Perustettiin Iisalmen emäseurakunnan Rutakon rukoushuonekunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 28.1.1854, jolloin seurakuntaan kuuluivat Rutakon, Kilpisaaren, Oinasjärven, Petäjäjärven ja Sonkajärven kylät. Vanhasta olkiladosta huhtikuussa 1855 rakennetussa rukoshuoneessa pidettiin jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa. Rukoushuonekunnan asukkaista 556 henkilöä allekirjoitti anomuksen päästä kappeliseurakunnaksi mutta heidän anomuksensa hylättiin 1862. Suunnitelmat itsenäisestä seurakunnasta raukesivat saarnaajan muutettua pois 1865. Iisalmen emäseurakunnasta erotettiin koko koillinen osa itsenäiseksi Sonkajärven kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1897. Perustettuun seurakuntaan kuuluivat Haajaissydänmaa, Haapajärvensydänmaa, Laaka, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Petäjäjärvi, Päsmäri ja Rutakko sekä Sonkajärven, Sukevan, Vänninmäen, Sälevän, Toivakan, Uuran ja Vehmasjärven kylät kokonaisuudessaan sekä osia muista kylistä. Seurakunta aloitti toimintansa 1921. Seurakuntaan kuulunut Sukevan taajama erotettiin myöhemmin itsenäiseksi seurakunnaksi. Sonkajärven kunta perustettiin 1922. Muut nimet Rutakko Maakirjakylät Haajaissydänmaa, Haapajärvensydänmaa, Hernejärvi, Jokela, Kaarakkala, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Kuivio, Kääriänsaari, Laakaa, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Petäjäjärvi, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Sonkajärvi, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uura, Wehmasjärvi, Wiitaa, Vänninmäki (Svenninmäki) Naapuriseurakunnat Iisalmen kaupunki , Iisalmi , Kajaani , Lapinlahti , Rautavaara , Sotkamo , Varpaisjärvi , Vieremä , Vuolijoki Papisto Seurakunnan perustamisen yhteydessä määrättiin, että Iisalmen kirkkoherran virkatalosta oli lohkaistava noin 1/8 manttaalin tilukset Sonkajärven kirkkoherran virkataloksi, joka tuli rakentaa lailliseen kuntoon ennen kuin kirkkoherran virka julistettaisiin haettavaksi. Saarnaajat 1855–1866 Erik Ekelund , Iisalmen kirkkoherran virallinen apulainen, virka lakkautettiin Arkisto Sonkajärven seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1855. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Sonkajärven seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Someron emäseurakunnan kappeliksi kirkon valmistuttua 1682 ja kuninkaan suostuttua 31.8.1688 siihen, että Paavolan autiotila annettaisiin papin virkataloksi. Emäseurakunnan toinen kappalainen sijoitettiin seurakuntaan tuomiokapitulin päätöksellä 22.5.1690. Kuningas sääti 20.5.1696, että kappalaisen sijaan seurakuntaan asetettaisiin pitäjänapulainen. Erotettiin Somerosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901, ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa virkaa toimittavana 1915 ja ero toteutui lopullisesti 1917. Somerniemen kunta perustettiin 1868. Somerniemeen liitettiin Someron Mäyrämäen kylä 1922, Kaskiston ja Suonjoen kylät 1927 ja Honkaluhdan tila 1934. Kunta liitettiin Someron kuntaan 1977. Muut nimet Sommarnäs, Ylistaro, Naara Maakirjakylät Härjenlahti, Härjenoja, Hyrkkölä, Jakkula, Kaskisto, Keltiäinen, Kopila, Mäyrämäki, Oinasjärvi, Palikainen, Salkola, Suojoki, Vesamaja, Viuvala Naapuriseurakunnat Kiikala , Nummi , Pusula , Somero , Tammela Papisto Pitäjänapulaisen palkasta keisarillinen käskykirje 24.2.1844. Kirkkoherrat 1915–1920 Kustaa Alfred Mäkinen 1920–1925 Johan Wilhelm Kajander 1925–1927 Anton Viljami Lannetta 1927–1928 Lennart Pinomaa (Gulin) 1929–1930 Verner Anselm Urhonen 1930–1967 Artturi Eemil Sorsavirta Kappalaiset 1903–1910 Konstantin Leander Alha (Ahlman) , virka lakkautettiin 1901 1910–1915 Kustaa Alfred Mäkinen Pitäjänapulaiset 1732–1734 Anders Nummelin 1734–1748 Erik Borenius 1749–1765 Jakob Sahlsten 1765–1787 Georg Domander 1788–1793 Jakob Rhyselius 1796–1808 Gustaf Schiöning 1810–1822 Johan Järnström , ensin vt. pitäjänapulainen 1825–1841 Isak Gustafsson , ensin vt. pitäjänapulainen 1841–1857 Johan Henrik Hanelius 1860–1873 Johan Oskar Boisman 1873–1895 Erik Rautell 1901–1903 Konstantin Leander Ahlman , virka muutettu kappalaisen viraksi Ylimääräiset papit 1695–1710 Simon Achrenius 1711–1731 Eric Limnelius 1732–1734 Andreas Nummelin 1734–1758 Eric Borenius 1749–1765 Jacob Sahlsten 1765–1787 Georg Domander 1788–1793 Jacob Rhyselius 1802–1804 Johan Vidberg , pitäjänapulaisen apulainen 1806–1808 Simon Vehman , pitäjänapulaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1822–1823 Tomas Lundell , armovuodensaarnaaja 1823–1825 Johan Milbrandt , armovuodensaarnaaja 1857 Karl Johan Engelbert Blombergh , virkavuodensaarnaaja 1857–1860 Oskar Grönholm , armovuodensaarnaaja 1895–1897 Severi Gabriel Kalke , vt. pitäjänapulainen 1897–1899 Edvard Emil Elenius , vt. pitäjänapulainen 1899–1900 Paavo Pitkänen , vt. pitäjänapulainen 1900–1901 Adolf Aleksander Halme , vt. pitäjänapulainen 1901–1902 Hanno Pietari Yrjänäinen , vt. pitäjänapulainen Arkisto Somerniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1785 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1735–1854. Seurakunnan pappila ja lähes koko kirkonarkisto paloivat 28.8.1898. Arkistovaltuuskunnan mietinnössä vuodelta 1899 mainitaan pastorinviraston kohtalosta seuraavasti: "Efter det Delegationen pä våren 1898 föranstaltade sin enquête angående kyrkoarkivens tillstånd, har Sommarnäs kyrkoarkiv i forna Åbo, numera Borgå stift till större delen uppbrunnit. Kort förut hade från denna församling på Delegationens framställda fråga om den äldre delen av arkivet kunde öfverföras till annan ort, svarats med ett obestämdt 'kuka tietää'". Pappilan palossa tuhoutuivat syntyneiden luettelot vuosilta 1814–1870, vihittyjen luettelot vuosilta 1822–1856 ja kuolleiden luettelot vuosilta 1814–1891 sekä rippikirjat vuosilta 1781–1821, 1829–1838 ja 1855–1890. Osa kirkonarkistosta saatiin pelastettua pappilan ikkunan kautta ja osa arkistosta oli kirkossa. Seurakunnan vuodesta 1891 alkava pää- eli rippikirja on kerätty taannehtivasti seurakuntalaisilta kyselemällä. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytettiin Someron kirkonarkistossa, joka selittänee seurakunnan vanhimpien rippi- ja historiakirjojen säilymisen. Aiemmin kirjallisuudessa on virheellisesti esitetty historiankirjojen alkamisvuodeksi 1705 tai 1735. Kansallisarkisto on digitoinut Somerniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettu Lappajärven rukoushuonekunnaksi, kun Soinin seudun asukkaat saivat luvan rakentaa rukoushuoneen kuninkaan käskykirjeellä 12.11.1784. Lappajärven papisto määrättiin pitämään jumalanpalveluksia rukoushuoneessa joka kolmas pyhä kuninkaan käskykirjeellä 5.12.1788. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1792 ja kirkon 1793. Siirrettiin kappeliseurakuntana yhdessä vuonna 1799 perustetun Lehtimäen rukoushuonekunnan kanssa kuuluvaksi erotettuun Alajärven emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 10.10.1859. Erotettiin Alajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.2.1895. Soinin kunta perustettiin 1868. Muut nimet Konungsåby Maakirjakylät Kivijärvi, Kukko, Kuninkaanjoki, Laasala, Lipo, Vahanka Naapuriseurakunnat Alajärvi , Karstula , Kyyjärvi , Lehtimäki , Pylkönmäki , Ähtäri Papisto Suostumus papinpalkasta tehtiin 6.2.1791 ja kuningas vahvisti sen 30.5.1791. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 20.10.1869. Kappalaisen virkataloksi ostettu Honkalan tila vaihdettiin Vakkurin tilaan, jolle vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan oli hankittava kirkkoherran virkatalon oikeudet. Kirkkoherrat 1906–1927 Matti Haataja 1930–1935 Juho Annala 1935–1961 Väinö Vihtori Kurkinen Kappalaiset 1870–1886 Johan Porthén 1888–1898 Henrik Nurmio , virka lakkautettiin Saarnaajat 1792–1807 Mikael Lindfors 1809–1828 Jeremias Gabriel Vallenius 1829–1835 Herman Magnus Inberg 1835–1843 Karl Fredrik Ervast 1843–1856 Anders Henrik Ingman 1847–1869 Efraim Adrian Mandellöf , virka lakkautettiin Apupappeja ja väliajansaarnaajia 1807–1809 Gabriel Sarlin , välisaarnaaja 1825–1829 Kristian Immanuel Forss , vt. saarnaaja 1835 Nils Fellman , välisaarnaaja 1850 Frans Peter Kemell , vt. saarnaaja 1856–1857 Johan Adolf Colérus , armovuodensaarnaaja 1869–1870 Johan Helenius , vt. kappalainen 1887–1888 Isak Gideon Lagus , armovuodensaarnaaja 1898–1906 Matti Haataja , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra Arkisto Soinin seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1793. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1793–1891. Kansallisarkisto on digitoinut Soinin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Soikkolan kylään perustettiin luterilainen seurakunta 1620-luvulla. 1700-luvun alun sotavuosien jälkeen Soikkolalla, Kattilalla ja Kapriolla oli yhteinen kirkkoherra. Vuoden 1740 tienoilla Soikkola ja Kattila yhdistettiin ja vuonna 1834 niihin liitettiin myös Novasolkan seurakunta. Soikkolaan rakennettiin uusi kirkko 1740 mutta kun se oli lähes valmis, venäläinen pappi vaati sen siirrettäväksi kauemmaksi ortodoksikirkon luota. Uusi puukirkko rakennettiin Järvenperän kylään ilmeisesti vuonna 1810. Kirkko paloi vuonna 1905 ja uusi puukirkko valmistui vuonna 1910. 1900-luvun alussa kirkkoherran virka oli pitkään täyttämättä, koska köyhään seurakuntaan, jonka kolme kirkkoa sijaitsivat kaukana toisistaan, oli vaikeaa löytää hakijoita. Vuonna 1919 kolme seurakuntaa erosivat jälleen toisistaan. Soikkolasta tuli vuonna 1930 rajavyöhykettä eikä sinne enää päästetty saarnaajia. Vuonna 1936 kirkkorakennus muutettiin viljamakasiiniksi. Seurakunnassa oli 1 635 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Hamala, Harkkola, Uusi Harkkola, Järvenperä, Kirkonmäki (Soikkola), Kolkanpää, Koskina, Koskisenkylä, Loka (Loas), Loukkula, Metsäkylä, Mäkkylä, Mättäsi, Otsave, Oussimäki, Peipiä, Pätsinä, Repola, Ruutsia, Röllölä, Saarove, Savimäki, Pieni-Somero, Suuri-Somero, Suija, Säätinä, Tammikontu, Tarinaisi, Uusikylä, Venakontsa, Viistina, Voloitsa, Vääräoja Naapuriseurakunnat Kattila , Kaprio , Kosemkina Arkisto Kattilan-Soikkolan-Novasolkan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1910–1933. Kansallisarkisto on digitoinut Kattilan-Soikkolan-Novasolkan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Kuusamon emäseurakunnan kappeliksi kuninkaallisella kirjeellä 25.10.1688, jolloin määrättiin, että kappalaiselle maksettaisiin 30 tynnyriä ohria. Erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747. Tällöin pitäjään kuuluivat Keminkylän, Sompion ja Kittilän käräjäkunnat, yhteensä 118 perhettä. Katekeetta asetettiin seurakuntaa varten keisarillisella käskykirjeellä 27.5.1837, toinen katekeetta 15.12.1851 sekä kolmas Keisarillisen Senaatin päätöksellä 1.9.1897. Katekeettojen palkkaa, alkuaan 50 ruplaa, korotettiin 300 markalla keisarillisella käskykirjeellä 3.10.1877 ja edelleen 200 markalla 11.10.1882. Seurakuntaan kuulunut Kittilä erotettiin omaksi seurakunnakseen 1854. Seurakunnan osista muodostettiin Pelkosenniemen ja Savukosken itsenäiset kirkkoherrakunnat 1916. Sodankylän kunta perustettiin 1893. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1689. Kirkko sai uuden kivijalan, lattian ja katon 1772. Uusi ja seurakunnan edelleenkin käyttämä kirkko rakennettiin osittain harmaasta kivestä osittain tiilestä keisarillisen käskykirjeen 20.3.1852 mukaisesti valtion varoilla. Maakirjakylät Aska, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kirkonkylä, Lokka, Luusua, Madetkoski, Moskuvaara, Mutenia, Orajärvi, Petkula, Rajala, Riesto, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurunmaa, Sodankylä, Sompio, Syväjärvi, Torvinen, Uimaniemi, Unari, Vaalajärvi, Vaiskojärvi, Vuojärvi Naapuriseurakunnat Inari , Kemijärvi , Kittilä , Pelkosenniemi , Petsamo , Rovaniemi , Savukoski Papisto Kirkkoherran virkatalo lohkaistiin 31.8.1758. Kikkoherra sai 800 markkaa palkankorotusta valtiolta keisarillisella käskykirjeellä 5.11.1873. Pappilaan kuului kalastusoikeus Kitisen ja Jeesiön joissa sekä Kyläjärvessä. Kirkkoherrat 1747–1764 Henrik Wegelius 1764–1768 Nils Fellman 1769–1784 Zacharias Cajaner 1785–1807 Nils Enckell 1808–1811 Abraham Cajanus 1817–1822 Erik Ekdahl 1828–1840 Olof Mellenius 1840–1853 Karl Heickell 1854–1862 Jakob Fredrik Liljeblad 1863–1872 Herman Ingman , ensin vt. kirkkoherra 1874–1878 Karl Sanfrid Nyman 1879–1887 Samuel Porthan 1888–1905 Kaarlo Rechardt 1906– Pekka Harald Heickell Kappalaiset 1690–1693 Henric Carlenius 1693–1699 Olaus Ulstenius 1699–1727 Batholomeus Ervast 1727–1729 Henrik Ganander 1730–1747 Henrik Wegelius 1828 Henrik Nordberg Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1784–1787 Nils Petter Cajaner 1823–1828 Johan Nordberg Ylimääräiset papit 1755–1758 Henrik Wegelius , kirkkoherran apulainen 1759– Johan Wegelius , kirkkoherran apulainen 1795–1799 Johan Wegelius , kirkkoherran apulainen 1801–1804 Esaias Wegelius , kirkkoherran apulainen 1806–1809 Anders Engelberg , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1813–1817 Anders Engelberg , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1823–1828 Johan Nordberg , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1853–1854 Edvard Leonard Levon , kirkkoherran sijainen 1860–1863 Frans Alexander Heikel , kirkkoherran apulainen ja sijainen 1861–1862 Nils Fellman , papin apulainen 1872–1874 Karl Abiel Heikel , kirkkoherran sijainen, Kittilän kirkkoherra 1878–1879 Karl Abiel Heikel , kirkkoherran sijainen, Kittilän kirkkoherra 1887–1888 Emil Thauvón , kirkkoherran sijainen 1905–1806 Pehr Robert Matias Heikel , kirkkoherran sijainen, Kemijärven kirkkoherra Arkisto Sodankylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1759. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1602–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Sodankylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Karjaan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1668, jolloin seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa. Vanha kirkko rakennettiin uudelleen sen parhaista osista 1797. Erotettiin Karjaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1915. Ero toteutui 1928, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Snappertunan kunta perustettin 1865 ja liitettiin Tammisaaren sekä Karjaan kuntiin 1977. Maakirjakylät Alhof, Antby, Baggård, Barsgård, Berg, Björnböle, Boxby, Bredslätt, Bredäng, Broby, Båsa, Båsaböle, Dalkarö, Dragsvik, Domargård, Fagernäs, Gammelboda, Gebbelby, Glamsbacka, Grop, Gästans, Gästersjö, Halstö (Halfskifte), Harparbacka, Horsbäck, Hurskurnäs, Huskvarn, Höstnäs, Jomalvik, Kallbacka, Kjulböle (Tjurböle), Knop (Köpböle), Kroggård, Konungsböle, Kudiby, Kurby, Kärrby, Lagmans, Langansböle, Lillbarsgård, Magnäs, Nissbacka, Norrby, Nothamn, Nyboda, Persö, Prestholmen, Raseborg, Repubacka, Rullarsböle, Rådsböle, Rösund, Skogby, Skräddarböle, Slipars, Snappertuna, Strömsö, Stubböle, Svartbäck, Thorsö, Totall, Trångsund, Westerösund (Wester Rösund), Westervik, Wäxär (Wäcksskär), Åsenby Naapuriseurakunnat Inkoo , Karjaa , Pohja , Tammisaari Papisto Papin virkataloksi annettiin autiotorppa kuninkaan käskykirjeellä 22.3.1695. Karjaan emäseurakunnan pitäjänapulainen oli sijoitettuna seurakuntaan kunnes virka lakkautettiin ja muutettiin kappalaisen viraksi tuomiokapitulin päätöksellä 12.7.1809. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 15.4.1859 ja 21.1.1869. Kirkkoherrat 1928–1955 Väinö Wilhelm von Essen Kappalaiset 1811–1826 Johan Henrik Levan 1827–1837 Per Ferdinand Hornborg 1839–1860 Frans Isak Selin 1860–1868 Karl Fredrik Öller 1870–1881 Axel August Abraham Fleege 1891–1908 Oskar Fredrik Lindvall 1910–1914 August Alexander Schalin 1914–1915 Elias Arnols Schalin 1915–1917 Karl Erik Lindsröm Pitäjänapulainen 1765–1809 Fredrik Danngren , virka lakkautettiin 1809 Ylimääräiset papit 1806–1807 Johan Pettersson , kappalaisen sijainen 1807–1808 Anders Kristian Kruuse , kappalaisen sijainen 1809–1811 Edvard Johan Laurell , armovuodensaarnaaja 1826–1831 Karl Kristian Törnqvist , välisaarnaaja, kappalaisen sijainen 1831–1837 Henrik Johan Bergelund , kappalaisen sijainen 1837–1838 Frans Isak Selin , välisaarnaaja 1868–1870 Axel August Fleege , vt. kappalainen 1881–1883 Johan Kristian Mittler , vt. kappalainen 1883–1885 Justinus Hauvonen , vt. kappalainen 1885–1891 Fredrik Villenius , vt. kappalainen 1909 Edvin Johannes Virén, kappalaisen virassa virka– ja armovuodensaarnaaja 1909 Edvin Alfons Holmström , kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1909 Edvin Johannes Wirén, vt. kappalainen 1917 Yngve Valfrid Söderholm, armovuodensaarnaaja 1917 Edvin William Förnes, armovuodensaarnaaja 1917–1918 Urho Elias Waltari, armovuodensaarnaaja 1918–1923 Elis Alban Immanuel Selin, vt. kappalainen 1923–1928 Oskar Vilhelm Klevström, vt. kappalainen Arkisto Snappertunan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1700. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–1946. Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöden 1806, jolloin mm. kaikki itsenäisesti pidetyt vanhimmat historiakirjat tuhoutuivat. Kansallisarkisto on digitoinut Snappertunan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin noin 1460, kun kirkko rakennettiin Siuntionjoen uomaan. Kirkko oli Pyhän Pietarin nimikko. Kirkko paloi salaman aiheuttamasta tulesta 1526 ja toisen kerran 8.2.1891. Seurakunnan suomalainen puinen kirkko korjattiin 1824 ja purettiin 1881. Ruotsinkieliset jumalanpalvelukset ilmoitettiin pidettävän kivikirkossa ja suomenkieliset sen viereisessä puukappelissa 1688. Seurakunta muodostettiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi keisarillisella käskykirjeellä 25.4.1834 ja se oli prebendana 1840–1875. Siuntion kunnasta liitettiin osia Lohjan maalaiskuntaan 1953 ja 1975. Muut nimet Sjundeå Maakirjakylät Aiskos, Andby (Annila), Backa (Backby), Bläsäby, Bocks (Räfs), Bollstad, Broända, Bäcksby, Böle, Dansbacka, Engesby, Fall, Fjellskifte, Flyt, Fogelvik, Förby, Gammelby, Gestans, Grennäs, Grisans, Grotbacka (Nackans), Grönskog (Palm), Gårdsböle (Kårsböle), Gårdskulla, Gåsarf, Göks, Harfs, Hofgård, Hollstens, Hummerkila, Hästböle, Järvenkylä (Järfvans), Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kockis (Kokkila), Kopula, Kreijans, Kvarnby, Kynnar, Käla, Lempans, Lieviö Skräddarskog), Malm, Masa (Masaby), Munks, Myrans, Mörsbacka, Nackböle, Nordanvik, Nummenkylä, Nyby, Näsby, Palmgård, Paturs, Pikkala, Prästegården, Pulkbacka, Purnus, Påfvalsmalm, Pölans, Siggans, Sjundby (Juus), Skinnars, Skogstorp, Störsby, Störsvik, Sunnanvik, Svartbäck, Svidja, Tjusterby, Tupala, Weijans, Westerby, Wikars, Öfvitsby Naapuriseurakunnat Degerby , Inkoo , Kirkkonummi , Lohja , Vihti Papisto Jumalanpalvelusten järjestämisestä seurakunnassa eri kielillä kuninkaan päätös 26.11.1788. Seurakunnassa pidettiin 1890-luvulla suomenkielinen jumalanpalvelus joka kolmas pyhä ja joka juhlapyhä, jos suomenkielisiä saapui paikalle. Usein jumalanpalvelukset jäivät kuitenkin pitämättä sanankuulijoiden puutteessa. Kappalaisen virkatalon lahjoitti kirkkoherra Martinus Aeschilli 10.12.1604. Kalakymmenyksistä kihlakunnanoikeuden tuomio 12.4.1797. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1683 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 25.2.1869, jolloin viran palkka jaettiin kirkkoherran ja kappalaisen kesken. Pitäjänopettajan palkkaamisesta pitäjänkokouksen päätös 6.10.1816. Kirkkoherrat 1539–1567 Petrus Erici 1568–1580 Thomas Olai 1581–1596 Andreas Iohannis 1600–1616 Martinus Eschilli Helsing 1617–1641 Johannes Martini Forsius 1642– Sigfridus Andreæ 1730–1735 Johan Fortelin 1736–1742 Israel Escholin 1743–1752 Henrik Ganander 1753–1778 Israel Hartman 1780–1793 Daniel Hirn 1795–1811 Abraham Logren 1813–1834 Karl Henrik Forssman 1836–1838 Axel Adolf Laurell , professori 1840–1875 Bengt Olof Lille , professori 1878–1906 Karl Peter Moberg 1908–1944 Karl Richard Bonsdorff 1944–1951 Immanuel Backman Kappalaiset 1593– Martinus Eschilli 1600–1602 Henricus Matthiæ 1604–1616 Johannes Martini Forsius 1625–1641 Sigfridus Andreæ 1722–1752 Jakob Limonius 1752–1765 Henrik Lemström 1766–1790 Gabriel Linsenius 1791–1795 Abraham Logren 1796–1839 Fredrik Forselius 1841–1868 Johan Wichtman 1869–1877 Johan Emil Telenius 1879–1914 Erik Vilhelm Henrik Linderoos 1914–1921 Gösta J. Nyman 1921–1922 Otto Weckström 1922–1923 Werner Wirén 1924–1948 Ernst Sundqvist Pitäjänapulaiset 1723–1729 Gabriel Lagus 1733–1752 Henrik Lemström 1752–1766 Gabriel Linsenius 1767–1773 Johan Malmsten 1774–1791 Abraham Logren 1792–1800 Gustaf Tallqvist 1802–1821 Samuel Carlén 1822–1835 Karl Fredrik Canth 1837–1868 Karl Björkman , virka lakkautettiin 1869 Ylimääräiset papit 1743–1744 Henrik Indreen , kirkkoherran aviran armovuoden sarnaaja 1746–1752 Gabriel Linsenius , kappalaisen apulainen 1746– Erik Wijkström , kirkkoherran apulainen 1755– Fredrik Johan Zweigberg , kappalaisen apulainen 1788– Abraham Wessel , kirkkoherran apulainen 1796–1802 Samuel Carlén , kirkkoherran apulainen 1807–1809 Johan Ekbom , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Johan Fredrik Borenius , kirkkoherran apulainen 1810–1813 Gustaf Adolf Lindeqvist , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1820–1822 Karl Fredrik Canth , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1825–1827 Johan Milbrandt , kappalaisen apulainen 1827–1831 Nils Elers , kappalaisen apulainen 1831–1836 Johan Gundberg , kappalaisen apulainen 1835–1836 Berndt Josef Amnell , välisaarnaaja 1835–1837 Benjamin Sulin , pitäjänapulainen, välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1836–1840 Erik Napoleon Bonsdorff , sijaiskirkkoherra 1837 Karl Hacklin , kappalaisen apulainen 1838 Johan Henrik Holmstén , kappalaisen apulainen 1839–1840 Edvard Gustaf Hannibal Tallgren , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1840–1841 Per Edvard Åberg , vt. kappalainen 1842–1847 Johan Fredrik Cajan , kirkkoherran apulainen 1847–1853 Klas Teodor Konstantin Sumelius , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Johan Gustaf Mannelin , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Israel Albert Teodor Reinius , kirkkoherran apulainen 1855–1871 Fredrik Vilhelm Fredriksson , sijaiskirkkoherra 1871–1872 Emil Albert Rudelius , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Henrik Nybergh , kirkkoherran apulainen 1873–1875 Lorenz Vilhelm Häggström , kirkkoherran apulainen 1877–1879 Johan Evert Korsström , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1901 Juho Nimrod Johansson , kirkkoherran apulainen 1903–1905 Juho Nimrod Johansson , kirkkoherran apulainen 1905–1908 Arvid Volter Ferdinand Utter , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Siuntion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1770, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1604–2004. Kansallisarkisto on digitoinut Siuntion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Porvoon emäseurakunnan kappeli ainakin jo 1340. Kutsutaan omaksi pitäjäksi 1425, jolloin seurakunta mainitaan Porvoon tapaan kuninkaalliseksi. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi kuninkaallisella käskykirjeellä 11.4.1724 ja anneksi lakkautettiin armollisella käskykirjeellä 10.1.1865. Seurakunnan harmaakivinen kirkko rakennettiin 1400-luvun alkupuolella ja se lienee ollut Pyhän Sigfridin ja Marian nimikko. Kirkon omaisuutta ryöstettiin isonvihan aikana. Seurakunnan suomenkieliset asukkaat valittivat 1644 siitä, etteivät he saaneet käyttää kivikirkkoa, vaan suomenkieliset jumalanpalvelukset pidettiin kirkon sijasta pitäjäntuvassa. Myöhemmin suomenkieliset rakensivat oman puukirkon, joka myytiin huutokaupalla 1890 ja tämän jälkeen purettiin. Suomalaisessa kirkossa pidettiin aluksi jumalanpalvelus joka sunnuntai, kunnes rovastintarkastuksessa 26.9.1847 päätettiin, että jumalanpalvelus pidettäisiin kirkossa suomeksi joka neljäntenä sunnuntaina ja juhlapäivinä. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakuntaan kuulunut Helsingin pitäjä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1400-luvun lopulla. Tuusula muodostettiin kappeliseurakunnaksi Sipoon, Helsingin pitäjän ja Nurmijärven osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakuntaan kuulunut Östersundomin rukoushuonekunta mainitaan jo 1690-luvulla. Muut nimet Sibbo Maakirjakylät Alikerava, Borgby (Linnanpelto), Box, Eriksnäs, Gesterby, Gumböle, Hangelby, Hindsby, Hitå, Husö, Härtsby, Immers, Kallbäck, Krämarö, Kyrkoby, Kärr, Löparö, Massby, Myras, Mårtensby (Martinkylä), Nevas, Nikkilä, Norrkulla, Paipis (Paippinen), Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träsk, Östersundom Naapuriseurakunnat Helsingin pitäjä , Helsinki , Järvenpää , Kerava , Mäntsälä , Pornainen , Tuusula , Porvoo , Östersundom Papisto Papiston palkka maksettiin vuoden 1681 säännön mukaan. Kirkkoherrat 1536 Lars 1548–1566 Jöns 1570–1577 Henrik 1579–1599 Ericus Erici 1601–1636 Andreas Sigfridi 1635–1670 Lars Pampinaeus 1674–1691 Anders Stren 1693–1701 Johan König 1702–1724 Gustaf Wijnblad 1792–1809 Zakarias Cygnaeus , Porvoon piispa 1809–1818 Magnus Jakob Alopaeus , Porvoon piispa 1819–1820 Zakarias Cygnaeus , Porvoon piispa 1821–1837 Johan Molander , Porvoon piispa 1838–1864 Karl Gustaf Ottelin , Porvoon piispa 1866–1868 Karl Fredrik Bergholm 1871–1904 Fredrik Vilhelm Fredriksson 1906– Ernst Gustaf Sundén Kappalaiset 1593–1617 Martinus Simonis 1634 Larentius Johannis 1651 Simon 1656–1670 Johannes 1675–1682 Klaudius Ollander 1687–1702 Gustaf Wijnblad 1702–1703 Erik Sigfridi Castelius 1732–1741 Johan Elg 1741–1761 Matthias Asp 1763–1780 Johan Tallquist 1782–1791 Gabriel Lyra 1792–1821 Jakob Johan Björk 1822–1828 Gustaf Johan Blylodh 1828–1835 Robert Johan Vallgrén 1838–1844 Albert Vilhelm Schogster 1845–1859 Otto Ferdinand Hofdahl 1859–1864 Herman Vilhelm Roschier 1865–1876 Gustaf Emanuel Bjöhrn 1879–1888 Kristian Emanuel Calonius 1889–1891 Peter Alfred Eriksson 1893–1906 Ernst Gustaf Sundén 1907– Karl Alfred Gröning Ylimääräiset papit 1724–1740 Johan Haberman , sijaiskirkkoherra 1740–1741 Johan Elg , sijaiskirkkoherra 1744–1763 Johan Tallquist , sijaiskirkkoherra 1763–1773 Georg Lagus , sijaiskirkkoherra 1774–1785 Johan Fabritius , sijaiskirkkoherra 1786–1813 Arvid Vallgrén , sijaiskirkkoherra 1811–1835 Robert Johan Vallgrén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1821–1822 David Emanuel Kriander , vt. kappalainen 1828–1829 Anders Gustaf Sevén , kirkkoherran apulainen 1829–1838 Albert Vilhelm Schogster , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1830–1832 Tobias Jakob Ticcander , kirkkoherran apulainen 1833–1840 Karl Fredrik Bergholm , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, sijaiskirkkoherra 1844–1845 Henrik Johan Paldani , välisaarnaaja 1874–1875 Henrik Vilhelm Salenius , kappalaisen apulainen 1875–1879 Johannes Karvanen , vt. kappalainen 1888–1889 Peter Alfred Eriksson , välisaarnaaja 1891–1892 Ernst Gustaf Sundén , välisaarnaaja 1892–1893 Karl Magnus Olander , välisaarnaaja 1901 Ernst Gustaf Sundén , vt. kirkkoherra 1902–1903 Lennart Leander Byman , kirkkoherran apulainen 1903 Mathias Hertz , kirkkoherran apulainen 1903 Edvard Emil Elenius , kirkkoherran apulainen 1903–1906 Oskar Ferdinand Sevelius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1906 Karl Alfred Gröning , vt. kappalainen Arkisto Sipoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1733 ja historiakirjat vuodesta 1729. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1729–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Sipoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Parikkalan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1920. Ero toteutui 1922, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kirkko rakennettiin arkkitehtien Elsa Arokallio ja Elsi Borg suunnitelmien mukaan Kaunolanharjulle Kivijärven rantatöyräälle 1933. Kirkko vihittiin käyttöön 29.10.1933. Simpeleen kunta perustettiin 1923 ja liitettiin Rautjärven kuntaan 1973. Maakirjakylät Innasennurkka, Kaljusenkylä, Koitsanlahti, Simpele, Änkilä Naapuriseurakunnat Hiitola , Parikkala , Rautjärvi , Ruokolahti

Muodostettiin Kemin emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1695 mutta kirkko vihittiin käyttöön vasta 1732. Seurakunta sai oman papin vasta 7.12.1756, jolloin Kemin pitäjänapulainen siirrettiin asumaan Simoon mutta käytännössä siirto tapahtui 1760. Simo mainitaan paikkakuntana ainakin jo 1345 ja vuonna 1445 paikkakunnan mainitaan kuuluneen Iin pitäjään. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 4.8.1796. Erotettiin Kemistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 23.1.1865. Ero toteutui 1880, jollloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Simon Ylimaan kyläkunta liitettiin Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen seurakuntien takamaille perustettuun Ranuan kirkkoherrakuntaan 1899. Simon kunta perustettiin 1865. Maakirjakylät Jokikylä, Maksniemi, Simonkylä, Simonniemi Naapuriseurakunnat Kemin kaupunki , Keminmaa , Kuivaniemi , Ranua , Tervola Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus koko Kemin emäseurakunnassa 3.3.1808. Seurakunnan lunastamalle Niemelän virkatalolle suotiin kirkollisen virkatalon oikeudet keisarillisella käskykirjeellä 6.12.1861. Seurakunta oli kirkkoherran yksin hoidettava ja kirkkoherran tuli palkata apulainen, kun tuomiokapituli katsoi sen tarpeelliseksi. Kirkkoherran vastikejyvät 6,60 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894. Kirkkoherrat 1880–1908 Johan Alfred Keckman 1910–1932 Kaarlo Töyry 1933–1968 Kaarlo Sakari Immanuel Matinlassi Pitäjänapulaiset –1700 Johan Remahl 1700–1718 Johan Sarelius 1737 Johan Remahl 1737–1763 Johan Sarelius , vanhempi 1764–1781 Johan Sarelius , nuorempi 1782–1802 Andreas Pauli Kranck , virka muutettiin kappalaisen viraksi Kappalaiset 1802–1818 Anders Pauli Kranck 1820–1856 Nils Simelius 1858–1867 Ernst Henrik Nikander Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1806–1808 Johan Kranck , kappalaisen apulainen 1814–1817 Nils Simelius , kappalaisen apulainen 1843–1852 Johan Simelius , kappalaisen apulainen 1852–1858 Karl Adam Ottelin , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1867–1871 Johan Carpén , virka- ja armovuoden saarnaaja, pitäjänapulainen Kuivaniemellä 1897–1903 Juhana Kustaa Lammi , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Juho Anton Heilala , kirkkoherran apulainen 1904–1906 Bror Gabriel Einar Borg , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Juho Viktor Valdemar Kiviharju (Kallén) , kirkkoherran apulainen 1907 Johan Walfrid Teräsvasara (Ståhlhammar) , kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1817–1820 Jakob Anders Kranck , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1871–1880 Johan Alfred Keckman , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1893–1896 Fredrik Hjalmar Heikel , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1907– Eino Wirkkula , kirkkoherran apulainen, kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja Arkisto Simon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1737 ja historiakirjat vuodesta 1763. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1675–1914. Simon kirkkoherranviraston antaman ilmoituksen mukaan "koiran pentu on saanut repiä jonkun kirkonkirjan, joka on korvattu muistitiedon avulla laitetulla uudella. Ei ole tietoa, milloin tämä on tapahtunut" (1944). Kansallisarkisto on digitoinut Simon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)