top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Tyrnävä

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Tyrnävä

Perustettiin Limingan emäseurakunnan kappeliksi noin 1645 ja sai ensimmäisen oman kappalaisen 1655. Kirkko mainitaan jo 1647, jossa kuitenkin harvoin saarnattiin tuolloin, ja uusi kirkko rakennettiin 1664. Kirkonkokous Tyrnävän erottamisesta Limingasta itsenäiseksi pitäjäksi pidettiin 25.5.1888 ja päätös vahvistettiin keisarillisella käskykirjeellä 20.2.1889, jonka mukaan Tyrnävä oli erotettava Limingasta toisen luokan konsistoriaaliseksi kirkkoherrakunnaksi ja kirkkoherran palkaksi, Mankilan virkatalon, lisäksi määrättiin vähintään 8 500 markkaa. Seurakuntaan kuuluva Murron rukoushuone vihittiin 27.9.1908, jonka jälkeen täällä pidettiin jumalanpalveluksia joka toinen kuukausi. Tyrnävän kunta perustettiin 1865.


Muut nimet

Törnävä


Kylät

Ängeslevä, Tyrnävä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Suostumus Tyrnävän, Limingan ja Lumijoen kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735.


Kirkkoherrat

1901–1905 Adolf Castrén


Kappalaiset

1692–1711 Jacobus Essevius

1712–1742 Johan Hedraeus

1749–1764 Johan Forshäll

1777–1795 Sven Olsbo

1797–1803 Gerhard Snellman

1806–1825 Per Junnelius

1827–1832 Anders Engelberg

1880–1901 Adolf Castrén, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1726– Samuel Keckman, kappalaisen apulainen

1771– Henrik Enqvist, kappalaisen apulainen

1793– Erik Ganander, kappalaisen apulainen

1812–1815 Johan Vilhelm Holmberg, kappalaisen apulainen

1824–1825 Frans Isak Fortell, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1825–1826 Ernst Vilhelm Frosterus, vt. kappalainen

1826–1827 Johan Zakris Cajaner, vt. kappalainen

1839 Kristian Vilhelm Litzell, kappalaisen sijainen

1839 Johan Leonard Gumerus, kappalaisen sijainen

1839–1840 Karl Fredrik Meurling, kappalaisen sijainen

1845–1848 Karl Nauklér, kappalaisen sijainen

1852–1855 Robert Mellin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1852 Reinhold Helander, kappalaisen apulainen

1852 Jonas Kristian Castrén, virkavuodensaarnaaja

1855–1856 Gabriel Vilhelm Melart, armovuodensaarnaaja

1876–1877 Lars August Malmberg, virkavuodensaarnaaja

1877–1880 Johan Henrik Foudila, armovuodensaarnaaja

1878 Juho Tanskanen, armovuodensaarnaaja

1901–1902 Rurik Calamnius, kirkkoherran apulainen

1902 Johannes Jaakko Mustakallio, kirkkoherran apulainen

1904 Bror Gabriel Einar Borg, kirkkoherran apulainen

1904 Frans Felix Öberg, vt. kirkkoherra

1905–1906 Niilo Iisakki Simelius, armovuodensaarnaaja

1906–1908 Bror Gabriel Einar Borg, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Tyrnävän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1703, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat syntyeiden osalta vuodesta 1822, vihittyjen osalta vuodesta 1832 ja kuolleiden osalta vuodesta 1825. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1607–1939.


Seurakunnan kirkko hävitettiin murhapoltolla 24.11.1865, jolloin suurin osa arkistoa tuhoutui, esimerkiksi rippikirjat vuosilta 1714–1726, 1740–1780 ja 1812–1832 sekä syntyneiden luettelot vuoteen 1822, vihittyjen luettelot vuoteen 1832 ja kuolleitten luettelot vuoteen 1825. Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöden 20.10.1931, mutta arkisto säilyi tuholta. Tuli tuhosi kirkon sisustan 14.2.1960 ja palossa eniten kärsivät alttari ja kirkkosalin lattia penkkeineen.


Kansallisarkisto on digitoinut Tyrnävän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

60 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page