Suomen alue mainitaan ensimmäisen kerran lähetyskerran paavi Aleksanteri III:n bullassa eli kirjeessä Uppsalan arkkipiispalle ja tämän alaisille piispoille sekä jaarli Guttormille 1171. Suomen alueelle muodostui lähetyshiippakunta 1100-luvulla ja Suomen piispanistuin asetettiin paavi Innocentius III:n bullassa eli kirjeessä Lundin arkkipiispalle 1209. Hiippakunnan keskus sijaitsi Nousiaisissa aina 1200-luvun alkuun asti, mutta siirrettiin paavi Gregorius IX:n 23.1.1229 päivätyssä kirjeessä antamalla luvalla sopivampaan paikkaan, ilmeisesti Räntämäelle eli Maarian Koroisiin. Turku paikannimenä ja Turun tuomiokapituli mainitaan ensimmäisen kerran paavi Aleksanteri IV:n kirjeessä 24.2.1259.
Muut nimet
Åbo ärkestift
Rovastikunnat
Ahvenanmaan rovastikunta, Kokkolan rovastikunta, Lapuan rovastikunta, Mynämäen rovastikunta, Perniön rovastikunta, Pietarsaaren rovastikunta, Porin alinen rovastikunta, Porin ylinen rovastikunta, Turun tuomiorovastikunta, Tyrvään rovastikunta, Vehmaan rovastikunta, Vaasan alinen rovastikunta, Vaasan ylinen rovastikunta
Arkisto
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1335–1970. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Vähäisiä määriä niistä tiedoista, jotka ovat olleet Turun palossa tuhoutuneissa tuomiokapitulin asiakirjoissa, voidaan löytää vastaanottajien arkistoissa olevista tuomiokapitulin kirjelmistä. Ruotsin Riksarkivetissa säilytetään tuomiokapitulin kirjeitä kuninkaalle, jotka ovat käytettävissä Kansallisarkistossa mikrokuvattuina.