Rajakartta: Sääksmäki Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1340, jolloin paavi julisti kirkonkiroukseen 25 sääksmäkeläistä talonpoikaa kirkollisverosta syntyneen riidan seurauksena. Sääksmäki mainitaan paikkakuntana jo 1335. Seurakunnan harmaasta kivestä rakennettu kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1838 ja 1841. Kirkon eteläinen kylkirakennus sortui 21.8.1847. Kirkon kellotapuliin iski salama 1758. Kirkkoa ei saatu korjattua, joten se oli purettava ja rakennettava uudelleen 1766. Kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1.4.1929. Uudelleen rakennettu kirkko vihittiin käyttöön 1933. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1894. Seurakuntaan kuuluneista Pälkäne ja Akaa mainitaan itsenäisinä kirkkoherrakuntina jo 1405. Valkeakoski perustettiin rukoushuonekunnaksi 1910 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1931. Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kuntaan 1973. Maakirjakylät Annila, Hautaniemi, Huittula (Anajala), Ikkala, Itko, Jutikkala, Kalalahti (Kantalahti), Kantala, Kasuri, Konho (Konhovi), Kärjenniemi, Kärsä, Lahinen, Lantonen, Linnanen, Liuttula, Maatiala, Mulkue, Muntee (Vieremunda), Mustiala, Mustinlahti, Mutinen, Naakkala, Nuutila, Pappila, Partala, Pietola (Koivunporras), Poukkala, Rapola, Ritvala, Rytiälä, Roukko, Saari, Salo, Sillantaka, Sohlberg, Taljala, Taloila, Tarttila, Uittamo, Valto, Valkeakoski, Vedentaka, Voipaala, Vuorentaka, Ylenjoki Naapuriseurakunnat Akaa , Kalvola , Kangasala , Lempäälä , Pälkäne , Tyrväntö , Valkeakoski Papisto Papiston palkkauksesta tehtiin sopimus 11.3.1735 ja se vahvistettiin 29.1.1736. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1659–1854. Kirkkoherran virkatalolla oli Valkeakoskella mylly. joka oli 1890-luvulla vuokrattuna Valkeakosken osakehtiölle 600 markalla. Kirkkoherrat 1536–1566 Paulus Nicolai 1566–1578 Dionysius Matthæi 1578–1600 Nocolaus Erici 1601–1634 Sigfridus Sigfridi 1635–1636 Nicolaus Sigfridi Montanus 1636–1685 Thomas Canuti Palthenius 1685–1691 Haqvinus Pihlman 1691–1714 Elias Woivalenius 1719–1721 Christiern Sevonius 1721–1729 Jakob Haartman 1730–1732 Samuel Möller 1733–1741 Johan Fonselius 1744–1767 Karl Rothovius 1769–1779 Erik Perander 1779–1791 Erik Gyllensten 1792–1828 Adam Salvenius 1831–1841 Fredrik Hellstén 1842–1859 Salomon Albert Hellstedt 1861–1873 Gustaf Cannelin 1874–1891 Gustaf Dahlberg 1892–1906 Paul Otto Leivo 1909–1918 Lahja Hyvä Durchman 1918–1950 Juho Walfrid Wallinheimo Kappalaiset 1553–1560 Dionysius Matthiae 1575 Georgius Matthiae 1593–1601 Sigfridus Sigfridi 1603 Carolus Henrici 1632–1635 Nicolaus Sigfridi 1635–1658 Gabriel 1659–1701 Andreas Fabricius 1701–1711 Josephus Wallenius 1711–1729 Samuel Möller 1729–1765 Samuel Kaskas 1765–1786 Jakob Lindsten 1787–1799 Thomas Thorén 1801–1834 Alexander Mæxmontan 1836–1849 Matias Elias Hagelberg 1853–1879 Karl Fredrik Carlstedt 1881–1885 Johan Schönberg 1885–1886 Gustaf Manner 1886–1892 Paul Otto Leivo 1894–1909 Oskar Hugo Berndt Kairamo (Godenhjelm) 1909–1939 Allan Edvard Teodor Öhrbom Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1659 Andreas Fabricius –1687 Nicolaus Montanus 1701 Josephus Wallenius 1704–1733 Johannes Fabricius 1734–1763 Samuel Erenius 1765–1783 Thomas Thorén 1784–1801 Alexander Mæxmontan 1802–1818 Vilhelm Thurén 1819–1836 Matias Elias Hagelberg 1836–1847 Johan Gustaf Churberg 1848–1856 Vilhelm Andersson 1857–1870 Karl Johan Engelbrekt Blombergh , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1753– Anders Rabdenius , kappalaisen apulainen 1760– Arvid Favorin , kirkkoherran apulainen 1792–1802 Vilhelm Thurén , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1815–1819 Matias Elias Hagelberg , kappalaisen apulainen 1818–1819 Anders Lundén , välisaarnaaja 1820–1821 Elias Lundell , kappalaisen apulainen 1821–1823 Fredrik Elers , kappalaisen apulainen 1823–1825 Peter Fogelberg , kappalaisen apulainen 1825–1826 Simon Helenius , kappalaisen apulainen 1826–1829 Jacob Efraim Hagelberg , kappalaisen apulainen 1827–1831 Salomon Albert Hellstedt , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1829–1831 Jakob Vahlberg , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1831–1835 Karl Johan Palander , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1833–1838 Johan Henrik Vijkberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1832–1833 Nils Aejmelæus , kirkkoherran apulainen 1835–1836 Karl Abraham Grönroos , kirkkoherran apulainen 1839–1840 Klas Adolf Karsten , kappalaisen sijainen 1840–1842 Henrik Hidén , kappalaisen sijainen 1841–1842 Per Edvard Åberg , sijaiskirkkoherra 1845–1847 Gustaf Dahlberg , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Nils Jakob Juselius , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Kurt Viktor Bäckman , välisaarnaaja 1879 Paul Otto Leivo , kappalaisen apulainen 1879–1881 Karl Henrik Lindfors , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1888–1890 Kaarlo Konstantin Kallio , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Anton Vilhelm Sederström , kirkkoherran apulainen 1905 August Bruno Forsberg, vt. kappalainen 1906 Viljami Bernhard Rautanen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1907–1909 Emil Hjalmar Vaaramo, vt. kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen Arkisto Sääksmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1691, tilikirjat vuodesta 1628 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1602–1950. Kansallisarkisto on digitoinut Sääksmäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Sääksmäen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun Keisarillinen senaatti vahvisti 26.2.1895 rukoushuoneyhdistyksen säännöt. Rukoushuone rakennettiin 10 kilometrin päähän Sääksmäen emäkirkosta 1910. Erotettiin Sääksmäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1931 ja ero toteutui 1.7.1940. Valkeakosken kauppala perustettiin 1923 ja muodostettiin kaupungiksi 1963. Sääksmäen kunta liitettiin kaupunkiin liitettiin 1973. Maakirjakylät Annila, Haavisto, Huittula (Anajala), Hykönsalo, Hyrkkälä, Häihenmatka, Joutsiniemi, Kärsä, Lastunen, Liuttula, Lovensalo, Mustinlahti, Myttälä, Naakkala (Leipiälä), Paino, Pappila, Pikku-Pappila, Perälä, Rapola, Raronsalo, Roukko, Salo, Sohlberg, Tarkeela, Tiihala, Valkeakoski, Valto, Vedentaka,Vehoniemi, Voipaala, Vuorentaka Naapuriseurakunnat Akaa , Hattula , Hämeenlinna , Kangasala , Lempäälä , Pälkäne , Sääksmäki Papisto Kirkkoherrat 1941–1957 Vihtori Heinikainen Viralliset apulaiset 1944 Paavali Tarna 1944–1947 Yrjö Ala–Opas 1947–1970 Tauno Tuunainen Ylimääräiset papit 1940–1941 Paavo Palho, vt. kirkkoherra 1940 Pertti Ranta, vt. kirkkoherra 1940 Antero Palho, vt. kirkkoherra 1940 Aleksi Vallisaari, vt. kirkkoherra 1940 Eero Virkkunen, vt. kirkkoherra Arkisto Valkeakosken rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1940. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Viipurin maaseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1919, jolloin siihen liitettiin osia myös Säkkijärven ja Lappeen emäseurakunnista. Kirkko rakennettiin lahjoituksena saadulle tontille Terijoelta siirretystä suuresta aumakattoisesta huvilarakennuksesta rakennusmestari August Kolehmaisen suunnitelmien mukaan 1920. Kirkon itäpäähän rakennettiin yksinkertainen nelikulmainen kellotorni 1922. Vahvialan kunta perustettiin 1921. Osa Vahvialan kunnasta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput liitettiin Lappeen ja Ylämaan kuntiin 1946. Vahvialan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Vahvialan luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Iittiin, Elimäelle, Orimattilaan ja Artjärvelle. Maakirjakylät Hanhijoki, Hiivaniemi (Hiivala), Houniala (Hounila), Häsälä, Järvenpää, Kinteri, Loukola (Louku), Löytömäki, Nurmi, Rakkola, Rakkolanjoki, Tervajoki, Tervajärvi, Vahviala, Vanhakylä Naapuriseurakunnat Ihantala , Lappee , Nuijamaa , Säkkijärvi , Viipurin maaseurakunta , Ylämaa Arkisto Vahvialan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1921. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1893–1988. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Vahvialan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Rajakartta: Vahto Perustettiin Maskun emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1638, kun Evert Hornin lesken Margareta Fincken rakennuttama Korvisten kirkko valmistui. Maskun papisto saarnasi kirkossa, kunnes seurakuntaan asetettiin oma saarnaaja ja tälle hankittiin oma virkatalo 1643. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1866. Erotettiin Maskusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1893. Seurakuntaan liitettiin 1893 kuuluvaksi Paattisten kappeli, joka kuitenkin erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1901. Ero tosin toteutui vasta 1937. Vahdon kunta perustettiin 1870 ja liitettiin Ruskon kuntaan 2009. Muut nimet Korpis, Korvis, Puurusko, Vahdonkorpi Maakirjakylät Askainen, Auvainen, Hallinen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Leinainen, Merttilä, Parikkala, Peijerlä, Riittiö, Seppälä, Silvola, Sysimäki, Uittamo, Vahto, Virusmäki Naapuriseurakunnat Masku , Nousiainen , Paattinen , Rusko Papisto Kirkkoherrat 1903–1907 Yrjö Julius August Ask 1908– Emil Frithiof Hippolytus Laurila Kappalaiset 1867–1874 Otto Edvard Härmälä 1874–1878 Alexander Emil Rödlin 1879–1886 Alexander Ahlstedt 1888–1899 Alfred Brynolf Leivo , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1722–1746 Jakob Immenius 1746–1774 Johan Immenius 1777–1787 Johan Angelilus 1788–1805 Anders Eklund 1806–1817 Jakob Calenius 1819–1824 Henrik Cavonius 1826–1827 Erik Stenberg 1828–1851 Erik Daniel Hjerpe 1854–1863 Alexander Edvard Ahlstedt , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1746 Johan Immenius , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1805 Mikael Malmsten, vt. pitäjänapulainen 1805 Mikael Malmsten , välisaarnaaja 1816–1817 Anders Helenius , apupappi 1817 Nils Mikael Ingelius , virkavuodensaarnaaja 1825–1826 Berndt Erik Holmberg , armovuodensaarnaaja 1827 Anders Gustaf Gonander , välisaarnaaja 1827–1828 Johan Henrik Lundén , välisaarnaaja 1837–1838 Karl Abraham Rikberg , pitäjänapulaisen sijainen 1838 Johan Henrik Björkman , pitäjänapulaisen sijainen 1838–1841 Gustaf Adrian Jordan , pitäjänapulaisen sijainen 1841–1843 Johan Henrik Holmsten , pitäjänapulaisen sijainen 1843–1846 Henrik Ahlgren , pitäjänapulaisen sijainen 1846–1848 Johan Efraim Ahlgren , pitäjänapulaisen sijainen 1848–1854 Alexander Edvard Ahlstedt , pitäjänapulaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1864–1867 Karl Henrik Ekblom , vt. pitäjänapulainen 1878–1879 Gustaf Alfred Lönnmark , vt. kappalainen, Paattisten kappalainen 1886–1887 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , vt. kappalainen 1887–1888 Jaakko Kajanen , vt. kappalainen 1899–1902 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kappalainen 1902–1903 Pekka Räsänen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1907–1908 Otto Erhard Ojanne, vt. kirkkoherra Arkisto Vahdon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1741 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1718–1949. Kansallisarkisto on digitoinut Vahdon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mustasaaren kaupunki perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan alueelle kuninkaan käskykirjeellä 2.10.1606 ja se sai privilegionsa Vaasan kaupungin nimellä 1611. Kaupungin perustamisen jälkeen jakamatonta emäseurakuntaa alettiin kutsumaan Vaasan ja Mustasaaren seurakunnaksi. Kaupunkiin liitettiin useita tiloja emäseurakunnasta sekä Isonkyrön ja Vähänkyrön seurakunnista 1651. Seurakunnan vuonna 1616 rakennettu vanha kirkko, joka oli Marian nimikko, oli koko emäseurakunnan yhteinen. Kirkkoa pidennettiin 1653-1669, se rakennettiin ristikirkoksi 1750 ja lopulta kirkko paloi kaupungin mukana 3.8.1852. Kaupunki siirrettiin keisarin käskykirjeellä 3.11.1862 lähemmäksi satamaa ja se sai edesmenneen Venäjän keisari Nikolai I:n mukaan nimen Nikolainkaupunki. Samalla myös Klemetsön eli Klemettilän alue liitettiin kuuluvaksi kaupunkiin. Kaupunki erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 30.3.1867. Vaasan kunta perustettiin 1875. Kaupunki jaettiin kielellisin perustein Vaasan suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan 1927. Muut nimet Vasa, Nikolainkaupunki, Nikolaistad, Vaasa ja Nikolainkaupunki, Vasa och Nikolaistad Maakirjakylät Böle, Gerby, Höstves, Korsholm, Munsmo, Kråklund, Runsor, Smedsby, Toby, Vaasan kaupunki, Veikars, Västervik, Yttersundom, Översundom Papisto Kaupungin äänten laskemisesta papiston vaaleissa Keisarillisen senaatin käskykirjeet 1.9.1830 ja 3.5.1861. Mustasaaren emäseurakunnan papiston palkasta kaupungista Keisarillisen senaatin päätökset 17.1.1861 ja 7.8.1861. Nikolainkaupungin papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 30.3.1867. Komministerin palkasta keisarin käskykirjeet 16.1.1873 ja 3.6.1880. Komministerin palkasta tehtiin suostumus 12.4.1875. Kirkollisten maksujen maksamisen perusteista Keisarillisen senaatin päätös 26.1.1876. Sporttelitaksasta Keisarillisen senaatin päätös 27.6.1884. Päätöksestä toisen komministerin asettamisesta kaupunkiin ja komministerin 3 600 markan palkasta tuomikapitulin vahvistus 16.5.1896 ja Keisarillisen senaatin päätös 21.12.1897. Seurakuntaan perustettiin papiston apulaisen virka tuomiokapitulin päätöksellä 20.6.1907, jolloin virkaan asetettavan papin virkapaikaksi tuli Palosaaren eli Brändön esikaupunki. Seurakunta suunnitteli Palosaareen rukoushuoneen rakentamista kivestä ja rukoushuoneen yhteyteen myös asuntoa esikaupunkipapille. Kirkkoherrat 1874–1876 Karl Vilhelm Vegelius 1879–1894 Abel Nyholm 1895–1918 Joel August Heikel 1920–1927 Lauri Johannes Roschier, siirrettiin Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi Kappalaiset 1862–1874 Karl Vilhelm Vegelius , virka muutettiin komministerin viraksi 1. komministerit 1874–1878 Johannes Bäck 1879–1895 Joel August Heikel 1895–1905 Karl Konstantin Olander 1906–1927 Karl Oskar Ahlström , siirrettiin Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 2. komministerit 1899–1927 Johan Erik Kovero , siirrettiin Vaasan ruotsalaisen seurakunnan komministeriksi Ylimääräiset papit 1873–1874 Johannes Bäck , vt. kirkkoherra, vt. komministeri 1878–1879 Joel August Heikel , vt. kirkkoherra 1885 Arnold Melker Berger , vt. kirkkoherra 1894–1895 Peter Cederberg , välisaarnaaja 1896–1899 Johan Erik Kovero , kirkkoherran apulainen, vt. komministeri 1902 Johan Albert Lundelin , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Frans Emil Lehto , papiston apulainen 1902 Juho Vihtori Korpi , papiston apulainen 1904 Alfred Teodor Appelberg , vt. 1. komministeri 1905–1906 Kaarlo Väinö Sivenius , vt. 1. komministeri, vt. kirkkoherra 1907–1909 August Bruno Forsberg, papiston apulainen 1909– Lauri Rikala, kirkkoherran apulainen 1909–1910 Kauko Väinö Kustavi Vahervuori , papiston apulainen 1910–1912 Lauri Rikala 1913–1916 Julius Johannes Björklund 1916–1918 Leo Richard Böök 1918–1919 Lennart Albert Heljas (Helenius) 1919–1922 Olav Daniel Schalin 1922–1927 Jalo Johannes Jalkanen Vaasan suomalainen seurakunta Kirkkoherrat 1927–1936 Lauri Johannes Roschier 1940–1954 Aarne Viktor Halla Komministerit, vuodesta 1946 virallinen apulainen 1929–1933 Jalo Johannes Jalkanen 1934– Yrjö Adolf Soini Viralliset apulaiset 1929–1933 Viljo Johannes Vihervaara, papiston apulainen 1933–1959 Johannes Virtanen Nuorisopapit 1947 Lahja Johannes Mäenpää 1947–1949 Voitto Vihtori Vuola 1949–1952 Lahja Johannes Mäenpää Ylimääräiset papit 1927–1929 Jalo Johannes Jalkanen 1939–1940 Arvi Tukiainen Vaasan ruotsalainen seurakunta Kirkkoherrat 1929–1933 Karl Oskar Ahlström 1933–1940 Johan Erkki Kovero 1941–1963 Alvar Wilhelm Nyqvist Komministerit 1927–1933 Johan Erkki Kovero Viralliset apulaiset 1929–1933 Alvar Wilhelm Nyqvist, papiston apulainen 1936–1942 Daniel Still 1942–1945 Hjalmar Fridolf Martin Michael 1945–1951 Hugo Harry Hogenskild Glader Nuorisopapit 1945–1951 Alvar Kurtén Ylimääräiset papit 1937–1939 Hugo Glader 1939–1941 Folke Elisson Nyberg 1947–1948 Folke Elisson Nyberg Arkisto Vaasan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761, tilikirjat vuodesta 1828 ja historiakirjat vuodesta 1803. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1953. Kansallisarkisto on digitoinut Vaasan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Vasa nedre prosteri Seurakunnat Bergö , Isojoki , Karijoki , Koivulahti , Korsnäs , Kristiinankaupunki , Lapväärtti , Maalahti , Mustasaari , Närpiö , Petolahti , Pirttikylä , Raippaluoto , Siipyy , Sulva , Teuva , Vaasa , Ylimarkku

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Vasa övre prosteri Seurakunnat Ilmajoki , Isokyrö , Jalasjärvi , Jurva , Kauhajoki , Kurikka , Laihia , Peräseinäjoki , Seinäjoki , Vähäkyrö , Ylistaro

Perustettiin Paltamon emäseurakunnan kappeliksi seurakunnan saatua oman kirkon 1779–1781. Paltamon toinen kappalainen siirrettiin seurakuntaan 1783. Erotettiin Paltamosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 5.12.1864, jolloin määrättiin myöskin kirkkoherran palkkaeduista. Ero toteutui 1897. Seurakuntaan kuuluneet Saaresmäen ja Vuolijoen kyläkunnat siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Vuolijoen uuteen kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 11.5.1897. Säräisniemen kunta perustettiin 1865 ja osia kunnasta liitettiin Puolankaan 1921. Säräisniemen kunta ja seurakunta lakkautettiin 1954, jolloin kunnan tilalle perustettiin Vaalan kunta ja siihen liitettiin Utajärveen kuulunut Vaalan alue. Seurakunta jatkoi toimintaansa uudella nimellä 1955. Muut nimet Vaala Maakirjakylät Jaalanka, Kukkola, Manamansalo, Niska, Oterma, Paltaniemi, Pelso, Säräisniemi, Venetheitto Naapuriseurakunnat Kestilä , Muhos , Paltamo , Puolanka , Utajärvi , Vuolijoki Papisto Kirkkoherra sai virkatalonsa avuksi 864 kiloa heiniä ja 1 3/4 metristä syltä halkoja manttaalilta. Kirkkoherran vastikejyvät 2,42 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.3.1898. Kirkkoherrat 1883–1903 Emil Johannes Lindberg , ensin vt. kirkkoherra 1904–1912 Anton Jacklin 1917–1936 Johannes Jaakko Mustakallio 1936–1952 Yrjö Kurkela Kappalaiset 1783–1793 Gustaf Reinhold Appelgren 1794–1811 Gabriel Lagus 1812–1818 Zakris Castrén 1820–1848 Josef Sevonius , ensin vt. kappalainen 1848–1857 Henrik Schwartzenberg 1859–1869 Zakris Gustaf Anstén , ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1811 Johan Gerhard Snellman , välisaarnaaja 1811–1812 Zakris Castrén , vanhempi, välisaarnaaja 1843 Zakris Castrén , nuorempi, kappalaisen apulainen 1844–1846 Karl Fredrik Staudinger , kappalaisen apulainen 1857–1858 Johan Vilhelm Murman , virkavuodensaarnaaja 1858 Karl Adolf Forbus , virkavuodensaarnaaja 1858–1859 Isak Vilhelm Krank , armovuodensaarnaaja 1869–1878 Gustaf Leonard Meklin , vt. kappalainen 1878–1883 Erik Snellman , vt. kappalainen 1901–1902 Juho Abram Pietola , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Anton Jacklin , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Säräisniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1859, tilikirjat vuodesta 1858 ja historiakirjat vuodesta 1859. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1784–1938. Seurakunnan koko kirkonarkisto tuhoutui pappilan palossa 1858 (tai 1859). Pappilan palo tapahtui mahdollisesti kevättalvella 1858, sillä kaksi vanhusta muisteli sen sattuneen samana talvena, jolloin kappalainen Henrik Schwartzberg (k. 1857) kuoli. Vanhin säilynyt asiakirja, köyhäinhoitokuitti, on päivätty 13.6.1858. Toisaalta mainitun kappalaisen leski Laura Schwartzberg kuulutuksessa ilmoitti palon johdosta muuttavansa Paavolaan 2.4.1859. Kappelikokouksen pöytäkirjasta 24.7.1859 ilmenee, että sekä isompi että pienempi kalkki olivat tuhoutuneet palossa. Jo 25.4.1859 päätettiin rakentaa uusi asuinrakennus, joka valmistui seuraavan kesän kuluessa. Kajaanin kruununvoudin S. W. Nylanderin selonteko Oulun lääninhallitukselle kertoo palosta seuraavasti: "Att hela byggnaden å Säresniemi kapellansbohl natten mot den 29 nästvikne mars (1859 af) uppkommen vädeld, hvartill orsaken icke uppgifvits, uppbrunnit utan åtskillig lösegendom, åfvensom kyrkoarkivet och därvid skadan värderats, uppgått till 2192 rubel silfver". Kansallisarkisto on digitoinut Säräisniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Uusikirkko Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1445, jota ennen seurakunta kuului samaan regaaliseen eli kuninkaallisen seurakuntaan Muolaan ja Kivennavan kanssa. Seurakuntaan kuulunut Juvankosken tehdasseurakunta lakkasi olemasta venäläisten tuhottua ruukin isonvihan aikana 1704. Kaukjärven eli Talpolan rukoushuonekunta lakkautettiin 1781. Seurakuntaan kuulunut Kuolemajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1894. Uudenkirkon Harjun, Hämeen, Hötsölän, Jokelan, Kanneljärven, Kuuterselän, Liikolan ja Sykiälän kylät mudostettiin itsenäiseksi Kanneljärven kirkkoherrakunnaksi 1921 ja Tyrisevänkylä liitettiin Terijokeen 1923. Uudenkirkon kunta perustettiin 1869. Uudenkirkon kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Uudenkirkon seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Uudenkirkon asukkaat sijoitettiin Angelniemelle, Karunaan, Sauvoon, Halikkoon, Perniöön, Marttilaan, Koskelle ja Somerolle. Muut nimet Nykyrka Maakirjakylät Airikkala, Anterola, Anttonala, Elinälä, Haapala, Halila, Halola, Himottula, Hyttilä, Hälkölä (Halkola, Helkola), Hänniloja, Hännilä, Iivattala (Ivanala), Ino, Jakovala, Jorola, Jäppilä, Järmilä, Kaipiala, Kalliola, Kauppola, Kelola, Keppola, Kirjavala, Kirkkojärvi, Kirstinälä, Kiskola, Kitula, Kokkola, Kunttila (Kultila), Kuujärvi, Lahdenperä, Leistilä, Leistola, Lempiälä, Makula, Mesterjärvi, Metsäkylä, Myttyniemi, Mäkienmäki (Mäenkylä), Neuvola, Peippola, Piispala, Putrola, Päätilä, Ritarila, Sinkkola, Sortavala, Taamala, Talpola, Tarkkala, Tirttula, Toivola, Tommila, Uimola, Uiskola, Uskila, Vammelsuu, Vihmala, Villikkala, Vitikkala, Vohnala Naapuriseurakunnat Kivennapa , Kuolemajärvi , Muolaa , Terijoki Papisto Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 28.8.1766, Hallitsevan senaatin vahvistukset 25.9.1769 ja 1804, suostumus 20.11.1842 sekä vahvistukset 22.6.1843 ja 29.5.1862. Ortodoksien tilojen maksujen vastikkeesta Keisarillisen senaatin päätökset 10.12.1853 ja 19.4.1871. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Sykiälän tila rekisterinumerolla 2 oli kruununpuistona vapautettu kirkollisista maksuista. Kirkkoherrat 1539 Thomas Bartolli 1554–1561 Michaelis 1560–1577 Laurentius Andreae Bjur 1578–1604 Sigfridus Thomae 1605–1608 Klemens Georgii 1610–1634 Gregorius Matthiae 1634–1658 Johannes Bartholdi 1660–1669 Johannes Pauli 1672–1682 Nicolaus Nycopensis 1686–1690 Jonas Thorinus 1691–1704 Olaus Quast 1705 Kristofer Hoppius , vanhempi 1724 Jakob Dahlman 1726 Johan Sevonius 1731–1749 Gustaf Bäck 1751 Johan Jakob Europaeus 1759–1764 Kristofer Hoppius , nuorempi 1766–1781 Henrik Borenius , vanhempi 1783–1789 Bogislaus Hornborg 1792–1824 Anders Bogislaus Hornborg 1827–1835 Samuel Nordström 1838–1846 Gustaf Vilhelm Virenius 1848–1862 Anders Johan Hipping 1864–1881 Jakob Johan Lindeqvist 1884–1900 Herman Vilhelm Roschier 1901–1911 Alfons Johan Aleksander Lönnroth 1913–1922 Henrik Piipponen 1925–1941 Eevertti Pärnänen Kappalaiset 1560 Petrus Henrici 1593–1601 Klemens Georgii 1640–1660 Paulus Olai 1665–1669 Petrus Pauli 1675–1677 Petrus Olai 1678–1705 Jakobus Osolanus 1706–1724 Henrik Osolanus 1729–1742 Johan Salmenius 1745–1751 Johan Jakob Europaeus 1751–1766 Henrik Borenius , vanhempi 1767–1791 Kristofer Hoppius 1791–1808 Henrik Borenius , nuorempi 1808–1843 Herman Emanuel Hornborg 1846–1855 Anders Henrik Hornborg 1859–1886 Albert Vilhelm Schogster 1887–1895 Kristian Kekoni 1896–1909 Efraim Johan Penttinen 1913–1934 Juho Waronen 1936–1946 Topi (Toivo) Vaalahti Ylimääräiset papit 1686 Juhana Qvast 1756–1758 Carl Henrik Merlin 1760 Ernest Klööf , armovuodensaarnaaja 1761–1763 Erik Laxman 1764–1767 Mathias Sylviander 1745–1751 Henrik Borenuus, apulaispappi 1787–1791 Anders Bogislus Hornborg , armovuodensaarnaaja 1796 Gustaf Adolf Hornborg , kirkkoherran apulainen 1798 Abraham Lojander 1802–1803 Gustaf Adolf Hornborg , kirkkoherran apulainen 1804–1806 Johan Vilhelm Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1807–1812 Georg Daniel Salomon Lundberg , kirkkoherran apulainen 1814–1816 Georg Alexander Örn , kirkkoherran apulainen 1817 Peter David Starck , kirkkoherran apulainen 1822–1835 Anders Henrik Hornborg , kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1832–1833 David Alexander Metén , kappalaisen apulainen 1834–1838 Samuel Henrik Nordström , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1839–1846 Gustaf Abraham Ancherus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1840–1843 Berndt Magnus Zilliacus , kappalaisen apulainen 1843–1844 Magnus Ingman , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1845–1855 Fredrik Vilhelm Brander , kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1855 Per August Cygnæus , kirkkoherran apulainen 1855–1859 Herman Vahlman , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1855–1856 Abdon Alfred Fredrik Lindberg , kirkkoherran apulainen 1857–1862 Alexis Kniper , kirkkoherran apulainen 1862–1864 Felix Fritjof Relander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1875–1881 Gustaf Edvard Richter , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1881–1884 Gustaf Petterson, papin apulainen, vt. kirkkoherra 1883–1886 Karl Emil Schogster , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1884–1896 Rafael Ferdinand Sarlin , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1887 Konstantin Kalke , vt. kappalainen 1895–1896 Efraim Johan Penttinen , vt. kappalainen 1897 Heikki Hukkanen , vt. kirkkoherra 1897–1900 Frans Henrik Snellman , vt. kirkkoherra 1900–1901 Jaakko Ripatti , vt. kirkkoherra 1907 Pietari Jonas Immanuel Kurvinen, vt. kirkkoherra 1909 Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen ja virkavuodensaarnaaja 1909 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen, apupappi 1911–1913 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra 1914–1915 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen, apupappi 1920 Juho Kauko Kalervo Valve, kirkkoherran apulainen 1921–1923 Martti Malakias Kantele, vt. kirkkoherra 1933–1935 Ilmari Reijonen, kappalaisen apulainen 1936 Topi Vaalahti, vt. kirkkoherra 1941–1942 A. R. Hakala, armovuodensaarnaaja 1941–1942 Kustaa Palovaara, vt. kirkkoherra 1942 Topi Vaalahti, vt. kirkkoherra 1943–1945 J. Saari 1945–1947 Niilo Kustaa Lilja, vt. kirkkoherra 1946 Topi Vaalahti, vt. kirkkoherra 1947–1948 V. A. Juutinen, vt. kirkkoherra 1948–1950 Arvi Valkonen, vt. kirkkoherra Arkisto Uudenkirkon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1725. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1984. Venäläiset ryöstivät pappilaa isonvihan aikana tammikuussa 1704. Seurakunnan pappila paloi 21.5.1877, jolloin tuhoutui yksi lastenkirja sekä pappilaa koskevia asiakirjoja. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 saakka. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Uudenkirkon seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Pyhämaa Alkuaan Laitilan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1639. Pyhämaan luodolla sijainnut kirkko oli Pyhän Jaakobin nimikko, jossa kappalaisen toimittamista kirkollisista toimista mainitaan kuninkaan kirjeissä 19.7.1737 ja 11.2.1777. Seurakuntaan perustettiin Rohdaisten kappeli 1688. Rohdainen määrättiin emäseurakunnaksi kuninkaan päätettyä uuden kirkon rakentamisesta rappeutuneen tilalle 31.5.1782, jolloin Pyhämaasta tuli Rohdaisten kappeli. Seurakuntaan liitettiin kuuluviksi Kammelan, Edväisten ja Kukaisten saaret Uudestakirkosta 1863. Raulion ja Torlahden alue Kalannista liitettiin seurakuntaan 1942. Erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908, jolloin Rohdaisten nimi muutettiin Pyhärannaksi. Pyhämaan kunta perustettiin 1906 ja liitettiin Uuteenkaupunkiin 1974. Maakirjakylät Edväinen, Hallu, Heinänen, Kammela, Ketteli, Kuivirauma, Kukkainen, Kursila, Majamaaholm, Pitkäluoto, Pyhämaa, Saarnistoholm, Sannainen, Suurikkala, Tuorlahti, Varhela, Viisola Naapuriseurakunnat Pyhäranta , Uusikirkko (Kalanti) Papisto Rohdaisten kirkkoherran ojittamisvelvollisuudesta Keisarillisen Turun hovioikeuden päätöksessä 4.3.1852. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 5.5.1869. Kirkkoherrat 1721–1732 Henrik Malmenius 1732–1759 Anders Algeen 1760–1781 Henrik Solin Rohdaisten kirkkoherrat 1783–1801 Johan Malmberg 1804–1816 Abraham Fredrik Palander 1816–1822 Gustaf Ricksten 1824–1838 Johan Elgfors 1841–1859 Karl Reinhold Danielsson 1860–1869 Johan Jakob Lybeck 1870–1877 Johan Adolf Colérus 1878–1885 Alexander Emil Rödlin 1886–1912 Aukusti Pouru Kappalaiset 1639–1675 Matthias Johannes Melander 1724–1729 Gabriel Melander 1729–1765 Gabriel Johansson Melander 1766–1783 Johan Malmberg 1784–1813 Daniel Solin 1818–1828 Johan Renholm 1830–1845 Anders Limnell 1848–1857 Elias Malakias Rosengren 1857–1871 Johan Gustaf Hällfors 1875–1878 Johannes Lybeck 1894–1899 Abraham Auer 1900–1904 Matias Sjöström 1905– Heikki Jalmari Salokangas , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1723–1724 Gabriel Melander , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1752 Anders Algeen , kirkkoherran apulainen 1764–1767 David Emanuel Tenlenius , kappalaisen apulainen 1770– Henrik Solin , kirkkoherran apulainen 1776–1784 Daniel Solin , kirkkoherran apulainen 1786– Isak Wellenius , kirkkoherran apulainen 1792– Johan Forssman , vt. kappalainen 1792– Mikael Urgren , kirkkoherran apulainen 1794– Jakob Calenius , kirkkoherran apulainen 1798–1813 Johan Renholm , kappalaisen apulainen 1810 Matias Blomberg , kappalaisen apulainen 1813–1818 Markus Tallgren , vt. kappalainen 1828–1830 Johan Jakob Korsman , armovuodensaarnaaja 1845 Gustaf Norrmén , vt. kappalainen 1845–1847 Gustaf Fredrik Palander , armovuodensaarnaaja 1847 Henrik Wilhelm Nordlund , armovuodensaarnaaja 1847–1848 Karl Fabian Springert , armovuodensaarnaaja 1873–1875 Johannes Lybeck , vt. kappalainen 1882–1890 Johan Gustaf Hollmén , vt. kappalainen 1890–1892 Kaarlo Konstantin Aalto , vt. kappalainen 1892–1894 Abraham Auer , vt. kappalainen 1904 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kappalainen 1904–1905 Anders Teodor Winter , vt. kappalainen Arkisto Pyhämaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1815, tilikirjat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1806. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1641–1980. Kansallisarkisto on digitoinut Pyhämaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)