top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vaasa

Mustasaaren kaupunki perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan alueelle kuninkaan käskykirjeellä 2.10.1606 ja se sai privilegionsa Vaasan kaupingin nimellä 1611. Kaupungin perustamisen jälkeen jakamatonta emäseurakuntaa alettiin kutsumaan Vaasan ja Mustasaaren seurakunnaksi. Kaupunkiin liitettiin useita tiloja emäseurakunnasta sekä Isonkyrön ja Vähänkyrön seurakunnista 1651. Seurakunnan vanha kirkko, joka oli koko emäseurakunnan yhteinen ja Marian nimikko, rakennettiin 1616. Kirkko pidennettiin 1653-1669, rakennettiin ristikirkoksi 1750 ja paloi kaupungin mukana 3.8.1852. Kaupunki siirrettiin lähemmäksi satamaa ja kaupunki sai edesmenneen Venäjän keisari Nikolai I:n mukaan nimen Nikolainkaupunki keisarin käskykirjeellä 3.11.1862, jolloin myös Klemetsön eli Klemettilän alue liitettiin kuuluvaksi kaupunkiin. Kaupunki erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 30.3.1867. Kaupunki jaettiin kielellisellä perusteella Vaasan suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan 1927.


Muut nimet

Vasa, Nikolainkaupunki, Nikolaistad, Vaasa ja Nikolainkaupunki, Vasa och Nikolaistad

 

Papisto


Kaupungin äänten laskemisesta papiston vaaleissa keisarillisen senaatin käskykirjeet 1.9.1830 ja 3.5.1861. Mustasaaren emäseurakunnan papiston palkasta kaupungista 17.1.1861 ja 7.8.1861. Nikolainkaupungin papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 30.3.1867. Komministerin palkasta keisarin käskykirjeet 16.1.1873 ja 3.6.1880. Komministerin palkasta tehtiin suostumus 12.4.1875. Kirkollisten maksujen maksamisen perusteista keisarillisen senaatin päätös 26.1.1876. Sporttelitaksasta keisarillisen senaatin päätös 27.6.1884. Päätöksestä toisen komministerin asettamisesta kaupunkiin ja komministerin 3 600 markan palkasta tuomikapitulin vahvistus 16.5.1896 ja keisarillisen senaatin päätös 21.12.1897.


Kirkkoherrat

1879–1894 Abel Nyholm

1895–1918 Joel August Heikel

1920–1927 Lauri Johannes Roschier, siirrettiin Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi


Kappalaiset

1862–1874 Karl Vilhelm Vegelius, virka muutettiin komministerin viraksi


1. komministerit

1874–1878 Johannes Bäck

1879–1895 Joel August Heikel

1906–1927 Karl Oskar Ahlström, siirrettiin Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraksi


2. komministerit

1899–1927 Johan Erik Kovero, siirretiin Vaasan ruotsalaisen seurakunnan komministeriksi


Ylimääräiset papit

1873–1874 Johannes Bäck, vt. kirkkoherra, vt. komministeri

1878–1879 Joel August Heikel, vt. kirkkoherra

1885 Arnold Melker Berger, vt. kirkkoherra

1894–1895 Peter Cederberg, välisaarnaaja

1896–1899 Johan Erik Kovero, kirkkoherran apulainen, vt. komministeri

1902 Johan Albert Lundelin, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Frans Emil Lehto, papiston apulainen

1902 Juho Vihtori Korpi, papiston apulainen

1904 Alfred Teodor Appelberg, vt. 1. komministeri

1905–1906 Kaarlo Väinö Sivenius, vt. 1. komministeri, vt. kirkkoherra

1907–1909 August Bruno Forsberg, papiston apulainen

1909– Lauri Rikala, kirkkoherran apulainen

1909–1910 Kauko Väinö Kustavi Vahervuori, papiston apulainen

1910–1912 Lauri Rikala

1913–1916 Julius Johannes Björklund

1916–1918 Leo Richard Böök

1918–1919 Lennart Albert Heljas (Helenius)

1919–1922 Olav Daniel Schalin

1922–1927 Jalo Johannes Jalkanen

 

Arkisto


Vaasan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761, tilikirjat vuodesta 1828 ja historiakirjat vuodesta 1803. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1953.


Linkit

1 katselukerta

Hae

bottom of page