Rajakartta: Luumäki Erotettiin Lappeen emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1642. Kuningas antoi luvan kirkon rakentamiseen sopivalle paikalle maaliskuussa 1689. Seurakunta oli Viipurin ja Porvoon piispojen anneksina 1660-1735, jonka jälkeen piispanistuimen anneksiksi vaihdettiin Sipoon emäseurakunta. Venäläiset polttivat pappilan ja ryöstivät kirkon omaisuutta isonvihan aikana. Toinen kirkko, Marian nimikko, rakennettiin 1729–1731. Kirkon sisustus ja osa arkistosta hävitettiin Hattujen sodassa 1742. Kirkko kellokastareineen paloi salaman aiheuttamasta tulesta 18.7.1839. Seurakunnalle myönnettiin rakennusapua valtion varoista 285 ruplaa ja kolehtivaroina 1 225 ruplaa keisarin käskykirjeellä 19.4.1840. Kolmas kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 24.9.1845. Seurakuntaan kuulunut Taavetin rukoushuone perustettiin 1923. Luumäen kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1924. Maakirjakylät Anjala, Antikkala, Askola, Ellola, Haimila, Heikkilä, Heimala, Hietamies, Himottula, Hirvikallio, Huomala, Huopainen, Husula, Hyyrylä, Ihaksela, Iihola, Inkilä, Junttola, Jurvala, Juurikkala, Keskinen, Kiurula, Kiviniemi, Kokkola, Kolppola, Kontula, Koskela, Kähölä, Lakkala, Laukkala, Lensula, Luotola (Luotois), Marttila, Mentula, Metsola (Mättölä), Multiala, Munne, Niemi, Nokkala, Nuppola, Nurmiainen, Okkola, Orkola, Parola, Pitkäpää, Pukkila, Pätärilä, Rantala, Saareks (Saarits), Saksala, Salmi, Sarkalahti, Sarvilahti, Sirkjärvi, Siiropää, Suoanttila, Suomies, Suonpohja, Tapavainola, Taukaniemi, Toikkala, Venäläisenkylä, Viuhkola Naapuriseurakunnat Lappee , Lappeenranta , Lemi , Miehikkälä , Savitaipale , Sippola , Säkkijärvi , Valkeala , Vehkalahti , Virolahti , Ylämaa Papisto Viipurin maaherra Anders Koskull antoi 1/3 veromaata Haimelan kylästä kappalaisen virkataloksi 18.2.1658. Koskensaaren niityistä ja Mustalahden maasta kihlakunnanoikeuden päytäkirjassa 15.6.1651 ja 2.6.1662. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 9.10.1766, joka sai keisarin vahvistuksen 1769. Papiston palkasta suostumus 28.9.1851 ja vahvistus 20.12.1851. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 27.7.1840. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 6.4.1870. Koulumestarin palkka jaettiin 21 sunnuntaikoulunopettajalle 1846. Kirkkoherrat 1650 Ericus Martini Nigraeus 1651–1660 Matthias Petri Biörn Varakirkkoherrat 1660–1663 Benedictus Canuti Cunelilus 1664–1701 Johannes Arvid Forsander 1702–1710 Matthias Johnsonius 1710–1735 Peter Johannis Forsander Kirkkoherrat 1725–1747 Peter Forsander 1749–1764 Jonathan Gestrin 1764 Elias Dahlgren 1765–1789 Johan Bökman 1791–1807 Karl Govinius 1809–1827 Johan Stråhlman 1829–1846 Tomas Nervin 1850–1860 Kristian Anders Hackzell 1864–1871 Karl Fredrik Stockus 1872–1882 Karl Axel Vegelius 1885–1888 Johan Lundell 1890–1900 Karl Selim Fritjof Bergroth 1902–1908 August Noponen 1909–1925 Johannes Hukkanen , nimitettiin virkaan 1906 1928–1950 Hannes Valkama Kappalaiset 1650 Martinus Georgii 1653–1694 Johannes Jacobi Ruthenius (Ruth) 1694–1729 Matthias Johansson Ruthenius 1730 Johan Lagus 1731–1748 Jakob Polin 1750–1757 Otto Johan Wikman 1758– Elias Dahlgren 1759–1763 Henrik Laviander 1765–1771 Erik Jussenius 1773–1776 David Josafat Gestrin 1778–1798 Kristian Adolf Wahlberg 1800–1810 Adam Bökman 1812–1818 Fredrik Blomberg 1819–1833 Karl Fredrik Norring 1833–1839 Johan Emmanuel Lassenius 1841–1845 Matias Holmberg 1848–1855 Georg Magnus Järnefelt 1859 Georg Krogius 1862–1865 Henrik Renqvist 1866–1876 Karl Henrik Strandman 1878–1907 Karl von Hertzen 1911–1918 Otto Werner Päiviö (Sohlman) 1922–1929 Eemeli Fredrik Huupponen 1929–1933 Frans Vihtori Kava 1933–1966 Kaarle Ensio Porio (Linnola, Borg) Ylimääräiset papit 1793–1809 Johan Stråhlman, kirkkoherranapulainen, sijainen 1810–1812 Fredrik Blomberg , välisaarnaaja 1814–1819 Jonatan Gestrin , vt. kappalainen 1828–1829 Peter Platan , sijaiskirkkoherra 1832–1834 Karl Fredrik Barck , kirkkoherranapulainen 1839–1841 Henrik Johan Paldáni , välisaarnaaja 1843–1845 Alexander Oleander , kappalaisenapulainen, virkavuodensaarnaaja 1843–1849 Lorenz Fredrik Wessman , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1845–1846 Anders Johan Silvander , armovuodensaarnaaja 1846–1848 Nils Gabriel Arppe , armovuodensaarnaaja 1849–1850 Karl Reinhold Bonsdorff , vt. kirkkoherra 1855–1859 Karl Adolf Edvard Vinter , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1859–1862 Kristian Emanuel Calonius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1860–1861 Johan Fridolf Calonius, välisaarnaaja 1861–1864 Anders Ulrik Viksten , sijaiskirkkoherra 1865–1866 Frans Fritjof Ferdinand Cavén , vt. kappalainen 1883–1884 Artur Lorenz Gulin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1888–1889 Johan Hukkanen , virka- ja armovuodensaarnaaja 1889–1890 Konstantin Helén , armovuodensaarnaaja 1900–1901 Erland Villehad Gyllenbögel , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1901–1902 Daniel Klami , vt. kirkkoherra 1907–1908 Robert Immonen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908–1909 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Luumäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1714–1900-luku. Vuoden 1812 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1714 ja 1749, joista ensiksi mainittu oli puuttellinen. Myöhemmät historiakirjat alkavat vuodesta 1765. Luultavasti historiakirjojen yhteydessä mainittu vuosi 1714 tarkoittaa säilynyttä tilikirjaa, joka alkaa vuodesta 1714. Seurakunnan kappalaisen pappila paloi 17.5.1890 ja uudelleen 19.7.1905. Näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut kirkonarkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Luumäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Säkkijärven emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1933. Kirkko rakennettiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan 1931. Ylämaan kunta perustettiin 1929 ja liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin 2010. Maakirjakylät Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Lahnajärvi, Lavola, Nurmela, Paakkala, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi Naapuriseurakunnat Lappee , Luumäki , Miehikkälä , Säkkijärvi , Vahviala Papisto Kirkkoherrat 1933–1945 Armas Ostela (Österberg) 1946–1970 Väinö Turunen Arkisto Ylämaan seurakunnan rippi- ja historiankirjat alkavat vuodesta 1925.

Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunta, jonka kirkon rakentamiseen piispa Rothovius antoi luvan kirjeellä 26.1.1643. Saarnahuonekunnan asukkaat sitoutuivat maksamaan myöskin muiden Kalajoen seurakunnan kappalaisten palkat 7.6.1683, jos saisivat oman kappalaisen. Asukkaat vapautettiin tästä sitoumuksesta kuninkaan päätöksillä 21.11.1685 ja 10.9.1754. Kuninkaan päätöksessä myös luvattiin kappalaisen virkataloksi Merenojan tila, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Ensimmäinen kappalainen astui virkaan 1683. Edellä mainittu suostumus lakkautettiin kuninkaallisella käskykirjalla 23.7.1803. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjalla 16.12.1861, jolloin kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen sitä vaadittaessa. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1875. Kalajoen kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2002. Maakirjakylät Kangas, Kanto, Niemelänkylä (Niemelä), Ojakylä, Raudaskylä, Rautio, Ylivieska Naapuriseurakunnat Alavieska , Haapavesi , Nivala , Oulainen , Rautio , Sievi Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 4,84 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1875–1892 Johan Peter Bäckman 1895–1919 Jonatan Montin 1922–1924 Kustaa Adolf Vuorela 1928–1935 Pekka Korhonen 1937–1960 Iisakki Eemeli Peltonen Kappalaiset 1683–1694 Anders Matthiae Sundelin (Kiemmer) 1695–1714 Johannes Petri Salingius (Niskanen) 1722–1740 Johannes Magni Westzynthius 1740–1762 Magnus Westzynthius 1763–1780 Jakob Johannis Simelius 1782–1800 Karl Moliis 1804–1827 Mikael Gyllenberg 1828–1845 Jonas Lagus 1845–1861 Peter Vilhelm Krank 1864–1874 Eerik Vilhelm Snellman 1944–1954 Svante Tolonen Pitäjänapulaiset 1710–1716 Henrik Henrikinpoika Simelius (Simi) 1716–1722 Gabriel Joosefinpoika Calamnius Ylimääräiset papit 1763–1765 Matthias Pilén , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1779–1783 Johan Simelius , kappalaisen apulainen 1800–1801 Mikael Gyllenberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1789–1804 Nils Abraham Moliis , kappalaisen apulainen., virka– ja armovuodesaarnaaja 1825 Zakris Toppelius , kappalaisen sijainen 1834–1835 August Herman Sevón , kappalaisen apulainen 1835–1842 Jakob Hemming , kappalaisen apulainen 1838 Esaias Castrén , kappalaisen apulainen 1842–1845 Gustaf Johansson , kappalaisen sijainen, apulainen 1861 Oskar Elis Pettersson , armovuodesaarnaaja 1861–1863 Isak Vilhelm Krank , armovuodesaarnaaja 1863–1864 Oskar Elis Pettersson , armovuodesaarnaaja 1874–1875 Antti Hulkkonen , sijaiskirkkoherra 1886–1890 Matti Laitinen , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Kaarle Reetrikki Sorri , kirkkoherran apulainen 1891–1893 Pekka Korhonen , vt. kirkkoherra 1893 Jooseppi Joakim Simelius , vt. kirkkoherra 1893–1895 Robert Makkonen , vt. kirkkoherra 1895–1899 Kaarle Zefanias Simelius , kirkkoherran apulainen 1899–1902 Juho Kipinä , kirkkoherran apulainen 1902–1906 Yrjö Heikki Simelius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906–1907 Aale Johannes Sariola, kirkkoherran apulainen 1908– Otto Kolehmainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1910–1913 Lauri Mustakallio 1913–1916 Juho Kytömäki 1916–1917 Antti Kivelä 1917–1918 Martti Rantanen 1918–1922 Wilhelm Alarik Malmivaara (Malmberg), vt. kirkkoherra 1925–1926 Aarne Savola 1926–1927 Gunnar Olanterä 1927–1928 Lauri Ruskomaa 1932 Jorma Kataja 1932–1933 Vilho Kalevi Vihma 1933–1934 Viljo Kivelä 1934–1937 Vilho Karhumaa 1937–1939 Eino Ojajärvi 1939–1940 Martti Ruotsalainen 1940–1942 Niilo Mattila 1942–1944 Sulo Nevala Arkisto Ylivieskan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1950. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Rajakartta: Ylitornio Mainitaan Tornion emäseurakunnan kappelina Särkilahden nimellä jo 1482. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Ylitornion nimellä 1606. Seurakuntaan kuuluivat 1700-luvulla Hietaniemen, Pajalan ja Muononniskan kappelit. Ne osat Ylitornion pitäjästä, jotka sijaitsivat Tornion- ja Muonionjoen itäpuolella, sekä Pajalan ja Hietaniemen kappelin itäiset osat erotettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen keisarillisella käskykirjeellä 5.3.1812. Tähän seurakuntaan liitettiin tällöin myös Turtolan kappeli ja Kolarin rukoushuonekunta, josta muodostettiin kappeli 1856. Seurakunnan kirkko rakennettiin Alkkulan kylään 1816–1819. Kylän mukaan pitäjää kutsuttiin myös Alkkulaksi. Seurakunta tuli konsistoriaaliseksi keisarillisella käskykirjeellä 4.3.1822. Seurakunnan ensimmäinen vakituinen kirkkoherra astui virkaan 1822. Seurakuntaan kuuluneet Kolarin ja Turtolan kappelit erotettiin itsenäisksi kirkkoherrakunniksi 1894. Jäänlähdössä vei tulva koko kirkon 1615. Venäläiset ryöstivät kirkkoa tammikuussa 1717 ja kirkkoherra Johannes Tornberg kuoli pahoinpitelyn seurauksena kaksi päivää myöhemmin. Hietaniemen kirkon ryöstivät venäläiset 1716. Kirkonkellon, joka tavattiin Strelnassa, lahjoitti Venäjän suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš seurakunnalle takaisin ja kello tuotiin Luleå-laivalla Tukholmasta 1885. Pappila ulkorakennuksineen paloi 4.6.1908. Salama iski seurakunnan kirkkoon 2.8.1924 mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Muut nimet Alkkula, Särkilahti, Öfvertorneå, Övertorneå Kylät Alkkula, Armassaari, Kainu, Kauliranta, Kuivakangas, Lohijärvi, Meltosjärvi, Närkki, Nuotioranta, Portimojärvi, Raanujärvi, Tengeliö Naapuriseurakunnat Alatornio , Karunki , Rovaniemi , Turtola Papisto Kirkkoherrat 1606–1613 Henricus Michaelis 1614 Marcus Thomae 1618–1638 Nicolaus Theodori Falk 1637–1676 Nicolaus Nicolai Ulopolitanus 1824–1849 Karl Arvid Castrén 1850–1880 Albert Heikel 1881– Anders Holmström Komministerit 1609–1613 Marcus Amundi 1637–1650 Samuel Simonis Mylander Ylimääräiset papit 1820–1824 Karl Arvid Castrén , vt. kirkkoherra 1827–1834 Emanuel Kolström , kirkkoherran apulainen 1836–1838 Johannes Carpén , kirkkoherran apulainen 1838–1841 Lars Herman Laurin , kirkkoherran apulainen 1841–1842 August Kranck , kirkkoherran apulainen 1842–1847 Alexander Jakob Nyman , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Karl Johan Forsström , kirkkoherran apulainen 1848–1850 Karl Ferdinand Pfaler , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1852–1853 Karl Ferdinand Pfaler , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1854–1856 Edvard Leonard Levón , kirkkoherran apulainen 1858 Olof Alfred Vallin , kirkkoherran apulainen 1873 Karl Rechardt , kirkkoherrran apulainen, vt. kirkkoherra 1880 Karl Rechardt , kirkkoherrran apulainen, vt. kirkkoherra 1880–1881 Gustaf Junnelius , vt. kirkkoherra 1909 Gustaf Samuel Strömmer, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1909– Heikki Arvi Järventaus, kirkkoherran apulainen Arkisto Ylitornion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1815, tilikirjat vuodesta 1821 ja historiakirjat vuodesta 1845. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1803–1958. Seurakunnan pappila ulkorakennuksineen paloi 4.6.1908. Palossa tuhoutuivat mm. seurakunnan syntyneitten luettelot vuodesta 1821 vuoteen 1845 , vihittyjen vuoteen 1880 ja kuolleitten vuoteen 1881 saakka sekä köyhäin- ja viinikassan tilit 1821–1847, kirkonvarojen tilit 1821–1861 sekä suuri osa pappilan kirjastosta. Rippikirjat sen sijaan selvisivät palosta täydellisesti. Vastauksena ensimmäiseen tiedusteluun tulipalosta seurakunnan kirkkoherra ilmoitti: "K.o. palossa ei mitään tärkeähköä asiakirja-aineistoa tuhoutunut" mutta uudistettu pyyntö paljasti tuhon laajuuden. Kansallisarkisto on digitoinut Ylitornion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ylistaro Perustettiin Isonkyrön emäseurakunnan kappeliksi seurakunnan saatua kappalaisen 1658. Kirjallisuudessa on esitetty, että seurakunnan ensimmäinen kirkko olisi rakennettu jo 1568 ja pyhitetty Pyhälle Mikaelille. Toisen näkemyksen mukaan kirkko olisi rakennettu vasta 1658. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.2.1859. Ylistaron kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Seinäjoen kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Heikkola, Isokylä (Riarehto), Kainasto, Kaukola, Kuivila, Lahti, Mettälä, Orismala, Pelma, Topparla, Torkkola, Ulvila, Untamala Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Isokyrö , Lapua , Nurmo , Seinäjoki , Ylihärmä Papisto Kirkkoherran virkatalosta keisarin käskykirje 29.11.1881. Kirkkoherrat 1881–1893 Salomon Hirvinen 1894–1909 Johan Heininen 1911–1912 Otto Alfred Airio 1914 Frans Vihtori Leino , kuoli ennen virkaan astumista 1916–1926 Pekka Rudolf Heikinheimo 1927– Arvi Malmivaara Kappalaiset 1658–1677 Laurentius Petri Wasensis 1679–1695 Gustavus Isaaci Brennerus 1697–1705 Claurius Holstius 1706–1717 Andreas Affrén 1722–1732 Israel Alftan 1733–1738 Johan Ulsing 1738–1741 Matthias Choraeus 1741–1752 Barthold Kennelius 1753–1765 Matthias Leschelius 1766–1794 Jonas Spoof 1796–1806 Nils Aejmelæus 1811–1827 Johan Stenbäck 1827–1846 Karl Fredrik Lilius 1848–1854 Josef Vilhelm Durchman 1854–1862 Bror Henrik Reinhold Aspelin 1863–1866 Gustaf Erik Forsman 1868–1884 Viktor Fredrik Lilius 1887–1896 Erik Snellman 1897–1934 Johan Fredrik Viluksela (Olin) 1935–1941 Frans Uno Salminen 1947– Pentti Taipale Ylimääräiset papit 1764–1766 Birger Widlund , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1775–1783 Anders Törnudd , kappalaisen apulainen 1783– Nils Aejmelaeus , kappalaisen apulainen 1805–1806 Herman Malmberg , kappalaisen apulainen 1807–1811 Johan Simelius , armovuoden- ja välisaarnaaja 1827 Johan Reinhold Aejmelæus , välisaarnaaja 1832–1833 Gustaf Löwenmark, kappalaisen apulainen 1833–1834 Johan Grönström , kappalaisen apulainen 1834–1841 Karl Adolf Lilius , kappalaisen apulainen 1841–1845 Viktor Fredrik Lilius , kappalaisen apulainen 1845–1846 Anders Johan Lilius , kappalaisen apulainen 1862–1863 Anders Oskar Törnudd , välisaarnaaja 1866–1868 Gustaf Gideon Forsman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1884–1887 Karl Julius Jonatan Helander , armovuodensaarnaaja 1893–1894 Evertti Kustaa Forsman , välisaarnaaja 1896–1897 Konstantin Leander Ahlman , välisaarnaaja 1905–1910 Kalle Fredrik Kuusisto, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1921 Kaarlo Aaron Aukee, kirkkoherran apulainen 1941–1945 Unto Ilmari Tolvas, vt. kappalainen 1945 Jaako Saralehto, vt. kappalainen Arkisto Ylistaron seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1724 ja historiakirjat vuodesta 1714. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1718–1927. Kansallisarkisto on digitoinut Ylistaron seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Yliskylä Perniön emäseurakunnan saarnahuonekunta, joka perimätiedon mukaan olisi ollut alkuaan vanhempi seurakunta kuin Perniö mutta joka kuitenkin tiettävästi on aina ollut ilman omaa pappia. Kirkko rakennettiin Arpalan luokse 1750-luvulla. Kirkkoa mainitaan olleen rakentamassa Pohja, Kieronperä, Alhijoki, Kumionpää, Aimontappo, Tuohittu, Kuhmis, Pääris, Yliskylä, Kuusto, Sormijärvi ja Lassinböle. Edellistä kirkkoa olivat rakentamassa vielä Mäkisauru, Sydänsauru, Kanturböle, Paarskylä ja Ketunböle mutta nämä tilat liittyivät emäkirkkoon matkan tultua sinne lyhyemmäksi. Emäseurakunnan papisto saarnasi saarnahuoneessa joka sunnuntai suomeksi, josta maksettiin 16 tynnyriä 16 kappaa viljaa eli 18 kappaa manttaalia kohden keisarin käskykirjeellä 12.12.1864 ja Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Muut nimet Överby, Överby, Ylikylä, Förby Naapuriseurakunnat Perniö Arkisto Yliskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1806. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Närpiön emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1721. Jumalanpalveluksista rukoushuoneessa vastasi alkuun emäseurakunnan papisto. Myöhemmin Pirttikylän saarnaaja vastasi jumalanpalveluksista, kun puolet kappalaisen saatavista määrättiin maksettavaksi saarnaajalle kuninkaan päätöksellä 30.4.1792. Seurakuntalaiset anoivat erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Anomukseen annettiin ensin kieltävä vastaus mutta lopulta se hyväksyttiin keisarin päätöksellä 2.4.8.1871. Ero toteutui 1891 ensimmäisen kirkkoherran astuessa virkaansa 1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Ylimarkun kunta perustettiin 1871 ja liitettiin Närpiön kuntaan 1973. Muut nimet Övermark Maakirjakylät Övermark, Överträsk Naapuriseurakunnat Korsnäs , Närpiö , Pirttikylä , Teuva Papisto Kirkkoherrat 1891 Herman Ludvig Hellsberg 1892–1903 Oskar Sakarias Holmström 1904–1924 Esaias Severin Cronström 1926–1930 Yngve Valfrid Söderholm 1930–1944 Eugéne Henrik Nyman 1945– Anders Gustav Stjernberg Ylimääräiset papit 1883–1887 Fredrik William Nejnstedt , vt. saarnaaja 1887–1888 Karl Anton Pomoell , vt. saarnaaja 1888–1889 Olof Peter August Sjögren , vt. saarnaaja 1889–1891 Emil Albert Rudelius , vt. saarnaaja 1891–1892 Karl Johan Berg , vt. kirkkoherra 1903 Peter Anders Kallio , vt. kirkkoherra 1903 Frans Emil Lehto , vt. kirkkoherra 1903–1904 Viktor Dahlberg 1903–1904 Karl Ivar Nordlund 1922 August Julin 1924–1925 Ola Cleve 1925–1926 Alfred Gröning 1930 Alfred Gröning 1944–1945 L. W. R. Rancken Arkisto Ylimarkun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1860 ja historiakirjat vuodesta 1880. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Ylimarkun seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ylikiiminki Mainitaan ensimmäisen kerran Iin emäseurakunnan kappelina 1732. Mainitaan omana kylänään 1579. Kiiminkiläiset saivat luvan varustaa itselleen hautausmaan 14.2.1702. He anoivat omaa pappia jo 1732 mutta saivat papin vasta vuonna 1737, kun Haukiputaalta siirrettiin emäseurakunnan pitäjänapulainen asumaan Ylikiiminkiin. Seurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin Kuivasniemelle kuninkaallisella kirjeellä 7.8.1771 ja samalla määrättiin, että Ylikiiminkiin tuli sijoittaa oma kappalainen. Kappalainen astui virkaan 1772. Siirrettiin kappelina perustettuun Kiimingin emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 25.10.1858. Erotettiin Kiimingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.1.1909, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi ja kappalaisen virka lakkautettiin. Ylikiimingin kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 2009. Muut nimet Överkiminge, Öfverkiminge Maakirjakylät Vuotto (Vuotunki), Kiviniemi, Korpi, Oulunsuu, Pikkarla, Songinjoki, Ylikiiminki Naapuriseurakunnat Haukipudas , Kiiminki , Muhos , Oulu , Oulujoki , Pudasjärvi , Utajärvi , Yli-Ii Papisto Palkkausjärjestys Iin emäseurakunnan neljän kappalaisen kesken tehtiin 18.8.1782. Palkkausjärjestyksen mukaan kalakymmenykset suoritettiin edelleen Kiimingin kirkkoherralle saaliin mukaan. Kirkkoherrat 1914–1920 Juho Artturi Siivonen 1920–1926 Emil Rechardt 1926–1939 Alfred Virkkula 1939–1953 Toivo Aulis Voutilainen Kappalaiset 1772–1780 Georg Rajalin 1781–1806 Petter Junnelius 1806–1821 Johan Junnelius 1822–1836 Johan Gustaf Krank 1836–1838 Johan Anders Lindfors 1839–1860 Karl Adolf Eberhardt 1863–1870 Karl Filip Tillman 1870–1879 Nils August Berghäll 1880–1885 Johan Henrik Foudila 1887–1900 Aukusti Hakkarainen 1900–1910 Rauho Jalmari ( Fredrik Hjalmar ) Heikinheimo (Heikel) , virka lakkautettiin 1909 Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1737– Daniel Keckman 1750–1864 Kristian Henrik Keckman 1765–1877 Sven Olsbo 1821–1822 Jakob Anders Kranck 1861–1863 Robert Mellin Ylimääräiset papit 1800–1806 Johan Junnelius , apulainen 1815–1816 Erik Ulrik Kindgren , apulainen 1838–1839 Nils Frosterus , välisaarnaaja 1861–1862 August Benjamin Calamnius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1862–1863 Olof Alfred Vallin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1879–1880 Samuel Abraham Strömmer , virka- ja armovuodensaarnaaja 1884–1885 Anton Lagus , vt. kappalainen 1885–1887 Emil Thauvón , vt. kappalainen 1896 Fredrik Hjalmar Heikel , vt. kappalainen Arkisto Ylikiimingin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1704 ja historiakirjat syntyneiden ja vihittyjen osalta vuodesta 1744 sekä kuolleiden osalta vuodesta 1737. Syntyneiden ja vihittyjen luettelot vuosilta 1737–1743 lienevät tuhoutuneet, sillä ne eivät lukeudu Iin kirkonkirjoihin. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1704–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Ylikiimingin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Iin emäseurakunnan Oijärven, Tannilan ja Karjalan kylän asukkaat halusivat rakentaa oman kirkon 1862 mutta taloudellisista syistä kirkko jäi rakentamatta. Asia tuli uudelleen esille, kun Kuivaniemen kirkkoherrakunta perustettiin 1905, jolloin Oijärven asukkaat päättivät anoa kylän liittämistä perustettuun seurakuntaan. Matka emäkirkolle oli Oijärveltä pidempi kuin Kuivaniemelle, koska Iihin piti kulkea kolmen maksullisen lossipaikan yli. Oijärven kylä liitettiin kuuluvaksi Kuivaniemeen 1921. Tannilan ja Pirttitörmän kylät sekä Olhavan kylän yli kaksikymmentä tilaa erotettiin Iistä ja muodostettiin itsenäiseksi Yli-Iin kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1917. Iin emäseurakunta vastusti hanketta, minkä myötä Olhava jäi kuulumaan kuitenkin vanhaan emäseurakuntaansa. Yli-Iin kirkko rakennettiin 1932 ja seurakunta aloitti toimintansa 1933. Yli-Iin kunta perustettiin 1924 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 2013. Muut nimet Överijo Maakirjakylät Jakku (Pirttitörmä), Karjala, Kollaja, Tannila Naapuriseurakunnat Haukipudas , Ii , Kuivaniemi , Pudasjärvi , Ylikiiminki Arkisto Yli-Iin rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1933. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Rajakartta: Ylihärmä Lapuan emäseurakuntaan kuuluneen Härmän kappelin Peräkylän ja Keskikylän asukkaat anoivat vuonna 1777 lupaa rakentaa oma kirkko. Kuningas antoi heidän anomukseensa kieltävän vastauksen 6.3.1778 mutta sittemmin kuningas suostui kirjeessään 3.8.1786 Keskikylään jo aloitetun kirkkorakennuksen valmiiksi saattamiseen ja oman papin palkkaamiseen. Perustettu rukoushuonekunta sai nimen Ylihärmä. Kirkko rakennettiin 1787 ja myöhemmin se rapattiin ulkoa kalkilla. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1789 ja se muodostettiin kappeliksi 1816. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 16.5.1859. Ylihärmän kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009. Muut nimet Ylihärmä, Keskikylä Maakirjakylät Alanurmo, Bakka, Haapakoski, Haapoja, Hakola, Heikkola, Härmä, Keskikylä, (Lapuan) Kirkonkylä, Kosola, Komossa, Lehmäjoki, Liuhtarla Naapuriseurakunnat Alahärmä , Isokyrö , Kauhava , Lapua , Vöyri , Ylistaro Papisto Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätöksessä 10.8.1814. Kirkkoherrat 1869–1878 Johan Frans Sahlberg 1878–1886 Karl Sanfrid Nyman , ensin vt. kirkkoherra 1887–1931 Otniel Johannes Cleve 1932– Kaarlo Aaron Aukee Saarnaaja 1789–1813 Isak Vargelin , virka lakkautettiin Kappalaiset 1816–1822 Anders Gustaf Ekholm 1822–1829 Johan Henrik Hjulberg 1829–1836 Fredrik Vilhelm Sjöstedt 1839–1849 Zakris Forsman 1849–1862 Karl Gustaf von Essen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1813–1816 Karl Gustaf Borg , vt. kappalainen 1816 Jakob Ekberg , välisaarnaaja 1822 Jakob Ekberg , välisaarnaaja 1836–1837 Gustaf Molin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1838–1839 Frans Oskar Durchman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1846–1849 Karl Gustaf von Essen , kappalaisen apulainen 1862–1867 Ture Birger Vegelius , vt. kappalainen 1867–1868 Johan Henrik Vijkberg , vt. kirkkoherra 1868–1869 Lauri August Palonen , vt. kirkkoherra 1886 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra 1886–1887 Yrjö Gideon Forsman , vt. kirkkoherra 1903 Juho Oskari Vaismaa , vt. kirkkoherra 1904 Kustaa Fredrik Vihtinen , vt. kirkkoherra 1910 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen Arkisto Ylihärmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1792, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1788. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1788–1901. Kansallisarkisto on digitoinut Ylihärmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)