Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1640. Koprinan Pyhän Katariinan kirkko valmistui 1786. Kirkko suljettiin 1937, jonka jälkeen se toimi suutarinverstaana aina vuoteen 1966. Seurakunnassa oli 6 226 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Hovinmäki, Hynnisen Siiverska, Hännisi, Jänikselä, Kankaanautio, Koprina, Korkka, Koussula, Letna, Lopitsa, Läsänmäki, Menkkova, Miina, Myllykylä, Petrovskoje, Pieni-Lätä, Pieni-Vopsi, Piisinä, Polssova, Porissova, Ruunala, Saapru, Saaseri, Suuri-Iisaro, Tihkovitsa, Uusi-Pokosti, Uustia, Valasniekka, Vanha Pokosti, Varpaan Siiverska (Varpaala), Viiritsa, Virkkilä, Vuiri Naapuriseurakunnat Hatsina , Liissilä , Kolppana , Kupanitsa , Spankkova , Venjoki Arkisto Koprinan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1907–1921. Kansallisarkisto on digitoinut Koprinan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Jämsän emäseurakunnan kappeliksi, kun asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa oman kirkon 14.12.1691. Sai oman kappalaisen 1703. Korpilahti mainitaan kylänä jo 1596. Seurakuntaan kuulunut Mutaisen rukoushuonekunta perustettiin jo 1701. Isonvihan aikana kirkon sisustus hävitettiin osittain. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1753–1755 mutta vihittiin käyttöön vasta 1778. Seurakuntaan kuului osia Uudenmaan, Hämeen ja Kymenkartanon lääneistä. Kappelin erottamiseksi omaksi kirkkoherrakunnakseen tehtiin anomukset 1814 ja 1829 mutta anomuksiin ei suostuttu. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1861 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1872. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Toivakan kirkkoherrakuntaan 1901–1909. Seurakuntaan kuulunut Muuramen kulmakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921 ja perustettuun seurakuntaan kuulunut Säynätsalon alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1922. Korpilahden kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 2009. Muut nimet Korpilahti, Korpilaks Maakirjakylät Alhojärvi, Aseme, Auvila, Haavisto, Hahkala, Hauvala, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kavattila, Kelhä, Kerkkola, Kiukkola, Korpilahti, Kähö, Moiskala, Muuratjärvi, Muurame, Nuoranlahti, Oittila, Pajulahti, Patala, Pietilä, Putkilahti, Raidanlahti, Riihijärvi, Ruotsula, Rutalahti, Saari, Sammallahti, Seppola, Siniävirta, Särkijoki, Säyrylä, Toivila, Weijo (Väijö), Viiala, Vitikkala, Yijälä Naapuriseurakunnat Jämsä , Koskenpää , Leivonmäki , Luhanka , Muurame , Petäjävesi , Säynätsalo , Toivakka Papisto Kirkkoherra määrättiin palkkaamaan pitäjänapulainen Korpilahdelle keisarin käskykirjeellä 13.5.1833. Kirkkoherrat 1872–1878 Karl Henrik Oskar Molander 1878–1890 Johan Sahlman , ensin vt. kirkkoherra 1891–1900 Gustaf Adolf Rydman 1902–1906 Anton Lukas Vilén 1908–1917 Petter Wilhelm Harald 1920–1935 Juhani Hannuksela Kappalaiset 1703–1711 Johan Forsander 1724–1735 Peter Johan Forsander 1736–1754 Michael Lukander 1755–1781 Elias Petersson Forsander 1788–1794 Elias Grahn 1796–1801 Johan Colliander 1803–1809 Karl Sirén 1813–1815 Henrik Tarén 1816–1826 Erik Landén 1827–1828 Gustaf Gustafsson Steen 1830–1837 Alexander Wilhelm Herkepaeus 1839–1861 Fredrik August Grahn 1865–1875 Karl Magnus Dahlström 1878–1908 Frans Fritjof Ferdinand Cavén 1915–1920 Kalle Heribert Kahiluoto 1909–1915 Karl Ernst Aarnio 1920–1949 August Riihimäki Ylimääräiset papit 1800–1803 Karl Löfgren , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja 1803–1804 Erik Johan Vestling , armovuoden saarnaaja 1806–1813 Erik Johan Vestling , armovuoden saarnaaja 1815–1817 Otto Henrik Neovius , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1818–1827 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen apulainen, virkavuoden saarnaaja 1827–1838 Erik Vilhelm Vinter , armovuoden saarnaaja, kappalaisen apulainen, papin apulainen 1829 Anders Gustaf Eklund , armovuoden saarnaaja 1830–1831 Josef Vilhelm Schalien , kirkkoherran apulainen 1837 Johan Georg Hofström , kirkkoherran apulainen 1837–1838 Alexander Asp , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Adam Virén , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Gustaf Robert Kekoni , kirkkoherran apulainen 1839–1841 Karl Hellén , kirkkoherran apulainen 1841–1845 Adam Sallmén , kirkkoherran apulainen 1849–1857 Adam Sallmén , kirkkoherran apulainen 1845–1849 Johan Jacob Rahm , kirkkoherran apulainen 1853 August Saxelin , kappalaisen apulainen 1853–1854 Albert August Lindbohm , kappalaisen apulainen 1854–1855 Karl Adolf Edvard Vinter , kappalaisen apulainen 1855 Karl Adolf Streng , kappalaisen apulainen 1855–1856 Karl Brynolf Lilius , kappalaisen apulainen 1856–1857 Karl Johan Johnsson , kappalaisen apulainen 1857–1859 Ismael Ruuth , kappalaisen apulainen 1859–1861 Georg William Relander , kirkkoherran apulainen 1859–1866 Karl Vilhelm Silfvenius , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1861–1865 Karl Fredrik Bastman , kappalaisen sijainen, virka- ja armovuoden saarnaaja 1866–1869 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1869–1871 Karl Vilén , sijaiskirkkoherra 1871–1872 Gustaf Ehrnfrid Herckman , sijaiskirkkoherra 1889–1891 Fredrik Eliel Cleve , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1900 Johan Emil Andelin , vt. kirkkoherra 1900–1901 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1901–1902 Frans Vihtori Leino , vt. kirkkohera 1903–1905 Karl Ernst Aarnio , armovuoden saarnaaja, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1908–1909 Gustaf Lennart Lilius , kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen 1913 Heikki Haapanen 1914–1916 Anti Valanne 1920 Kaarlo Sovijärvi Arkisto Korpilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1773. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1996. Seurakunnan vanhin arkisto, muun muassa historiakirjat ennen vuotta 1773, lienee uponnut Päijänteeseen veneen kaaduttua, kun arkistoa noin vuonna 1871 siirrettiin kappalaisen pappilasta järven itäpuolelta uuteen kirkkoherran pappilaan järven länsipuolelle. Kansallisarkisto on digitoinut Korpilahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Rautalammin emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1929 ja seurakunta aloitti toimintansa 1920. Tällöin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa ja ensimmäisessä kirkonkokouksessa päätettiin oman kirkon rakentamisesta. Kirkko rakennettiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan 1922–1923. Konneveden kunta perustettiin 1922. Maakirjakylät Hanhitaival, Istunmäki, Kuuslahti, Kärkkäiskylä, Mäkäräniemi, Rautalampi, Siikakoski, Särkisalo Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Konginkangas , Laukaa , Rautalampi , Sumiainen , Suonenjoki , Vesanto Arkisto Konneveden seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1920. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Viitasaaren ja Saarijärven emäseurakuntien osista rukoushuonekunnaksi, kun armollinen lupa rukoushuoneen rakentamiselle annettiin 21.1.1864. Aiemmin 24.9.1861 keisari oli antanut kieltävän päätöksen anomukseen itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamiselle Konginkankaan seudulle. Aluksi rukoushuonekuntaan kuului kaksi Viitasaaren kylää ja yksi Saarijärven kylä, kunnes sen aluetta laajennettiin keisarin käskykirjeellä 14.6.1877. Puinen kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 10.6.1866. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 25.11.1867. Kysymys seurakunnan erottamisesta nostettiin uudelleen esille 1870. Erotettiin Viitasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.4.1895 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1909. Kirkkoa uusittiin ja sisustettiin 25 000 markan kustannusarviolla arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen piirustusten mukaan 1898–1899. Konginkankaan kunta perustettiin 1895. Muut nimet Kömi Maakirjakylät Kalaniemi, Konginkangas, Pyyrinlahti Naapuriseurakunnat Konnevesi , Rautalampi , Saarijärvi , Sumiainen , Suolahti , Vesanto , Viitasaari , Äänekoski Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 4.12.1884. Kirkkoherrat 1909–1919 Oskar Hugo Berndt Kairamo (Godenhjelm) 1920–1925 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa 1926–1935 Väinö Saurio 1936–1946 Georg Erkki Normaja 1947–1953 Martti Antero Kohonen Kappalaiset 1895–1900 Herman Salomon Kuosmanen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1875–1876 Robert Ferdinand Bergh , vt. kappalainen 1879–1895 Heikki Salonen , vt. kappalainen 1900–1904 Frans Eero Silander , vt. kappalainen 1904–1907 Niilo Viitala , vt. kappalainen 1907 Kustaa Eugen Airila , vt. kappalainen 1907–1909 Uuno Adolf Sainio, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1919 Johannes Bäck, vt. kirkkoherra 1923–1925 Lauri Kuusisto, vt. kirkkoherra 1935 Martti Emil Salonen, vt. kirkkoherra 1935 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen , vt. kirkkoherra 1946–1947 Arvi Rafael Sorri, vt. kirkkoherra Arkisto Konginkankaan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1909. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Konginkankaan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodosti alkuaan Skuoritsan seurakunnan eteläisimmän osan. Skuoritsan länsipuolella sijaitsi aikanaan Tääkelin eli Spankkovan seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1640-luvulta lähtien. Kolppanan seutu kuului myöhemmin Tääkelin seurakuntaan, kunnes liitettiin Koprinaan. Vuonna 1753 Spankkova ja Kolppana erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Kolppanan Pyhien Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin Venäjän keisari Paavali I:n lahjoittamilla varoilla ja se valmistui 1802. Kirkon torni purettiin 1933 ja kirkko suljettiin 1937. Seurakunnassa oli 2 544 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Pieni-Hatsina, Himasi, Kivijärvi, Pieni Kolppana, Suuri-Kolppana, Kurema, Lätinä, Pieni-Paaritsa, Suuri-Paaritsa, Räpisi, Ala-Sakoska, Ylä-Sakoska, Salusi, Sernitsa, Uusi-Sernitsa, Vaijala, Vakkala, Vopsi Naapuriseurakunnat Hatsina , Korpina , Skuoritsa , Spankkova Arkisto Kolppanan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1771–1916. Kansallisarkisto on digitoinut Kolppanan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Muodostettiin Ylitornion emäseurakunnan Turtolan kappeliin kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi, kun Kolarin ja Sieppijärven kyliä varten määrättiin rakennettavaksi kirkko keisarillisella käskykirjeellä 5.3.1812. Kirkko rakennettiin 1819. Perustettiin Ylitornion emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 4.9.1856. Seurakunnan asukkaille annettiin oikeus kirkonkokouksessa kutsua kappalaisensa ilman vaaliehdotusta keisarillisella kirjeellä 4.9.1862. Erotettiin Ylitorniosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 14.12.1894. Seurakunnan eteläisimmissä kylissä pidettiin jonkin verran kulmasaarnoja sekä kesällä että talvella. Kolarin kunta perustettiin 1867. Muut nimet Kolare Maakirjakylät Alamuonio, Kolari (Jokijalka), Kurtakko, Sieppijärvi, Vaattojärvi Naapuriseurakunnat Kittilä , Muonio , Rovaniemi , Turtola Papisto Kappalaiset 1858–1862 Johan Peter Bäckman 1863–1870 Johan Immanuel Bergh Ylimääräiset papit 1862–1863 Johan Immanuel Bergh , välisaarnaaja 1863–1864 Frans Alexander Heikel , välisaarnaaja 1870–1874 Johan Robert Castrén , vt. kappalainen 1874–1886 Karl Rechart , vt. kappalainen 1883 Oskar Immanuel Heikel , vt. kappalainen 1886–1896 Oskar Immanuel Heikel , vt. kappalainen 1896–1897 Pekka Rudolf Heikel , vt. kappalainen 1900–1904 Pekka Rudolf Heikel , vt. kappalainen 1897–1900 Fredrik Hjalmar Heikel , vt. kappalainen 1904–1906 Juho Anton Heilala , vt. kappalainen 1906 Anders Holmström , vt. kappalainen 1906 Julius Snellman , vt. kappalainen 1907–1909 Juho Viktor Valdemar Kiviharju , vt. kappalainen 1909– Frans Jalmari Tela, vt. kappalainen Arkisto Kolarin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1856 ja historiakirjat vuodesta 1858. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1856–1921. Kansallisarkisto on digitoinut Kolarin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun Alavetelin kylän asukkaat saivat luvan rakentaa ristikiron Ollisbackan talon alueelle kuninkaan päätöksellä 14.7.1752. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan vahvistettua sopimuksen papinpalkasta 5.4.1759. Kirkko valmistui 1754, sitä laajennettiin 1817 ja se korjattiin perinpohjaisesti 1889–1890. Alaveteli erotettiin Kokkolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.5.1894. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Alavetelin kunta perustettiin 1896 ja liitettiin Kruunupyyn kuntaan 1969. Muut nimet Nedervetil Maakirjakylät Nedervetil, Norrby, Överby Naapuriseurakunnat Evijärvi , Halsua , Kaustinen , Kokkola , Kruunupyy , Kälviä , Lappajärvi , Perho , Vimpeli Papisto Sopimus papinpalkasta tehtiin 15.10.1758 ja se sai kuninkaan vahvistuksen 5.4.1759. Papinsaatavista tilanosilta kihlakunnanoikeuden päätös 20.2.1786. Kappeliseurakunta vapautettiin velvollisuudesta maksaa Kokkolan pitäjänapulaisen palkkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.7.1847. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 20.7.1854. Seurakunnan rakennuskassa koottiin aikoinaan metsänmyynnillä. Kirkkoherrat 1897–1902 Kanutus Onni Nyström 1903– Fredrik William Nejnstedt Kappalaiset 1760–1770 Anders Chydenius 1771–1782 Johan Alcenius 1783–1817 Henrik Adrian Rislachius 1820–1840 Abraham Hällström 1843–1854 Karl Fredrik Ervast 1858–1865 Isak Otto Appelberg 1865–1875 Karl Robert Sandelin 1876–1879 Vilhelm Johansson 1879–1885 Peter Anders Kallio 1885–1888 Karl Gustaf Elfving 1889–1894 Kanutus Onni Nyström Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1782–1783 Jonas Cajanus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1815–1820 Karl Henrik Rislachi , kappalaisen apulainen, sijaiskappalainen, armovuodensaarnaaja 1833–1836 Josef Fredrik Juvelius , kappalaisen apulainen 1837–1840 Anders Gustaf Östberg , kappalaisen apulainen 1840 Henrik Vilhelm Wastein , kappalaisen apulainen 1840–1841 Fredrik Vilhelm Venman , virkavuodensaarnaaja 1841 Gustaf Johansson , armovuodensaarnaaja 1842–1843 Fredrik Östring , armovuodensaarnaaja 1844–1849 Anders Abraham Favorin , kappalaisen apulainen 1853–1854 Fredrik Efraim Hällsten , kappalaisen apulainen 1854–1858 Anders Adrian Candolin , virka- ja armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1753–1760 Anders Chydenius , saarnaaja 1818–1820 Abraham Hellström , vt. kappalainen 1875 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kappalainen 1888–1889 Isak Gideon Lagus , vt. kappalainen 1895–1896 Johan Alfred Lilius , vt. kappalainen 1896 August Hjalmar Tranchant , vt. kirkkoherra 1896–1897 Johan Alfred Lilius , vt. kirkkoherra 1902 Lars Hugo Sandelin , vt. kirkkoherra Arkisto Alavetelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1752 ja historiakirjat vuodesta 1753. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1750–1889. Kansallisarkisto on digitoinut Alavetelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kokkolanlahden alue kuului alkuaan Pietarsaaren eli Pedersören emäseurakuntaan, josta se erotettiin omaksi pitäjäkseen 1467. Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1541. Seurakunnan vanha ruotsinkielinen nimi Karleby muutettiin Uudenkaarlepyyn perustamisen myötä Gamla Karlebyksi 1607. Seurakunnan alueelle perustettiin Kokkolan kaupunki 1620 ja kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1918. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Kokkolan maalaiskunnan nimi muutettiin Kaarlelaksi 1927 ja Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin 1977. Seurakuntaan kuuluneista Lohtaja perustettiin anneksiseurakunnaksi 1467 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1575. Kälviä erotettiin 1639. Yliveteli perustettiin kappeliksi ja erotettiin 1860, jolloin se sai nimen Veteli. Alaveteli perustettiin kappeliksi 1752 ja erotettiin 1894. Perho perustettiin saarnahuonekunnaksi 1780 ja siirrettiin kuulumaan Veteliin 1865. Halsua perustettiin saarnahuonekunnaksi 1826, muodostettiin kappeliksi 1856 ja siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Vetelin kirkkoherrakuntaan 1860. Kaustinen perustettiin kappeliksi 1776 ja erotettiin 1866. Muut nimet Kaarlela, Karleby landsförsamling, Kokkolan maaseurakunta Maakirjakylät Kallis (Kallinen), Kirilaks (Kirilahti), Korpilahti (Korplaks), Kaustar, Kuivakanta (Kvikant), Linnusperä, Långö, Närvilä, Palo, Rödsö, Storby (Isokylä), Såka (Sokoja), Åivo (Oivu), Vitsar, Öfverkorplaks Naapuriseurakunnat Kruunupyy , Alaveteli , Kälviä Papisto Kirkkoherran virkataloon sanotaan kuuluneen Mottis-niminen suo, josta kihlakunnanoikeuden tuomio 12.7.1852 ja kuninkaallisen Turun hovioikeuden päätös 18.4.1661. Kirkkoherran vastikejyvistä kuninkaan päätös 11.9.1734. Papiston palkasta tehtiin sopimus 10.1.1735. Kappalaisen palkasta kuninkaallisen kamarikollegion päätös 16.12.1776. Kuningas antoi 30.11.1802 epäävän vastauksen maaseurakunnan anomukseen toisen kappalaisen palkkaamiseksi kaupunkia varten. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1680-luvulta alkaen, kunnes virka lakkautettiin keisarin päätöksellä 23.10.1852. Pitäjänapulainen toimi myös pedagogina vuoteen 1805. Seurakunnan molemmat kappalaisen virat yhdistettiin keisarin käskykirjeellä 24.1.1861. Tällöin ensimmäisen kappalaisen virkatalo määrättiin vuokrattavaksi tulevaa kansakoulua varten sillä ehdolla, että jos seurakuntaan asetettaisiin tulevaisuudessa toinen kappalaisen virka, virkatalo tulisi tämän kappalaisen nautittavaksi. Papiston palkasta keisarin päätöksissä 8.6.1855 ja 7.11.1861. Kirkkoherrat ? Nicolaus Galle 1554 Karl 1563–1564 Erich 1566–1568 Håkan Laurentii 1569–1580 Olaus Nicolai 1582–1620 Carolus Erici Sursill 1622–1637 Jaakko Matthiæ Skepperus (Gammal) 1637–1654 Eerik Nicolai Galle 1655–1672 Eerik Matthiæ Falander 1673–1693 Isaacus Erici Falander 1693–1694 Andreas Petraeus 1694–1702 Jaakko Westzynthius 1703–1720 Jaakko Falander 1720–1735 Antti Kiemmer 1735–1743 Karl Gustaf Werander 1746–1766 Jakob Chydenius 1767–1769 Johan Haartman 1770–1803 Anders Chydenius 1806–1814 Fredrik Stenhagen 1817–1837 Karl Johan Nordling 1840–1854 Simon Vilhelm Appelgren 1857–1868 Abraham Vilhelm Chydenius 1872–1881 Ture Birger Vegelius 1883–1886 Johan Holmberg 1890–1894 Karl August Finelius 1896–1917 Edvard Johansson 1919–1930 Fredrik William Neunstedt 1930–1935 Paul Krokfors, vt. kirkkoherra 1935–1964 Tor Krook 1. kappalaiset –1569 Olaus Nicolai 1593–1607 Paulus Dionysii 1605–1607 Carolus Jacobi 1616–1622 Jakob Matthiæ Skepperus (Gammal) 1622–1641 Mathias Ruuth 1628–1639 Johannes Simonis Nurka 1648–1667 Mathias Johannis Grandelius 1648–1651 Jaakko Georgii Ingelmontanus 1651–1659 Josef Johannis Wasaeus 1660–1665 Juhana Matthiæ Tastenius (Tast) 1666–1673 Isak Falander 1673–1680 Erik Olai Carlenius 1680–1687 Erik Essevius 1687–1690 Kristoffer Olai Carlenius 1691–1697 Ernst Grandell 1698–1707 Olavi Wendelius 1708–1720 Erik Jacobus Falander 1708–1722 Henrik Engmark 1721–1728 Johan Röring (Roering) 1729–1739 Mathias Pazelius 1739–1751 Andreas Gadolin 1752–1762 Nils Johannis Snellman 1763–1810 Johan Snellman 1797–1810 Fredrik Juvelius 1812–1819 Jakob Aulin 1822–1828 Anders Gustaf Ekholm 1831–1857 Abraham Vilhelm Chydenius 1890–1903 Fredrik William Nejnstedt 1903–1910 Olof Werner Bengs 1910–1922 August Albinus Westerlund 1922–1934 Tor Krook 1935–1965 Paul Krokfors 2. kappalaiset 1614–1615 Nicolaus Matthiæ Ryngius (Ryngen) 1616–1622 Mathias Skepperus 1628 Henrik Merijervus (Ristrenius) 1639–1660 Martinus Michaelis Peitzius 1661–1675 Caspar Marcii Neostadius 1679–1687 Jaakko Ericii Falander 1687–1693 Daniel Grandelius 1695–1696 Andreas Johannis Hamnius 1697–1714 Jaakko Isaaci Falander 1724–1738 Henrik Röring 1738–1745 Erik Kuhlberg 1745–1758 Martin Gabrielis Peitzius 1759–1780 Mathias Pazelius 1781–1801 Fredrik Stenhagen 1803–1815 Fredrik Jurvelius 1817–1822 Johan Stenfors 1826–1850 Jonas Gabriel Taxell 1851–1890 Karl August Finelius Pitäjänapulaiset 1635–1660 Carolus Hordelius 1660–1661 Kasper Neostadius 1671–1680 Jacobus Laxenius 1681–1686 Gustavus Ulstadius 1686–1687 Daniel Grandelius 1687–1691 Ernst Grandelius 1691–1698 Olavi Wendelius 1698–1711 Kustaa Snabb 1711–1715 Gustaf Momma 1711–1722 Henrik Röring 1722–1724 Georg Tengström 1726–1735 Johan Forsman 1735–1736 Thomas Arenius 1736–1737 Henrik Röring 1737–1738 Erik Kuhlberg 1738–1752 Nils Snellman 1753–1767 Johan Tengström 1769–1779 Johan Reinholm 1779–1781 Fredrik Stenhagen 1782–1783 Jakob Simelius 1784–1791 Johan Tengström 1792–1808 Nils Johan Ahlbäck , 1809–1812 Jakob Aulin 1813–1835 Fredrik Stenhagen 1837–1842 Johan Ahlholm 1842–1846 Alexander Jakob Gummerus 1849–1851 Anders Gustaf Östberg , virka lakkautettiin 1852 Armovuodensaarnaajat ja apupapit 1735–1736 Petter Niklas Mathesius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1741–1745 Samuel Simalin , kappalaisen apulainen 1753– Lars Gallenius , kappalaisen apulainen 1754– Jakob Chydenius , kirkkoherran apulainen 1754–1755 Johan Uhlman , kappalaisen apulainen 1757–1759 Matthias Pazelius , kappalaisen apulainen 1760–1762 Johan Forsman , kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1774–1779 Fredrik Stenhagen , kappalaisen apulainen 1781–1783 Johan Tengström , kirkkoherran apulainen 1784–1787 Gabriel Borg , kirkkoherran apulainen 1788–1792 Johan Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1794–1805 Karl Johan Nordling , kirkkoherran apulainen 1813–1817 Lars Schalin 1820–1826 Johan Tamlander 1831–1842 Alexander Jakob Gummerus 1851–1856 Viktor Vilhelm Krank 1868–1871 August Vilhelm Bergman 1887–1890 Fredrik William Nejnstedt Ylimääräiset papit 1794–1805 Karl Johan Nordling , kirkkoherran apulainen 1809–1813 Fredrik Stenhagen , kirkkoherran apulainen 1817–1831 Abraham Vilhelm Chydenius , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Abraham Neuman , kappalaisen apulainen 1829–1831 Leonard Per Häggström , vt kappalainen 1829–1831 Karl Peter Arenius , pitäjänapulaisen apulainen 1830–1831 Robert Örnström , kirkkoherran apulainen 1843–1849 Anders Gustaf Östberg , kirkkoherran apulainen 1846–1858 Isak Otto Appelberg , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1848–1850 Frans August Hällberg , kirkkoherran apulainen 1853 Alfred Kihlman , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Karl Johan Ahonius , kirkkoherran apulainen 1857–1862 Jakob Schroderus , välisaarnaaja, kappalaisen sijainen 1858 Anders Abraham Favorin , vt. pitäjänapulainen 1858–1862 Fredrik Alexander Sterenius , vt. pitäjänapulainen 1881–1883 Gustaf Durchman , vt. kirkkoherra 1884–1885 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , kirkkoherran apulainen 1893 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Gustaf Gideon Castren , kirkkoherran apulainen 1895–1896 August Hjalmar Tranchant , välisaarnaaja 1899–1910 Frans Oskar Lampola , kirkkoherran apulainen 1917–1922 Karl Mikael Melmberg , vt. kirkkoherra Arkisto Kokkolan eli Kaarlelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1655 ja historiakirjat vuodesta 1654. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1875. Kansallisarkisto on digitoinut Kokkolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kokemäki mainitaan paikkakuntana 1324, jolloin se oli jo itsenäinen seurakunta ja pitäjä. Kokemäen vanha puinen Pyhän Maarian kirkko sijaitsi Kokemäenjoen pohjoispuolella. Mainitaan kanunginpitäjänä 1338 ja tavallisena kuninkaanpitäjänä 1352. Uusi kirkko rakennettiin 1786 ja sitä ryhdyttiin kutsumaan Kustaa III:n kirkoksi. Kivikirkko laajennettiin ristikirkoksi 1886. Ylistaron kylässä sijainneen hirsisen Pyhän Henrikin saarnahuoneen ympärille rakennettiin kahdeksankulmainen tiilihuone ja tämä kappeli vihittiin käyttöön 18.6.1857. Kokemäen kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977. Seurakuntaan kuulunut Köyliö perustettiin kappeliksi 1440-kuvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1587. Harjavalta mainitaan rukoushuonekuntana jo 1392, muodostettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Muut nimet Kumo Maakirjakylät Aakula, Askola, Birknäs (Pirkkinäinen), Forsby (Koskenkylä), Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivo, Hyrkölä, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantaka, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lauka, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelkola, Penttilä, Pukkala, Pumpula, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytselä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikarla, Tulkkila, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle, Ylistaro, Äimälä, Öykäri Naapuriseurakunnat Harjavalta , Huittinen , Kauvatsa , Kiukainen , Kullaa , Köyliö , Nakkila Papisto Turun piispalla oli kalastusoikeus Lammaisissa keskiajalla, josta kuningas Maunun kirje 1348. Kokemäen kirkkoherralla oli myöhemmin oikeus kalakymmenyksiin, josta kihlakunnanoikeuden päätös 22.2.1782 ja maaherran päätös 24.9.1807. Birilän kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 6.8.1877. Seurakuntalaisten rakentamisvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 6.6.1760. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1668 kunnes virka muutettiin kappalaisen viraksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 13.12.1866. Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo sijaitsi vastapäätä kirkkoa Kokemäenjoen vastaisella rannalla, josta mainitaan olleen vaikea kulkea kirkolle ja maantielle etenkin syksyisin ja keväisin. Vuonna 1844 rakennettu päärakennus oli kaksikerroksinen ja siinä oli 14 huonetta. Virkatalolla oli peltoa 29 tynnyrinalaa, niittyä hajallaan 14 eri paikassa yhteensä 82 tynnyrinalaa ja metsää 5–18 virstan päässä 410 tynnyrinalaa 15 kapanalaa. Syksyisin kylvö oli 10 tynnyriä ja sato 80 tynnyriä ja keväisin kylvö viisi tynnyriä ja sato 30 tynnyriä. Heinäsato oli 2 400 leiviskää, joilla pidettiin kuutta hevosta, 10 lehmää ja 25 lammasta. Virkatalolla oli neljä torppaa, jotka tekivät vuosittain yhteensä 28 hevospäivää ja 62 jalkapäivää sekä maksoivat 210 markkaa. Virkatalon puhdas tulo oli yhteensä 500 markkaa. Kappalaisen virkatalo sijaitsi puolentoista virstan päässä kirkosta Kokemäenjoen vastaisella rannalla. Virkatalon kylvö oli syksyisin ja keväisin kolme tai neljä tynnyriä. Virkatalossa pidettiin kahta hevosta, viittä lehmää ja 15 lammasta. Virkatalon puhdas tulo oli vain 50 markkaa. Kirkkoherran palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla  72 tynnyriä kolmannesjyviä, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina, 80 leiviskää voita, 500 markkaa karjakymmenyksiä, 500 markkaa pääsiäisrahaa, 150 markkaa maahanlaskuista, 300 markkaa pienistä saatavista sekä vapaaehtoisesti muutamia juustoja ja leipiä. Kappalaisen palkka oli 84 tynnyriä viljaa. Lukkarin palkka oli 21 tynnyriä viljaa, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina. Lukkarilla ei ollut tuolloin virkataloa. Kirkkoherrat 1550–1558 Olaus Henrici Krampasi 1559–1577 Michael Stephani 1577 Jören 1579–1599 Johannes Michaelis 1600 Johannes Clementis Mentzius 1606 Johannes Canuti 1609–1623 Matthias Sigfridi 1623 Stephanus Henrici 1623–1629 Johannes Clementis 1629–1674 Simon Bartholdi Cardiaster 1675–1687 Gustavus Pauli Boge 1689–1713 Henricus Pauli Paulinus 1722–1729 Johannnes Simonis Polviander 1730–1757 Nils Tolpo 1758–1776 Gabriel Gottleben 1778–1832 Gustaf Avellan 1834–1860 Fredrik Grönholm 1863 Isak Reinhold Eneberg 1867–1873 August Lilius 1875–1889 Henrik Johan von Pfaler 1892–1900 Gustaf Ferdinand Starck 1902–1911 Edvard Optatus Setälä Kappalaiset 1556 Gregorius 1563 Olaus Carpis 1568–1581 Nicolaus Sigfridi 1578–1579 Johannes Michaelis 1583–1587 Matthaeus Martini 1589–1592 Ericus Canuti 1593–1601 Jacobus Henrici 1600–1602 Ericus Michaelis 1605–1626 Simon Johannis 1627–1632 Josephus Matthae 1634–1639 Elias Nicolai 1642–1666 Georgius Erici Culmannus 1667–1675 Gustavus Pauli Boge 1674–1689 Simon Michaelis Polviander 1689–1722 Paulus Gustavi Boge 1884–1892 Gustaf Ferdinand Starck 1893–1899 Yrjö Alanen 1900–1908 Iisakki Virtanen 1908–1921 Matti Tienari Pitäjänapulaiset 1668–1674 Simon Marci Polviander 1675–1691 Johannes Salander 1691–1732 Simon Pauli Boge 1733–1772 Erik Stjernlund 1774–1791 Matthias Sundvall 1794–1809 Johannes Jakob Elgroth 1810–1824 Karl Johan Hjerpe 1825–1832 Matias Blomberg 1834–1843 Anders Lundén 1844–1846 Karl Fredrik Gråå 1847–1880 Adrian Elers , virka lakkautettiin 1866 Ylimääräiset papit 1608 Thomas, ehkä vt. kirkkoherra 1615 Matthias, ehkä kappalaisen apulainen 1632–1634 Canutus Johannis, kirkkoherran apulainen 1656 Jacobys Kilovius, kappalaisen apulainen 1662–1667 Gustavus Pauli Boge , kirkkoherran apulainen 1670 Paulus Johannis Boge, kappalaisen sijainen 1675 Johannes Matthiae Salander, ehkä kappalaisen apulainen 1687–1689 Paulus Gustavi Boge, kirkoherran apulainen ja sijainen 1703–1706 Johannes Simonis Polviander, kirkkoherran apulainen 1708 Mattias Georgii Riman, kirkkoherran apulainen 1729–1732 Johan Polviander, armovuodensaarnaaja 1748–1749 Johan Homeen , kirkkoherran apulainen 1754–1767 Anders Lagerbom , kirkkoherran apulainen 1760–1774 Matthias Sundvall , papiston apulainen 1774 Anders Johan Mennander , vt. pitäjän apulainen 1775–1784 Isak Nordlund , kirkkoherran apulainen 1793–1799 Mikael Birckelin , kirkkoherran apulainen 1793 Markus Tallgrén , kirkkoherran apulainen 1806–1810 Karl Johan Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1812–1817 Fredrik Grönholm , kirkkoherran apulainen 1817–1822 Johan Henrik Hjulberg , kirkkoherran apulainen 1822–1833 Gustaf Adrian Jordán , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1832–1834 Johan Henrik Keckman , sijaiskirkkoherra 1840–1843 Oskar Olof Virzenius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa 1842 Lars Uno Sjöberg , kappalaisen apulainen 1846–1847 Oskar Olof Virzenius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa 1853 Fredrik Efraim Hällsten , kirkkoherran apulainen 1853–1859 Johan Edvard Gottleben , kirkkoherran apulainen 1859–1860 Johan Adolf Lindström , kirkkoherran apulainen 1860–1863 Johan Verner Limon , sijaiskirkkoherra 1864–1866 Axel Richard Mauritz Creutlein , sijaiskirkkoherra 1873 Gideon Lilius , välisaarnaaja, kirkkoherran virassa 1873–1874 Gustaf Edvard Sundvall , välisaarnaaja kirkkoherran virassa 1879–1882 Gustaf Manner , vt. kappalainen 1882–1884 Viktor Brusila , vt. kappalainen 1884 Johan Adam Sandroos , vt. kappalainen 1887–1891 Teodor Natanael von Pfaler , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1892–1893 Karl Konstantin Aalto , vt. kappalainen 1899–1900 Alfred Richard Vellroos , vt. kappalainen 1900 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Johan Viktor Leppänen , virkavapaa saarnaaja 1901–1902 Sigfrid Selim Sigismund Sirenius , armovuodensaarnaaja Arkisto Kokemäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1790 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1629–1906. Punaiset polttivat seurakunnan pappilan sisällissodan aikana 17.4.1918, jolloin mainitaan tuhoutuneen muun muassa rippikirja vuosilta 1910–1918 sekä "Codex Kumoensis". Kansallisarkisto on digitoinut Kokemäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan kappeliksi, kun Pietarin nimikoksi myöhemmin vihitty kirkko rakennettiin kuninkaan 23.5.1691 antamalla päätöksellä. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana ja se muutettiin ristikirkoksi 1795. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi seurakunnan saatua oman kappalaisen 1781. Erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 2.2.1857. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Koivulahden kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973. Muut nimet Kvevlax, Qveflaks, Qveflax Maakirjakylät Bergby, Bertby, Haaro, Hirvipelto, Järvi, Karperö, Koskö, Koskeby, Kovik, Kuuttila, Kvevlaks, Laurola, Lålaks, Martois, Merikaaro, Mieka, Mullo, Ojaniemi, Perkiö, Pettsmo, Rekilä, Rekipelto, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Wassor, Westerhankmo, Voitby, Österhankmo Naapuriseurakunnat Mustasaari , Maksamaa , Raippaluoto , Vähäkyrö , Vöyri Papisto Palkkaussopomus saarnaajalle tehtiin 22.1.1700. Uusi suostumus palkasta vahvistettiin 4.1.1790. Päivätöistä Keisarillisen senaatin päätös 7.3.1817. Saarnaajan virkatalosta tehtiin sopimus 31.1.1712 ja 22.9.1754, joka vahvistettiin 29.6.1764. Kirkkoherrat 1858–1869 Frans Oskar Durchman 1870–1872 Karl Johan Adolf Nordman 1872–1873 Gustaf Adolf Cajanus 1877–1908 Klas Edvin Karsten 1910–1950 Evald Erland Hemmer , nimitetty 1908 Kappalaiset 1700–1706 Birger Olofsson Bratt 1707–1712 Mikael Andersson Fant 1711–1715 Matts Johansson Sonck 1722–1728 Petrus Gavelius 1730–1732 Jakob Wassorin 1732–1746 Erik Holmudd 1746–1773 Anders Aspegren 1773–1781 Gabriel Gabrielsson Arenius 1781–1800 Wilhelm Mattsson Granlund 1801–1809 Anders Karlsson Aspegren , nuorempi 1810–1837 Nils Hagman 1840–1856 Nils Ferdinand Kurtén , virka lakkautettiin 1857 Ylimääräiset papit 1722–1724 Jakob Wijkar, apupappi 1723–1730 Jakob Gavelin , apupappi 1728–1755 Jakob Widlund , apupappi 1733–1760 Erik Westring , apupappi 1743–1773 Erik Eriksson Sinius , apupappi –1784 Birger Widlund , papin apulainen, kappalaisen poika 1775–91 Kristian Salmenius , apupappi –1820 Isak Eriksson Sinius , apulainen, Vaasan pitäjänapulainen 1814–1860 Karl Fredrik Chydenius , apulainen, Vaasan pitäjänapulainen Henrik Jakobsson Hideen , pitäjänapulainen 1750–1757 Maurits Wilhelm Fontell , kappalaisen apulainen 1760–1783 Erik Andersson Hägglund , kappalaisen apulainen 1800–1801 Gabriel Georgsson Lagus, väliajansaarnaaja 1809–1810 Josef Utter , armovuodensaarnaaja 1812–1818 Gustaf Englund , kappalaisen apulainen 1818–1820 Abraham Perander , kappalaisen apulainen 1821–1823 Klas Fredrik Alán , kappalaisen apulainen 1808 Gabriel Häggblom , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1823–1840 Gabriel Häggblom , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1856–1858 Jakob Henrik Roos , välisaarnaaja 1860 Elias Malmberg , kirkkoherran apulainen 1869–1870 Alexander Fredrik Roos , välisaarnaaja 1873–1874 Bror Ehrenfried Bremer , vt. kirkkoherra 1874–1877 Henrik August Vegelius , vt. kirkkoherra 1887–1888 Yrjö Alanen , kirkkoherran apulainen 1895 Uuno Vilhelm Hagelberg , virallinen apulainen 1903 Frans Emil Lehto , vt. kirkkoherra 1903–1904 Sturle Harald Berndtson , kirkkoherran apulainen 1905 Alfred Thedor Appelberg , vt. kirkkoherra 1905 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen 1906 Juho Henrik Uoti , kirkkoherran apulaienn, vt. kirkkoherra 1906 Frans Jalmari Vesenterä, vt. kirkkoherra 1906–1908 Juho Nimrod Joutsela e Johansson 1908 Kaarlo Väinö Sivenius , vt. kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja 1908–1909 Alfred Teodor Appelberg , vt. kirkkoherra 1909–1910 Johan Väinö Kustavi Vahervuori e Lönnmark , vt. kirkkoherra 1929–1930 Runar Johannes Still 1930–1933 Birger Alexander Geber 1933–1943 Åke Lorentz Bergman 1944–1946 Erik August Forsberg 1946–1950 Nils Gustav Bagge Arkisto Koivulahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1674. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1868. Kansallisarkisto on digitoinut Koivulahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)