin, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1712–1722 Gustavus Fontelius, pitäjänapulainen

1722? Johan Arvelius, kappalaisen viran armonvuodensaarnaaja

1725–1730 Jacobus Cerenius, pitäjänapulainen

1730–1734 Johan Sandelius, kappalaisen apulainen, pitäjänapulainen

1734–1746 Simon Renander, pitäjänapulainen

1747–1765 Joseph Weckman, pitäjänapulainen

1766–1774 Johan Michaelis Lundanus, pitäjänapulainen

1767–1769 Johan Henrik Ahrenberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1775–1788 Wilhelm Johan Enroth, pitäjänapulainen

1789–1806 Gabriel Wallenius, pitäjänapulainen

1808–1811 Gustaf Adolf Lemberg, pitäjänapulainen


Ylimääräiset papit

1810–1811 Adolf Vassbom, vt. kappalainen

1812–1819 Matthias Malmberg

1818–1819 Johan Jakob Richtman, välisaarnaaja

1820–1824 Henrik Gonander

1836 Fredrik Adolf Björkqvist, välisaarnaaja

1866–1867 Erland August Karstén, välisaanaaja

1880–1881 Johan Schönberg, vt. kappalainen

1885–1891 Johan Oskar Rindell, vt. kappalainen

1896–1897 Konrad Edvard Vanne , vt. kappalainen

1898–1901 Kustaa Emil Ramstedt, vt. kappalainen

1909– Juho Henrik Uoti, vt. kappalainen

 

Arkisto


Askaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1731–1940.


Seurakunnan kuolleiden ja haudattujen luettelo vuosilta 1802–1842 on hävinnyt. Tarkistamattoman tiedon mukaan seurakunnan pappilassa olisi sattunut tulipalo 1859. Kirkon katto syttyi palamaan 26.10.1919. Palo kuitenkin sammutettiin eikä kirkonarkistoa tiettävästi tuhoutunut.


Kansallisarkisto on digitoinut Askaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

22 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page