Perustettiin Salon emäseurakunnan kappeliksi 1671. Rantsilaan myöhemmin kuuluneen Sipolan kylän asukkaiden mainitaan rakentaneen itselleen kirkon jo 1647. Siirrettiin Siikajoen seurakunnan kappeliksi 18.3.1689. Kappelin asukkaat koettivat saada seurakuntaansa emäkirkoksi 1696 mutta siihen ei suostuttu. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana. Kolehtia kannettiin kirkkoa varten 1734. Erotettiin Siikajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 14.1.1873 ja ero toteutui 1890. Seurakuntaan kuuluva Mankilan rukoushuonekunta perustettiin 1926. Rantsilan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009. Muut nimet Frantsila Maakirjakylät Alpua, Kerälä, Launola, Luohua, Mankila, Pehkola, Pulkkila, Rantsila, Savaloja, Sipola, Vorna (Vuorna) Naapuriseurakunnat Haapavesi , Kestilä , Liminka , Paavola , Pulkkila , Temmes Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 3,57 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894. Kirkkoherrat 1890–1907 Karl Algot Hanell 1908–1921 Niilo Iisakki Simelius 1922–1924 Kustaa M. Martin 1925–1928 Matti V. Torvinen 1931–1938 Mauri Tena (Tenlén) 1938–1944 Viekko Pentikäinen 1945–1953 Vilho O. J. Lauriala Kappalaiset 1671– Johan Johannis Salonius 1687–1696 Petrus Schroderus 1698– Jacobus Johannis Forbus (Saloëns) 1722–1742 Johan Johannis Forbus 1743–1745 Anders Wirzenius 1745–1774 Johan Simelius 1775–1790 Kristfrid Ganander 1793–1807 Abraham Laurin 1812–1853 Efraim Vilhelm Snellman 1856–1866 Mikael Reinhold Montin 1870–1873 Karl August Snellman 1873–1879 Aleksander Gummerus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1763 Benjamin Ståhlberg , kappalaisen apulainen 1766–1775 Petter Fortelius , kappalaisen apulainen 1802–1807 Niklas Olof Tengman , kappalaisen apulainen 1807 Henrik Videll , virkavuodensaarnaaja 1807–1808 Isak Petterson , virka- ja armovuodensaarnaaja 1808–1812 Johan Kranck , armovuoden- ja välisaarnaaja 1826–1828 Karl Mammert Ståhle , apupappi 1828–1830 Josef Vilhelm Durchman , apupappi 1830 Karl Gustaf Åkerlund , apupappi 1831–1833 Bror Henrik Reinhold Aspelin , apupappi 1833–1837 Johan Gabriel Vilander , apupappi 1837 Otto Mauritz Hohenthal , apupappi 1851–1852 Karl Adam Ottelin , apupappi 1852 Johan Simelius , apupappi 1852–1853 Gabriel Vilhelm Melart , apupappi, virkavuodensaarnaaja 1853–1855 Nils Fellman , armovuodensaarnaaja 1855–1856 Johan Fredrik Cajan , armovuodensaarnaaja 1866–1868 Karl Henrik Elfving , vt. kappalainen 1868–1870 Karl Gustaf Renfors , vt. kappalainen 1879–1884 Fredrik Rechardt , vt. kappalainen 1880 Julius Snellman , vt. kappalainen 1883–1884 Konstantin Lyytikäinen , kappalaisen apulainen 1884–1885 Alfred Elieser Backman , vt. kappalainen 1885–1886 Konrad Ferdinand Melartin , vt. kappalainen 1886–1890 Julius Snellman , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1898 Alfred (Aali) Riihimäki , kirkkoherran apulainen 1907 Niilo Hermanni Holmström , vt. kirkkoherra 1907–1908 Frans Josef Bergh , vt. kirkkoherra 1921–1922 Karl Algot Hanell 1922–1925 Oskari Hulkkonen 1928 Lauri Elias Simojoki 1928–1929 Arvi Iisakki Simojoki 1929–1931 Einari Peura 1938 Mauno V. Aho 1938 Kaarlo Johannes Leinonen 1944 Arvo A. Turakka 1944–1945 T. H. Suominen Arkisto Rantsilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1722, vihittyjen osalta vuodesta 1731 ja kuolleiden osalta vuodesta 1725. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1942. Kansallisarkisto on digitoinut Rantsilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1554. Rantasalmen kuninkaankartano mainitaan jo 1534. Erotettiin Säämingin ja Juvan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 6.9.1578, jolloin kirkkoherralle annettiin virkataloksi Kääskiläntaipaleen kruununtila. Turun vuoden 1742 rauhassa seurakunnan 31 5/6 tilaa tuli kuulumaan Venäjän keisarikuntaan ja kolme tilaa, yhteensä 1 1/8 manttaalia, jäi kiistanalaiselle alueelle. Kirkko rakennettiin 1741 ja tämä kirkko tuomittiin kelpaamattomaksi 30.3.1821. Uuden kivisen kirkon piirustukset vahvistettiin 4.5.1824 mutta Keisarillisen senaatin toimituskunta kuitenkin myöntyi vanhan kirkon korjaamiseen 8.4.1862. Lupa kuoletuslainan ottamiseen kirkon rakentamista varten myönnettiin 19.10.1897. Seurakuntaan kuuluneista Heinävesi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1744, muodostettiin kappeliksi 1810 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1852. Kangaslampi perustettiin rukoushuonekunnaksi, muodostettiin kappeliksi 1869 ja erotettiin 1894. Rantasalmen kunta perustettiin 1866. Maakirjakylät Ahvensalmi, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Harjuranta, Hanhijärvi, Hevonlahti, Hiisimäki, Hiltula, Härkälä, Ihamaniemi, Joutsenlahti, Joutsenmäki, Kangaslampi (Pisamalahti), Kerisalo, Koivumäki, Kolkontaipale, Kuittua, Lahdenkylä (Lautakotalax), Mielojärvi, Osikonmäki, Palvalahti, Parkumäki, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Rauhamäki, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttainen, Tammenlahti, Tiemassaari, Torasalo, Tornionniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi Naapuriseurakunnat Enonkoski , Joroinen , Juva , Kangaslampi , Sulkava , Sääminki Papisto Kirkkoherran virkataloon lisättiin Pietari Karhusen tila laamanninkäräjien päätöksellä 3.2.1579. Lisäksi venäläisten ryöstöjen köyhdyttämään virkataloon lisättiin vielä Tahvanan Karhusen tila 27.1589. Heinävedellä myöhemmin sijainnut pappilan ulkopalsta oli luultavasti osa näistä maista. Kappalaisen virkatalo lohkaistiin alkuaan Katarina Gödekentytär Fincken rälssitilasta. Tila otettiin kuitenkin takaisin ja myöhemmin vuonna 1681 maaherra Carl Falckenberg antoi virkataloksi kolmen veron suuruisen tilan. Kirkkoherran velvollisuudesta palkata vakinainen apulainen Heinävedelle keisarin käskykirje 13.4.1835. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuodesta 1639 kunnes toinen virka lakkautettiin Kangaslammin kappelin perustamisen myötä keisarillisella käskykirjeellä 12.3.1869. Papiston palkasta tehtiin suostumus 9.4.1770 ja sen vahvisti kuningas 7.5.1776. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 30.6.1848 ja 28.2.1853. Kirkkoherran ortodoksien omistamilta tiloilta saamasta palkasta Keisarillisen senaatin päätös 1.12.1838. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 21.11.1810 ja Keisarillisen senaatin päätös 2.3.1882. Seurakuntaan asetettiin koulumestarin virka 1755. Kirkkoherrat 1578–1614 Laurentius Henrici 1614–1628 Thomas Haquini 1630 Lauri Heikinpoika 1632–1664 Andreas Matthiae 1664–1692 Anders Georg Georgiae Kyander 1692–1707 Jakob Sigfridinpoika Ursinus 1707–1729 Anders Henrici 1730–1740 Johan Samauelsson Norrgren (Kettunius) 1741–1743 Johan Kyander 1745–1747 Anders Gustafsson Orraeus 1750 Jakob Krook 1750–1764 Georg Helsingius 1766–1796 Samuel Paulsson Krogius 1799–1814 Johan Henrik Cygnaeus 1818–1833 Joakim Adolf Cleve 1836–1856 Isak Ahlholm 1857–1866 Johan Fredrik Bergh 1869–1882 Johan Kristian Lampén 1885–1896 Anders Gustaf Vesterlund 1897–1915 Peter Malinen 1917–1933 Pietari Harald Heickel 1935–1952 Väinö Johannes Tanskanen 1. Kappalaiset 1588–1614 Thomas Haquini 1629–1632 Anders Mathie 1635–1658 Mikael Laurinpoika 1662–1671 Arvid Henrikinpoika Monnius 1673–1691 Israel Sakarinpoika Willander 1691–1693 Aaron Andersson Kyander 1693–1704 Jakob Hallitius 1705–1713 Henrik Winter 1722–1727 Ambrosius Gerlander 1728–1734 Jakob Ursinus 1734–1748 Johan Pontanus 1760–1770 Mikael Orraeus 1775–1826 Jakob Pontan 1828–1839 Johan Adolf Gröhn 1840–1878 Erik Johan Roschier 1879–1887 Elias Paajanen 1888–1902 August Noponen 1903–1909 Kaarlo Fredrik Rantanen 1908–1913 Heikki Rautajärvi 1914–1921 Väinö Johannes Tanskanen 1921–1926 Johannes Valkama 1926–1932 Lauri Henrik Taskinen 1933–1934 Elias August Sylvester Heliövuori (Miettinen) 2. kappalaiset 1639–1658 Arvid Henrikinpoika Monnius 1663–1667 Anders Arvidinpoika Monnius (Sculptorius) 1671 Johan Martinpoika 1694–1704 Anders Teet 1704–1711 Matias Pardanus 1723–1728 Jakob Ursinus 1728–1736 Erik Collanus 1737–1765 Klas Fegman 1766–1790 Klas Eriksson Collanus 1791–1809 Adolf Erik Lohman 1811–1823 Erik Terenius 1823–1826 Anders Landgren 1826–1867 Karl Johan Pontan Ylimääräiset papit 1800–1808 Clas Collan , kirkkoherran- ja kappalaisenapulainen 1807–1826 Karl Johan Pontan , kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1809 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1809–1812 Tomas Clarén , kirkkoherranapulainen, vt. 1. kappalainen 1814–1821 Gustaf Fredrik Hjerppe , sijaiskirkkoherra 1821–1825 Gustaf Gräsbeck , kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen 1825–1829 Karl Gustaf Siljander , kirkkoherranapulainen 1826–1828 Klas Kristian Albert Tötterman , kappalaisenapulainen 1839–1840 Johan Immanuel Polén , välisaarnaaja 1842–1843 Alexander Edvard Ruuth , kappalaisen sijainen 1843 Abel Abednego Hilander , kappalainen sijainen 1843–1844 Albert Vilhelm Handolin , kappalaisen sijainen 1844–1847 Karl Johan Cederblad , kappalaisen sijainen 1845–1852 Nils Gustaf Nykopp , kirkkoherranapulainen 1847–1858 Alexander Krogerus , kappalaisen sijainen 1853–1859 Klas Israel Joakim Molander , kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra 1854–1855 Erik Johan Blom , kappalaisen sijainen 1859–1864 Otto Henrik Cleve , kirkkoherranapulainen, kappalaisen sijainen 1859–1860 Per August Cygnaeus , vt. kappalainen 1860–1862 Anders Gustaf Forsblom , vt. kappalainen 1862–1863 Per August Cygnaeus , vt. kappalainen 1863–1868 Peter Malinen , kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1864–1865 Alexis Kniper , kappalaisen sijainen 1868–1871 Bernhard Stenbäck , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1868–1869 Karl Johan Johnsson , vt. kappalainen 1871–1874 Anders Puupponen , vt. kappalainen 1873–1875 Johan Saarinen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1875–1876 Aleksander Ikonen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1875 Karl Gustaf Forsblom , vt. kirkkoherra 1875–1876 Herman Vauhkonen , vt. kappalainen 1876–1878 Otniel Johannes Cleve , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1877–1879 Peter Sormunen , kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen 1878–1879 Konrad Alexis Hougberg, kirkkoherranapulainen 1879–1880 Johan Ivar Vallenius , kirkkoherranapulainen 1880–1882 Viktor Berner , kirkkoherranapulainen, virkav.s. 1882–1885 Adolf Tiainen , vt. kirkkoherra 1887–1888 Henrik Johan Helin , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1887–1888 Paavo Pitkänen , vt. kappalainen 1888 Berndt Robert Henriksson , vt. kirkkoherra, kirkkoherranapulainen 1888–1889 Artur Henrik Saarnio , kirkkoherranapulainen 1889–1890 Lauri Klemens Sirelius , kirkkoherranapulainen 1890–1891 Henrik Johan Tyyskä , kirkkoherranapulainen 1891–1892 Daniel Klami , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1892–1897 Kaarle Albert Lauri , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1894 Frans Henrik Snellman , kirkkoherranapulainen 1897–1898 Aleksander Granholm , kirkkoherranapulainen 1898–1899 Johan Siitonen , kirkkoherranapulainen 1900–1902 Kaarle Oskari Holppi , kirkkoherranapulainen 1901 Paavo Iikka Paunu , kappalaisenapulainen 1902–1910 Taavetti Vilho Laine , kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1902–1903 Kaarle Oskari Holppi , vt. kappalainen 1903 Gustaf Adolf Veckman , vt. kappalainen Arkisto Rantasalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat vuodesta 1694. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1934. Seurakunnan pappila paloi 1803, jolloin vanhimmat kirkonkirjat tuhoutuivat. Kansallisarkisto on digitoinut Rantasalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka perustettiin ilmeisesti jo 1200-luvun lopulla, joskin ensimmäinen kirkkoherra tunnetaan vasta vuodelta 1327. Seurakuntaan mainitaan kuuluneen Sipoon ja Pernajan kappelit 1340, joista ensiksi mainitusta on myöhemmin erotettu Helsingin pitäjä, Nurmijärvi ja Tuusula ja viimeksi mainitusta Pyhtää, Elimäki, Anjala, Myrskylä, Lapinjärvi, Artjärvi ja Mäntsälä. Kuningas Maunu Liehakko antoi Paattisten luostarille patronaattioikeuden Porvoon seurakuntaan 2.4.1351 ja Turun piispa Hemming suostui tähän 22.9.1852. Suostumuksen ehtona oli, että kuningas asettaisi kaksi kaniikkia Turun tuomiokirkkoon ja antaisi Taasian kartanon näiden ylläpitämiseksi. Kartano otettiin kuitenkin takaisin kruunulle jo 1364, josta syntyneen pitkän riidan ratkaisi piispa Maunu Tavast lunastamalla oikeuden luostarilta Turun tuomiokirkon varoilla 27.9.1428. Tästä lähtien Porvoon seurakunta kuului Turun tuomiokirkon alaisuuteen ja sen vikaarit eli virantoimittajat maksoivat osan tuloistaan tuomiokirkolle. Seurakunta liitettiin kuuluvaksi perustettuun Viipurin hiippakuntaan 1554, piispanistuin siirrettiin Viipurista Porvooseen 1723 ja Porvoon seurakunnan kirkkoherraa on kutsuttu tuomiorovastiksi vuodesta 1724. Porvoo sai kaupunginoikeudet 1347 tai 1380-luvulla. Porvoon maalaiskunta perustettiin 1866. Porvoon tuomiokirkkoseurakunta oli virallisesti yksi kirkkoherrakunta. Koska seurakuntaan kuului sekä kaupunki että pitäjä, puhuttiin myös Porvoon kaupunkiseurakunnasta ja Porvoon maaseurakunnasta. Kaupungin ja maaseurakunnan erottaminen toisistaan itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi nostettiin esiin 1697. Tämän jälkeen kaupungin kivikirkon käytöstä nousseen riidan päätti kuningas 20.7.1725. Kuningas määräsi, että molemmat seurakunnat yhdessä olivat rakennusvelvollisia kirkon suhteen ja saivat yhdessä käyttää kirkkoa. Tuomiokirkossa pidettiin ruotsinkielinen jumalanpalvelus joka pyhä ensin kaupunkiseurakunnalle ja sitten maaseurakunnalle. Suomalaisessa kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia yksinomaan suomeksi. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakunta jaettiin lopulta Porvoon ruotsalaiseksi tuomiokirkkoseurakunnaksi ja Porvoon suomalaiseksi seurakunnaksi 1.1.1933. Seurakunnan kivinen kirkko rakennettiin 1414. Tanskalaiset ryöstivät kirkon 4.8.1508 ja venäläiset ainakin maaliskuussa 1571, 1566, helmikuussa 1590, 12.5.1708 sekä 28.7.1742. Kirkko anottiin muodostettavaksi tuomiokirkoksi 1725 ja tähän suostumukseen suostuttiin kuninkaallisella kirjeellä 1726. Seurakunnan suomalainen kirkko rakennettiin ennen kappelien erottamista 1639 mutta venäläiset polttivat kirkon isonvihan aikana 12.5.1708. Uusi suomalainen kirkko rakennettiin pääosin kolehtivaroilla 1739–1747. Muut nimet Borgå domkyrkoförsamling, Porvoon tuomiokirkkoseurakunta Maakirjakylät Andersböle (Anttila), Baggböle, Bengtsby, Bjurböle, Boe, Bosgård, Brattnäs, Carloby, Clemetsby (Klemetti), Drägsby (Treksilä), Ebbo (Epoo), Eknäs (Tamminiemi), Emsalö (Emäsalo), Eriksdal (Eerola), Estbacka (Eestinmäki), Fagersta, Finnby, Gammelbacka, Gammelgård (Vanhamoisio), Gäddrag, Grännäs, Haga, Haiko, Haraldsnäs, Hindhår (Hinthaara), Hummanäs, Hummelsund, Henttala, Illby (Ilola), Jackarby, Jernböle, Johannisberg, Kalalax, Kallola, Kardrag, Karsby (Kaarenkylä), Kerko, Kiala, Klemetsby, Kreppelby, Kroksnäs, Kråkö, Kuggsund, Kullå, Kurböle, Kuris, Landböle, Mickelsböle, Molnby (Myllykylä), Munkby (Munkkala), Norike, Norrvekkoski, Nygård, Onas, Orrby, Pellinge, Pepot (Peippola), Pirlaks, Presgården, Ramsholm, Renum, Sannnäs, Saxby, Siggböle, Skafvarböle, Skinnarbacka, Skjöldvik (Kilpilahti), Sondby, Stensböle, Strömsberg (Virtaala), Sundö, Svartbäck, Svartså (Mustijoki), Söderveckkoski, Tarkis, Teisala, Tirmo, Tjusterby (Tyysteri), Torasbacka (Tuorila), Varlax, Weckjärvi, Westermunk, Wirvik, Wålax, Ylike, Åby, Åminsby Naapuriseurakunnat Askola , Myrskylä , Pernaja , Pornainen , Sipoo Papisto Kaupungissa mainitaan kappalaisia ainakin vuodesta 1548 ja maaseurakunnassa vuodesta 1560. Näillä kappalaisilla mainitaan olleen aikanaan kaksinkertaiset virkavuodet. Kaupungin kappalaisia kutsuttiin arkkidiakoneiksi 1724–1876. Tuomiokirkon taloudenhoitajia mainitaan vuodesta 1726 ja tähän virkaan nimittämisestä Keisarillisen senaatin päätös 20.11.1889. Arkkidiakonin eli kaupungin kappalaisen virkatalo kaupungissa myytiin ja kappalaiselle määrättiin hyyryrahaksi korko ostosummasta keisarillisella käskykirjeellä 13.9.1865. Kaupungin lisäksi 23 tilaa maaseurakunnasta maksoivat alkuaan kaupungin kappalaiselle palkkaa kunnes kappalaiselle alettiin maksaa kruununpalkkaa kuninkaallisella käskykirjeellä 30.4.1770. Palkka oli vuoden 1699 palkkaussäännön mukaan ollut Viipurin arkkidiakonillle 39,57 hehtolitraa viljaa 89 markkaa 20 penniä rahaa. Suostumus kirkkoherran ja kappalaisen saatavista kaupungista tehtiin 23.5.1852 ja vahvistettiin 29.7.1852. Kirkkoherran palkasta maaseurakunnasta tehtiin suostumus 20.3.1853 ja 4.12.1853. Kaupungin pelloista maksetuista tertiaalikymmenyksistä, 12 tynnyriä viljaa, maaherran kirje 26.11.1688. Silakkamaksuista päätettiin vuoden 1852 suostumuksessa. Maakauppiaitten ja sahanomistajien kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 10.8.1876. Kaupungin kappalaisen palkasta keisarillinen käskykirje 13.9.1865. Maaseurakunnan kappalaisen palkasta keisarillinen käskykirje 12.5.1855. Kirkkoherran virkataloon, joka oli vanhaa rälssimaata lähellä Borgbackenia eli Linnanmäkeä, kuului myös Qvarnäng, josta kuninkaan kirje 2.11.1757 ja laamanninoikeuden tuomio 28.11.1581. Lisäksi virkataloon kuului Laduholmen, josta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 17.12.1633, sekä Kallolan mylly, josta katselmusoikeuden pöytäkirjassa 27.5.1682. Myös Hevosselän niitty Pornaisissa, Prestmossan niitty Särkjärvellä ja kaksi Huuvarin niittyä Askolassa kuuluivat virkataloon. Kirkkoherran virkatalolla oli viisi torppaa ja 71 mäkitupaa 1890-luvulla, jolloin torpparit tekivät virkatalolle vuodessa 670 päivää ja mäkitupalaiset 798 päivää. Maaseurakunnan kappalaisella ei ollut varsinaista virkataloa, vaan ainoastaan asuinhuoneet, ulkohuone ja puutarha kirkkoherran virkatalon maalla. Kappalaisen huoneista tuomiokapitulin pöytäkirjassa 24.4.1745 sekä pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 10.4.1763. Kirkkoherrat 1327 Henricus 1340 Henricus de Borga 1362 Olof Jakobsson 1365 Matthias in Borgaby Johan Ambjörnsson Gram 1436–1447 Laurens Ingemundsson 1488–1493 Laurentius Jönsson 1538–1540 Jacobus 1554 Olof 1557–1558 Henricus Jacobi 1560–1579 Ericus Petri 1581–1609 Simon Jacobi Borgensis 1612–1637 Ericus Simonis Borgenis 1639–1667 Henrik Cartenius 1669–1677 Ulrik Cartenius 1678–1693 Johan Albgius 1695–1696 Laurentius Zachariæ Stachaeus 1698–1722 Arvid Alopaeus Tuomiorovastit 1724–1741 Georg Helsingius 1746–1762 Gabriel Fortelius 1765–1767 Johan Fortelius 1769–1789 Paul Krogius 1791–1792 Zacharias Cygnæus 1794–1809 Magnus Jakob Alopaeus 1811–1814 Per Johan Alopaeus 1817–1843 Magnus Alopæus 1844–1849 Karl Gustaf Nykopp 1851 Karl Elias Alopaeus 1852–1876 Daniel Lindh 1878–1879 Anders Johan Hornberg 1881–1885 Karl Henrik Alopæus 1887–1897 Johan August Lindelöf 1899–1910 Emil von Hertzen 1912–1931 Edvard Hannula 1932–1945 Gustaf Storgårds , siirrettiin Porvoon ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1933 Kappalaiset (kaupunkiseurakunta) 1548 Peder 1560 Laurentius 1593 Andreas Henrici 1603–1617 Johan Gammal 1617–1636 Nicolaus Matthiæ (Bolthe?) 1639 Johannes Bartholdi 1653 Sigfrid 1676 Henrik Elenius 1680–1695 Stefan Strommius   –1703 Ericus Johannis Alborgius 1704–1713 Johan Hornborg 1724–1728 Paul Krogius 1729–1742 Gabriel Fortelius 1744–1759 Peter Aschanius 1759–1775 Joel Jakob Petræus 1777–1782 Iwar Wallenius 1782–1795 Anders Wilhelm Hirn 1795–1805 Karl Henrik Enckell 1805–1816 Jonas Streng 1819–1822 Per Johan Aschan 1823–1839 Johan Hirn 1840–1850 Anders Emanuel Berner 1854–1878 Karl Peter Moberg 1879–1888 Ludvig Alexander Vennerström 1889–1893 Johannes Bernhard Lagus 1894–1908 Wilhelm Mårtensson 1908–1956 Oskar Magnus Liljeqvist Kappalaiset (maaseurakunta) 1560 Aeschillus 1593–1617 Henrici Erici 1617–1635 Sigfridus Erici 1652 Henricus M. Olianius 1655–1675 Henrik Koskman 1675–1708 Jacobus Cupræus 1703–1710 Gabriel Wadstenius 1724–1728 Henrik Carsman 1730–1734 Simon Mulinus 1734–1738 Henrik Ignatius 1738–1750 Anders Molander 1751–1760 Karl Gustaf Melartopæus 1763–1795 Jonas Streng 1797–1805 Matias Gottlund 1805–1816 Gustaf Schogster 1819–1829 Henrik Gardberg 1829–1842 Henrik Johan Salenius 1842–1853 Karl Gustaf Eklund 1857–1873 Per Mauritz Forsblom 1874–1883 Gustaf Viktor Eklund 1885–1886 Ernst Robert Harlin 1889–1900 Alexander Suomalainen 1901–1914 Lars Oskar Kjäldström 1914–1935 Emil Panelius Tuomiokirkon taloudenhoitajat 1726–1728 Paul Krogius 1729–1734 Mårten Helsingius 1734–1740 Jonas Kiellgren 1740–1746 Johan Nymark 1744–1746 Ander Kraftman 1746–1758 Johan Packman 1753–1764 Peter Gottman 1765–1771 Peter Solitander 1771–1779 Jonas Slottman 1780–1790 Peter Gottman 1790–1803 Erik Nylender 1803–1825 Mårten Gustaf Bergholm 1828–1829 Henrik Johan Salenius 1830–1840 Johan Gabriel Norring 1840–1852 Karl Henrik Bergström 1852–1862 Karl Gustaf Stenroth 1862–1878 Karl Fredrik Blomqvist 1883 Alfons Johan Alexander Lönnroth 1884–1889 Johannes Bernhard Lagus 1890– Karl Wilhelm Eugèn Wallén Ylimääräiset papit 1799–1804 Gustaf Adolf Belitz , tuomiorovastin apulainen 1801–1805 Gustaf Lorenz Zetterman , tuomiorovastin apulainen 1804–1805 Karl Johan Heinricius , tuomiorovastin apulainen 1805–1806 Jonas Streng , vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja 1805–1807 Jakob Johan Björksten , tuomiorovastin apulainen 1806 Johan Henrik Gustavsson , tuomiorovastin apulainen 1807–1808 Daniel Fredrik Roschier , tuomiorovastin apulainen 1808 David Berner , tuomiorovastin apulainen 1808–1819 Peter Johan Aschan , sijaiskirkkoherra, tuomiorovastin apulainen 1808–1809 Axel Matias Hackzell , tuomiorovastin apulainen 1810–1812 Abraham Mollerus , tuomiorovastin apulainen 1812–1813 Johan Gabriel Aveman , tuomiorovastin apulainen 1813–1819 Henrik Gardberg , vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen 1816–1820 Zakarias Finnander , armovuodensaarnaaja, tuomiorovastin apulainen 1816–1818 Johan Gabriel Forsskåhl , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1818–1822 Gustaf Ruuth , tuomiorovastin apulainen 1821–1828 Henrik Johan Salenius , tuomiorovastin apulainen 1821–1823 Johan Hirn , tuomiokirkon taloudenhoitajan apulainen, vt. kappalainen 1822–1824 Gustaf Gabriel Bonsdorff , tuomiorovastin apulainen 1824–1828 Karl Gustaf Nordström , tuomiorovastin apulainen 1825–1828 Adolf Fredrik Broström , vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja 1828–1831 Herman Fredrik Forsberg , tuomiorovastin apulainen 1828–1830 Johan Gabriel Norring , tuomiorovastin apulainen, vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja 1829–1831 Aron Fredrik Broms , vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen 1831–1842 Karl Gustaf Eklund , vt. kirkkoherra, tuomiorovastin apulainen 1831–1832 Henrik August Lindeberg , tuomiorovastin apulainen 1832–1835 Karl Adolf Lindholm , tuomiorovastin apulainen 1835–1840 Anders Emanuel Berner , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1839–1840 Karl Henrik Bergström , tuomiorovastin apulainen 1840–1845 Otto Ferdinand Hofdahl , tuomiorovastin apulainen, sijaiskirkkoherra 1842–1844 Anders Gustaf Hahl , vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen 1844–1845 Gustaf Leonard af Enehjelm , tuomiorovastin apulainen 1845–1847 Karl Gustaf Stenroth , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1845–1848 Johan Fredrik Hjerpe , tuomiorovastin apulainen 1847–1849 Alexander Hultin , tuomiorovastin apulainen 1848–1854 Karl Peter Moberg , tuomiorovastin apulainen, armovuodensaarnaaja 1849–1850 Johan Ernst Beyrath , tuomiorovastin apulainen 1850 Karl Edvard Aspelund , vt. kappalainen 1850–1851 Karl Gustaf Stenroth , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1850–1851 Adolf Magnus Vinter , tuomiorovastin apulainen 1851 Salomon Majander , tuomiorovastin apulainen 1851–1854 Otto Ferdinand Grönholm , tuomiorovastin apulainen 1852–1853 Anders Gustaf Hahl , vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen 1853–1857 Viktor Olof Pesonius , vt. kappalainen 1853 Daniel August Sælan , vt. kappalainen 1853–1854 Per August Cygnæus , vt. kappalainen 1854–1855 Johan Fridolf Relander , tuomiorovastin apulainen 1854–1855 Effendi Elfvengren , tuomiorovastin apulainen 1855–1862 Herman Eklund, tuomiorovastin apulainen 1856–1858 Reinhold Teodor Gestrin , tuomiorovastin apulainen 1858 Otto Adolf Stenroth , tuomiorovastin apulainen 1859 Georg William Relander , tuomiorovastin apulainen 1859–1863 Akilles Sirén , tuomiorovastin apulainen 1862 Matias Helenius , tuomiorovastin apulainen 1863 Gustaf Adolf Sivenius , tuomiorovastin apulainen 1864–1866 Oskar Alfred Voldemar Aurén , tuomiorovastin apulainen 1868 Gustaf Viktor Eklund , tuomiorovastin apulainen 1869 Gustaf Viktor Eklund , tuomiorovastin apulainen 1870 Frans Ludvig Bengeldorff , tuomiorovastin apulainen 1870–1871 Karl von Hertzen , tuomiorovastin apulainen 1872 Gustaf Lybeck , tuomiorovastin apulainen 1873 Otto Wilhelm Rokkanen , vt. kappalainen 1874 William Weckman , tuomiorovastin apulainen 1874 Oskar Wilhelm Wilskman , vt. kappalainen 1874 Karl Fredrik Toikka , tuomiorovastin apulainen 1876 Georg Gotthard Grönberg , tuomiorovastin apulainen 1876–1877 Adam Järveläinen , tuomiorovastin apulainen 1877–1878 Karl Julius Karsten , tuomiorovastin apulainen 1878–1879 Ernst Robert Harlin , vt. kappalainen 1878–1879 Karl Axel Hyrkstedt , tuomiorovastin apulainen, vt. kirkkoherra 1879–1880 Gustaf Elis Bergroth , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1879–1882 Frans Viktor Hollming , vt. kirkkoherra, tuomiorovastin apulainen 1880 Jakob Teodor Ruuth , vt. kappalainen 1881 Jaakko Pohjonen , tuomiorovastin apulainen 1881 Gustaf Adolf Weckman , vt. kappalainen 1881–1883 Alfons Johan Alexander Lönnroth , vt. taloudenhoitaja 1882–1885 Gustaf Alfred Nyholm , tuomiorovastin apulainen 1883–1887 Alexander Suomalainen , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1883 Johan Alexander Collan , vt. kappalainen 1884 Ernst Gustaf Sundén , tuomiorovastin apulainen 1885 Jakob Esaias Stenberg , vt. kappalainen 1886 Gustaf Elis Bergroth , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1886–1887 Knut Axel Palmroth , kappalaisen apulainen 1886 Fredrik Eliel Cleve , vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja, tuomiorovastin apulainen 1886–1887 Johan Wilhelm Lindqvist (Eloheimo) , vt kappalainen 1887 Evald Erland Hemmer , tuomiorovastin apulainen 1887 Karl Wilhelm Eugèn Wallén , tuomiorovastin apulainen, papin apulainen 1887–1888 Ivar Alarik Nikander , tuomiorovastin apulainen 1887–1888 Herman Tavast , papin apulainen, tuomiorovastin apulainen 1888–1889 Alexander Suomalainen , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1888–1889 Fredrik Eliel Cleve , vt. tuomiokirkon taloudenhoitaja, tuomiorovastin apulainen 1888–1889 Karl Viktor Lehtonen , vt. kappalainen 1888–1894 Wilhelm Mårtensson , tuomiorovastin apulainen, vt. kirkkoherra 1889 Wolmar Fritjof Brummer , papin apulainen 1889–1891 Erik Johan Karanen , tuomiorovastin apulainen, vt. kirkkoherra 1891–1896 Richard Rickman , tuomiorovastin apulainen 1893–1896 Kaarlo Mauno Olander , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1896–1898 Karl August Åberg , vt. kirkkoherra 1896–1898 Sulo Oskar Schöneman , kirkkoherran apulainen 1898–1901 Matias Wilhelm Vikström , vt. kirkkoherra, virallinen apulainen 1898–1900 Adolf Julius Lindberg , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1899–1900 Bror Hannes Helander , vt. kappalainen 1900–1901 Bror Hannes Helander , vt. kappalainen 1900–1901 Väinö Immanuel Melin , tuomiorovastin apulainen, papin apulainen 1901 Juho Nimrod Johansson , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Yrjö Arvid Vilhelm Lindstedt , kappalaisen apulainen 1901–1908 Oskar Magnus Liljeqvist , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1901–1904 Ernst Verner Pakkala , papin apulainen 1905–1908 Ernst Verner Pakkala , papin apulainen 1903 Adolf Julius Lindberg , tuomiorovastin apulainen, vt. kappalainen 1903 August Bruno Forsberg, kappalaisen apulainen 1907 David Emanuel Vesterlund, kappalaisen apulainen 1907 Matti Mikael Jaakkola , tuomiorovastin apulainen 1908 Karl Wilhelm Eugèn Wallén , tuomiorovastin apulainen, papin apulainen 1908– Gunnar Alarik Fleege, kirkkoherran apulainen 1908–1909 Martti Johan Wilhelm Nybergh, papin apulainen 1908–1909 Christian Johannes Sjöblom , kirkkoherran apulainen 1909– Edvin Johannes Virén, papiston apulainen Arkisto Porvoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1749, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1527–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Porvoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Porvoon hiippakunnan tuomiorovastikunta. Muut nimet Borgå domprosteri Seurakunnat Artjärvi , Askola , Lapinjärvi , Liljendal , Loviisa , Myrskylä , Pernaja , Pornainen , Porvoo , Pukkila Arkisto Porvoon tuomiorovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1771–1928. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemist

Turun piispa Michael Olai Agricola, Turun katedraalikoulun koulumestari eli rehtori Paulus Petri Juusten, Turun tuomiokapitulin dekaani Petrus Ragvaldi ja Turun kirkkoherra Canutus Johannis matkustivat kuninkaan käskystä Tukholmaan vuonna 1554. Kuningas Kustaa Vaasa otti miehet vastaan Gripsholmin linnan tasangolla selittäen, ettei ollut enää tarpeen Ruotsin kirkon prelaattien käydä Rooman paavillisessa kuuriassa hakemassa vahvistusta piispan virkaan, vaan tämä oikeus oli nyt hänellä kuninkaana. Kustaa Vaasa nimitti rehtori Paulus Petri Juusteenin ensimmäiseksi piispaksi ( ordinarius ) uuteen Viipurin hiippakuntaan touko-kesäkuussa 1554. Perustetun hiippakunnan piispanistuin oli Viipurissa. Turun ja Viipurin hiippakunnillla oli yhteinen piispa (Episcopus Aboënsis et Administrator Wiburgensis) vuosina 1578–1618. Tämän jälkeen piispa asui Viipurissa kunnes venäläiset valtasivat kaupungin isonvihan aikana. Viipurin piispa David Lund hoiti virkaansa vielä syyskuussa 1711, vaikka hänet olikin jo nimitetty Växjön piispaksi 21.4.1711. Valtaneuvosto määräsi ylimääräisen konsistorin hoitamaan hiippakunnan asioita Porvoossa ja Mikkelissä 5.11.1710 mutta viimeisetkin hiippakunnan viranhaltijat pakenivat venäläisiä Ruotsiin 1713. Viipurin hiippakunnan asioita yritettiin hoitaa parhaan mukaan Ruotsista käsin vuoteen 1716. Piispa Johannes Gezelius ja Viipurin hiippakunnan valtuuttama rovasti Anders Heinricius ehdottivat valtiopäivillä 1723, että Viipurin piispanistuin ja kymnaasi siirrettäisiin Porvooseen ja piispan asunnoksi annettaisiin Strömbergin kuninkaankartano. Kuningas suostui anomukseen päätöksellä 30.9.1723. Hiippakunnan tuomiokapituli aloitti toimintansa Porvoossa 1724. Kapituli oli paossa Ruotsissa pikkuvihan aikana helmikuusta 1742 syyskuuhun 1743, jolloin kuningas ehdotti piispanistuimen ja tuomiokapitulin siirtämistä Porvoosta Kokkolaan. Ehdotus ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin ja piispanistuin päätettiin pitää Porvoossa kuninkaan päätöksellä 21.1.1746. Piispanistuimen siirtämistä Porvoosta Ouluun ehdotettiin 1787 ja Porvoosta Tornioon 1793 mutta nämä ehdotukset eivät johtaneet keskusteluun tai päätöksiin. Suomen suuriruhtinaskunnan jakamista neljään hiippakuntaan, Turun, Pohjanmaan, Viipurin ja Porvoon hiippakuntiin, ehdotettiin jo 1819 mutta maan hiippakuntauudistus toteutettiin vasta vuonna 1895. Uusi Porvoon hiippakunta perustettiin kirkolliskokouksen päätöksellä ja presidentin vahvistamalla asetuksella 14.7.1923. Hiippakuntaan kuuluivat Turun arkkihiippakunnan tuomiorovastikunnasta Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin seurakunnat, Vehmaan rovastikunnan Iniön seurakunta, Perniön rovastikunnan Kemiön, Västanfjärdin, Dragsjfärdin ja Hiittisten seurakunnat, Ahvenanmaan rovastikunta kokonaisuudessaan, Vaasan alirovastikunnan ruotsinkieliset seurakunnat, Pietarsaaren rovastikunta kokonaisuudessaan, Kokkolan rovastikunnan Kruunupyyn, Teerijärven, Alavetelin ja Kokkolan seurakunnat sekä vanhasta Porvoon hiippakunnan tuomiorovastikunnasta Porvoon, Pernajan, Liljendalin, Loviisan, Lapijärven, Ruotsinpyhtään ja Sipoon seurakunnat ja Helsingin rovastikunnasta Helsingin pohjoinen ja eteläinen ruotsalainen seurakunta, Sörnäisten ruotsalainen seurakunta, Helsingin saksalainen seurakunta, Kulosaaren ja Espoon seurakunnat, ja Raaseporin rovastikunta kokonaisuudessaan. Muut nimet Borgå stift Rovastikunnat Hattulan rovastikunta , Helsingin rovastikunta , Hollolan rovastikunta , Hämeenlinnan rovastikunta , Iitin rovastikunta , Jyväskylän rovastikunta , Porvoon tuomiorovastikunta , Raaseporin itäinen rovastikunta , Raaseporin läntinen rovastikunta , Tampereen rovastikunta Papisto Viipurin piispalla oli 1 3/4 tilan, 600 hopeataalarin ja 400 viljatynnyrin palkkaedut valtaneuvoston kirjeellä 13.12.1643 ja myöhemmin vuoden 1699 palkkaussäännön mukaan anneksiseurakuntien tulot sekä 1 050 hopeataalaria. Piispan palkkaedut säilyivät ennallaan, kun piispanistuin siirrettiin Viipurista Porvooseen. Porvoon piispa sai myös Strömbergin kartanon, joka tuotti 1890-luvulla vuokrarahaa vuodessa 3 600 markkaa sekä 750 tynnyriä viljaa. Piispalle maksettiin myös korvaus virkamatkoista matkasäännön mukaan keisarillisella kirjeellä 11.3.1838. Tuomiokapitulin asessorit nauttivat keisarillisen käskykirjeen 12.5.1870 mukaan palkkiota 3 000 markkaa, jos heillä oli vakituinen virka, jotta he sen ohessa pystyivät toimitamaan mainittua virkaa. Muussa tapauksessa heidän palkkionsa oli 4 000 markkaa vuodessa ja muuttoapu 1 000 markkaa, josta 500 markkaa maksettiin virkaan tullessa ja 500 markkaa virasta lähtiessä keisarin julistuksella 25.7.1883. Tuomiokapitulin sihteerit saivat keisarillisen käskykirjeen 12.10.1881 mukaan palkkaa 3 000 markkaa ja palkkiota 500 markkaa vuodessa sekä viiden ja kymmenen palvelusvuoden 500 markan palkankorotuksen. Konsistorin notaarien ja amanuenssien palkasta keisarillinen käskykirje 24.2.1838, keisarin julistus 21.6.1841 sekä käskykirjeet 31.3.1854, 19.8.1857 ja 13.7.1855. Tuomiokapitulin notaarit saivat Keisarillisen senaatin päätöksen 5.11.1894 mukaan palkkaa 2 000 markkaa ja hyyryrahaa 500 markkaa. Sihteeri ja notaari saivat lisäksi lunastusmaksun asiakirjoista sekä se heistä, joka hoiti tuomiokapitulin rahastoja, jonkin hoito-osan hänen hallussaan olleista varoista. Piispat 1721–1733 Johannes Gezelius , nuorin 1734–1743 Daniel Juslenius 1745–1761 Johan Nylander 1762–1789 Gabriel Fortelius 1789–1792 Paul Krogius 1792–1809 Zachris Cygnaeus , vanhempi 1809–1818 Magnus Jacob Alopaeus 1819–1820 Zacharias Cygnaeus , nuorempi 1821–1837 Johan Molander 1838–1864 Carl Gustaf Ottelin 1865–1878 Frans Ludvig Schauman 1878–1883 Anders Johan Hornborg 1884 Johan Viktor Johnsson 1885–1892 Carl Henrik Alopaeus 1892–1920 Herman Råbergh 1920-1923 Jaakko Gummerus Arkisto Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1594–1941. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Muodostettiin Porvoon emäseurakunnan kappeliksi Kirveskosken nimellä, kun alueen asukkaat päättivät anoa oman kirkon rakentamista valtiopäivillä 1723. Kirveskosken seutu muodostettiin kappeliksi kuninkaan päätöksellä 14.7.1729. Kirkko rakennettiin 1726 ja vihittiin käyttöön 1729. Erotettiin Porvoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.10.1896. Seurakunnan kirkko paloi kokonaan 23.3.1918. Pornaisten kunta perustettiin 1869. Muut nimet Borgnäs, Porneesi, Kirveskoski Maakirjakylät Halkia, Hevonselkä, Kirveskoski, Kupsenkylä (Koppsby), Laha, Laukkoski (Löfkoski) Naapuriseurakunnat Askola , Mäntsälä , Porvoo , Sipoo Papisto Kappalaisen virkatalo muodostettiin Kirveskosken ja Laukkosken kylien ulkopalstoista seurakunnan perustamisen yhteydessä kuninkaan päätöksellä 14.7.1729. Myöhemmin kappalaisen virkataloon kuului myös noin 10 kilometrin päässä sijaitseva Krapinojan uudistila, josta maaherran päätös 19.8.1786, kuninkaan vahvistus 14.5.1787 ja kamarikollegion kirje 13.7.1787. Eräs Hevonselän niitty, joka kuului Porvoon kirkkoherran virkataloon, oli aikoinaan Pornaisten kappalaisen käytettävänä aitausvelvollisuutta vastaan. Kappalaisen virkatalosta otettiin puita kansakoulurakennusta varten Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.4.1871. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 1.10.1725 ja samasta myös kihlakunnan oikeuden pöytäkirjasssa 10.11.1750 ja tuomiokapitulin pöytäkirjassa 6.10.1787. Kirkkoherrat 1900– Paavo Pitkänen Kappalaiset 1729–1754 Michael Tenlenius 1757–1805 Henrik Hellenius 1808–1810 Matias Salenius 1813–1830 Samuel Ceder 1831–1836 Aron Fredrik Broms 1837–1849 Johan Hymander 1849–1853 Frans Ferdinand Flinkman 1853–1881 Johan Carén 1883–1885 Emil Ferdinand Murén 1886–1899 Gustaf Alfred Nyholm , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1795–1808 Matias Salenius , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1811–1813 Karl Gustaf Ferrin , virka– ja armovuodensaarnaaja 1817 Jeremias Oseni , vt. kappalainen 1817 Anders Fabian Neovius , vt. kappalainen 1819–1821 Henrik Johan Salenius , kappalaisen apulainen 1826 Henrik Hellenius , kappalaisen apulainen 1830–1831 Erik Niklander , vt. kappalainen 1836–1837 Henrik Vallenius , vt. kappalainen 1881 Paavo Pitkänen , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1882–1883 Sune Fredrik Gräsbeck , vt. kappalainen 1885–1886 Gustaf Alfred Nyholm , vt. kappalainen 1899–1900 Yrjö Valfrid Virberg , vt. kirkkoherra Arkisto Pornaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1752 ja historiakirjat vuodesta 1738. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1913. Kansallisarkisto on digitoinut Pornaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Ulvilan emsäseurakunnan alueelle perustettiin kaupunki 1365 ja kaupunki siirrettiin Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle kuningas Juhana III:n käskyllä 8.3.1558. Porin kaupunki sai privilegionsa 1564. Kaupunki toimi itsenäisenä seurakuntana 1584–1640. Kaupungin pieni puinen kirkko rakennettiin 1700 ja se tuhoutui kaupungin palossa 22.5.1852. Väliaiainen kirkko rakennettiin samana vuonna ja uusi kirkko valmistui 1863. Määrättiin erotettavaksi Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 15.1.1877 mutta ero toteutui vasta Ulvilan silloisen kirkkoherran kuoltua 1919 ja Porin ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1922. Aittaluoto yhdistettiin kaupunkiin keisarin käskykirjeellä 28.9.1893. Pori toimi jakamattomana kaupunki- ja maaseurakuntana, vaikka se oli kunnallishallinnollisesti jaettuna Porin kaupunkiin ja Porin maalaiskuntaan vuoteen 1967 saakka. Seurakuntaan kuulunut Reposaaren satama-alue muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1929. Maaseurakunnasta liitettiin kaupunkiseurakuntaan Mäntyluoto ja Yyteri 1911 sekä Uniluoto 1912. Seurakuntaan liitettiin Ulvilasta Mäntyluoto ja Toesjoen alue 1942. Muut nimet Björneborg Maakirjakylät Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaari, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviikki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Vähä-Rauma, Viasvesi, Yyteri Naapuriseurakunnat Ahlainen , Luvia , Noormarkku , Ulvila Papisto Kalakymmenyksistä kaupungista keisarin päätöksessä 19.10.1850. Papiston palkasta tehtiin suostumus 24.9.1876 ja se vahvistettiin 15.1.1877. Ylimääräisistä papiston palkkaeduista Keisarillisen senaatin päätös 19.5.1897. Kirkkoherrat 1563–1573 Johannes Thomæ Rauthia 1574–1583 Martinus Olai 1584–1587 Christianus Henrici Winter 1588–1602 Jacobus Henrici Smogrodh (Småråd) 1602–1616 Ericus Laurentii 1616–1628 Johannes Sigfridi Forskåhl 1628–1640 Georgius Thomæ 1919 Nils Artur Malin 1921–1930 K. J. Kivekäs 1932–1934 Oskari Alander 1936–1943 Aapo Santavuori 1944–1961 Matti Albin Mustonen Kappalaiset 1562– Marcus Gregorii 1578– Simon Olai 1580–1589 Laurentius Erici 1593– Johannes Pauli 1601–1604 Phlippus Martini 1614– Matts 1631–1639 Sigfridus Matthiæ 1649–1671 Georgius Nicolai Pryss 1672–1699 Henric Nicolai Melartopæus 1699–1706 Jonas Pacchalenius 1707–1721 Henric Granberg 1722–1758 Gabriel Gottleben 1759–1779 Erik Johan Levan 1781–1791 Johan Sourander 1793–1820 Karl Vahlros 1825–1856 Elias Ekbom 1859–1869 Karl Fredrik Riedell 1872–1882 Axel Gabriel Ylander 1886–1912 Lorenz Vilhelm Häggström 1915–1919 Matti Nikodeemus Lauha 1920–1944 Väinö Verner Vartio 1945–1958 T. H. Salonen, virkaa ei täytetty 2. kappalaiset 1921–1938 Samuli Huttunen 1939–1954 Kustaa Nestor Teräsmaa Virallinen apulainen –1931 Y. S. Sarparanta 1931–1936 L. K. H. Pennanen 1937–1945 T. H. Salonen 1945–1950 T. O. Kanerva Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1858–1859 Karl Abraham Rikberg Ylimääräiset papit 1744–1750 Georg Kuhlman , kappalaisen apulainen 1785–1794 Anders Eldén , kappalaisen apulainen 1790–1806 Johan Grönlund , Ulvilan kirkkoherran apulainen 1805–1807 Fredrik Hellstein , kappalaisen apulainen 1807–1817 Mikael Ådelin , kappalaisen apulainen 1808–1814 Johan Granqvist , kirkkoherran apulainen 1814–1825 Elias Ekbom , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1817–1824 Karl Gustaf Aulén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1828–1838 Otto Johan Brander , sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen 1830–1834 Alexander Magnus Jungberg , kappalaisen apulainen 1835–1836 Karl Fredrik Ramberg , kappalaisen apulainen 1836 Otto Mauritz Hohenthal , kappalaisen apulainen 1836–1840 Ernst Oskar Stenberg , kappalaisen apulainen 1840–1842 Otto Johan Brander , sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen 1844–1849 Johan Anton Nordgren , kirkkoherran apulainen 1851–1858 Anton Grönholm , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1852–1863 Johan Anton Nordgren , kirkkoherran apulainen 1863–1866 Karl Henrik Tervanen , kirkkoherran apulainen 1866 Viktor Magnus Hellsten , kirkkoherran apulainen 1866–1867 Johan Anton Immanuel Forss , kirkkoherran apulainen 1867–1869 Johan Frans Sahlberg , kirkkoherran apulainen 1869–1871 Lars August Palonen , kirkkoherran apulainen 1869–1871 Amandus Amatus Achander , vt. kappalainen, alkuaan koulunopettaja. 1871–1872 Berndt Vilhelm Sjöroos , vt. kappalainen 1874 Karl Alfred Ludvig Tallqvist , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Jakob Vilhelm Bärlund , kirkkoherran apulainen 1875–1879 Henrik Oskar Elers , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1878–1880 Lorenz Vilhelm Häggström , vt. kappalainen 1879–1896 Reinhold Grönvall , kirkkoherran apulainen 1880 Heikki Hermonen , vt. kappalainen 1881–1886 Vilhelm Kaitila , vt. kappalainen 1889–1891 Jooseppi Mustakallio , kirkkoherran apulainen 1895–1902 Akseli Topias Toikka , papiston apulainen 1896–1903 Juho Valfrid Vallin , kirkkoherran apulainen 1902–1905 Kaarlo Aukusti Pohjola , papiston apulainen 1902–1909 Kaarlo Jooseppi Kivekäs e Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1904–1905 Viktor Malakias Kaipio , vt. kappalainen 1905–1907 Frans Hjalmar Prins , papiston apulainen 1907– Anton Väinö Vartio , kirkkoherran apulainen 1909 Kaarlo Väinö Sivenius , kirkkoherran apulainen 1909– Frans Evert Alarik Kotiranta, kirkkoherran apulainen 1930–1932 Väinö Vartio, vt. kirkkoherra 1934–1936 Väinö Vartio, vt. kirkkoherra 1943 Väinö Vartio, vt. kirkkoherra 1943–1944 K. N. Teräsmaa, vt. kirkkoherra 1944 T. H. Salonen, vt. 1. kappalainen 1944 A. G. Asanti, vt. 1. kappalainen 1944–1945 Antti Voltti, vt. 1. kappalainen Arkisto Porin kaupunki- ja maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1707 ja historiakirjat vuodesta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1666–1889. Kaupungin maistraatti huomautti kirkonkirjojen huonosta pitämisestä tutkimuksensa 8.1.1773 pöytäkirjassa, jossa todetaan, ettei edellisen yhdeksän vuoden aikana oltu mitään säännöllisiä luetteloja syntyneistä ja kuolleista seurakunnassa pidetty sekä että näitä luetteloja sitten myöhemmin vuosien päästä oli "sökt rättas och fyllas" ja että siten "icke allenast de dödas antal städse blifvit osäkert, utan ock – – många föddas namn och antal blifvit oupptecknadt samt födelsedagarna, ja ofta månad och år orätt antecknade, jemte det – –". Kansallisarkisto on digitoinut Porin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Björneborgs nedre prosteri Seurakunnat Ahlainen , Eura , Eurajoki , Irjanne , Kiukainen , Kullaa , Lassila , Luvia , Merikarvia , Nakkila , Noormarkku . Pomarkku , Pori , Siikainen , Ulvila

Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1571. Oma kirkkoherra mainitaan 1630, toisaalta mainitaan kuitenkin kappelina vielä 1643. Alkuaan Keuruun seudun Savosta muuttaneet pysyvät asukkaat kuuluivat Satakunnan puoleiselta osalta vanhaan Pirkkalan emäseurakuntaan ja Hämeen puoleiselta osalta Sääksmäen emäseurakuntaan. Keuruun kunta muodostettiin kaupungiksi 1986. Seurakuntaan kuuluneista Multia perustettiin saarnahuonekunnaksi 1795, muodostettiin kappeliksi 1831 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1886. Pihlajavesi perustettiin saarnahuonekunnaksi 1781, muodostettiin kappeliksi 1831 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1910. Muut nimet Keuru, Lapinsalmi Maakirjakylät Ampiala, Haapamäki, Jukojärvi, Keuruu, Liesjärvi, Loila, Pihlajavesi, Pohjaslahti, Suojärvi, Suolahti, Walkialahti Naapuriseurakunnat Jämsä , Koskenpää , Kuorevesi , Multia , Mänttä , Petäjävesi , Pihlajavesi , Pohjaslahti , Ruovesi , Vilppula , Virrat , Ähtäri , Pohjaslahti Papisto Virkatalon hankinnasta kuninkaan päätös 30.11.1643 ja kirkkoherra sai virkataloksi Lapinsalmen rälssitilan noin 1666. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1662 kunnes virka lakkautettiin 1867. Papiston palkasta tehtiin Keuruun Hämeen läänin osalta suostumus 26.6.1752. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.8.1820. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.6.1838. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 1.3.1871 ja 12.7.1889. Virkatalon metsästä myytiin armollisen käskykirjeen 18.1.1878 mukaisesti 10 000 hirttä 1880, joiden kauppahinnasta muodostettiin Pöyhölän kappalaistalon 40 000 markan rakennusrahasto. Rahaston vuotuiset korot käytettiin kappalaisen virkatalon rakentamiseen. Kirkkoherrat 1628–1646 Axelius Theodorici Suolaxius 1647–1660 Johannes Eliae Roos tai Rosaeus 1663–1685 Isaacus Nicolai Lätt 1687–1697 Abraham Axelii Palander 1698–1729 Georgius Hernman (Härpman) 1730–1749 Jacob Hoslerus 1750–1770 Abraham Indrenius , vanhempi 1772–1796 Abraham Indrenius , nuorempi 1798–1805 Aleksander Ramstadius 1806–1821 Erland Rosenback 1822–1824 Adolf Samuel Friden 1825–1829 Esaias Wegelius 1830–1836 Herman Hellen 1839–1849 Karl Gabriel Calamnius 1850–1866 Lars Reinhold Malmsten 1867–1881 Frans Henrik Bergroth 1882–1883 Johan Waren 1886–1906 Herman Pihlman 1907– Albert Ferdinand Leikola (Leidenius) Kappalaiset 1647 Johannes Eliaksenpoika Roos 1656 Abraham 1675 Petrus Hortelius 1680–1687 Abrahamus Axelii Palander 1687–1710 Johannes Jaakonpoika Hortelius 1713–1735 Johannes Roos , nuorempi 1737–1753 Johan Kingelin , vanhempi 1753–1771 Michael Cheilanus 1772–1784 Johan Kingelin , nuorempi 1785–1808 Abraham Kingelin 1811–1816 Christian Enqvist 1817–1822 Anders Johan Gummerus 1833–1851 Per Adolf Hällfors 1855–1868 Tobias Petterson 1870–1890 Karl Selim Frithiof Bergroth 1891–1905 Jacob Schroderus 1905– Emil Alfred Sarasto (Lindgren) Pitäjänapulaiset 1662 Martinus Costenius 1673–1675 Pietari Jaakonpoika Hortelius 1681–1682 Kristofer –1698 Axel Palander 1698–1713 Johan Roos 1713–1722 Simon Solinius 1722–1737 Johan Kingelin 1737–1753 Michael Cheilanus 1753–1772 Johan Kingelin , nuorempi 1773–1775 Michael Michaelis Cheilanus 1775–1785 Abraham Kingelin 1786–1808 Carl Fredrik Cheilan(us) 1811–1812 Adam Pihlman 1814–1816 Ernst Lindstén 1817–1824 Isaac Emanuel Perdén 1825–1827 Johan Niclas Nyberg 1829 Isaac Emanuel Hällfors 1847–1868 Frans Henrik Bergroth , virka lakkautettiin 1867 Ylimääräiset papit 1730–1731 Gustav Palander , armovuodensaarnaaja 1747–1750 Johan Georg Långhjelm , kirkkoherran apulainen 1747–1750 Abraham Indrenius , vt. kirkkoherra 1752–1753 Johan Kingelin , kappalaisen apulainen 1764–1773 Anders Indrenius , kirkkoherran apulainen 1786–1795 Johan Wideman , kirkkoherran apulainen 1801–1810 Jeremias Gabriel Vallenius , kappalaisen apulainen 1809 Josef Montén , armovuodensaarnaaja 1809–1812 Esaias Wegelius , armovuodensaarnaaja 1810–1811 Johan Canstren , armovuodensaarnaaja 1815–1817 Anders Johan Gummerus , kappalaisen apulainen ja välisaarnaaja 1817–1822 Isak Immanuel Hällfors , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1818–1821 Isak Johan Vellenius , kappalaisen apulainen 1821–1825 Simon Helenius , kappalaisen apulainen ja virka– ja armovuodensaarnaaja 1825–1829 Isak Immanuel Hällfors , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1828–1833 Per Adolf Hällfors , välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1829–1832 Gabriel Granlund , välisaarnaaja 1833–1834 Ernst Vilhelm Tamlander , kirkkoherran apulainen 1835–1837 Josef Grönberg , kirkkoherran apulainen ja välisaarnaaja 1837–1838 Adolf Fredrik Possén , välisaarnaaja 1838–1839 Johan Fredrik Färling , sijaiskirkkoherra 1840–1845 Niklas Durchman , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Johan Gyllenberg , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Jakob Simelius , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Johan Porthén , kirkkoherran apulainen 1851–1855 Anders Oskar Törnudd , kirkkoherran apulainen 1881 Fredrik Nauklèr , kirkkoherran apulainen ja virkavuodensaarnaaja 1883–1884 Karl Johan Blomroos , armovuodensaarnaaja 1884–1886 Theofil Gideon Varén , armovuodensaarnaaja 1890–1891 Kaarle Konstantin Kallio , vt. kappalainen 1898–1899 Hannu Pietari Yrjänäinen , kirkkoherran apulainen 1899–1904 Johan Gabriel Lindell , kirkkoherran apulainen 1904–1907 Mauno Brynolf Soini (Hoffrén) , vt kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja Arkisto Keuruun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–1963. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin Suomen sodan aikana 1808. Pappila paloi kokonaan yötä vasten 19.8.1809, jolloin osa kirkonarkistosta tuhoutui. Kansallisarkisto on digitoinut Keuruun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ulvilan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1802. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1834. Pomarkun, Ahlaisten ja Noormarkun seurakunnille asetettiin yhteinen kappalainen keisarin käskykirjeellä 24.9.1857. Erotettiin Ulvilasta ja liitettiin kappelina kuuluvaksi perustettuun Noormarkun kirkkoherrakuntaan keisarin käskykirjeellä 18.11.1861. Erotettiin Noormarkusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899. Pomarkun kunta perustettiin 1868. Muut nimet Påmark Maakirjakylät Honkakoski, Kiilholma, Kivijärvi, Laitila, Längelmäki, Pomarkku, Tuunajärvi, Uusikylä Naapuriseurakunnat Ahlainen , Kankaanpää , Lavia , Noormarkku , Siikainen Papisto Kappalaiset 1838–1848 Josef Ramstadius 1850–1863 Matias Sandell 1866–1870 Axel Richard Mauritz Creutlein 1870–1875 Anshelm Valdemar Vallin 1875–1884 Jakob Vilhelm Bärlund 1884–1899 Henrik Oskar Elers 1900– Johan Verner Rautela (Järnström) Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1804–1810 Kristian Sandbäck 1811 Johan Stenfors 1812–1836 Johan Pomlin Ylimääräiset papit 1836–1838 Gustaf Polviander , saarnaajan apulainen, vt. kappalainen 1849 Henrik Vilhelm Nordlund , vt. kappalainen 1849–1850 Gustaf Ferdinand Johnsson , vt. kappalainen 1858–1866 Emil Teodor Gestrin , apulaiskappalainen 1875 Henrik Oskar Elers , vt. kappalainen 1890–1891 Gabriel Erik Stenfors , kappalaisen apulainen 1891 Abram Auer , kappalaisen apulainen 1891 Karl Johan Valdemar Breitholtz , kappalaisen apulainen 1891–1892 Henrik Fabian Kärki , kappalaisen apulainen 1892–1894 Iisakki Virtanen , kappalaisen apulainen 1894 Fredrik Julius Fredriksson , kappalaisen apulainen 1894–1896 Juho Valfrid Vallin , kappalaisen apulainen 1899–1900 Frans Arthur Fröberg , vt. kappalainen Arkisto Pomarkun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1804. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1804–1886. Kansallisarkisto on digitoinut Pomarkun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)