Rajakartta: Tyrnävä Perustettiin Limingan emäseurakunnan kappeliksi noin 1645 ja sai ensimmäisen oman kappalaisen 1655. Kirkko mainitaan jo 1647. Kirkossa kuitenkin harvoin saarnattiin tuolloin ja uusi kirkko rakennettiin 1664. Kirkonkokous Tyrnävän erottamisesta Limingasta itsenäiseksi pitäjäksi pidettiin 25.5.1888 ja päätös vahvistettiin keisarillisella käskykirjeellä 20.2.1889. Käskykirjeen mukaan Tyrnävä oli erotettava Limingasta toisen luokan konsistoriaaliseksi kirkkoherrakunnaksi ja kirkkoherran palkaksi Mankilan virkatalon lisäksi määrättiin vähintään 8 500 markkaa. Seurakuntaan kuuluva Murron rukoushuone vihittiin 27.9.1908, jonka jälkeen siellä pidettiin jumalanpalveluksia joka toinen kuukausi. Tyrnävän kunta perustettiin 1865. Muut nimet Törnävä Maakirjakylät Laitasaari, Liminka, Pikkarala, Tyrnävä, Ängeslevä Naapuriseurakunnat Kempele , Liminka , Muhos , Oulu , Oulujoki , Temmes Papisto Suostumus Tyrnävän, Limingan ja Lumijoen kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Kirkkoherrat 1901–1905 Adolf Castrén 1908– Petter Gustaf Korpi Kappalaiset 1655–1692 Josephus Samuelis Lithovius 1692–1711 Jacobus Essevius 1712–1742 Johan Hedraeus 1744–1748 Georg Georgii Rajalin 1749–1764 Johan Forshäll 1764–1777 Kristian Henrik Keckman 1777–1795 Sven Olsbo 1797–1803 Gerhard Snellman 1806–1825 Per Junnelius 1827–1832 Anders Engelberg 1832–1852 Johan Henrik Hjulberg 1856–1876 Johan Peter Snellman 1880–1901 Adolf Castrén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1726– Samuel Keckman , kappalaisen apulainen 1771– Henrik Enqvist , kappalaisen apulainen 1793– Erik Ganander , kappalaisen apulainen 1812–1815 Johan Vilhelm Holmberg , kappalaisen apulainen 1824–1825 Frans Isak Fortell , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1825–1826 Ernst Vilhelm Frosterus , vt. kappalainen 1826–1827 Johan Zakris Cajaner , vt. kappalainen 1839 Kristian Vilhelm Litzell , kappalaisen sijainen 1839 Johan Leonard Gumerus , kappalaisen sijainen 1839–1840 Karl Fredrik Meurling , kappalaisen sijainen 1845–1848 Karl Nauklér , kappalaisen sijainen 1852–1855 Robert Mellin , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1852 Reinhold Helander , kappalaisen apulainen 1852 Jonas Kristian Castrén , virkavuodensaarnaaja 1855–1856 Gabriel Vilhelm Melart , armovuodensaarnaaja 1876–1877 Lars August Malmberg , virkavuodensaarnaaja 1877–1880 Johan Henrik Foudila , armovuodensaarnaaja 1878 Juho Tanskanen , armovuodensaarnaaja 1901–1902 Rurik Calamnius , kirkkoherran apulainen 1902 Johannes Jaakko Mustakallio , kirkkoherran apulainen 1904 Bror Gabriel Einar Borg , kirkkoherran apulainen 1904 Frans Felix Öberg , vt. kirkkoherra 1905–1906 Niilo Iisakki Simelius , armovuodensaarnaaja 1906–1908 Bror Gabriel Einar Borg , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Tyrnävän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1703, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat syntyeiden osalta vuodesta 1822, vihittyjen osalta vuodesta 1832 ja kuolleiden osalta vuodesta 1825. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1607–1939. Seurakunnan kirkko hävitettiin murhapoltolla 24.11.1865, jolloin suurin osa arkistosta tuhoutui; esimerkiksi rippikirjat vuosilta 1714–1726, 1740–1780 ja 1812–1832 sekä syntyneiden luettelot vuoteen 1822, vihittyjen luettelot vuoteen 1832 ja kuolleitten luettelot vuoteen 1825 saakka. Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöden 20.10.1931 mutta arkisto säilyi tällöin tuholta. Tuli tuhosi kirkon sisustan 14.2.1960, eniten palossa kärsivät alttari ja kirkkosalin lattia penkkeineen. Kansallisarkisto on digitoinut Tyrnävän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin 1640, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin virkaansa. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Novikkalan kylässä, johon myöhemmin rakennettiin keisarillinen Krasnoje Selon palatsi. Seurakunnasta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Tyrö 1642. Seurakuntaan kuului myös Mölkön- eli Kirkonmäen kappeli, jonka kirkko mainitaan rakennetun puusta 1736. Uusi kirkko rakennettiin kivestä Venäjän keisari Nikolai I:n lahjoittamin varoin 1836 ja kirkko vihittiin käyttöön 28.7.1836. Seurakunnassa oli 6 161 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Muut nimet Duderhof Kylät Alajoki, Hannola, Hieprola, Hirvosi (Ruotsi), Honkasi (Hämäläinen), Humalisto, Ihalaisi, Jänismäki, Järvelä (Pieni-Karhila), Karhila (Karlino), Kaurasaari, Kavelahti, Kirppula, Kirveelä, Koirova, Korpelaisi, Kuittila, Kurkela, Kyllisi, Kylmälä (Ala-Sparri), Laakala, Lamppula, Leininmäki (Sulkala), Lemetinmäki, Lintusi, Lottula, Metsävainikka (Venäjänrasi), Muikkala, Murjala (Kotsala), Myrälä, Mäkeläisi, Mäntyharju (Ilmosti), Naumosi, Nuijala (Pieni-Kapasi), Nurkkaporu (Pori), Närhilä (Tuippola), Pajula, Parkonmäki, Partasi, Peikalaisi, Pelkola, Peräkylä, Pikkola, Pulkkisenmäki, Pökkösenmäki, Pöllälä, Raja-Leinilä, Raskela (Lokovala), Revonpesät (Palmula), Riehkala (Kapasi), Rötsälä, Saarela (Karvala), Saksala, Suolasi, Taaitsa, Tallikkola, Talsinmäki (Talsila), Tolppala, Tököttilä, Uusi-Ihalaisi, Variksela (Vauhkola), Viholaisi, Viittala (Suuri-Viittala), Villasi, Ylipelto (Pieni-Viittala) Naapuriseurakunnat Hietamäki , Skuoritsa , Venjoki Arkisto Tuutarin seurakunnan vanhimmat säilyneet rippikirjat alkavat vuodesta 1766 ja historiakirjat vuodesta 1757. Tuutarin seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1756–1928 ja hallinto- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1728–1930-luku. Kansallisarkisto on digitoinut Tuutarin seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Tuusula Perustettiin Sipoon emäseurakunnan kappeliksi Sipoon, Helsingin pitäjän ja Nurmijärven osista kuninkaallisella käskykirjeellä 22.7.1643. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunta muodostettiin Irjalan kartanon isännän, ratsumestari Nils Stålhanen toimien seurauksena. Seurakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin käyttön 30.1.1644. Uusi kirkko rakennettiin 1732 ja vihittiin käyttöön 1.11.1734. Kirkko nostettiin korkeammalle perustukselle 1852. Määrättiin erotettavaksi Sipoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi tuomiokapitulin kirjeellä 22.12.1653 ja tähän määräykseen antoi kuningas vastauksen 29.8.1668. Seurakunta muutettiin konsistoriaaliseksi 1693. Seurakunta muodostettiin Porvoon kymnaasin prebendaksi kuninkaan käskykirjeellä 23.7.1766 ja uudelleen 22.11.1772 kunnes seurakunta vapautettiin tästä kuninkaan käskykirjeellä 12.11.1781. Muut nimet Tusby Maakirjakylät Ali-Kerava (Ytter Kervo), Gammelby (Vanhakylä), Hyökkälä, Kirkonkylä (Tusby Kyrkoby), Klemetskog (Ruotsinkylä), Lahela (Finnby), Nahkela (Nackskog), Nukari, Paijala, Ritasjärvi, Ruskela, Rusutjärvi, Siippo, Skavaböle (Hyrylä), Kellokoski (Järvenpää, Träskända), Tuomala (Thomasby), Yli-Kerava (Öfverkervo) Naapuriseurakunnat Helsinki , Helsingin pitäjä , Hyvinkää , Järvenpää , Kerava , Mäntsälä , Nurmijärvi , Sipoo Papisto Kappalaisen virkatalo annettiin kuninkaan kirjeellä 25.4.1734. Kuninkaan 25.10.1793 antamalla päätöksellä määrättiin jumalanpalvelus pidettäväksi joka kolmas sunnuntai ja suurina juhlapyhinä ruotsiksi. Suostumus papiston palkasta tehtiin 3.7.1729 ja 11.7.1729. Suostumus vahvistettiin 28.3.1732 ja 4.12.1732. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.7.1861. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätökset 26.1.1870 ja 23.11.1870. Kirkkoherrat 1654–1680 Johan Magnus Lupaeus 1682–1693 Johan Cramerus 1694–1727 Gustaf Hindsberg 1728–1731 Johan Sewonius 1732–1766 Benedikt Ignatius 1782–1796 Arvid Mårten Paulin 1799–1804 Lars Caëirenius 1805–1823 Simon Jusselius 1826–1829 Lars Filip Palander 1832–1853 Johan Ihlström 1856–1892 Karl Aspegren 1894–1898 Vilhelm Kajander 1902–1906 Martin Gunnar Brander 1908–1912 Arnold Melker Berger 1916–1925 Uno Wegelilus 1928–1955 Sulo Verner Vaarantaus Kappalaiset 1644–1654 Johan Magnus Lupæus 1662 Laurentius 1670–1682 Johan Cramerus 1691–1694 Gustaf Hindsberg 1702–1728 Johan Sewonius 1729–1745 Erik Johan Borgelin 1747–1753 Henrik Hyttéen 1754–1768 Henrik Nordström 1769–1778 Peter Sanngren 1778–1805 Simon Jusselius 1806–1811 Lars Tallgren 1811–1820 Daniel Ollberg 1821–1834 Simon Jusselius 1835–1856 Karl Aspegren 1856–1868 Matias Putkonen 1869–1889 Viktor Vilhelm Krogell 1892–1897 Gustaf Adolf Veckman 1898–1914 Karl August Åberg 1914–1923 Sulo Verner Vaarantaus 1923–1939 Arvi Järventaus 1941–1965 Juho Karhu Ylimääräiset papit 1767–1775 Peter Lindforss , sijaiskirkkoherra 1776–1782 Arvid Mårten Paulin , sijaiskirkkoherra 1801–1806 Lars Tallgren , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1807–1808 August Granit , kirkkoherran apulainen 1809–1821 Simon Jusselius , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1816 Vilhelm Linqvist , kappalaisen apulainen 1820–1823 Karl Adolf Hæckert , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1823–1824 Henrik Carlstedt , armovuodensaarnaaja 1824–1825 Karl Aspegren , armovuodensaarnaaja 1825–1826 Lars Filip Palander , sijaiskirkkoherra 1827–1829 Matias Holmberg , kirkkoherran apulainen 1829–1832 Elias Samuel Nymalm , sijaiskirkkoherra 1830–1831 Karl Gustaf Eklund , kappalaisen apulainen 1832–1833 Karl Fredrik Bergholm , kappalaisen apulainen 1834–1835 Johan Forsberg , vt. kappalainen 1852–1853 Per August Cygnæus , kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra 1853–1856 August Saxelin , virka– ja armovuodensaarnaaja 1886–1887 Emil Alfred Lingren , kirkkoherran apulainen 1889–1890 Gustaf Henrik Kauppila , vt. kappalainen 1890 Karl Konstantin Olander , vt. kappalainen 1890–1894 Vilhelm Kajander , vt. kirkkoherra 1890–1891 Axel Valfrid Murén , vt. kappalainen 1892 Anders Oskar Eskelin , vt. kappalainen 1899 Arthur Ludwig Mikael Hjelt , kirkkoherran apulainen 1899–1902 Paul Gustaf Vikman , sijaiskirkkoherra 1903 Emil Vilho Saaranen , kappalaisen apulainen 1907 Matti Sydänheimo (Hertz ), kappalaisen apulainen 1926–1928 Juho Karhu, vt. kirkkoherra Arkisto Tuusulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1923. Kansallisarkisto on digitoinut Tuusulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Tuusniemi Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi maaherran ja tuomiokapitulin yhteisellä päätöksellä 12.5.1802 ja kuninkaan päätöksellä 23.7.1803. Kuningas oli jo aiemmin 11.1.1781 antanut luvan kappelin rakentamiseen Tuusniemelle ja kappelikirkko valmistui 1798. Erotettiin Kuopiosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 24.7.1855, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Kuopion pitäjän Riistaveden kylän tila rekisterinumerolla 13 määrättiin siirrettäväksi Tuusniemelle keisarillisella käskykirjeellä 18.10.1856. Kirkko paloi 10.7.1857. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Riistaveden seurakuntaan 1917. Tuusniemen kunta perustettiin 1870. Maakirjakylät Enonsalo, Hauranki, Juojärvi, Juurikkamäki, Jänissalo, Kartansalo, Kiukoonniemi, Kosula, Leppäranta, Litmaniemi, Lohilahti (Lohilaks), Melalahti (Melaniemi), Miettilä, Ohtaanniemi, Pölläkkä, Riistavesi, Susiniemi, Syrjänsaari, Tuusjärvi, Tuusniemi, Ukonlahti, Vehmersalmi, Viitamäki Naapuriseurakunnat Heinävesi , Juankoski , Kaavi , Kuopio , Kuopion kaupunki , Outokumpu , Leppävirta , Muuruvesi , Vehmersalmi , Riistavesi Papisto Kirkkoherrat 1871–1875 Bernhard Kristfrid Sarlin 1877–1906 Bror Axel Petrelius 1907– August Laaksonen Kappalaiset 1804–1833 Johan Gröhn 1835–1839 Klas Anders Lindblad 1841–1860 Georg Magnus Kiljander , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1860–1871 Bernhard Kristfrid Sarlin 1872–1884 Henrik Pöyhönen 1886–1891 Kondar Ferdinand Melartin 1893–1899 Johan Leopold Eriksson 1900– Sakari Hämäläinen Ylimääräiset papit 1803–1804 Johan Lehén , vt. kappalainen 1811–1823 Johan Adolf Gröhn , kappalaisen apulainen 1824–1826 Johan Johansson, kappalaisen apulainen 1826–1827 Nils Gabriel Savenius , kappalaisen apulainen 1827–1830 Gustaf Borg , kappalaisen apulainen 1830–1833 Johan Adolf Petander , kappalaisen sijainen 1833–1834 Kristian Joakim Åkerman , armovuodensaarnaaja 1834–1835 Johan Adolf Petander , vt. kappalainen 1839–1840 Gustaf Adolf Hillebrand , armovuodensaarnaaja 1840 Johan Fredrik Niloni , armovuodensaarnaaja 1840–1841 Karl Mauritz Lagerstam , armovuodensaarnaaja 1871 Henrik Pöyhönen , vt. kirkkoherra 1884–1886 Johannes Sidensnöre , virka- ja armovuodensaarnaaja 1892–1893 Jooseppi Tolonen , vt. pitäjänapulainen 1899 Frans Peter Oinonen , vt. pitäjänapulainen 1899–1900 Jooseppi Lescelius , vt. pitäjänapulainen 1902–1907 Kaarlo Emil Kalli , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, virkavuodensaarnaaja Arkisto Tuusniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1802, tilikirjat vuodesta 1798 ja historiakirjat vuodesta 1804. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1769–2009. Kansallisarkisto on digitoinut Tuusniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin, kun Ilomantsin emäseurakunta määrättiin Keisarillisen senaatin kirjeessä 26.2.1896 jaettavaksi siten, että muodostettavaan Koveron kirkkoherrakuntaan tuli kuulumaan Ilomantsin lounainen puoli eli Konnunniemen, Kortevaaran, Koveron, Sonkajarannan, Öllölän, Luutalahden, Eimisjärven, Pirttijärven ja Kinnasniemen kyläkunnat. Koveron kylän mainitaan kuuluneen Ilomantsin pogostan Sonkajan perevaaraan 1500 ja kylä mainitaan autiona 1589. Perustettaessa seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi ja sen kirkko rakennettavaksi Tuupovaaran Konnunniemen kylään. Kirkon piirustukset vahvistettiin 4.4.1898. Koveron kunta perustettiin 1910. Seurakunnan ja kunnan nimi muutettiin Tuupovaaraksi 1913. Tuupovaaran kuntaan liitettiin osa lakkautetusta Korpiselän kunnasta 1946. Tuupovaara liitettiin Joensuun kaupunkiin 2005. Muut nimet Kovero Maakirjakylät Eimisjärvi, Kinnasniemi, Konnunniemi, Kortevaara, Kovero, Luutalahti, Pirttijärvi, Sonkajanranta, Öllölä Naapuriseurakunnat Eno , Ilomantsi , Kiihtelysvaara , Korpiselkä , Tohmajärvi , Värtsilä Papisto Seurakuntalaiset vapautettiin Ilomantsin kirkon rakentamisvelvollisuudesta. Perustamisen yhteydessä seurakunta määrättiin hankkimaan virkataloksi vähintään 1/8 manttaalia maata. Virkatalon ja kirkon tuli olla kunnossa ennen kuin kirkkoherran viran sai julistaa haettavaksi. Ylimääräiset papit 1902–1903 Johan Hotinen , vt. kirkkoherra 1904–1909 Akseli Kytö , vt. kirkkoherra 1909– Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra Arkisto Tuupovaaran seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1902. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Tuupovaaran seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Tuulos Alkuaan itsenäinen emäseurakunta ainakin jo 1400-luvulla, jolloin seurakunnan kirkon mainitaan olleen Pyhän Birgitan nimikko. Tuulos mainitaan nimismiehenpitäjänä ainakin 1431–1458. Mainitaan Hauhon emäseurakunnan kappelina 1540. Seurakunta sai oman kappalaisen 1593. Mainitaan emäseurakunnan anneksina 1693, mistä on päätelty seurakunnan olleen aikanaan emäseurakunta. Erotettiin Hauhosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.12.1882. Aiemmin, 13.12.1869, keisari oli antanut kieltävän päätöksen anomukseen seurakunnan erottamiseksi. Tuuloksen kunta perustettiin 1874 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009. Muut nimet Tuulois Maakirjakylät Heinäkangas, Juttila, Lakkola, Pohjoisten kylä (Pohjonen), Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala Naapuriseurakunnat Hauho , Lammi , Vanaja Papisto Eversti Gustaf von Platen lahjoitti koulumestarin palkkaamista varten 2 500 ruplaa 21.9.1823 ja pääoma oli tuomiokapitulin hoidettavana. Kirkkoherrat 1888–1904 Matias Taka 1908– Viktor Järvinen Kappalaiset 1593 Thomas Andreæ 1614–1615 Laurentius Andreae Herkepaeus 1649–1680 Matthias Simonis Brunnerus 1684–1691 Petrus Johannis Frisius 1694–1732 Laurentius Johannis Frisius 1734–1767 Johan Savenius 1768–1782 Henrik Nordström 1785 Johan Fredrik Nordström 1791–1810 Erik Ferrin 1813–1825 Frans Fredrik Petersen 1828–1832 Vilhelm Björksten 1832–1840 Aleksander Dahlström 1840–1843 Henrik August Lindeberg 1845–1865 Karl Fredrik Kockström 1865–1871 Johan Perenius 1871–1878 Johan Fridolf Relander 1878–1879 Karl Gustaf Vallenius 1881–1885 Gustaf Edvard Richter , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1802 Karl Gustaf Björklund , kappalaisen apulainen 1804–1808 Karl Gustaf Björklund , kappalaisen apulainen 1808–1813 Erik Johan Flinkman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1825–1828 Karl Anders Svanström , armovuodensaarnaaja 1836 Elias Samuel Nymalm , kappalaisen apulainen 1836 Gustaf Adolf Hillebrand , kappalaisen apulainen 1837–1838 Karl Johan Antell , kappalaisen apulainen 1838–1840 Karl Fredrik Kockström , kappalaisen apulainen 1843–1845 Karl Fredrik Kockström , välisaarnaaja 1878–1881 Gustaf Adolf Vikman , vt. kappalainen 1885 Otto Magnus Hahl , vt. kappalainen 1885–1887 Nikolai Lundahl , vt. kappalainen 1887–1888 Frans Evert Rihter , vt. kappalainen 1900–1901 Hjalmar Fredrik Lindblad , kirkkoherran apulainen 1901 Edvard Emil Elenius , kirkkoherran apulainen 1904–1906 Edvard Emil Elenius , vt. kirkkoherra 1906–1908 Ensio Mathias Takala, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1908 Vihtori Severus Hiissa, vt. kirkkoherra Arkisto Tuuloksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1724–1929. Vuoden 1796 tarkastuksessa mainitaan syntyneiden luettelot vuodesta 1667 mutta seurakunnan vanhimmat historiakirjat vaikuttavat tuhoutuneen. Kansallisarkisto on digitoinut Tuuloksen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Turtola Perustettiin Ylitornioon emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 5.3.1812. Oma kirkko rakennettiin valtion varoilla 1818. Sai oman kappalaisen 1820. Seurakuntaan kuulunut Kolarin saarnahuonekunta perustettiin Ylitornion kappeliksi 1856. Erotettiin Ylitorniosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen Senaatin päätöksellä 14.12.1894. Seurakuntaan on kuulunut myös noin 16 kilometrin päässä emäseurakunnasta sijainnut Pellon rukoushuone, jonka on arveltu rakennetun ennen vuonna 1818 ja jossa pidettiin jumalanpalveluksia ainakin kerran vuodessa. Turtolan kylän hävityksessä Lapin sodassa 16.10.1944 tuhoutui vanha hirsinen ristikirkko sekä vanha kirkkotupa. Turtolan kunta perustettiin 1867 ja seurakunnan sekä kunnan nimi muutettiin hallinnollisen keskuksen mukaan Pelloksi 1949. Muut nimet Pello, Turdola Maakirjakylät Juoksenki, Konttajärvi, Matinlompolo, Pello, Rattosjärvi, Sirkka, Turtola Naapuriseurakunnat Kolari , Rovaniemi , Ylitornio Papisto Kappalaiset 1820–1826 Henrik Josef Bergh 1826–1847 Ernst Vilhelm Frosterus 1848–1857 Alexander Jakob Nyman 1859–1874 Johan Robert Castrén 1883–1888 Karl Rechardt 1888–1894 Emil Thauvón , ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1842–1846 August Kranck , kappalaisen sijainen 1846–1848 Karl Ferdinand Pfaler , armovuodensaarnaaja 1857–1859 Robert Mellin , välisaarnaaja 1874–1883 Karl Rechardt , välisaarnaaja 1895–1904 Pekka Rudolf Heikel , vt. kappalainen 1904–1906 Juho Anton Heilala , välisaarnaaja 1906– Juho Viktor Valdemar Kiviharju , välisaarnaaja Arkisto Turtolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1820, tilikirjat vuodesta 1820 ja historiakirjat vuodesta 1820. Seurakunnan vanhinta arkisto säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1818–1918. Kansallisarkisto on digitoinut Turtolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Turun saksalainen seurakunta rekisteröitiin ruotsinkielisellä nimellään uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 14.7.1927, jonka jälkeen se toimi itsenäisenä seurakuntana. Seurakunta poistettiin uskonnollisten yhdyskuntain rekisteristä valtioneuvoston päätöksellä 11.12.1929, jonka jälkeen se muodostettiin Helsingin saksalaisen seurakunnan kappeliksi. Seurakunnat yhdistettiin lopulta 1990. Muut nimet Tyska evangelisk-lutherska församlingen i Åbo

Suomen alue mainitaan ensimmäisen kerran lähetyskerran paavi Aleksanteri III:n bullassa eli kirjeessä Uppsalan arkkipiispalle ja tämän alaisille piispoille sekä jaarli Guttormille 1171. Suomen alueelle muodostui lähetyshiippakunta 1100-luvulla ja Suomen piispanistuin asetettiin paavi Innocentius III:n bullassa eli kirjeessä Lundin arkkipiispalle 1209. Hiippakunnan keskus sijaitsi Nousiaisissa aina 1200-luvun alkuun asti mutta siirrettiin paavi Gregorius IX:n 23.1.1229 päivätyssä kirjeessä antamalla luvalla sopivampaan paikkaan, ilmeisesti Räntämäelle eli Maarian Koroisiin. Turku paikannimenä ja Turun tuomiokapituli mainitaan ensimmäisen kerran paavi Aleksanteri IV:n kirjeessä 24.2.1259. Arkkihiippakuntaan määrättiin uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923 kuulumaan kaikki siihen aiemmin kuuluneet seurakunnat lukuun ottamatta uuteen Porvoon hiippakuntaan kuuluvaksi siirrettyjä seurakuntia. Muut nimet Åbo ärkestift Rovastikunnat Ahvenanmaan rovastikunta , Kokkolan rovastikunta , Lapuan rovastikunta , Mynämäen rovastikunta , Perniön rovastikunta , Pietarsaaren rovastikunta , Porin alinen rovastikunta , Porin ylinen rovastikunta , Turun tuomiorovastikunta , Tyrvään rovastikunta , Vehmaan rovastikunta , Vaasan alinen rovastikunta , Vaasan ylinen rovastikunta Arkisto Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1335–1970. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Vähäisiä määriä niistä tiedoista, jotka ovat olleet Turun palossa tuhoutuneissa tuomiokapitulin asiakirjoissa, voidaan löytää vastaanottajien arkistoissa olevista tuomiokapitulin kirjelmistä. Ruotsin Riksarkivetissa säilytetään tuomiokapitulin kirjeitä kuninkaalle, jotka ovat käytettävissä Kansallisarkistossa mikrokuvattuina. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Turun arkkihiippakunnan tuomiorovastikunta. Muut nimet Åbo domprosteri Seurakunnat Aura , Houtskari , Kaarina , Karuna , Korppoo , Lieto , Maaria , Naantali , Nauvo , Paattinen , Paimio , Parainen , Piikkiö , Raisio , Sauvo , Turku Arkisto Turun tuomiorovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1792–1968. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto