Rajakartta: Ylöjärvi Perustettiin Pirkkalan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1770. Ylöjärven eli Peräkunnan asukaat saivat luvan oman kirkon rakentamiseen kuninkaalta 28.7.1779 ja kirkko rakennettiin 1792. Seurakunnalla oli yhteinen kappalainen vuonna 1639 perustetun Harjun kappelin kanssa ja kappalainen asui Harjussa. Harjun kappeli lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 12.10.1839 ja sen osia siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Ylöjärven kappeliin 1841. Kirkko kastareineen paloi salaman sytyttämänä 10.7.1842. Uusi kirkko rakennettiin 1848–1850. Erotettiin Pirkkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.3.1895 ja ero toteutui 1899. Seurakuntaan kuulunut Pengonpohjan rukoushuone vihittiin käyttöön 1898. Ylöjärven kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 2004. Ylöjärven kaupunkiin liitettiin Viljakkalan kunta 2007 ja Kurun kunta 2009. Muut nimet Peräkunta Maakirjakylät Hatanpää, Hyhky, Ilmari, Kaarila, Kaihari, Keijärvi, Kukkola, Kuusisto, Kyöstilä, Lakiala, Lempiäniemi, Lielahti, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Mäkkylä, Niemi, Otavalta, Passila, Pengonpohja, Penko, Pohjankylä, Pohtola, Runsas, Siivikkala, Taivalpohja, Teivaala (Teevala), Ylöjärvi Naapuriseurakunnat Aitolahti , Hämeenkyrö , Kuru , Messukylä , Nokia , Teisko , Viljakkala Papisto Harjun kappeliseurakunnan entisestä kirkosta tehtiin kansakoulurakennus 1862. Kappalaisen virkatalo Raso tuli Ylöjärven kappalaisen käytettäväksi kunnes se vaihdettiin Äijälän tilaan keisarillisella käskykirjeellä 15.4.1858. Kappalaisen palkasta ja virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 21.2.1867. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan talollisilta ja torppareilta koottiin vuosittain 500 markkaa kirkkoherralle palkanlisäksi. Äijälän virkatalo määrättiin tuomiokapitulin kiertokirjeellä pantavaksi kuntoon ennen kuin seurakunnan kirkkoherran virka julistettaisiin haettavaksi. Kirkkoherrat 1900– Frans Edvard Salokas (Silvander) 1915–1925 Edvin Pettersson 1926–1936 Hemming Nestor Alanko 1936– Jalmari Kahila Kappalaiset 1593–1639 Simon Thomae 1659–1677 Laurentius Forlundius 1678–1695 Paulus Båge 1696–1713 Johan Lydius 1722–1738 Isaac Thalin 1739–1767 Johan Edenius 1768–1790 Mårten Ringbom 1791–1807 Georg Voivalén 1808–1818 Johan Ringbom 1821–1841 Elias Sjöholm 1841–1885 Ernst Vilhelm Tamlander 1868–1885 Karl Alfred Sadenius 1885–1892 Gustaf Adolf Heman 1893–1897 Lahja Hyvä Durchman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1792–1808 Johan Ringbom , kappalaisen apulainen 1808–1811 Jakob Juselius , kappalaisen apulainen 1812–1818 Johan Skogström , kappalaisen apulainen 1818–1821 Karl Fredrik Bergroth , kappalaisen apulainen 1822–1829 Gustaf Fredri Brander , kappalaisen apulainen 1829–1832 Karl Gustaf Lilius , kappalaisen apulainen 1832–1839 Johan Adolf Colérus , kappalaisen apulainen 1839–1841 Ernst Vilhelm Tamlander , kappalaisen apulainen 1866–1867 Berndt Gustaf Bergroth , vt. kappalainen 1867 Gustaf Emil Morén , vt. kappalainen 1867–1868 Karl Alfred Sadenius , vt. kappalainen 1892 Kaarlo Kustaa Kari , vt. kappalainen 1893 Erlanti Pispala , vt. kappalainen 1897–1900 Emil Oskar Ojala , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908– Kaarle Johannes Kustaa Silvander , kirkkoherran apulainen 1925 Aarne Johannes Salo, vt. kirkkoherra 1948– Eino Jalmari Marttala, nuorisopastori Arkisto Ylöjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1781. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1913. Kansallisarkisto on digitoinut Ylöjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Yläne Oletetaan perustetun ennen vuotta 1392. Liitettiin kappelina kuuluvaksi Pöytyän emäseurakuntaan 1400-luvun alussa. Erotettiin Pöytyästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 3.3.1875, ero toteutui 1879 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1880. Yläneen kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Pöytyän kuntaan 2009. Maakirjakylät Heinjoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Makkarakoski, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri Naapuriseurakunnat Alastaro , Honkilahti , Karjala , Oripää , Pöytyä , Säkylä Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin käskykirjeessä 9.11.1871. Kirkkoherrat 1880–1885 Johan Gustaf Fritjof Laurén 1885–1895 Johan Saladin Ticklén , ensin vt. kirkkoherra 1896–1907 Johan Kristian Mäkinen 1908–1933 Kaarlo Haavio 1934–1949 Jaakko Antero Haavio Kappalaiset 1592 Nicolaus Petri ? Michael Johannis ? Sigfridus ? Henricus Thomae noin 1628 Gregorius Olai 1628–1662 Matthiass Henrici 1663–1670 Ambrosius Regulinus 1670–1684 Sigfridus Laurentii Bergius 1684–1723 Henricus Matthiae Krabbe (Nahka) 1723–1745 Matthias Fontenius 1746–1780 Mikael Salinius 1781–1792 Simon Sipelius 1796–1823 Gabriel Grönelius , myös Pöytyällä 1824–1826 Johan Fredric Borenius , myös Pöytyällä 1827–1869 Matts Ahlmark , myös Pöytyällä 1872–1878 Johan Gustaf Fritjof Laurén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit ja apulaiset 1741–1746 Mikael Salinius , kappalaisen apulainen 1769–1774 Erik Anstén , kappalaisen apulainen 1789–1802 Jonas Enberg , kapplaisen apulainen 1823 Karl Landzert , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1823–1824 Mikael Kellman , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1826–1827 Frans Henrik Vellenius , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1860–1865 Nils Johan Almark , kappalaisen apulainen 1865–1866 Erik Vilhelm Henrik Linderoos , kappalaisen apulainen 1866–1872 Emil Leonard Lydén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1878–1880 Johan Gustaf Fritjof Laurén , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1895–1896 Johan Yrjö Akilles Vuorinen , vt. kirkkoherra 1898–1901 Sulo Oskar Ludvig Schöneman , kirkkoherran apulainen 1903–1905 Sulo Oskar Ludvig Schöneman , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Kaarlo Haavio , vt. kirkkoherra Arkisto Yläneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1665 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1974. Kansallisarkisto on digitoinut Yläneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Virolahden emäseurakunnan pohjoisista osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Ero toteutui 1887 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1888. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Miehikkälään tilalle rekisterinumerolla 6 Kääriänkankaalla ja vihittiin käyttöön 1881. Seurakuntaan liitettiin Virolahden kaksi kylää 1900. Miehikkälän kunta perustettiin 1887 ja kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1946. Maakirjakylät Heikkilä, Hurttala, Järvelä, Kolhola, Kylmälä, Lappjärvi, Miehikkälä, Muurikkala, Muurola, Saivikkala, Salajärvi, Säkäjärvi Naapuriseurakunnat Luumäki , Sippola , Säkkijärvi , Vehkalahti , Virolahti , Ylämaa Papisto Maakauppiaitten ja teollisuuslaitosten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 26.11.1895. Kirkkoherrat 1887–1910 Johan Efraim Snellman 1912–1921 August Walfrid Leikkonen 1918–1921 Johan Arthur Tervaluoto 1924–1960 Lauri Rautajärvi Ylimääräiset papit 1887–1888 Karl Henrik Huhtinen , vt. kirkkoherra Arkisto Miehikkälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1887, tilikirjat vuodesta 1883 ja historiakirjat vuodesta 1887. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1887–1962. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Miehikkälän seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Luumäki Erotettiin Lappeen emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1642. Kuningas antoi luvan kirkon rakentamiseen sopivalle paikalle maaliskuussa 1689. Seurakunta oli Viipurin ja Porvoon piispojen anneksina 1660-1735, jonka jälkeen piispanistuimen anneksiksi vaihdettiin Sipoon emäseurakunta. Venäläiset polttivat pappilan ja ryöstivät kirkon omaisuutta isonvihan aikana. Toinen kirkko, Marian nimikko, rakennettiin 1729–1731. Kirkon sisustus ja osa arkistosta hävitettiin Hattujen sodassa 1742. Kirkko kellokastareineen paloi salaman aiheuttamasta tulesta 18.7.1839. Seurakunnalle myönnettiin rakennusapua valtion varoista 285 ruplaa ja kolehtivaroina 1 225 ruplaa keisarin käskykirjeellä 19.4.1840. Kolmas kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 24.9.1845. Seurakuntaan kuulunut Taavetin rukoushuone perustettiin 1923. Luumäen kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1924. Maakirjakylät Anjala, Antikkala, Askola, Ellola, Haimila, Heikkilä, Heimala, Hietamies, Himottula, Hirvikallio, Huomala, Huopainen, Husula, Hyyrylä, Ihaksela, Iihola, Inkilä, Junttola, Jurvala, Juurikkala, Keskinen, Kiurula, Kiviniemi, Kokkola, Kolppola, Kontula, Koskela, Kähölä, Lakkala, Laukkala, Lensula, Luotola (Luotois), Marttila, Mentula, Metsola (Mättölä), Multiala, Munne, Niemi, Nokkala, Nuppola, Nurmiainen, Okkola, Orkola, Parola, Pitkäpää, Pukkila, Pätärilä, Rantala, Saareks (Saarits), Saksala, Salmi, Sarkalahti, Sarvilahti, Sirkjärvi, Siiropää, Suoanttila, Suomies, Suonpohja, Tapavainola, Taukaniemi, Toikkala, Venäläisenkylä, Viuhkola Naapuriseurakunnat Lappee , Lappeenranta , Lemi , Miehikkälä , Savitaipale , Sippola , Säkkijärvi , Valkeala , Vehkalahti , Virolahti , Ylämaa Papisto Viipurin maaherra Anders Koskull antoi 1/3 veromaata Haimelan kylästä kappalaisen virkataloksi 18.2.1658. Koskensaaren niityistä ja Mustalahden maasta kihlakunnanoikeuden päytäkirjassa 15.6.1651 ja 2.6.1662. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 9.10.1766, joka sai keisarin vahvistuksen 1769. Papiston palkasta suostumus 28.9.1851 ja vahvistus 20.12.1851. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 27.7.1840. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 6.4.1870. Koulumestarin palkka jaettiin 21 sunnuntaikoulunopettajalle 1846. Kirkkoherrat 1650 Ericus Martini Nigraeus 1651–1660 Matthias Petri Biörn Varakirkkoherrat 1660–1663 Benedictus Canuti Cunelilus 1664–1701 Johannes Arvid Forsander 1702–1710 Matthias Johnsonius 1710–1735 Peter Johannis Forsander Kirkkoherrat 1725–1747 Peter Forsander 1749–1764 Jonathan Gestrin 1764 Elias Dahlgren 1765–1789 Johan Bökman 1791–1807 Karl Govinius 1809–1827 Johan Stråhlman 1829–1846 Tomas Nervin 1850–1860 Kristian Anders Hackzell 1864–1871 Karl Fredrik Stockus 1872–1882 Karl Axel Vegelius 1885–1888 Johan Lundell 1890–1900 Karl Selim Fritjof Bergroth 1902–1908 August Noponen 1909–1925 Johannes Hukkanen , nimitettiin virkaan 1906 1928–1950 Hannes Valkama Kappalaiset 1650 Martinus Georgii 1653–1694 Johannes Jacobi Ruthenius (Ruth) 1694–1729 Matthias Johansson Ruthenius 1730 Johan Lagus 1731–1748 Jakob Polin 1750–1757 Otto Johan Wikman 1758– Elias Dahlgren 1759–1763 Henrik Laviander 1765–1771 Erik Jussenius 1773–1776 David Josafat Gestrin 1778–1798 Kristian Adolf Wahlberg 1800–1810 Adam Bökman 1812–1818 Fredrik Blomberg 1819–1833 Karl Fredrik Norring 1833–1839 Johan Emmanuel Lassenius 1841–1845 Matias Holmberg 1848–1855 Georg Magnus Järnefelt 1859 Georg Krogius 1862–1865 Henrik Renqvist 1866–1876 Karl Henrik Strandman 1878–1907 Karl von Hertzen 1911–1918 Otto Werner Päiviö (Sohlman) 1922–1929 Eemeli Fredrik Huupponen 1929–1933 Frans Vihtori Kava 1933–1966 Kaarle Ensio Porio (Linnola, Borg) Ylimääräiset papit 1793–1809 Johan Stråhlman, kirkkoherranapulainen, sijainen 1810–1812 Fredrik Blomberg , välisaarnaaja 1814–1819 Jonatan Gestrin , vt. kappalainen 1828–1829 Peter Platan , sijaiskirkkoherra 1832–1834 Karl Fredrik Barck , kirkkoherranapulainen 1839–1841 Henrik Johan Paldáni , välisaarnaaja 1843–1845 Alexander Oleander , kappalaisenapulainen, virkavuodensaarnaaja 1843–1849 Lorenz Fredrik Wessman , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1845–1846 Anders Johan Silvander , armovuodensaarnaaja 1846–1848 Nils Gabriel Arppe , armovuodensaarnaaja 1849–1850 Karl Reinhold Bonsdorff , vt. kirkkoherra 1855–1859 Karl Adolf Edvard Vinter , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1859–1862 Kristian Emanuel Calonius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1860–1861 Johan Fridolf Calonius, välisaarnaaja 1861–1864 Anders Ulrik Viksten , sijaiskirkkoherra 1865–1866 Frans Fritjof Ferdinand Cavén , vt. kappalainen 1883–1884 Artur Lorenz Gulin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1888–1889 Johan Hukkanen , virka- ja armovuodensaarnaaja 1889–1890 Konstantin Helén , armovuodensaarnaaja 1900–1901 Erland Villehad Gyllenbögel , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1901–1902 Daniel Klami , vt. kirkkoherra 1907–1908 Robert Immonen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908–1909 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Luumäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1714–1900-luku. Vuoden 1812 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1714 ja 1749, joista ensiksi mainittu oli puuttellinen. Myöhemmät historiakirjat alkavat vuodesta 1765. Luultavasti historiakirjojen yhteydessä mainittu vuosi 1714 tarkoittaa säilynyttä tilikirjaa, joka alkaa vuodesta 1714. Seurakunnan kappalaisen pappila paloi 17.5.1890 ja uudelleen 19.7.1905. Näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut kirkonarkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Luumäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Säkkijärven emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1933. Kirkko rakennettiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan 1931. Ylämaan kunta perustettiin 1929 ja liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin 2010. Maakirjakylät Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Lahnajärvi, Lavola, Nurmela, Paakkala, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi Naapuriseurakunnat Lappee , Luumäki , Miehikkälä , Säkkijärvi , Vahviala Papisto Kirkkoherrat 1933–1945 Armas Ostela (Österberg) 1946–1970 Väinö Turunen Arkisto Ylämaan seurakunnan rippi- ja historiankirjat alkavat vuodesta 1925.

Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunta, jonka kirkon rakentamiseen piispa Rothovius antoi luvan kirjeellä 26.1.1643. Saarnahuonekunnan asukkaat sitoutuivat maksamaan myöskin muiden Kalajoen seurakunnan kappalaisten palkat 7.6.1683, jos saisivat oman kappalaisen. Asukkaat vapautettiin tästä sitoumuksesta kuninkaan päätöksillä 21.11.1685 ja 10.9.1754. Kuninkaan päätöksessä myös luvattiin kappalaisen virkataloksi Merenojan tila, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Ensimmäinen kappalainen astui virkaan 1683. Edellä mainittu suostumus lakkautettiin kuninkaallisella käskykirjalla 23.7.1803. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjalla 16.12.1861, jolloin kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen sitä vaadittaessa. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1875. Kalajoen kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2002. Maakirjakylät Kangas, Kanto, Niemelänkylä (Niemelä), Ojakylä, Raudaskylä, Rautio, Ylivieska Naapuriseurakunnat Alavieska , Haapavesi , Nivala , Oulainen , Rautio , Sievi Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 4,84 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1875–1892 Johan Peter Bäckman 1895–1919 Jonatan Montin 1922–1924 Kustaa Adolf Vuorela 1928–1935 Pekka Korhonen 1937–1960 Iisakki Eemeli Peltonen Kappalaiset 1683–1694 Anders Matthiae Sundelin (Kiemmer) 1695–1714 Johannes Petri Salingius (Niskanen) 1722–1740 Johannes Magni Westzynthius 1740–1762 Magnus Westzynthius 1763–1780 Jakob Johannis Simelius 1782–1800 Karl Moliis 1804–1827 Mikael Gyllenberg 1828–1845 Jonas Lagus 1845–1861 Peter Vilhelm Krank 1864–1874 Eerik Vilhelm Snellman 1944–1954 Svante Tolonen Pitäjänapulaiset 1710–1716 Henrik Henrikinpoika Simelius (Simi) 1716–1722 Gabriel Joosefinpoika Calamnius Ylimääräiset papit 1763–1765 Matthias Pilén , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1779–1783 Johan Simelius , kappalaisen apulainen 1800–1801 Mikael Gyllenberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1789–1804 Nils Abraham Moliis , kappalaisen apulainen., virka– ja armovuodesaarnaaja 1825 Zakris Toppelius , kappalaisen sijainen 1834–1835 August Herman Sevón , kappalaisen apulainen 1835–1842 Jakob Hemming , kappalaisen apulainen 1838 Esaias Castrén , kappalaisen apulainen 1842–1845 Gustaf Johansson , kappalaisen sijainen, apulainen 1861 Oskar Elis Pettersson , armovuodesaarnaaja 1861–1863 Isak Vilhelm Krank , armovuodesaarnaaja 1863–1864 Oskar Elis Pettersson , armovuodesaarnaaja 1874–1875 Antti Hulkkonen , sijaiskirkkoherra 1886–1890 Matti Laitinen , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Kaarle Reetrikki Sorri , kirkkoherran apulainen 1891–1893 Pekka Korhonen , vt. kirkkoherra 1893 Jooseppi Joakim Simelius , vt. kirkkoherra 1893–1895 Robert Makkonen , vt. kirkkoherra 1895–1899 Kaarle Zefanias Simelius , kirkkoherran apulainen 1899–1902 Juho Kipinä , kirkkoherran apulainen 1902–1906 Yrjö Heikki Simelius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906–1907 Aale Johannes Sariola, kirkkoherran apulainen 1908– Otto Kolehmainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1910–1913 Lauri Mustakallio 1913–1916 Juho Kytömäki 1916–1917 Antti Kivelä 1917–1918 Martti Rantanen 1918–1922 Wilhelm Alarik Malmivaara (Malmberg), vt. kirkkoherra 1925–1926 Aarne Savola 1926–1927 Gunnar Olanterä 1927–1928 Lauri Ruskomaa 1932 Jorma Kataja 1932–1933 Vilho Kalevi Vihma 1933–1934 Viljo Kivelä 1934–1937 Vilho Karhumaa 1937–1939 Eino Ojajärvi 1939–1940 Martti Ruotsalainen 1940–1942 Niilo Mattila 1942–1944 Sulo Nevala Arkisto Ylivieskan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1950. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Rajakartta: Ylitornio Mainitaan Tornion emäseurakunnan kappelina Särkilahden nimellä jo 1482. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Ylitornion nimellä 1606. Seurakuntaan kuuluivat 1700-luvulla Hietaniemen, Pajalan ja Muononniskan kappelit. Ne osat Ylitornion pitäjästä, jotka sijaitsivat Tornion- ja Muonionjoen itäpuolella, sekä Pajalan ja Hietaniemen kappelin itäiset osat erotettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen keisarillisella käskykirjeellä 5.3.1812. Tähän seurakuntaan liitettiin tällöin myös Turtolan kappeli ja Kolarin rukoushuonekunta, josta muodostettiin kappeli 1856. Seurakunnan kirkko rakennettiin Alkkulan kylään 1816–1819. Kylän mukaan pitäjää kutsuttiin myös Alkkulaksi. Seurakunta tuli konsistoriaaliseksi keisarillisella käskykirjeellä 4.3.1822. Seurakunnan ensimmäinen vakituinen kirkkoherra astui virkaan 1822. Seurakuntaan kuuluneet Kolarin ja Turtolan kappelit erotettiin itsenäisksi kirkkoherrakunniksi 1894. Jäänlähdössä vei tulva koko kirkon 1615. Venäläiset ryöstivät kirkkoa tammikuussa 1717 ja kirkkoherra Johannes Tornberg kuoli pahoinpitelyn seurauksena kaksi päivää myöhemmin. Hietaniemen kirkon ryöstivät venäläiset 1716. Kirkonkellon, joka tavattiin Strelnassa, lahjoitti Venäjän suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš seurakunnalle takaisin ja kello tuotiin Luleå-laivalla Tukholmasta 1885. Pappila ulkorakennuksineen paloi 4.6.1908. Salama iski seurakunnan kirkkoon 2.8.1924 mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Muut nimet Alkkula, Särkilahti, Öfvertorneå, Övertorneå Kylät Alkkula, Armassaari, Kainu, Kauliranta, Kuivakangas, Lohijärvi, Meltosjärvi, Närkki, Nuotioranta, Portimojärvi, Raanujärvi, Tengeliö Naapuriseurakunnat Alatornio , Karunki , Rovaniemi , Turtola Papisto Kirkkoherrat 1606–1613 Henricus Michaelis 1614 Marcus Thomae 1618–1638 Nicolaus Theodori Falk 1637–1676 Nicolaus Nicolai Ulopolitanus 1824–1849 Karl Arvid Castrén 1850–1880 Albert Heikel 1881– Anders Holmström Komministerit 1609–1613 Marcus Amundi 1637–1650 Samuel Simonis Mylander Ylimääräiset papit 1820–1824 Karl Arvid Castrén , vt. kirkkoherra 1827–1834 Emanuel Kolström , kirkkoherran apulainen 1836–1838 Johannes Carpén , kirkkoherran apulainen 1838–1841 Lars Herman Laurin , kirkkoherran apulainen 1841–1842 August Kranck , kirkkoherran apulainen 1842–1847 Alexander Jakob Nyman , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Karl Johan Forsström , kirkkoherran apulainen 1848–1850 Karl Ferdinand Pfaler , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1852–1853 Karl Ferdinand Pfaler , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1854–1856 Edvard Leonard Levón , kirkkoherran apulainen 1858 Olof Alfred Vallin , kirkkoherran apulainen 1873 Karl Rechardt , kirkkoherrran apulainen, vt. kirkkoherra 1880 Karl Rechardt , kirkkoherrran apulainen, vt. kirkkoherra 1880–1881 Gustaf Junnelius , vt. kirkkoherra 1909 Gustaf Samuel Strömmer, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1909– Heikki Arvi Järventaus, kirkkoherran apulainen Arkisto Ylitornion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1815, tilikirjat vuodesta 1821 ja historiakirjat vuodesta 1845. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1803–1958. Seurakunnan pappila ulkorakennuksineen paloi 4.6.1908. Palossa tuhoutuivat mm. seurakunnan syntyneitten luettelot vuodesta 1821 vuoteen 1845 , vihittyjen vuoteen 1880 ja kuolleitten vuoteen 1881 saakka sekä köyhäin- ja viinikassan tilit 1821–1847, kirkonvarojen tilit 1821–1861 sekä suuri osa pappilan kirjastosta. Rippikirjat sen sijaan selvisivät palosta täydellisesti. Vastauksena ensimmäiseen tiedusteluun tulipalosta seurakunnan kirkkoherra ilmoitti: "K.o. palossa ei mitään tärkeähköä asiakirja-aineistoa tuhoutunut" mutta uudistettu pyyntö paljasti tuhon laajuuden. Kansallisarkisto on digitoinut Ylitornion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ylistaro Perustettiin Isonkyrön emäseurakunnan kappeliksi seurakunnan saatua kappalaisen 1658. Kirjallisuudessa on esitetty, että seurakunnan ensimmäinen kirkko olisi rakennettu jo 1568 ja pyhitetty Pyhälle Mikaelille. Toisen näkemyksen mukaan kirkko olisi rakennettu vasta 1658. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.2.1859. Ylistaron kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Seinäjoen kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Heikkola, Isokylä (Riarehto), Kainasto, Kaukola, Kuivila, Lahti, Mettälä, Orismala, Pelma, Topparla, Torkkola, Ulvila, Untamala Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Isokyrö , Lapua , Nurmo , Seinäjoki , Ylihärmä Papisto Kirkkoherran virkatalosta keisarin käskykirje 29.11.1881. Kirkkoherrat 1881–1893 Salomon Hirvinen 1894–1909 Johan Heininen 1911–1912 Otto Alfred Airio 1914 Frans Vihtori Leino , kuoli ennen virkaan astumista 1916–1926 Pekka Rudolf Heikinheimo 1927– Arvi Malmivaara Kappalaiset 1658–1677 Laurentius Petri Wasensis 1679–1695 Gustavus Isaaci Brennerus 1697–1705 Claurius Holstius 1706–1717 Andreas Affrén 1722–1732 Israel Alftan 1733–1738 Johan Ulsing 1738–1741 Matthias Choraeus 1741–1752 Barthold Kennelius 1753–1765 Matthias Leschelius 1766–1794 Jonas Spoof 1796–1806 Nils Aejmelæus 1811–1827 Johan Stenbäck 1827–1846 Karl Fredrik Lilius 1848–1854 Josef Vilhelm Durchman 1854–1862 Bror Henrik Reinhold Aspelin 1863–1866 Gustaf Erik Forsman 1868–1884 Viktor Fredrik Lilius 1887–1896 Erik Snellman 1897–1934 Johan Fredrik Viluksela (Olin) 1935–1941 Frans Uno Salminen 1947– Pentti Taipale Ylimääräiset papit 1764–1766 Birger Widlund , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1775–1783 Anders Törnudd , kappalaisen apulainen 1783– Nils Aejmelaeus , kappalaisen apulainen 1805–1806 Herman Malmberg , kappalaisen apulainen 1807–1811 Johan Simelius , armovuoden- ja välisaarnaaja 1827 Johan Reinhold Aejmelæus , välisaarnaaja 1832–1833 Gustaf Löwenmark, kappalaisen apulainen 1833–1834 Johan Grönström , kappalaisen apulainen 1834–1841 Karl Adolf Lilius , kappalaisen apulainen 1841–1845 Viktor Fredrik Lilius , kappalaisen apulainen 1845–1846 Anders Johan Lilius , kappalaisen apulainen 1862–1863 Anders Oskar Törnudd , välisaarnaaja 1866–1868 Gustaf Gideon Forsman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1884–1887 Karl Julius Jonatan Helander , armovuodensaarnaaja 1893–1894 Evertti Kustaa Forsman , välisaarnaaja 1896–1897 Konstantin Leander Ahlman , välisaarnaaja 1905–1910 Kalle Fredrik Kuusisto, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1921 Kaarlo Aaron Aukee, kirkkoherran apulainen 1941–1945 Unto Ilmari Tolvas, vt. kappalainen 1945 Jaako Saralehto, vt. kappalainen Arkisto Ylistaron seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1724 ja historiakirjat vuodesta 1714. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1718–1927. Kansallisarkisto on digitoinut Ylistaron seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Yliskylä Perniön emäseurakunnan saarnahuonekunta, joka perimätiedon mukaan olisi ollut alkuaan vanhempi seurakunta kuin Perniö mutta joka kuitenkin tiettävästi on aina ollut ilman omaa pappia. Kirkko rakennettiin Arpalan luokse 1750-luvulla. Kirkkoa mainitaan olleen rakentamassa Pohja, Kieronperä, Alhijoki, Kumionpää, Aimontappo, Tuohittu, Kuhmis, Pääris, Yliskylä, Kuusto, Sormijärvi ja Lassinböle. Edellistä kirkkoa olivat rakentamassa vielä Mäkisauru, Sydänsauru, Kanturböle, Paarskylä ja Ketunböle mutta nämä tilat liittyivät emäkirkkoon matkan tultua sinne lyhyemmäksi. Emäseurakunnan papisto saarnasi saarnahuoneessa joka sunnuntai suomeksi, josta maksettiin 16 tynnyriä 16 kappaa viljaa eli 18 kappaa manttaalia kohden keisarin käskykirjeellä 12.12.1864 ja Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Muut nimet Överby, Överby, Ylikylä, Förby Naapuriseurakunnat Perniö Arkisto Yliskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1806. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Närpiön emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1721. Jumalanpalveluksista rukoushuoneessa vastasi alkuun emäseurakunnan papisto. Myöhemmin Pirttikylän saarnaaja vastasi jumalanpalveluksista, kun puolet kappalaisen saatavista määrättiin maksettavaksi saarnaajalle kuninkaan päätöksellä 30.4.1792. Seurakuntalaiset anoivat erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Anomukseen annettiin ensin kieltävä vastaus mutta lopulta se hyväksyttiin keisarin päätöksellä 2.4.8.1871. Ero toteutui 1891 ensimmäisen kirkkoherran astuessa virkaansa 1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Ylimarkun kunta perustettiin 1871 ja liitettiin Närpiön kuntaan 1973. Muut nimet Övermark Maakirjakylät Övermark, Överträsk Naapuriseurakunnat Korsnäs , Närpiö , Pirttikylä , Teuva Papisto Kirkkoherrat 1891 Herman Ludvig Hellsberg 1892–1903 Oskar Sakarias Holmström 1904–1924 Esaias Severin Cronström 1926–1930 Yngve Valfrid Söderholm 1930–1944 Eugéne Henrik Nyman 1945– Anders Gustav Stjernberg Ylimääräiset papit 1883–1887 Fredrik William Nejnstedt , vt. saarnaaja 1887–1888 Karl Anton Pomoell , vt. saarnaaja 1888–1889 Olof Peter August Sjögren , vt. saarnaaja 1889–1891 Emil Albert Rudelius , vt. saarnaaja 1891–1892 Karl Johan Berg , vt. kirkkoherra 1903 Peter Anders Kallio , vt. kirkkoherra 1903 Frans Emil Lehto , vt. kirkkoherra 1903–1904 Viktor Dahlberg 1903–1904 Karl Ivar Nordlund 1922 August Julin 1924–1925 Ola Cleve 1925–1926 Alfred Gröning 1930 Alfred Gröning 1944–1945 L. W. R. Rancken Arkisto Ylimarkun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1860 ja historiakirjat vuodesta 1880. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Ylimarkun seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)