top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ahlainen

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Ahlainen

Perustettiin Ulvilan emäseurakunnan kappeliksi kuninkaan käskykirjeellä 29.6.1691. Erotettiin Ulvilasta ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Noormarkun kirkkoherrakuntaan keisarin käskykirjeellä 18.11.1861. Erotettiin Noormarkusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 5.5.1893, jolloin määrättiin kirkkoherran ja virallisen apulaisen hoidettavaksi. Ero toteutui 1.5.1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin 1972.


Ahlaisten ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1693. Seurakuntalaiset lupautuivat tämän huonoon kuntoon joutuneen kirkon korjaamiseen tai uuden kirkon rakentamiseen piispantarkastuksessa 1782. Uusi puinen ja kaksilaivainen kirkko rakennettiin kirkonrakentaja Salomon Köhlströmin johdolla 1795–1796. Vanhassa kirkossa ei ollut enää ikkunoita eikä lattiaa 1837, jolloin rakennuksesta otettiin puuta hautausmaan aidan uusimiseen. Vanha kirkko purettiin kokonaan 1840. Uudesta kirkosta erillään oleva arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli valmistui 1832. Kirkko muutettiin ristikirkoksi arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla 1908 ja kirkkoon asennettiin urut 1909.


Muut nimet

Vittisbofjärd


Maakirjakylät

Alakylä, Anttoora, Bastuskeri, Kellahti, Lampaluoto, Lamppi, Pirttijärvi, Pohjajoki, Rankkuu, Tyltty, Ylikylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus piispankäräjillä 11.3.1693 ja 14.3.1723. Ahlaisten kappelin seurakuntalaisten velvollisuudesta ottaa osaa Porin emäseurakunnnan kappalaisen palkkaamiseen kuninkaan päätöksessä 21.9.1792. Ulvilan kirkkoherran maksuista Ahlaisten kappalaiselle tuomiokapitulin päätös 7.11.1846. Kappalaisen virkatalosta maaherran päätös 20.11.1798 ja kuninkaallisen kamarikollegion päätös 29.9.1809. Päivätöistä kappalaiselle keisarillisen senaatin päätös 8.11.1850. Jumalanpalvelusten kielestä keisarillisen senaatin päätös 6.3.1841.


Keisarillisen senaatin päätöksen 5.5.1893 mukaan ennen Ahlaisen erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, oli silloinen kappalaisen puustelli, jolla ei ollut papillisen virkatalon oikeuksia, asetettava sellaiseen tilaan, että se voitiin hyväksyä kirkkoherran virkataloksi. Virkatalon etuoikeudet määrättiin annettavaksi myöhemmin erillisellä päätöksellä.


Kirkkoherrat

1923–1938 Kalle Mattila

1940–1952 Eino Kolari


Kappalaiset

1695–1701 Petrus Boelius

1701–1722 Abraham Qvist

1722–1729 Mikael Warenberg

1729–1745 Johan Silvanus

1746–1796 Henrik Ludén

1892–1893 Johan Wilhelm From


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1745–1746 Markus Lagerblad, armovuosisaarnaaja

1789–1796 Gabriel Sarlin, apulaiskappalainen

1796–1798 Josef Pahlman, virka- ja armovuosisaarnaaja

1809–1812 Johan Gabriel Kriander, armovuosi- ja välisaarnaaja

1839–1841 Johan Granqvist, virka- ja armovuosisaarnaaja

1841–1842 Anders Henrik Ingman, armovuosisaarnaaja

1858–1866 Emil Teodor Gestrin, apulaiskappalainen


Ylimääräiset papit

1770–1787 Johan Gråå, vt. kappalainen

1798–1801 Erik Salomon Bastman, saarnaaja

1852 Gustav Wilhelm Blomberg, vt. kappalainen

1859–1863 Fredrik Arvid Wirberg, välisaarnaaja

1869–1872 Frans Wilhelm Durchman, vt. kappalainen

1891–1892 Johan Wilhelm From, välisaarnaaja

1893–1896 Axel Rudolf Leván, vt. kappalainen

1896–1906 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen, vt. kappalainen

1906 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen

1906–1908 Johan Väinö Gustav Vahervuori (Lönnmark), vt. kappalainen

1908 Juho Henrik Uoti, vt. kappalainen

1909–1910 Frans Artur Fröberg, vt. kappalainen

 

Arkisto


Ahlaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1743 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1918.


Kansallisarkisto on digitoinut Ahlaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

99 katselukertaa

Hae

bottom of page