Ulvilan emsäseurakunnan alueelle perustettiin kaupunki 1365 ja kaupunki siirrettiin Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle kuningas Juhana III:n käskyllä 8.3.1558. Porin kaupunki sai privilegionsa 1564. Kaupunki toimi itsenäisenä seurakuntana 1584–1640. Kaupungin pieni puinen kirkko rakennettiin 1700 ja se tuhoutui kaupunin palossa 22.5.1852. Väliaiainen kirkko rakennettiin samana vuonna ja uusi kirkko valmistui 1863. Määrättiin erotettavaksi Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin käskykirjeellä 15.1.1877, mutta ero toteutui vasta Ulvilan silloisen kirkkoherran kuoltua 1919 ja Porin ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1922. Aittaluoto yhdistettiin kaupunkiin keisarin käskykirjeellä 28.9.1893.
Pori toimi jakamattomana kaupunki- ja maaseurakuntana, vaikka se oli kunnallishallinnollisesti jaettuna Porin kaupunkiin ja Porin maalaiskuntaan vuoteen 1967. Seurakuntaan kuulunut Reposaaren satama-alue muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1929. Maaseurakunnasta liitettiin kaupunkiseurakuntaan Mäntyluoto ja Yyteri 1911 ja Uniluoto 1912. Seurakuntaan liitettiin Ulvilasta kuulumaan Mäntyluoto ja Toesjoen alue 1942.
Muut nimet
Björneborg
Kylät
Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaari, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviikki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Vähä-Rauma, Viasvesi, Yyteri
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kalakymmenyksistä kaupungista keisarin päätöksessä 19.10.1850. Papiston palkasta tehtiin suostumus 24.9.1876 ja se vahvistettiin 15.1.1877. Ylimääräisistä papiston palkkaeduista keisarillisen senaatin päätös 19.5.1897.
Kirkkoherrat
1563–1573 Johannes Thomæ Rauthia
1574–1583 Martinus Olai
1584–1587 Christianus Henrici Winter
1588–1602 Jacobus Hnerici Smogrodh (Småråd)
1602–1616 Ericus Laurentii
1616–1628 Johannes Sigfridi Forskåhl
1628–1640 Georgius Thomæ
1919 Nils Artur Malin
1921–1930 K. J. Kivekäs
Kappalaiset
1562– Marcus Gregorii
1578– Simon Olai
1580–1589 Laurentius Erici
1593– Johannes Pauli
1601–1604 Phlippus Martini
1614– Matts
1631–1639 Sigfridus Matthiæ
1649–1671 Georgius Nicolai Pryss
1672–1699 Henric Nocolai Melartopæus
1699–1706 Jonas Pacchalenius
1707–1721 Henric Granberg
1722–1758 Gabriel Gottleben
1759–1779 Erik Johan Levan
1781–1791 Johan Sourander
1793–1820 Karl Vahlros
1825–1856 Elias Ekbom
1859–1869 Karl Fredrik Riedell
1872–1882 Axel Gabriel Ylander
1886–1912 Lorenz Vilhelm Häggström
1915–1919 Matti Nikodeemus Lauha
1920–1944 Väinö Verner Vartio
2. kappalaiset
1921–1938 Samuli Huttunen
Virallinen apulainen
–1931 Y. S. Sarparanta
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1858–1859 Karl Abraham Rikberg
Ylimääräiset papit
1744–1750 Georg Kuhlman, kappalaisen apulainen
1785–1794 Anders Eldén, kappalaisen apulainen
1790–1806 Johan Grönlund, Ulvilan kirkkoherran apulainen
1805–1807 Fredrik Hellstein, kappalaisen apulainen
1807–1817 Mikael Ådelin, kappalaisen apulainen
1808–1814 Johan Granqvist, kirkkoherran apulainen
1814–1825 Elias Ekbom, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1817–1824 Karl Gustaf Aulén, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1828–1838 Otto Johan Brander, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen
1830–1834 Alexander Magnus Jungberg, kappalaisen apulainen
1835–1836 Karl Fredrik Ramberg, kappalaisen apulainen
1836 Otto Mauritz Hohenthal, kappalaisen apulainen
1836–1840 Ernst Oskar Stenberg, kappalaisen apulainen
1840–1842 Otto Johan Brander, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen
1844–1849 Johan Anton Nordgren, kirkkoherran apulainen
1851–1858 Anton Grönholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1852–1863 Johan Anton Nordgren, kirkkoherran apulainen
1863–1866 Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen
1866 Viktor Magnus Hellsten, kirkkoherran apulainen
1866–1867 Johan Anton Immanuel Forss, kirkkoherran apulainen
1867–1869 Johan Frans Sahlberg, kirkkoherran apulainen
1869–1871 Lars August Palonen, kirkkoherran apulainen
1869–1871 Amandus Amatus Achander, vt. kappalainen, alkuaan koulunopettaja.
1871–1872 Berndt Vilhelm Sjöroos, vt. kappalainen
1874 Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen
1874–1875 Jakob Vilhelm Bärlund, kirkkoherran apulainen
1875–1879 Henrik Oskar Elers, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1878–1880 Lorenz Vilhelm Häggström, vt. kappalainen
1879–1896 Reinhold Grönvall, kirkkoherran apulainen
1880 Heikki Hermonen, vt. kappalainen
1881–1886 Vilhelm Kaitila, vt. kappalainen
1889–1891 Jooseppi Mustakallio, kirkkoherran apulainen
1895–1902 Akseli Topias Toikka, papiston apulainen
1896–1903 Juho Valfrid Vallin, kirkkoherran apulainen
1902–1905 Kaarlo Aukusti Pohjola, papiston apulainen
1902–1909 Kaarlo Jooseppi Kivekäs e Stenbäck, kirkkoherran apulainen
1904–1905 Viktor Malakias Kaipio, vt. kappalainen
1905–1907 Frans Hjalmar Prins, papiston apulainen
1907– Anton Väinö Vartio, kirkkoherran apulainen
1909 Kaarlo Väinö Sivenius, kirkkoherran apulainen
1909– Frans Evert Alarik Kotiranta, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Porin kaupunki- ja maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1707 ja historiakirjat vuodesta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1666–1889.
Kaupungin maistraatti huomautti kirkonkirjojen huonosta pitämisestä pitämänsä tutkimuksen pöytäkirjassa 8.1.1773, jossa todetaan, ettei edellisen yhdeksän vuoden aikana ollut mitään säännöllisiä luetteloja syntyneistä ja kuolleista seurakunnassa oltu pidetty sekä että näitä luetteloja sitten myöhemmin vuosien päästä oli "sökt rättas och fyllas" ja että siten "icke allenast de dödas antal städse blifvit osäkert, utan ock – – många föddas namn och antal blifvit oupptecknadt samt födelsedagarna, ja ofta månad och år orätt antecknade, jemte det – –".
Kansallisarkisto on digitoinut Porin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.