Perustettiin Paltamon emäseurakunnan kappeliksi saatuaan oman kirkon 1779–1781. Paltamon toinen kappalainen siirrettiin seurakuntaan 1783. Erotettiin Paltamosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 5.12.1864, jolloin määrättiin myöskin kirkkoherran palkkaeduista, ja ero toteutui 1897. Seurakuntaan kuuluneet Saaresmäen ja Vuolijoen kyläkunnat siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Vuolijoen uuteen kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 11.5.1897.
Säräisniemen kunta perustettiin 1865 ja osia kunnasta liitettiin Puolankaan 1921. Säräisniemen kunta ja seurakunta lakkautettiin 1954, jolloin kunnan tilalle perustettiin Vaalan kunta ja siihen liitettiin Utajärveen kuulunut Vaalan alue. Seurakunta jatkoi toimintaansa uudella nimellä 1955.
Muut nimet
Vaala
Kylät
Alassalmi, Enonlahti, Jaalanka, Kankari, Kukkola, Manamansalo, Mustanmaa, Neittävä, Nimisjärvi, Nuutila, Oterma, Pelso, Säräisniemi, Suutarinkylä, Venetheitto
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra sai virkatalonsa avuksi 864 kiloa heiniä ja 1 3/4 metristä syltä halkoja manttaalilta. Kirkkoherran vastikejyvät 2,42 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 17.3.1898.
Kirkkoherrat
1883–1903 Emil Johannes Lindberg, ensin vt. kirkkoherra
1904–1912 Anton Jacklin
1917–1936 Johannes Jaakko Mustakallio
Kappalaiset
1783–1793 Gustaf Reinhold Appelgren
1794–1811 Gabriel Lagus
1812–1818 Zakris Castrén
1820–1848 Josef Sevonius, ensin vt. kappalainen
1848–1857 Henrik Schwartzenberg
1859–1869 Zakris Gustaf Anstén, ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1811 Johan Gerhard Snellman, välisaarnaaja
1811–1812 Zakris Castrén, vanhempi, välisaarnaaja
1843 Zakris Castrén, nuorempi, kappalaisen apulainen
1844–1846 Karl Fredrik Staudinger, kappalaisen apulainen
1857–1858 Johan Vilhelm Murman, virkavuodensaarnaaja
1858 Karl Adolf Forbus, virkavuodensaarnaaja
1858–1859 Isak Vilhelm Krank, armovuodensaarnaaja
1869–1878 Gustaf Leonard Meklin, vt. kappalainen
1878–1883 Erik Snellman, vt. kappalainen
1901–1902 Juho Abram Pietola, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Anton Jacklin, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
Arkisto
Säräisniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1859, tilikirjat vuodesta 1858 ja historiakirjat vuodesta 1859. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1784–1938.
Seurakunnan koko kirkonarkisto tuhoutui pappilan palossa 1858 (tai 1859). Pappilan palo tapahtui mahdollisesti kevättalvella 1858, sillä kaksi vanhusta muisti sen sattuneen samana talvena, jolloin kappalainen Henrik Schwartzberg (k. 1857) kuoli. Vanhin säilynyt asiakirja, köyhäinhoitokuitti, on päivätty 13.6.1858. Toisaalta mainitun kappalaisen leski Laura Schwartzberg kuulutuksessa ilmoitti palon johdosta muuttavansa Paavolaan 2.4.1859. Kappelikokouksen pöytäkirjasta 24.7.1859 käy ilmi, että sekä isompi että pienempi kalkki on tuhoutunut palossa, ja jo 25.4.1859 päätettiin rakentaa uusi asuinrakennus, joka valmistui seuraavan kesän kuluessa.
Palosta on seuraava Kajaanin kruununvoudin S. W. Nylanderin selonteko Oulun lääninhallitukselle: "Att hela byggnaden å Säresniemi kapellansbohl natten mot den 29 nästvikne mars (1859 af) uppkommen vädeld, hvartill orsaken icke uppgifvits, uppbrunnit utan åtskillig lösegendom, åfvensom kyrkoarkivet och därvid skadan värderats, uppgått till 2192 rubel silfver".
Kansallisarkisto on digitoinut Säräisniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments