Perustettiin vuonna 1725, jolloin kreivi Grigori Petrovitš Tšernyšev siirsi lahjoituksena saamilleen ja sodassa autioituneille tiloille Muolaan keskiosaan parisataa venäläistä maaorjaa. Samana vuonna seurakunnalle rakennettiin oma kirkko. Seurakunnalla mainitaan oma pappi ainakin jo 1765. Kirkko paloi 1788 ja toinen kirkko rakennettiin 1803, joka sekin tuhoutui tulipalossa vuonna 1894. Seurakunnan uusi pääkirkko, Kristuksen temppeliintuomisen kirkko, rakennettiin arkkitehti N. J. Baranjevin suunnitelmien mukaan Kyyrölän kirkonkylään 1898 ja se oli yksi Suomen suurimmista ortodoksisista kirkoista. Seurakuntaan kuuluivat Muolaan, Heinjoen, Äyräpään ja Valkjärven ortodoksit. Kyyrölän ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakunnan tavoin 31.12.1949. Muut nimet Kyyrölän ortodoksinen seurakunta Arkisto Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1894 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1819. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1819–1970. Kansallisarkisto on digitoinut Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Ensimmäiset ortodoksit tulivat Kuopioon Suomen sodan myötä sotamiehinä ja kaupustelijoina. Liperin eli Taipaleen pappi kävi aluksi kerran vuodessa saarnaamassa Kuopiossa mutta muutoin toiminta oli pitkään järjestäytymätöntä. Ensimmäinen rukoushuone rakennettiin 1830-luvulla ja seurakunta sai oman papin 1846. Seurakunta toimi Savonlinnan ja Kuopion ortodoksisena seurakuntana, kunnes Kuopion kaupunkiin perustettiin yksi Suomen neljästätoista ortodoksisesta seurakunnista Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950. Muut nimet Savonlinnan ja Kuopion ortodoksinen seurakunta, Kuopion ortodoksinen seurakunta Arkisto Kuopion ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1847 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1846. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1846–2006. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Kuokkalassa toimi itsenäinen ortodoksinen seurakunta Terijoen Kellomäen tavoin omine esimiehineen ja kirkkoineen ainakin 1900-luvulta, kunnes seurakunnat liitettiin Terijoen ortodoksiseen seurakuntaan 1925. Muut nimet Kuokkalan ortodoksinen seurakunta Arkisto Kuokkalan ortodoksisen seurakunnan metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista alkavat vuodesta 1900. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1900–1938. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Kotkan kaupunkiin rakennettiin Pyhän Nikolaoksen kirkko arkkitehti Jakov Perrinin suunnitelmien mukaan 1799–1801. Kaupunki oli alkuaan osa Haminan ortodoksista seurakuntaa, kunnes sinne perustettiin oma seurakunta 1910, joka aloitti toimintansa 1913. Muut nimet Kotkan ortodoksinen seurakunta Arkisto Kotkan ortodoksisen seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1886–1999. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Korpiselän alueen ortodoksit kuuluivat Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan keskiajalla ja Suojärven seurakuntaan 1500-luvun lopulta lähtien. Muodostettiin kappeliseurakunnnaksi 1799. Seurakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1815. Seurakuntaan kuuluivat Korpiselän sekä Soanlahden Kuikan, Harsuvaaran ja Havuvaaran kylien ortodoksit. Seurakunta lakkautettiin 1949. Muut nimet Korpiselän ortodoksinen seurakunta Arkisto Korpiselän ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1815 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1799. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1778–1969. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Kiuruvedelle perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950, kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Kiuruveden ortodoksinen seurakunta liitettiin Iisalmen ortodoksiseen seurakuntaan 1.1.2016. Muut nimet Kiuruveden ortodoksinen seurakunta Arkisto Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1950–1986. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Alkuaan Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan kuulunut kappeli, joka mainitaan jo 1500-luvulla. Seurakunnassa oli 1600-luvulla Kitelän kylässä oma pappila, tosin papit asuivat vielä tuolloin Impilahden kylässä. 1600-luvun jälkipuoliskolla käyty sota sammutti seurakunnan toiminnan lyhyeksi aikaa ja se siirtyi samalla osaksi Suistamon seurakuntaa. Seurakuntaan kuulunut Pitkäranta muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1898 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Kitelän ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakunnan tavoin 31.12.1949. Muut nimet Kitelän ortodoksinen seurakunta Arkisto Kitelän ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1821 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1783. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700-luku–1900-luku. Seurakunnan pappila paloi 24.7.1913, jolloin osa arkistosta tuhoutui. Kansallisarkisto on digitoinut Kitelän ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Kiimasjärvi on kylä Lietmajärvellä Venäjällä. Kiimasjärven ortodoksisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa muutamilta 1910-ja 1920-luvun vuosilta mutta seurakunnasta ja sen toiminnasta ei ole tämän tarkempia tietoja. Muut nimet Kiimasjärven ortodoksinen seurakunta Arkisto Kiimasjärven ortodoksisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1914–1921. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Kellomäessä toimi itsenäinen ortodoksinen seurakunta Terijoen Kuokkalan tavoin omine esimiehineen ja kirkkoineen ainakin 1900-luvulta, kunnes seurakunnat liitettiin Terijoen ortodoksiseen seurakuntaan 1925. Seurakunnan kirkko paloi 1917. Muut nimet Kellomäen ortodoksinen seurakunta Arkisto Kellomäen ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1912 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1910. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1900–1929. Kansallisarkisto on digitoinut Kellomäen ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Karjalan pakolaisten kirkollisia asioita hoitamaan perustettiin erityinen kirkollisten asiain hoitajan virka. Pakolaisten asioiden hoitaminen toteutettiin neljässä sielunhoitopiirissä. Virka lakkautettiin 1950-luvulla. Muut nimet Karelska flyktingarnas kyrkliga sakförare Arkisto Karjalan pakolaisten kirkollisten asiain hoitajan pää- eli rippikirjat alkavat vuodesta 1916 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta, tilikirjat vuodesta 1918. Karjalan pakolaisten kirkollisten asiain hoitajan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800-luku–1900-luku. Karjalan pakolaisten kirkollisten asioiden hoito jakautui hallinnollisesti neljään sielunhoitopiiriin, joilla on yhteensä kolme omaa arkistoa. Toisella ja kolmannella sielunhoitopiirillä on yhteinen arkisto. Sielunhoitopiirien arkistoja säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä, lukuun ottamatta neljännen sielunhoitopiirin arkistoa, jota säilytetään Kansallisarkisto Oulussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi