Muodostettiin Kemin emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1695, mutta kirkko vihittiin vihittiin vasta 1732 ja sai oman papin vasta 7.12.1756, jolloin Kemin pitäjänapulainen siirrettiin asumaan Simoon, mutta käytännössä siirto tapahtui 1760. Simo mainitaan paikkakuntana ainakin jo 1345 ja sen mainitaan kuuluneen Iin pitäjään 1445. Muodostetiin kappeliseurakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 4.8.1796. Erotettiin Kemistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 23.1.1865 ja ero toteutui 1880, jollloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Simon Ylimaan kyläkunta liitettiin Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen seurakuntien takamaille perustettuun Ranuan kirkkoherrakuntaan 1899. Simon kunta perustettiin 1865.
Kylät
Jokikylä, Maksniemi, Simonkylä, Simonniemi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus koko Kemin emäseurakunnassa 3.3.1808. Seurakunnan lunastamalle Niemelän virkatalolle suotiin kirkollisen virkatalon oikeudet keisarillisella käskykirjeellä 6.12.1861. Seurakunta oli kirkkoherran yksin hoidettava ja kirkkoherran tuli palkata apulainen, kun tuomiokapituli katsoi sen tarpeelliseksi. Kirkkoherran vastikejyvät 6,60 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894.
Kirkkoherrat
1880–1908 Johan Alfred Keckman
1910–1932 Kaarlo Töyry
Pitäjänapulaiset
–1700 Johan Remahl
1700–1718 Johan Sarelius
1737 Johan Remahl
1737–1763 Johan Sarelius, vanhempi
1764–1781 Johan Sarelius, nuorempi
1782–1802 Andreas Pauli Kranck, virka muutettiin kappalaisen viraksi
Kappalaiset
1802–1818 Anders Pauli Kranck
1820–1856 Nils Simelius
1858–1867 Ernst Henrik Nikander
Apupapit ja armovuoden saarnaajat
1806–1808 Johan Kranck, kappalaisen apulainen
1814–1817 Nils Simelius, kappalaisen apulainen
1843–1852 Johan Simelius, kappalaisen apulainen
1852–1858 Karl Adam Ottelin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1867–1871 Johan Carpén, virka- ja armovuoden saarnaaja, pitäjänapulainen Kuivaniemellä
1897–1903 Juhana Kustaa Lammi, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Juho Anton Heilala, kirkkoherran apulainen
1904–1906 Bror Gabriel Einar Borg, kirkkoherran apulainen
1906–1907 Juho Viktor Valdemar Kiviharju (Kallén), kirkkoherran apulainen
1907 Johan Walfrid Teräsvasara (Ståhlhammar), kirkkoherran apulainen
Ylimääräiset papit
1817–1820 Jakob Anders Kranck, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1871–1880 Johan Alfred Keckman, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1893–1896 Fredrik Hjalmar Heikel, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1907– Eino Wirkkula, kirkkoherran apulainen, kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja
Arkisto
Simon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1737 ja historiakirjat vuodesta 1763. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1675–1914.
Simon kirkkoherranviraston antaman ilmoituksen mukaan "koiran pentu on saanut repiä jonkun kirkonkirjan, joka on korvattu muistitiedon avulla laitetulla uudella. Ei ole tietoa, milloin tämä on tapahtunut" (1944).
Kansallisarkisto on digitoinut Simon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.