top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vaasa

Päivitetty: 16. jouluk. 2024


Mustasaaren kaupunki perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan alueelle kuninkaan käskykirjeellä 2.10.1606 ja se sai privilegionsa Vaasan kaupungin nimellä 1611. Kaupungin perustamisen jälkeen jakamatonta emäseurakuntaa alettiin kutsumaan Vaasan ja Mustasaaren seurakunnaksi. Kaupunkiin liitettiin useita tiloja emäseurakunnasta sekä Isonkyrön ja Vähänkyrön seurakunnista 1651. Seurakunnan vuonna 1616 rakennettu vanha kirkko, joka oli Marian nimikko, oli koko emäseurakunnan yhteinen. Kirkkoa pidennettiin 1653-1669, se rakennettiin ristikirkoksi 1750 ja lopulta kirkko paloi kaupungin mukana 3.8.1852. Kaupunki siirrettiin keisarin käskykirjeellä 3.11.1862 lähemmäksi satamaa ja se sai edesmenneen Venäjän keisari Nikolai I:n mukaan nimen Nikolainkaupunki. Samalla myös Klemetsön eli Klemettilän alue liitettiin kuuluvaksi kaupunkiin. Kaupunki erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 30.3.1867. Vaasan kunta perustettiin 1875. Kaupunki jaettiin kielellisin perustein Vaasan suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan 1927.


Muut nimet

Vasa, Nikolainkaupunki, Nikolaistad, Vaasa ja Nikolainkaupunki, Vasa och Nikolaistad


Maakirjakylät

Böle, Gerby, Höstves, Korsholm, Munsmo, Kråklund, Runsor, Smedsby, Toby, Vaasan kaupunki, Veikars, Västervik, Yttersundom, Översundom

 

Papisto


Kaupungin äänten laskemisesta papiston vaaleissa Keisarillisen senaatin käskykirjeet 1.9.1830 ja 3.5.1861. Mustasaaren emäseurakunnan papiston palkasta kaupungista Keisarillisen senaatin päätökset 17.1.1861 ja 7.8.1861. Nikolainkaupungin papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 30.3.1867. Komministerin palkasta keisarin käskykirjeet 16.1.1873 ja 3.6.1880. Komministerin palkasta tehtiin suostumus 12.4.1875. Kirkollisten maksujen maksamisen perusteista Keisarillisen senaatin päätös 26.1.1876. Sporttelitaksasta Keisarillisen senaatin päätös 27.6.1884. Päätöksestä toisen komministerin asettamisesta kaupunkiin ja komministerin 3 600 markan palkasta tuomikapitulin vahvistus 16.5.1896 ja Keisarillisen senaatin päätös 21.12.1897.


Seurakuntaan perustettiin papiston apulaisen virka tuomiokapitulin päätöksellä 20.6.1907, jolloin virkaan asetettavan papin virkapaikaksi tuli Palosaaren eli Brändön esikaupunki. Seurakunta suunnitteli Palosaareen rukoushuoneen rakentamista kivestä ja rukoushuoneen yhteyteen myös asuntoa esikaupunkipapille.


Kirkkoherrat

1879–1894 Abel Nyholm

1895–1918 Joel August Heikel

1920–1927 Lauri Johannes Roschier, siirrettiin Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi


Kappalaiset

1862–1874 Karl Vilhelm Vegelius, virka muutettiin komministerin viraksi


1. komministerit

1874–1878 Johannes Bäck

1879–1895 Joel August Heikel

1906–1927 Karl Oskar Ahlström, siirrettiin Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraksi


2. komministerit

1899–1927 Johan Erik Kovero, siirrettiin Vaasan ruotsalaisen seurakunnan komministeriksi


Ylimääräiset papit

1873–1874 Johannes Bäck, vt. kirkkoherra, vt. komministeri

1878–1879 Joel August Heikel, vt. kirkkoherra

1885 Arnold Melker Berger, vt. kirkkoherra

1894–1895 Peter Cederberg, välisaarnaaja

1896–1899 Johan Erik Kovero, kirkkoherran apulainen, vt. komministeri

1902 Johan Albert Lundelin, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Frans Emil Lehto, papiston apulainen

1902 Juho Vihtori Korpi, papiston apulainen

1904 Alfred Teodor Appelberg, vt. 1. komministeri

1905–1906 Kaarlo Väinö Sivenius, vt. 1. komministeri, vt. kirkkoherra

1907–1909 August Bruno Forsberg, papiston apulainen

1909– Lauri Rikala, kirkkoherran apulainen

1909–1910 Kauko Väinö Kustavi Vahervuori, papiston apulainen

1910–1912 Lauri Rikala

1913–1916 Julius Johannes Björklund

1916–1918 Leo Richard Böök

1918–1919 Lennart Albert Heljas (Helenius)

1919–1922 Olav Daniel Schalin

1922–1927 Jalo Johannes Jalkanen


Vaasan suomalainen seurakunta

Kirkkoherrat

1927–1936 Lauri Johannes Roschier

1940–1954 Aarne Viktor Halla


Komministerit, vuodesta 1946 virallinen apulainen

1929–1933 Jalo Johannes Jalkanen

1934– Yrjö Adolf Soini


Viralliset apulaiset

1929–1933 Viljo Johannes Vihervaara, papiston apulainen

1933–1959 Johannes Virtanen


Nuorisopapit

1947 Lahja Johannes Mäenpää

1947–1949 Voitto Vihtori Vuola

1949–1952 Lahja Johannes Mäenpää


Ylimääräiset papit

1927–1929 Jalo Johannes Jalkanen

1939–1940 Arvi Tukiainen


Vaasan ruotsalainen seurakunta

Kirkkoherrat

1933–1940 Johan Erkki Kovero

1941–1963 Alvar Wilhelm Nyqvist


Komministerit

1927–1933 Johan Erkki Kovero


Viralliset apulaiset

1929–1933 Alvar Wilhelm Nyqvist, papiston apulainen

1936–1942 Daniel Still

1942–1945 Hjalmar Fridolf Martin Michael

1945–1951 Hugo Harry Hogenskild Glader


Nuorisopapit

1945–1951 Alvar Kurtén


Ylimääräiset papit

1937–1939 Hugo Glader

1939–1941 Folke Elisson Nyberg

1947–1948 Folke Elisson Nyberg


 

Arkisto


Vaasan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761, tilikirjat vuodesta 1828 ja historiakirjat vuodesta 1803. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1953.


Kansallisarkisto on digitoinut Vaasan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Hae

© Suomen Sukututkimusseura 2025

bottom of page