Fagervikin ruukki perustettiin Inkoon emäseurakuntaan 1646 ja ruukin ympärille muodostui seurakunta, kun tehtaalle palkattiin oma saarnaaja 1658. Tehtaansaarnaajan virka lakkautettiin 1.5.1870. Myöhemmin emäseurakunnan papisto piti jumalanpalveluksen Fagervikin kirkossa kahdesti kuukaudessa, joista yhdeltä kerralta papistolle maksettiin 20 markkaa. Fagervikin tehdas suljettiin 1903. Naapuriseurakunnat Inkoo Papisto Tehtaansaarnaajat 1648–1659 Gabriel Haggerus 1677–1680 Claudius Matthiae Ilonus 1688–1711 Johannes Pacchalenius 1726–1729 Abraham Palander 1730–1735 Anders Djurberg 1735–1738 Johan Ramklou 1739–1742 Henrik Bergling 1743–1745 Daniel Ingonius 1746–1755 Jakob Starckou 1756–1770 Anders Johan Alftan 1771–1776 Karl Bergman 1776–1810 Erik Reiström 1811–1821 Edvard Johan Laurell 1821–1835 Jonas Fredrik Berg 1835–1844 Henrik Vilhelm Hellström 1844–1861 Frans Fredrik Fagrén 1862–1870 Erik Johan Liljestrand, virka lakkautettiin 1870 Arkisto Fagervikin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1755 ja historiakirjat vuodesta 1728. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1891. Kansallisarkisto on digitoinut Fagervikin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lappajärven kappeliksi 1758–1760, jolloin sovittiin seurakunnan oman kappalaisen palkkaamisesta ja suostumus palkasta vahvistettiin. Kirkko rakennettiin puusta rakennusmestari Antti Hakolan suunnitelmien mukaan 1759–1759. Kirkon rakennustyöt aloitettiin ilman lupaa ja virallisen luvan rakentamiselle myönsi kuningas vasta kirkon valmistumisen jälkeen 1760. Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 2.10.1865. Evijärven kunta perustettiin 1867. Evijärven seurakunta liitettiin kirkkopiirinä kuuluvaksi Kauhavan seurakuntaan 2023. Maakirjakylät Evijärvi, Haapajärvi, Inakylä, Jokela, Kerttua (Kertunkylä), Kirkonkylä, Kivijärvi, Lahdenkylä, Sydänmaa, Särkijärvi Naapuriseurakunnat Alaveteli , Kortesjärvi , Kruunupyy , Lappajärvi , Purmo , Teerijärvi , Ähtävä Papisto Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 24.4.1756 sekä 4.2.1759 ja suostumus vahvistettiin 4.12.1760. Kappalainen vapautettiin 15.4.1810 velvollisuudesta maksaa pitäjänapulaisen kappoja, jotka kappeliseurakunnan asukkaat olivat sitoutuneet suorittamaan piispankäräjillä 3.1.1760. Heinämaksuista maanjako-oikeuden päätös 22.8.1801. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 26.11.1853. Kirkkoherrat 1877–1908 Karl Alfred Calamnius 1911–1915 Kaarle Aapeli Silén 1917–1921 Rurik Calamnius 1922–1934 Kaarlo Henrik Airas 1935–1946 Antti Fabian Oja Kappalaiset 1763–1775 Johan Kuhlberg 1776–1783 Elias Alcenius 1783–1804 Mikael Forslin 1805–1809 Gabriel Bergenström 1812–1816 Jakob Castrén 1818–1845 Marcus Fagerdahl 1850–1863 Gustaf Erik Forsman 1864–1872 Gustaf Adolf Cajanus Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1804–1807 Jakob Ekberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1809–1812 Gabriel Sarlin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1814–1816 Nils Peter Cajaner , kappalaisen apulainen 1816–1817 Daniel Uhlbom , armovuodensaarnaaja 1826 Karl Kristian Lindfors , kappalaisen apulainen 1834–1847 Gustaf Erik Forsman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1816–1817 Daniel Uhlbom 1847–1850 Berndt Ferdinand Cajanus , vt. kappalainen 1863–1864 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1872–1875 Gustaf Vilhelm Vigelius , vt. kappalainen 1875 Johan Oskar Bergroth , vt. kappalainen 1875–1877 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1898–1902 Johan Ludvig Vikman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1903 Lappajärven papisto hoitanut kirkkoherran virkaa 1903–1904 Johan Väinö Gustaf Lönnmark 1904 Niilo Viitala , vt. kirkkoherra 1904–1905 Antti Fabian Oja , vt. kirkkoherra 1905 Juho Oskari Vaismaa , vt. kirkkoherra 1905 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1905–1907 Frans Adolf Rudanko , vt. kirkkoherra 1907–1908 Kaarlo Veikko Tamminen, vt. kirkkoherra 1908 Osmo Aimo Salminen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Akseli Gabriel Pajula, vt. kirkkoherra 1909– Albin Hukkanen , vt. kirkkoherra Arkisto Evijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1759 ja historiakirjat vuodesta 1760. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1759–1931. Kansallisarkisto on digitoinut Evijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1899, jolloin Nilsiän emäseurakunta päätettiin jakaa kolmeksi seurakunnaksi ja papiston palkkausjärjestelyt vahvistettiin perustettuihin seurakuntiin. Kirkko rakennettiin harmaasta graniitista arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan 1904. Seurakuntaan kuulunut Juankosken tehdasseurakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1923. Muuruveden kunta perustettiin 1908 ja liitettiin vuonna 1971 Juankosken kuntaan, johon oli aiemmin liitetty jo osia kunnasta 1922 ja 1923. Muut nimet Muuruevesi Maakirjakylät Akonpohja, Akonvesi, Hakkarala, Kotasalmi, Kuopion-Pelonniemi, Lohilahti, Murtolahti, Muuruvesi, Niinimäki, Pelonniemi, Pieksä, Riistavesi, Rissala, Ryönä, Sydänmaa, Vehkasaari, Vuotjärvi, Västinniemi Naapuriseurakunnat Juankoski , Kaavi , Nilsiä , Siilinjärvi , Säyneinen , Tuusniemi , Riistavesi Papisto Kirkkoherrat 1908–1917 Frans Petter Wuornos 1920–1922 Kustaa Adolf Wuorela 1923–1926 Toivo Aleksander Brummer 1928–1953 Sulo Armas Rantanen Ylimääräiset papit 1907–1908 Nilsiän papisto vt. kirkkoherra 1917–1920 Hannes Hyvärinen 1922–1923 Johannes Cantell 1923–1924 Yrjö Häyrynen 1926 Aarne Alikoski 1926–1927 Veikko Tenlen 1927–1928 Aimo Kallio 1927–1928 S. A. Rantanen Arkisto Muuruveden seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1908. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Muuruveden seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kiskon emäseurakunnan kappeliksi 1678. Seurakunnan ensimmäisen kirkon rakennutti Jusalan tilan tytär Ursula 1630-luvulla Laidikkeen kylään, jonka mukaan seurakuntaa kutsuttiin alkuaan Laidikkeen kappeliksi. Uusi kirkko rakennettiin Suomusjärven kylään 1698. Erotettiin Kiskosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 15.11.1898. Ero toteutui 1903 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1904. Suomusjärven kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Muut nimet Laidikka, Laidike Maakirjakylät Ahtiala, Arpalahti, Hinttala, Häntelä, Härmälänböle, Kettula, Kitula, Koorla, Lahnajärvi, Laidike, Laperla, Lehtiniittu, Lemula, Rautsuo, Sallittu, Salmi, Suomusjärvi, Taipale, Vareksenböle Naapuriseurakunnat Karjalohja, Kiikala, Kisko, Nummi, Sammatti Papisto Kirkkoherrat 1904–1921 Erik Edvard Bengs 1923–1933 Johan Henrik Pulkki 1936–1951 Sigurd Armas Johannes Jalo Kappalaiset 1635–1679 Bertil 1679–1701 Nicolaus Kotterus 1703–1740 Eerik Orenius 1740–1783 Johan Urnovius 1783–1800 Johan Danbom 1801–1806 Gabriel Fagerlund 1807–1818 Tomas Ilenius 1819–1820 Johan Strandell 1822–1828 Fredrik Lundberg 1829–1833 Fredrik Johan Leidenius 1834–1877 Gabriel Vilhelm Leidenius 1880–1891 Johan Alfred Forsell 1898–1902 Fredrik Aleksander Vikman, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1763–1768 Johan Danbom, kappalaisen apulainen 1794–1806 Johan Erik Danbom, armovuodensaarnaaja, apupappi 1806–1807 Abraham Matenius, armovuodensaarnaaja 1828–1830 Erik Vilhelm Rangelius, armovuodensaarnaaja 1839–1840 Gabriel Nestén, kappalaisen sijainen 1840–1842 Karl Gustaf Mauritz Grönlund, kappalaisen sijainen 1842–1845 Adolf Fredrik Langel, kappalaisen sijainen 1845 Johan Eggert Åberg, kappalaisen sijainen 1845–1856 Gustaf Norrmén, kappalaisen sijainen 1856–1857 Johan Nils Henriksson, kappalaisen sijainen 1857–1858 Gustaf Oskar Aspelin, kappalaisen sijainen 1858–1868 Alexander Edvard Nygren, kappalaisen sijainen 1868–1869 Johan Peter Silcke, kappalaisen sijainen 1869–1871 Anders Alexander Hartzell, kappalaisen sijainen 1871–1872 Ludvig Alexander Vennerström, kappalaisen sijainen 1872 Edward Johan Laurell, kappalaisen sijainen 1872–1880 Johan Alfred Forsell, kappalaisen sijainen 1891–1896 Otto Vilhelm Åkerman, vt. kappalainen 1896–1898 Frans Alfred Penttinen, vt. kappalainen 1902–1903 Tancred Teuvo Renvall, vt. kappalainen 1903 Evald Erland Hemmer, vt. kirkkoherra 1903 Hjalmar Gerhard Sahlsten, vt. kirkkoherra 1903 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kirkkoherra 1903–1904 Kaarlo Nestori Parikka, vt. kirkkoherra 1918–1919 Yrjö Olavi Joutsi, vt. kirkkoherra 1919–1923 Sigurd Armas Johannes Jalo, vt. kirkkoherra Arkisto Suomusjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1748 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Suomusjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Äyräpään myöhemmän kihlakunnan alue luovutettiin Ruotsille kuuluvaksi Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Seurakunta mainitaan regaalisena eli kuninkaallisena seurakuntana Äyräpään nimellä 1352, jolloin siihen kuului Muolaa, Kivennapa ja Uusikirkko. Kaksi viimeksi mainittua olivat erotettuina itsenäiseksi kirkkoherrakunniksi ainakin jo 1445. Muolaan seurakunta sai vanhan nimensä kirkkonsa, Pyhäristin, mukaan. Seurakunta asetettiin Viipurin emäseurakunnan anneksaksi 1403. Seurakunta oli Viipurin kymnaasin toisen teologian lehtorin prebendana 1669–1679. Vuonna 1735 rakennettu kirkko paloi ja uusi rakennettiin 1745. Tämä kirkko tuomittiin kelpaamattomaksi 1822 ja uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi. Uusi kirkko rakennettiin harmaasta kivestä ja tiilestä ja se vihittiin käyttöön adventtisunnuntaina 1852. Muolaan kunta perustettiin 1870 ja kuntaan liitettiin Kyyrölän kunta 1934. Seurakuntaan kuuluneista Valkjärvi mainitaan kappelina 1648 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1738. Heinjoki perustettiin kappeliksi 1728 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1868. Seurakunnasta liitettiin kyliä perustettuun Äyräpään kirkkoherrakuntaan 1925. Seurakuntaan kuuluivat Pölläkkälän ja Perkjärven rukoushuonekunnat vielä 1900-luvun alussa. Muolaan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Muolaan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Muolaan asukkaat sijoitettiin Somerniemelle, Somerolle, Jokioisiin, Ypäjälle, Humppilaan, Valkeakoskelle, Sääksmäelle, Urjalaan, Koijärvelle, Forssaan, Akaaseen, Kylmäkoskelle ja Hämeenlinnan maalaiskuntaan. Muut nimet Mola, Pyhäristi, Helgekors, Muolajärvi, Mohla, Äyräpää Maakirjakylät Alakuusa, Hanttula, Harvola, Hattula, Heikkilä, Heinola, Himala, Hotakka, Ilola, Jaarila, Jääskelä, Kallainen, Kangaspelto, Kannila, Karhula, Kirkkoranta, Koirala, Kuusanoinala (Oinala), Kurkela, Kyyrölä, Lattula, Lavola, Lehtokylä, Leipäsuo, Leirilä, Muola, Myhkyrilä, Norkkola, Oinala (Pällilän), Ojala, Oravala, Orola, Paakeli (Paakkila), Peikola, Peippola, Perkjärvi, Pihkala, Punnus (Punnusniemi), Pyykkölä, Pällilä, Retukylä, Saavola, Sakkalila, Selola, Soittola, Sormula, Taaperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Yläkuusa Naapuriseurakunnat Antrea , Heinjoki , Kanneljärvi , Kivennapa , Kuolemajärvi , Uusikirkko , Valkjärvi , Vuoksela , Äyräpää Papisto Seurakuntaan asetettiin 1640-luvulla kaksi kappalaista, joista toinen oli Valkjärveä varten. Ojalan vanhan kappalaisen virkatalossa oli lisäksi vuonna 1681 1/12 veromaata Passilassa. Kappalaiset viljelivät kauan lahjoitusmaan tilaa rekisterinumerolla 2 Jauholassa, suuruudeltaan 1/6 manttaalia, kunnes tila päätettiin lunastaa kappalaisen virkatalon aputilaksi kirkonkokouksessa 22.8.1875. Aputilan haltijan oli maksettava ulosteot siihen saakka kunnes isojako oli päättynyt. Tämän jälkeen seurakunta maksoi lunastuksen ja kuoletussumman ja tila yhdistettiin kappalaisen virkatalon kanssa. Seurakunta oli velvollinen rakentamaan sekä kirkkoherran että kappalaisen virkatalon, kuten muissakin Viipurin läänin seurakunnissa. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.9.1766 ja vahvistus 25.9.1769. Uusi suostumus palkkauksesta vahvistettiin 22.6.1843. Ortodoksien ostamista tiloista menevistä papinpalkan vastikkeista Keisarillisen senaatin päätökset 8.11.1834, 26.3.1859, 21.3.1861, 15.2.1871 ja 27.4.1871. Vastaavasti ortodoksiselle papille maksettavista vastikkeista Keisarillisen senaatin päätös 27.4.1871. Kirkkoherrat 1445 Henricus Makerland 1545–1564 Henricus Nicolai 1562–1573 Mårten Henrici 1583–1591 Henricus Johannis Karhu 1593–1608 Mårten Henrici 1610–1612 Paulus Johannis 1612–1618 Andreas Thomas Ventzelius 1622–1658 Gregorius Henrici Karhu 1659–1661 Ericus Mathiae 1661–1662 Ericus Gregorii 1662–1669 Andreas Johannis Forsman 1669–1679 Arvid Forstadius 1681–1724 Aron Roselius 1724–1742 Anders Johan Cajander 1743–1770 Mårten Platzman 1772–1792 Johan Petri Stråhlman 1793–1801 Mikael Wirenius 1802–1815 Alexander Sundland 1819–1820 Jacob Alexander Stråhlman 1822–1834 Johan Wilhelm Stråhlman 1836–1846 Fredrik Johan Stråhlman 1850–1858 Nils Wilhelm Åberg 1862–1871 Johan Matias Hackzell 1873–1891 Johan Albert Tengén 1894 Gustaf Oskar Schöneman 1897–1908 Jonatan Ingman 1910–1918 Bruno Aloys Piispanen 1920–1937 Arthur Henrik Saarnio 1938–1949 Toivo Rapeli Kappalaiset 1445 Thord 1593–1601 Axel Henrici 1607–1608 Andreas Thomae Venzelius 1614–1622 Gregorius Henrici Karhu 1628–1635 Frans Gregorii Karhu 1630–1645 Andreas Mathiae Kolkki 1648–1663 Claudius Samuelis Molander 1665–1675 Gregorius Jacobi 1677–1682 Johannes Thoranius 1682–1694 Peter Fabritius 1697–1702 Johan Rohianus 1702 Henrik Paulinus 1702–1724 Anders Cajander 1730–1734 Jonas Urenius 1737–1740 Nils Wessman 1740–1743 Johan Hoffrén 1745–1759 Henrik Johan Cajander 1760–1778 Karl Anders Neiglick 1780–1802 Alexander Sundblad 1803–1806 Gustaf Adolf Hornborg 1822–1823 Karl Alexander Sundblad 1824–1842 Anders Renvall 1845–1849 Henrik Axel Berner 1850–1857 Daniel Kristian Hirn 1858–1872 Odert Teodor Illberg 1873–1885 Felix Fritjof Relander 1885–1902 August Hämäläinen 1903–1910 Matti Eliel Castrén 1912–1924 Onni 0skar Hämäläinen 1925–1927 Bruuno Kunnala 1928–1929 Hannes Mikael Lahti 1929–1935 Lauri Kustaa Antti Halttunen 1934–1943 Immo Immanuel Aatolainen Ylimääräiset papit 1721 A. Porthan, virallisena apulaisena 1741–1742 Christoffer Cajander , kirkkoherran apulainen 1770–1780 Alexander Sundbladh , kirkkoherran armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen 1779 Aron Limatius , apulaispappi 1779 Johan Adolf Europaeus , kirkkoherran apulainen 1780–1783 Claes Fegman , kirkkoherran apulainen 1786 Jakob Johan Wirzenius , vt. kirkkoherra 1787–1791 Lars Deutschman , kirkkoherran apulainen 1792 Fredrik Spenner , kirkkoherran apulainen 1792–1793 Henrik Lillfors , kirkkoherran apulainen 1795–1797 Henrik Johan Welén , kirkkoherran apulainen 1798 Lojander, kirkkoherran apulainen 1798–1802 Gustaf Adolf Hornberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1803–1805 Adolf Fredrik Logren , kirkkoherran apulainen 1805–1823 Karl Alexander Sundblad , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1816–1817 George Alexander Örn , vt. kappalainen 1818–1820 Peter David Starck , vt. kappalainen 1820–1822 Gustaf Adolf Brunou , sijaiskappalainen 1823–1824 Johan Reinhold Vinter , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1831–1833 Fredrik Ferdinand Fröberg , kirkkoherran apulainen 1833–1836 Johan Henrik Ekelund , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1838–1841 Karl Johan Antell , kirkkoherran apulainen 1841–1845 David Eklund , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1842–1844 Niklas Emanuel Tengén , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Magnus Ingman , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Klas Veisell , kirkkoherran apulainen 1846 Fredrik Vilhelm Brander , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Henrik Renqvist , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1847–1850 Anders Johan Silvander , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1849–1850 Georg Krogius , välisaarnaaja 1854–1855 Alexander Vilhelm Mansner , kirkkoherran apulainen 1855 Bernhard Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1857–1858 August Magnus Tolpo , välisaarnaaja 1858–1862 Gustaf Amanuel Bjöhrn , sijaiskirkkoherra 1873 Frans Ludvig Bengelsdorff , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1891–1897 Johannes Hukkanen , vt. kirkkoherra 1902–1903 Bror Emil Fagerlund , vt. kappalainen 1907–1909 Pietari Joonas Immanuel Kurvinen, kirkkoherran virallinen apulainen, vs. kirkkoherra 1909 Väinö Oskar Gustafsson, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra 1909 Eemil Hackman, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra 1909–1910 Arvo Edvard Salomaa, armovuodensaarnaaja, vs. kirkkoherra Arkisto Muolaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1608–1949. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Muolaan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Jääsken pitäjään kuuluneeseen Ala-Vuoksen seutuun anottiin rakennettavaksi oma kirkko, jota varten mainitaan vedetyn tukkeja Hatulankylän Lusikkasaareen 1688. Anomukseen ei kuitenkaan suostuttu. Vuoden 1722 rajakäynnin jälkeen lohkaistiin Jääsken eli Pietarin kirkon pitäjästä eteläpuolisko, noin 150 tilaa, Venäjälle kuuluvaksi. Pyhä hallitseva synodi Pietarissa suostui anomukseen kirkon rakentamisesta 21.10.1724. Kirkko rakennettiin Hatulan kylään 1725 ja se vihittiin käyttöön 13.2.1726. Se nimettiin Pyhän Andrean kirkoksi Jääsken emäseurakunnan Pyhän Pietarin veljen mukaan. Kirkko mainitaan rappeutuneena 1767. Koska matka useasta kylästä oli lyhyempi Kirvun ja Jääsken kirkoille kuin seurakunnan omalle kirkolle, annettiin konsistoriaalitarkastuksessa 9.3.1768 lupa, että edellä mainittujen pitäjien papisto saisi olla näille kyläläisille avuksi taksan mukaan. Nämä oikeudet poistettiin, kun Kirvu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858, ja kylät liitettiin Kirvun ja Jääsken pitäjiin. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi keisarillisella käskykirjeellä 6.10.1838 ja anneluonto lakkautettiin 10.1.1865. Anomukseen rukoushuoneen rakentamisesta Koskiselän kylään antoi keisari kieltävän päätöksen 7.2.1868. Seurakunnan osista muodostettiin Vuoksenrannan itsenäinen kirkkoherrakunta 1913. Antrean kunta perustettiin 1869. Antrean kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Antrean seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Antrean asukkaat sijoitettiin Riihimäelle, Hausjärvelle, Vanajalle, Lopelle ja Janakkalaan. Muut nimet S:t Andreae Maakirjakylät Antreala, Hannila, Hatula, Henttola, Häklilä, Hännikkälänniemi, Iivola, Ikävalko, Ilmatoivola, Jaakonsaari, Kaltovedenmaa, Kaukola, Kavantjärvi, Kekinniemi, Kilpiälä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari, Kuukauppi, Liikola, Mansikkala, Meskala, Mälkiälä, Noskua, Olkinuora, Ollikkala, Paakkarila (Paukkarila), Partala, Patalahti, Pullila, Pöystilä, Rahikkala, Rantapaajala (Paajala), Räikkölä, Saviniemi, Seitsola, Sokkala, Sokuranmaa, Syvälahti, Talikkala, Taurukoljola, Variksela, Vihiniemi Naapuriseurakunnat Heinjoki , Ihantala , Jääski , Kirvu , Muolaa , Nuijamaa , Viipurin maaseurakunta , Vuoksenranta Papisto Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 13.10.1766 ja se vahvistettiin 25.9.1769. Uudet suostumukset vahvistettiin 5.6.1847 ja 15.10.1868. Papinpaikkojen avonaiseksi julistamisesta Keisarillisen senaatin päätös 26.11.1866. Osa kirkon vanhaa kalustoa annettiin tuomiokapitulin luvalla Viipurin museolle 1895. Kirkkoherrat 1726–1745 Samuel Alopaeus, nimitettiin virkaan 1724 1746–1757 Johan Schwindt 1757–1763 Johan Lindström 1764–1780 Johan Laurenius 1780–1791 Lars Schwindt 1794–1803 David Starck 1804–1836 Fredrik Emanuel Strandman 1838–1846 August Lorenz Vendell 1846–1863 Gustaf Adolf Cajander 1863–1867 Kristian Emanuel Calonius 1867–1878 Henrik Konstantin Corander 1881–1882 Anders Gustaf Hahl 1886–1900 Karl Robert Malmström 1902–1917 Petter Alfred Eriksson 1918 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra 1919–1931 Frans Edvard Salokas 1932–1943 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa 1944–1948 Bruuno Kunnala 1949 Viljo–Kustaa Kuuliala, vt. kirkkoherra Kappalaiset 1732–1739 Peter Urenius 1739–1759 Kristofer Hoppius 1760–1780 Lars Schwindt 1781–1813 Anders Saelan 1815–1833 Daniel Saelan 1835–1858 Johan Reinhold Winter 1861–1879 David Toikka 1883–1905 Karl Johan Gyllenbögel 1908–1912 Daniel Klami 1913 Frans Arvi Wasama , vt. kappalainen 1914–1921 Wilhelm Ferdinand Korvenheimo 1922–1924 Tuure Valdemar Toivio 1925–1931 Vihtori Heinikainen 1932–1933 Armas Veikko Österberg 1934 Jalmar Ignatius Aarnio 1935–1949 Veikko Leonard Kari Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1742–1743 H. J. Moberg , kirkkoherran apulainen 1743–1745 S. H. Passelberg 1745–1746 J. Schwindt , kirkkoherran sijainen 1757–1760 L. Schwindt , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1760–1762 J. A. Krook , kirkkoherran apulainen 1764 E. Gummeer , virallinen apulainen 1772–1774 F. G. Palmaeus , kirkkoherran apulainen 1778–1781 H. G. (H. W.) Wolter , virallinen apulainen 1788–1794 G. C. Schwindt , kirkkoherran apulainen, armonvuoden saarnaaja 1795–1799 F. E. Strandman , kirkkoherran apulainen 1799–1801 Joël Stubbe, kirkkoherran apulainen 1803 Johan Wirén , kirkkoherran apulainen 1803–1804 Daniel Saelan , kirkkoherran apulainen 1806–1813 Daniel Saelan , kirkkoherran apulainen 1815 Daniel Saelan , kirkkoherran apulainen 1831–1838 Alexander Benedikt Zilliacus , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja 1858–1860 Gustaf Bäckström , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja 1860–1861 Albert Boman , armovuoden saarnaaja, kappalaisen sijainen 1883–1884 Otto Magnus Hahl , virka- ja armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen 1884–1886 Otto Vilhelm Olander , armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen Ylimääräiset papit 1803–1804 Fredrik Emanuel Strandman , kirkkoherran sijainen 1825–1827 David Alexander Metén , kirkkoherran apulainen 1827–1830 Ulrik Vilhelm Charenius , kirkkoherran apulainen 1838 Berndt Magnus Zilliacus , välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen 1870–1872 Frans Ludvig Bengelsdorff , kirkkoherran apulainen ja sijainen 1872–1875 Karl Vilhelm Silfvenius , kirkkoherran sijainen 1874–1877 Karl Fredrik Toikka , kappalaisen apulainen 1875–1877 William Veckman , kirkkoherran sijainen 1877–1883 Karl Fredrik Toikka , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1879–1880 Johan Emil Lindegren , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1887–1888 Vilhelm Mårtensson , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1889 Gustaf Alfred Tanner , kirkkoherran apulainen 1889–1891 Paavo Pitkänen , kirkkoherran apulainen 1891–1892 Anders Hälvä , kirkkoherran apulainen 1892 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1892 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen 1892–1894 Otto Magnus Hahl , kirkkoherran apulainen 1892–1893 Erland Villehad Gyllenbögel , kirkkoherran apulainen 1894–1895 Taavi Inkeroinen , kirkkoherran apulainen 1895–1898 Vilhelm Ferdinand Fagerlund , kirkkoherran apulainen 1898–1899 Frans Hjalmar Prins , kirkkoherran apulainen 1899–1900 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1900–1901 Bror Eemeli Fagerlund , vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen 1901 Paavo Pakkanen , vt. kirkkoherra 1901–1902 Niilo Vitikainen , vt. kirkkoherra 1901–1904 Erland Villehad Gyllenbögel , kappalaisen apulainen 1904 Johan Teodor Bäckman , kappalaisen apulainen 1905–1907 Paavo Iikka Paunu , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1908 Anshelm Pärnänen, kappalaisen apulainen, virallinen armovuodensaarnaaja Arkisto Antrean seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1724–1900-luku. Kirjallisuudessa esiintynyt tieto, että seurakunnan kirkonkirjat alkaisivat vuodesta 1747, on virheellinen. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Antrean seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan kuuluneen Sakkolan pogostaan 1500. Pyhäjärven pitäjän alueella olleita tiloja kuului mainittuna vuonna Käkisalmen Nikolskoin, Valamon ja Konevitsan lustareille, ja aiemmin sen kyliä oli kuulunut Tverin läheisyydessä sijainneelle Beshitzin luostarille. Konevitsan luostarin perusti Novgorodista kotoisin ollut Athos-luostarin munkki, joka rakennutti kirkon Pyhän Neitsyen synnyttämisen nimikoksi 1398. Ruotsalaiset hävittivät luostarin 1577 ja se oli autiona vuoteen 1595. Munkit pakenivat toisen kerran 1610, jonka jälkeen luostari oli autio ja saarta viljelivät suomalaiset talonpojat. Luostari annettiin lahjoituksena provianttimestari E. Michelssonille. Luostari sai takaisin oikeutensa 1716, mutta asetettiin Novgorodin Drevennitskoin luostarin alaiseksi 30.4.1718. Luostarille lahjoitettiin kaksi kalastuspaikkaa Räisälästä 1797 ja 6 3/8 atran maa Sakkolan Ruunuvallasta 18.2.1797. Stolbovan rauhan jälkeen Pyhäjärven luterilaiset käyttivät osaksi Käkisalmen ja osaksi Sakkolan tuolloin Kiviniemellä sijainnutta kirkkoa. Pyhäjärvi mainitaan nimismiehen pitäjänä 1606, mutta sen alue kuului Sakkolaan vielä 1614. Luterilaisella seurakunnalla oli oma kirkkoherra 1632–1642, mutta seurakunta asetettiin Käkisalmen anneksiksi 1642, ja näillä seurakunnilla oli yhteinen kirkkoherra siihen saakka, kunnes silloinen kirkkoherra jätti Käkisalmen hoidon toiselle 1735. Pyhän Mikaelin nimikkokirkko rakennettiin 1764 ja vihittiin käyttöön 4.12.1765. Pyhäjärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Pyhäjärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Pyhäjärven asukkaat sijoitettiin Karkkuun, Hämeenkyröön, Tyrväälle, Keikyälle, Kiikkaa, Huittisiin, Mouhijärvelle, Jämijärvelle, Ikaalisiin, Suodenniemelle, Suoniemelle, Nokialle, Kauvatsalle, Kiikoisiin ja Lavialle. Kylät Alakylä, Enkkua, Haapaniemi, Hassinmäki, Ivaskansaari, Jaama, Kahvenitsa, Kalamaja, Kelja, Kiimajärvi, Kivipaarina, Konnitsa, Korkkala, Kostermaa, Kunnianniemi, Lahnavalkama, Larjava, Lohijoki, Matiskala, Miisua, Motrua, Musakanlahti, Noitermaa, Orola, Pattoinen, Pölhölä, Porsaanmäki, Puikkoinen, Pyhäkylä, Rahkajärvi, Rantakylä, Riiska, Rotjanlahti, Ryhmäkylä, Saapru, Salitsanranta, Sortanlahti, Suhapaarina, Tiitua, Tolsterniemi, Valkeamäki, Vernitsa, Yläjärvi Naapuriseurakunnat Käkisalmi , Räisälä , Sakkola Papisto Käkisalmen ja Pyhäjärven yhteisen kirkkoherran virkataloon, 2 atran maata Orolan Syrjäpyhässä jo 1654, lisättiin yksi atra kihlakunnanoikeuden päätöksellä 22.10.1684. Myöhempi virkata lohkaistiin 1838. Kappalaisen virkataloksi annettiin kenraalikuvernööri Jöran Sperlingin kirjeellä 5.3.1685 yksi atran maa Gaddilan kylästä. Myöhemmin kappalaisen virkatalon pinta-ala oli vuoden 1838 jaon mkaan 667 tynnyrinalaa. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 5.10.1758, jonka laamanninoikeus vahvisti 18.2.1773 ja oikeuskollegio 12.9.1773. Suostumus papiston palkasta tehtiin 11.8.1850 ja vahvistettiin 15.3.1851. Koulumestarin palkasta oikeuskollegion päätös 15.1.1781. Uudessa palkkausjärjestyksessä 5.4.1895 säädettiin, että maksuperustuksena tilallisten jyvämaksuun oli ne manttaalit, jotka pantiin tiloille uudessa verolaskussa. Kirkkoherrat 1642–1653 Laurentius Sigfridi Biur 1653–1688 Henric Boisman 1689–1710 Johannes Serlachius , pakeni Ruotsiin 1710–1720 Johannes Ursinus 1721–1735 Andreas Strandman 1735–1751 Andreas Strandman 1751–1783 Andreas Strandman nuorempi 1785–1829 Henrik Vilhelm Wolter 1831–1833 Karl Johan Brusin 1837–1886 Johan Magnus Zitting 1888–1897 Kristian Emanuel Calonius 1899–1907 Julius Selim Toikka 1910–1929 Johan Emil Lindegren , nimitettiin virkaan 1908 Kappalaiset 1644–1662 Johannes Erici 1662–1684 Jacobus Jaerpenius 1693–1710 Johannes Ursinus –1710 Jacobus Jaerpenius, nuorempi 1718–1722 Samuel Wastin 1733–1739 Carl Ursinus 1739–1743 Martin Platzman 1743–1752 Petrus Ursinus 1752–1761 Petrus Miltopaeus 1763–1779 Johannes Stråhlman 1781–1794 Jacob Lilius 1794–1839 Gabriel Kristian Schwindt 1840–1872 Peter Johan Relander 1875–1881 Anders Vinter 1882–1901 Karl Vilhelm Brummer 1904–1919 Oskar Herman Vuorivirta e Bergström 1919–1926 Karl Adolf Wikman Ylimääräiset papit 1804–1805 Johan Henrik von Zweygberg , kirkkoherran apulainen 1807–1815 Karl Teodor Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1815–1822 Karl Gustaf Ferrin , kirkkoherran apulainen 1822–1825 Henrik August Schwindt , kappalaisen apulainen 1824–1832 Kristian Anders Hackzell , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1830 Alexander Magnus Oleander , sijaiskirkkoherra 1830 Bengt Simming , sijaiskirkkoherra 1832–1833 Herman Olivier Roschier , kirkkoherran apulainen 1833 Samuel Henrik Nordström , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Karl Alfred Nysten , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1834–1837 Klas Kristian Albert Tötterman , sijaiskirkkoherra 1834–1835 Karl Magnus Alopæus , kappalaisen apulainen 1835–1849 Paul Teodor Schwindt , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1845–1847 Malakias Faler , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Zakarias Lille , kirkkoherran apulainen 1848–1853 Anders Vinter , kirkkoherran apulainen 1853–1858 Alfred Sillfors , kirkkoherran apulainen 1858 August Gabriel Isak Meron , kirkkoherran apulainen 1858–1861 Aloys Jeremias Piispanen , kirkkoherran apulainen 1861–1865 Alexander Joakim Kuldan , kirkkoherran apulainen 1865 Adolf Sonné , kirkkoherran apulainen 1865–1866 David Gustaf Mölsä , kirkkoherran apulainen 1866–1871 Otto Gustaf Blomgren , sijaiskirkkoherra 1871 Kleofas Immanuel Nordlund , sijaiskirkkoherra 1871–1881 Alexander Sirén , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1874 Julius Selim Toikka , vt. kappalainen 1874–1875 Karl Johan Lind, vt. kappalainen, kehruuhuoneen saarnaaja 1881–1882 Karl Gustaf Markkula , vt. kirkkoherra 1882–1883 Johan Alexander Collan , kirkkoherran apulainen 1883 Karl Fredrik Toikka , kirkkoherran apulainen 1884 Johan Auvinen , kirkkoherran apulainen 1884–1888 Frans Henrik Snellman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1890–1891 Hugo Vinter , kirkkoherran apulainen 1892–1895 Gustaf Albin Plathan , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Konstantin Anselm Virtanen , kirkkoherran apulainen 1896–1899 Edvard Lamppu , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1903 Arvi Brynolf Rautio , vs. kappalainen armovuodensaarnaaja 1903–1904 Yrjö Juhani Hofström , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1917–1918 Frans Arvi Vasama , vt. kirkkoherra Arkisto Pyhäjärven (Viipurin lääni) seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1827 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1989. Seurakunnan kappalaisen virkatalo, jonka päärakennus vasta oli valmistunut aikaisemman tultua käyttökelvottomana puretuksi, paloi kaikkine muine rakennuksineen yöllä vasten 19.7.1885, jolloin kaikki siellä olleet asiakirjat tuhoutuivat, ja ainoastaan harmonion sanotaan pelastetun. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Pyhäjärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Sakkolan pogostaan kuuluneena kyläkuntana 1500. Kirjallisuudessa on väitetty, että piispa Laurbechius olisi antanut 1600-luvulla luvan Kiviniemen kappelikirkon muutolle Metsäpirttiin, jossa papisto neljä–viisi kertaa vuodessa toimitti jumalanpalveluksia ilman, että siellä oli hautausmaata tai vihittyä kirkkoa. Konsistoriaalitarkastuksessa 1745 annettiin kieltävä vastaus anomukseen kappelin rakentamisesta Kiviniemelle mutta Suvannonpään seudun asukkaita kehotettiin rakentamaan kappeli Metsäpirttiin, mihin anottaisiin lupaa konsistorilta. Metsäpirtin kappelikirkon katto oli hyvin rappeutunut ja uusi kirkko rakennettiin 1791. Kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen 1841. Erotettiin Sakkolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi päätöksillä 1894 ja 1902. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1904. Metsäpirtin kunta perustettiin 1894. Metsäpirtin kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Metsäpirtin seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Metsäpirtin asukkaat sijoitettiin Kodisjoelle, Mynämäelle, Vehmaalle, Yläneelle, Laitilaan, Karjalaan, Lokalahdelle ja Kalantiin. Maakirjakylät Arkuntanhua, Haapasaari, Hatakkala, Joentaka, Korholanjaama, Kosela, Koukunniemi, Lapanainen, Malaki, Martinkorhola, Metsäpirtti, Neusaari (Neusula), Paloniemi, Raaju, Saaroinen, Sunikkala, Taipale, Terenttilä, Vanhajaama, Wiisjoki Naapuriseurakunnat Rautu , Sakkola Papisto Kirkkoherrat 1904–1910 Kauno Edvard Uino Ylimääräiset papit 1903–1904 Akseli Kytö , vt. kirkkoherra Arkisto Metsäpirtin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1831, tilikirjat vuodesta 1847 ja historiakirjat vuodesta 1890. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1831–1987. Osan arkistosta sanotaan tuhoutuneen pappilan palossa kirkonkirjojen jäätyä arkistoholviin. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Metsäpirtin seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Suomen merimieslähetysseuran ylläpitämä suomalainen merimieskirkko toimi Yhdysvalloissa New Yorkin kaupungin Brooklynin kaupunginosassa 1874–1921, jonka jälkeen pääasiassa suomalaisista amerikansiirtolaisista koostunut seurakunta siirtyi Suomi-synodin alaiseksi. Suomalaiset merimiespapit jatkoivat osittain toimintaansa aina vuoteen 1931. Arkisto Suomalaisen merimieslähetysaseman seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1887. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1887–1931. Kansallisarkisto on digitoinut merimieslähetysaseman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1425. Eura mainitaan paikkakuntana ainakin jo 1420. Seurakuntaan kuuluneista Kiukainen erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja Honkilahti määrättiin siirrettäväksi kappelina kuuluvaksi Hinnerjoen kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 16.3.1897. Euran kunta perustettiin 1866. Maakirjakylät Isovahe (Nuoranto), Kauttua, Kirkonkylä, Lähteenoja, Mestilä, Naarjoki, Pappila, Sorkkinen, Soupas, Turajärvi, Vaami, Vähävahe Naapuriseurakunnat Eurajoki , Hinnerjoki , Honkilahti , Kiukainen , Köyliö , Lappi , Säkylä Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.7.1733, 25.6.1738, 11.10.1768, 2.11.1785 ja 24.11.1785. Päivätöistä kirkonkokouksen pöytäkirjassa 19.7.1773. Kappalaisen virkatalon oikeudesta käyttää Panelian kylän metsää maanjako-oikeuden pöytäkirjassa 26.11.1777 ja pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 19.1.1783. Kappalaiselle maksetuista heinämaksuista suostumuksessa 20.8.1738 ja kirkonkokouksen pöytäkirjassa 24.11.1753. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1635. Pitäjänapulaisen palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 20.1.1760. Kappalaisen virkataloksi määrättiin Teikon tila 15.11.1680. Kirkkoherrat 1539–1556 Philpus Olai 1557–1572 Johannes Jacobi Wenne 1574–1577 Mårten 1577 Laurentius Wenne 1589–1590 Matts Martini 1590–1602 Matthias Nicolai 1602– Matthias Marthini Canna 1615 Michael Johannis 1631–1632 Joachimus Melchioris 1633–1636 Marcus Amundi 1634–1639 Michael Marthini Mymmæus 1640 Sigfridus Matthiæ 1800–1802 Jakob Utter 1804–1812 Arvid Paulin 1814–1840 Johan Jakob Homén 1842–1874 Gustaf Vilhelm Homén 1875–1884 Elias Malakias Rosengren 1885–1899 Karl Viktor Vuorinen 1902– Karl Alfred Seikkula (Mittler ) Kappalaiset 1558–1588 Mathias Martini 1591 Lars Laurentii 1593–1606 Ericus Canuti 1607 Magnus Andreae 1614 Matts 1623 Anders 1634–1635 Martinus Bartholomaei 1639 Simon Nicolai Pitäjänapulaiset 1790–1814 Johan Jakob Homén 1814–1849 Johan Granqvist 1849–1877 Per Edvard Åberg 1880–1885 Karl Viktori Vuorinen 1887– Karl Evert Salokas (Silvander ), virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1800–1804 Erik Perander , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1812–1814 Peter Fogelberg , armovuoden saarnaaja, kirkkoherran virassa 1814–1826 Gustaf Nestén , kirkkoherran apulainen 1826 John Fredrik Fleege , kirkkoherran apulainen 1826–1829 Otto Pihl , kirkkoherran apulainen 1829–1830 Isak Ahlroth , kirkkoherran apulainen 1830–1842 Gustaf Vilhelm Homén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1837 Josef Grönberg , pitäjänapulaisen sijainen 1837–1838 Anders Gustaf Gonander , pitäjänapulaisen apulainen 1841 Johan Efraim Ahlgren , sijaiskirkkoherra 1843–1847 Frans Henrik Amnell , kirkkoherran apulainen 1849 Gustaf Adolf Hornborg , välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa 1856–1858 Berndt August Paldani , kirkkoherran apulainen 1872–1874 David Sirenius , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Eliel Tiodolf Lagus , armovuoden saarnaaja, kirkkoherran virassa 1875 Gustaf Edvard Sundvall , armovuoden saarnaaja kirkkoherran virassa 1877–1879 Johan Nikolai Bolin , vt. pitäjänapulainen 1877–1879 Isak Lot Roos , vt. pitäjänapulainen 1898–1901 Isak Edvard Vihervaara , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1901–1902 Johan Vihtori Leppänen , vt. kirkkoherra 1907 Pekka Räsänen , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1907–1908 Väinö Alban Suojamaa, kirkkoherran apulainen Arkisto Euran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1641 ja historiakirjat vuodesta 1684. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1507–1918. Kansallisarkisto on digitoinut Euran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)