Perustettiin Ulvilan emäseurakunnan kappeliksi kuninkaan käskykirjeellä 29.6.1691. Erotettiin Ulvilasta ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Noormarkun kirkkoherrakuntaan keisarin käskykirjeellä 18.11.1861. Erotettiin Noormarkusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 5.5.1893, jolloin määrättiin kirkkoherran ja virallisen apulaisen hoidettavaksi. Ero toteutui 1.5.1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin 1972.
Ahlaisten ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1693. Seurakuntalaiset lupautuivat tämän huonoon kuntoon joutuneen kirkon korjaamiseen tai uuden kirkon rakentamiseen piispantarkastuksessa 1782. Uusi puinen ja kaksilaivainen kirkko rakennettiin kirkonrakentaja Salomon Köhlströmin johdolla 1795–1796. Vanhassa kirkossa ei ollut enää ikkunoita eikä lattiaa 1837, jolloin rakennuksesta otettiin puuta hautausmaan aidan uusimiseen. Vanha kirkko purettiin kokonaan 1840. Uudesta kirkosta erillään oleva arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli valmistui 1832. Kirkko muutettiin ristikirkoksi arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla 1908 ja kirkkoon asennettiin urut 1909.
Muut nimet
Vittisbofjärd
Maakirjakylät
Alakylä, Anttoora, Bastuskeri, Kellahti, Lampaluoto, Lamppi, Pirttijärvi, Pohjajoki, Rankkuu, Tyltty, Ylikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus piispankäräjillä 11.3.1693 ja 14.3.1723. Ahlaisten kappelin seurakuntalaisten velvollisuudesta ottaa osaa Porin emäseurakunnnan kappalaisen palkkaamiseen kuninkaan päätöksessä 21.9.1792. Ulvilan kirkkoherran maksuista Ahlaisten kappalaiselle tuomiokapitulin päätös 7.11.1846. Kappalaisen virkatalosta maaherran päätös 20.11.1798 ja kuninkaallisen kamarikollegion päätös 29.9.1809. Päivätöistä kappalaiselle keisarillisen senaatin päätös 8.11.1850. Jumalanpalvelusten kielestä keisarillisen senaatin päätös 6.3.1841.
Keisarillisen senaatin päätöksen 5.5.1893 mukaan ennen Ahlaisen erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, oli silloinen kappalaisen puustelli, jolla ei ollut papillisen virkatalon oikeuksia, asetettava sellaiseen tilaan, että se voitiin hyväksyä kirkkoherran virkataloksi. Virkatalon etuoikeudet määrättiin annettavaksi myöhemmin erillisellä päätöksellä.
Kirkkoherrat
1910–1920 Frans Artur Fröberg
1923–1938 Kalle Mattila
1940–1952 Eino Kolari
Kappalaiset
1695–1701 Petrus Boelius
1701–1722 Abraham Qvist
1722–1729 Mikael Warenberg
1729–1745 Johan Silvanus
1746–1796 Henrik Ludén
1798–1809 Erik Salomon Bastman
1810 Pehr Östring
1812–1839 Fredrik Johan Brander
1842–1859 Karl Fredrik Ramberg
1863–1868 Johan Anton Nordgren
1872–1890 Fredrik Arvid Wirberg
1892–1893 Johan Wilhelm From
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1745–1746 Markus Lagerblad, armovuosisaarnaaja
1789–1796 Gabriel Sarlin, apulaiskappalainen
1796–1798 Josef Pahlman, virka- ja armovuosisaarnaaja
1809–1812 Johan Gabriel Kriander, armovuosi- ja välisaarnaaja
1839–1841 Johan Granqvist, virka- ja armovuosisaarnaaja
1841–1842 Anders Henrik Ingman, armovuosisaarnaaja
1858–1866 Emil Teodor Gestrin, apulaiskappalainen
Ylimääräiset papit
1770–1787 Johan Gråå, vt. kappalainen
1798–1801 Erik Salomon Bastman, saarnaaja
1852 Gustav Wilhelm Blomberg, vt. kappalainen
1859–1863 Fredrik Arvid Wirberg, välisaarnaaja
1869–1872 Frans Wilhelm Durchman, vt. kappalainen
1891–1892 Johan Wilhelm From, välisaarnaaja
1893–1896 Axel Rudolf Leván, vt. kappalainen
1896–1906 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen, vt. kappalainen
1906 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen
1906–1908 Johan Väinö Gustav Vahervuori (Lönnmark), vt. kappalainen
1908 Juho Henrik Uoti, vt. kappalainen
1909–1910 Frans Artur Fröberg, vt. kappalainen
Arkisto
Ahlaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1743 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1918.
Kansallisarkisto on digitoinut Ahlaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments