Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Tampereen hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Muut nimet Heinola prosteri Seurakunnat Hartola , Heinola , Heinolan kaupunki , Joutsa , Leivonmäki , Luhanka , Sysmä Arkisto Heinolan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1873–1959. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Erotettiin Ruotsin Jukkasjärven seurakunnasta omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747. Siirrettiin Haminan rauhassa Suomeen ja yhdistettiin kappelina Muonioniskan eli Muonion seurakuntaan keisarillisella kirjeellä 5.3.1812. Enontekiön kappalaisesta tuli Muonion kirkkoherra ja Enontekiöön määrättiin papillinen katekeetta, joka kuten kirkkoherrakin oli yhteinen molemmille seurakunnille. Katekeetan virka lakkautettiin ja Enontekiö perustettiin Muonion emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella kirjeellä 4.9.1856, jolloin määrättiin kappalaisen saavan laskea hyväkseen kaksinkertaiset virkavuodet. Seurakuntaan asetettiin kaksi katekeettaa keisarillisella kirjeellä 8.9.1876. Keisarillinen senaatti myönsi kappalaisen virkatalon kunnostamiseksi Lapin kirkollisrahastosta 2 378 markkaa 11.10.1898. Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostamiseen myönnettiin 25 000 markkaa 31.1.1901 ja lisäksi 6 000 markkaa 6.3.1906. Oulun läänin kuvernöörin tekemän esityksen pohjalta erotettiin Muoniosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.11.1916. Enontekiön kunta perustettiin 1877. Enontekiö sai ensimmäisen kirkkonsa Rounalan kylään 1530-luvulla, toinen kirkko rakennettiin kruunun varoilla 1606–1608. Markkinaan rakennettiin 1652 (tai 1661) kolmas kirkko, joka tuhoutui 1728. Uudelleen rakennettua kirkkoa laajennettiin 1791 ja se muutettiin Lapin kirkollisvaroista myönnetyillä 2 000 ruplan kustannuksilla viisi ja puoli peninkulmaa alemmaksi Palojoensuun kylään 1827. Uusi kirkko rakennettiin Hetan kylään valtion varoilla 1864. Enontekiön ja Muonion kirkkojen kunnostamiseksi myönnettiin 25 000 markkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.1.1903. Kirkko tuhoutui Lapin sodassa 1944 ja seurakunnan nykyinen kirkko rakennettiin tiilestä ja betonista 1951–1952. Muut nimet Enontekiäinen, Enontekis, Eanodat, Hetanpitäjä, Hetta Maakirjakylät Hetta ( Heahttá ), Kelottijärvi (Gelotjávri), Kyrö, Palojoensuu (Bálojohnjálbmi), Peltovuoma (Bealdovuopmi), Suonttajärvi (Suovditjávri), Vuontisjärvi (Vuottesjávri) Naapuriseurakunnat Inari , Kittilä , Muonio Papisto Kappalaisen virkatalon kunnostamiseksi myönnettiin 2 378 markkaa Lapin kirkollisesta rahastosta Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.2.1901. Kirkkoherrat 1749–1773 Salomon Tornberg 1776–1788 Daniel Engelmark 1788–1806 Erik Grape, virka lakkautettiin 1812 Kappalaiset 1807–1812 Matias Kolström , myös vt. kappalainen 1809–1812 Matias Kolström 1858–1866 Berndt Ferdinand Cajanus , virka perustettiin uudelleen 1856 1881–1897 Aatu Laitinen 1899–1904 Aron Emil Simeon Frosterus 1906–1910 Juho Kipinä Papilliset katekeetat (Enontekiö ja Muonio) 1826–1834 Matias Adolf Kolström 1834–1849 Emanuel Kolström , ensin vt. katekeetta 1850–1852 Henrik Krank 1852–1856 virka avoinna, lakkautettiin 1856 Ylimääräiset papit 1604–1616 Georgius Henrici , Tornion kappalainen, saarnaaja Tornion ja Kemin Lapeissa Arkisto Enontekiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1763 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1720 sekä vihittyjen ja kuolleiden osalta vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1673–1927. Kansallisarkisto on digitoinut Enontekiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Oli erotettuna Säämingin emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi ainakin 1617, jolloin seurakunnassa oli kirkkoherra ja kappalainen. Seurakunnasta oli 2/3 osaa Saimaan saaria. Puumalasta lohkaistiin neljä taloa kuuluvaksi Venäjään vuoden 1743 Turun rauhassa. Venäläiset hävittivät kirkon isonvihan aikana vuoden 1712 jälkeen ja kirkko vahingoittui Kustaa III:n sodan aikana 1788–1790. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 24.6.1832. Puumalan kunta perustettiin 1868. Kylät Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Ihalais, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Seppälä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vesiniemi Naapuriseurakunnat Anttola, Juva, Ristiina, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava, Suomenniemi, Taipalsaari Papisto Kappalaisen virkatalon Sopalan aputilaa viljeli kaksi lampuotia ja neljä torpparia 1900-luvun alussa. Suostumus papiston palkasta tehtiin pitäjänkokouksessa 24.1.1830 ja vahvistettiin 9.12.1848. Papiston palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 23.9.1860. Kirkkoherrat 1617–1627 Andreas Olai 1631–1641 Stephanus Laurentii 1662–1665 Gabriel Caroli 1669–1678 Georgius Erici Nigraeus 1682–1694 Antonius Breutigam 1697–1712 Henrik Romanus 1719–1723 Thomas Punderus 1723–1734 Gustaf Orraeus 1728–1745 Anders Orraeus 1745–1749 Arvid Thoranius 1749–1779 Henrik Salmenius 1781–1795 Lars Poppius 1798–1823 Georg Gustaf Vinter 1826–1848 Anders Vinter 1850–1853 Fredrik Ferdinand Sirelius 1857–1858 Karl Gustaf Nordström 1861–1875 Georg Edvard af Enehjelm 1876–1900 Karl Henrik Strandman 1901–1909 Antti Lappalainen 1910–1916 Kauno Evard Uino, nimitettiin virkaan 1908 1917–1951 Karl Krisfrid Sarlin Kappalaiset 1617–1624 Stephanus Laurentii 1638–1659 Gabriel Caroli 1663–1669 Johannes Francisci 1673–1676 Israel Bartholdi 1688–1693 Michael Savander 1694–1706 Lars Rosenius 1712–1724 Johan Alopaeus 1724–1728 Henrik Marander n. 1730 Anders Gustavi Orraeus 1734–1748 Johan Limatius 1767–1775 Henrik Romanus 1784–1785 Josef Melartin 1792–1809 Jonatan Melartin 1811–1838 Gustaf Vinter 1841–1859 Johan Henrik Ekelund 1861–1869 Anders Gustaf Sevén 1871–1873 Klas Gustaf Beyrath 1877–1898 Johannes Vitikka 1900–1915 Salomon Henrik Kuosmanen 1915–1927 Kustaa Pietari Soveri 1928–1951 Emil Edvard Saarnivaara Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1710–1712 Gustaf Orraeus, apupappi 1748–1763 Johan Limatius, apupappi 1785–1790 Josef Melartin, apupappi 1799–1802 Erik Terenius, kirkkoherran apulainen 1801–1806 Gustaf Vinter, kirkkoherran apulainen 1806–1826 Anders Vinter, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1821–1826 Nils Adolf Vinter, kappalaisen apulainen, armovuosisaarnaaja 1829 Anders Tykén, kirkkoherran apulainen 1829–1836 Karl Gustaf Siljander, kirkkoherran apulainen 1836 Georg Magnus Järnefelt, kirkkoherran apulainen 1837–1838 Gustaf Bäckström, kirkkoherran apulainen 1838–1841 Lars Romell, kirkkoherran apulainen 1841 Johan Immanuel Polén, kirkkoherran apulainen 1841–1849 Georg Krogius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1849–1852 Alexander Edvard Ruuth, armovuosisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1852–1854 Alexis Kniper, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1854–1857 Ismael Ruuth, armovuosisaarjaaja ja sijaiskirkkoherra 1857–1861 Karl Fredrik Bastman, kappalaisen apulainen, armovuosisaarnaaja 1858 Anders Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen 1858–1861 Karl Henrik Strandman, sijaiskirkkoherra, armovuosisaarnaaja 1870–1871 Alexander Salminen, armovuosisaarnaaja 1883 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen 1885 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen 1891 Karl Smeds, kirkkoherran apulainen 1891 Johan Paavali Leivonen, kirkkoherran apulainen 1892–1901 Kustaa Pietari Silander, kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen, vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1810–1811 Karl Gustaf Melartin, vt. kappalainen 1826–1829 Elias Samuel Nymalm, kappalainen. sijainen 1830–1841 Matias Holmberg, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen. 1836 Gustaf Roselius, vt. kirkkoherra 1844–1856 Toivo Martikainen, kirkkoherran apulainen 1861 Alexander Vilhelm Manser, sijaiskirkkoherra 1869–1870 Gustaf Viktor Eklund, virkavuodensaarnaaja 1873–1877 Johan Emil Andelin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen. 1875–1876 Gustaf Ehrfrid Herckman, sijaiskirkkoherra 1885–1890 Artur Georg Hypén, kirkkoherran apulainen 1927–1928 Emil Edvard Saarnivaara, vt. kappalainen Arkisto Puumalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1794, tilikirjat vuodesta 1827 ja historiakirjat vuodesta 1708. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1645–1922. Kustaa III:n sodan aikana tuhoutui historiakirjat vuosilta 1746–1789. Seurakunnan rippikirjat 1840–1850 on mainittu asiakirjoissa palaneiksi olleessaan tilapäisesti poissa pappilasta. Kansallisarkisto on digitoinut Puumalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Halikon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1778. Sopimus emäseurakunnan pitäjänapulaisen palkasta Vaskion kulman asukkaiden kanssa tehtiin 30.6.1811. Rukoushuoneessa pidettiin jumalanpalveluksia 12 kertaa vuodessa 1890-luvulla. Vaskion rukoushuoneyhdistys perustettiin 1906 ja yhdistys rakennutti uuden kirkkorakennuksen Kuttilan kansakoulun viereen 1908. Rukoushuone kunnostettiin kirkoksi 1920-luvulla, jolloin sen ympäristöstä hankittiin myös maata hautausmaata varten. Määrättiin erotettavaksi Halikosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 10.10.1929, mutta pääts peruttiin 2.4.1936, jolloin seurakunta ei ollut ehtinyt aloittaa toimintaansa. Muut nimet Vaskijoki Naapuriseurakunnat Halikko

Perustettiin Kerimäen emäseurakuntaan kuuluvaksi tehdasseurakunnaksi, kun Tichanoffin kauppahuone sai keisarilta luvan palkata lastenopettajan ja saarnaajan Enonkosken sahan ja Koskilan lasitehtaan väestöä varten 6.5.1859. Tehdasseurakunta muodostettiin rukoushuonekunnaksi, jonne sijoitettiin oma saarnaaja 16.11.1866. Seurakunnan vuosina 1859–1860 rakennettu kirkko ja sen yhteyteen rakennettu pappila paloivat 24.7.1884 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön 6.3.1887. Tehdasseurakuntaan liitettiin osia Säämingin seurakunnasta 1.5.1897. Erotettiin Kerimäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.7.1908, jolloin siihen määrättiin kuulumaan osia Heinävedestä, Säämingistä ja Kerimäestä . Ero toteutui 1.5.1909. Enonkosken kunta perustettiin 1884 ja kuntaan liitettiin osia Heinävedestä 1918. Maakirjakylät Ahvensalmi, Haapalahti, Hanhijärvi, Haukiniemi, Haukilahti, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Juvola, Kallislahti, Karvila, Kattilamäki, Kolkontaipale, Makkola, Muhola, Paakkunala, Parkumäki, Pirttimäki, Rantasalo, Riikola, Simanala, Varparanta, Vuokala Naapuriseurakunnat Heinävesi , Kerimäki , Rantasalmi , Savonranta , Sääminki Papisto Saarnaajat 1859–1872 Ismael Ruuth 1890–1898 Artur Henrik Saarnio Ylimääräiset papit 1877 Karl Gustaf Forsblom , vt. saarnaaja 1878–1879 Karl Robert Tavast , vt. saarnaaja 1881–1885 Johan Vilhelm Lindqvist , vt. saarnaaja 1885–1890 Johannes Hovilainen , vt. saarnaaja 1898–1899 Henrik Johan Helin , vt. saarnaaja 1899–1902 Johannes Hukkanen , vt. saarnaaja 1902–1903 Niilo Vitikainen , vt. saarnaaja 1903–1905 Frans Hjalmar Prins , vt. saarnaaja 1905–1909 Frans Evert Blomberg , vt. saarnaaja 1909– Antti Jalmari Pulkkinen, vt. kirkkoherra Arkisto Enonkosken seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1807–1909. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Enonkosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Naantalin emäseurakunnan Noormarkun saarnahuonekunnan alueelle saarnahuonekunnaksi, kun Lassilan kylän asukkaat rakensivat itselleen kirkkorakennuksen 1850–1851. Saarnoista ja kirkollisista toimituksista Lassilan kyläkulmalla mainitaan keisarillisen senaatin päätöksessä 5.5.1893. Määrättiin erotettavaksi Noormarkusta itsenäisen kirkkoherrakunnaksi 1.9.1922, mutta päätös peruttiin 12.7.1928. Lassilan rukoushuonekunta lakkautettiin 19.3.1936. Muut nimet Klåsmark Naapuriseurakunnat Noormarkku

Helsingin pitäjästä erotettiin Åggelbyn ja Kottbyn yksinäistilat itsenäiseksi Åggelbyn eli Oulunkylän kirkkoherrakunnaksi kirkollis- ja opetusministeriön päätöksellä 10.5.1919, jolloin perustettava seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Seurakunnan perustamista oli ajettu jo aiemmin ja asiasta oli tehty valitus Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulille 27.4.1916. Keisarillinen senaatti hylkäsi valituksen 1.8.1917. Oulunkylän kunta perustettiin 1921 ja liitettiin Helsingin kaupunkiin 1946. Muut nimet Åggelby Maakirjakylät Kottby (Käpylä), Åggelby (Oulunkylä) Naapuriseurakunnat Helsinki , Helsingin pitäjä , Huopalahti Papisto Seurakunnan perustamisen yhteydessä kirkkoherralle määrättiin suoritettavan palkkana 6 000 markkaa ja virkahuoneiston korvauksena vuokarahoja 1 500 markkaa kunnes seurakunnalle olisi hankittu kirkkoherran virka-asunto. Palkka koottiin siten, että kultakin manttaalilta maksettiin rukiita 3 hehtolitraa ja rahaa 20 markkaa. Henkilömaksua suorittivat kaikki 16 vuotta täyttäneet miehet 1 markan 50 penniä ja naiset 75 penniä. Ylimääräiset papit 1921 Artur Emil Ahlblad, papiston apulainen 1925 Paavo Jooseppi Granö, vt. kirkkoherra

Perustettiin Ilomantsin emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1600-luvun puolivälissä, jolloin sai ensimmäisen luterilaisen kirkkorakennuksen. Enon kylä kuului Ilomantsin pogostan Sonkajan perevaaraan 1500. Seurakunnassa mainitaan kaksi kirkkoa 1761. Uusi ristikirkko rakennettiin 1753 ja seuraava 1815–1818. Oman papin hankkimisesta seurakuntaan nostettiin kysymys kirkonkokouksessa 4.12.1791 ja 17.6.1792 ja viimeksi mainittuna vuonna ostettiin kappalaisen puustelli. Kuningas antoi suostumuksen anomukseen asettaa seurakuntaan kappalainen 24.7.1793. Erotettiin Ilomantsista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 21.12.1857. Enon kunta perustettiin 1871. Muut nimet Enon Taipale, Taipale Maakirjakylät Aittovaara, Eno, Kirkonkylä (Nesterinsaari), Kuorajärvi, Kuusjärvi, Luhtapohja, Löytöjärvi, Pirttivaara, Revonkylä, Sarvinki Naapuriseurakunnat Ilomantsi , Kiihtelysvaara , Kontiolahti , Pielisjärvi , Tuupovaara , Lieksa Papisto Pitäjänapulaisen virkatalosta keisarillinen käskykirje 11.10.1860. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 22.6.1880. Kirkkoherran deputaatti 6,59 hehtolitraa viljaa 20 markkaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kirkkoherrat 1862–1870 Nils Gabriel Arppe 1871–1889 Evert Brynolf von Konow 1892–1899 Julius Selim Toikka 1900–1903 Alfred Ferdinand Tikkanen 1904– Erik Johan Valdemar Ekroth Kappalaiset 1795–1831 Jonas Lindström 1834–1839 Karl Johan Veckman 1839–1840 Gustaf Robert Kekoni 1841–1849 Per Syrenius 1851–1859 Lars Anders Landgren , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1851–1857 Johan Jakob Strömmer , persoonallinen pitäjänapulainen 1859–1865 Johan Henrik Gustavson 1866–1871 Bengt Ivar Stenius 1872–1878 Emil Fredrink Landgren 1879–1881 Adam Laitinen 1890–1895 Viktor Johan Gabriel Weissman 1905– Iisakki Puustinen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1830–1834 Johan Fredrik Palm , kappalaisen sijainen, virka– ja armovuosisaarnaaja 1840–1841 Alexander Magnus Oleander , vt. kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1848–1851 Johan Jakob Strömmer , kappalaisen sijainen, virkavuoden– ja välisaarnaaja 1889–1891 Matti Hilonen , kirkkoherranapulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1807–1818 Matias Strömmer , kappalaisen apulainen 1815–1818 Filip Hellenius , kappalaisen apulainen 1818–1830 Jakob Johan Lindström , kappalaisen apulainen sijainen 1839 Erik Adrian Nygren , välisaarnaaja 1839–1840 Gustaf Robert Kekoni , vt. kappalainen 1843 August Vilhelm Krogerus , kappalaisen sijainen 1844–1845 Johan Fredrik Niloni , kappalaisen sijainen 1845–1848 August Vilhelm Krogerus , kappalaisen sijainen 1845 Johan Henrik Lagus , kappalaisen sijainen 1856 Erik Johan Eriksson, vt. kappalainen 1878–1879 David Hakkarainen , vt. pitäjänapulainen 1895–1904 Erik Johan Valdemar Ekroth , vt. kirkkoherra, ensin vt. pitäjänapulainen Arkisto Enon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1797. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1900. Kansallisarkisto on digitoinut Enon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Halikon emäseurakunnan kappeli, joka katsotaan perustetuksi 1659, jolloin jo aiemmin toimintansa aloittaneelle papillle Petrus Gregoriille annettiin valtakirja. Uusi kirkko rakennettiin 1722. Teijon ruukin omistaja Kiik antoi maata kirkkoa varten ja sai patronaattioikeuden ottaa osaa papinvaaleihin kolmasosalla koko kappelin ääniluvusta, mistä keisarin käskykirjeessä 29.11.1773. Myöhemmin Keisarillisen senaatin päätöksellä 11.3.1881 katsottiin, ettei Joensuun kartanolla ollut patronaattioikeutta seurakunnassa. Erotettiin Halikosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.2.1916 ja ero toteutui 1918, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Angelniemen kunta perustettiin 1916 ja liitettiin Halikon kuntaan 1967. Muut nimet Corfvis, Corias, Korias, Korvinen, Andelma, Angela Maakirjakylät Angela (Angelniemi), Asila, Böylä, Esselpää, Isokylä, Kaksungen, Kalainen, Kanamäki, Karviais, Kokkila, Marttila, Myllyperä, Paatelmaa, Pappila, Pärnäspää, Peksala, Seppälä, Tammenpää, Toppjoki, Torkkila, Tuiskula, Valttila Naapuriseurakunnat Halikko , Kemiö , Paimio , Perniö , Sauvo Papisto Papiston palkasta Halikosta tehtiin suostumus 14.3.1738. Kirkkoherrat 1918–1929 Johannes Viktor Vihemäki (Vierumäki) 1931–1940 Yrjö Henrik Sallas 1941–1947 Kaarlo Olavi Airas 1948–1957 Veli Antero Kopperi Kappalaiset 1647–1692 Petrus Gregorii Anglenius 1693–1695 Jakob Zidenius 1696–1708 Karl Ulnerus 1709 Gabriel Procopaeus 1709–1730 Erik Limnelius 1730–1749 Henrik Arctelius 1750–1777 Matthias Rindelius 1778–1790 Erik Anstén 1791–1795 Gabriel Kristian Cretalén 1795–1810 Matias Achrén 1811–1833 Johan Fredrik Sevon 1835–1838 Gustaf Henrik Hildeen 1840–1844 Karl Abraham Rikberg 1844–1860 Karl Fredrik Rothström 1861–1875 Hegesippus Hippolytos Hjerpe 1869–1875 Axel August Hellsten 1875–1879 Anton Lukas Vilén 1879–1882 Johan Fredrik Silvander 1893 Isak Gideon Lagus 1900–1909 Yrjö Valfrid Virberg 1909–1913 Kustaa Seelimi Tommila 1914–1918 Johan Vihemäki (Vierumäki) Armovuodensaarnaajat ja sijaiskappalaiset 1777–1778 Erik Nylund 1790– Josef Pahlman 1838 Johan Samuel Fredricsson Ylimääräiset papit 1810–1811 Josef Pahlman , välisaarnaaja 1833–1835 Karl Abraham Grönroos , virka- ja armovuosisaarnaaja 1839–1840 Josef Ernvall , välisaarnaaja 1883–1885 Edvard Hannula , vt. kappalainen 1885–1886 Johannes Borg , vt. kappalainen 1886–1888 Oskar Daniel Brander , vt. kappalainen 1888–1893 Erik Edvard Bengs , vt. kappalainen 1893–1894 Jakob Eliel af Hällström , vt. kappalainen 1894–1897 Erlanti Pispala , vt. kappalainen 1897–1900 Kustaa Seelimi Tommila , vt. kappalainen 1909 Frans Evert Alarik Kotiranta, vt. kappalainen Arkisto Angelniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1748 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1730–1900. Kansallisarkisto on digitoinut Angelniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Loimaan emäseurakunnan kappeliksi 1777, jolloin sai oman kirkon. Seurakunta sai ensimmäisen oman saarnaajan 1799. Erotettiin Loimaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.12.1914. Metsämaan kunta perustettiin 1914 ja liitettiin Loimaan maalaiskuntaan 1976. Maakirjakylät Kallio, Korpi, Majanoja, Metsämaa Naapuriseurakunnat Humppila , Loimaa , Punkalaidun , Ypäjä Papisto Kappalaiset 1799–1810 Mikael Lundén 1810–1815 Karl Fredrik Lilius 1816–1832 Anders Lilius 1833–1849 Fredrik Vilhelm von Pfaler 1849–1854 Bernhard Taxell 1855–1884 Johan Reinhold Hammarén 1886–1905 Anton Malakias Havonen 1906– Vihtori Malakias Kaipio Ylimääräiset papit 1854–1855 Sven Emil Krook , vt. kappalainen 1884–1886 Johan Kristian Mäkinen , vt. kappalainen 1905–1906 Vihtori Malakias Kaipio , vt. kappalainen Arkisto Metsämaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1792, tilikirjat vuodesta 1783 ja historiakirjat vuodesta 1807. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1792–1965. Kansallisarkisto on digitoinut Metsämaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)