Käkisalmen ortodoksinen seurakunnan katedraalikirkko sijaitsi Käkisalmen kaupungissa jo 1500-luvulla, minkä lisäksi seurakunnalla oli myös pitäjänkirkko ja kolme luostarikirkkoa, Pyhän Johannes Kastajan ja Pyhän Nikolain ja Pyhän Yrjön naisluostari. Luostarit olivat itsenäisiä toimijoita seurakunnan alueella niiden lakkauttamiseen saakka. Viimeksi mainittu luostari tuhottiin viimeistään 1580 ja Pyhän Johannes Kastajan luostari Herman Flemingin polttamana ilmeisesti 1573. Ruotsin vallan aikana kreikkalais-katolisia painostettiin 1580–1597 ja 1611–1710, jolloin seurakunta lakkasi käytännössä olemasta. Isonvihan jälkeen kaupunkiin rakennettiin ortodoksinen sotilaskirkko, jota myös kaupungin siviilit käyttivät. Seurakunnan sielunhoitajana toimi Käkisalmen ja Laatokan piispa, joka muutaman vuoden saarnasi palkatonna ja luovutti toimen jollekin toiselle. Käkisalmen ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakunnan tavoin 31.12.1949.
Muut nimet
Käkisalmen ortodoksinen seurakunta
Arkisto
Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1778 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1772. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1772–1975.
Kansallisarkisto on digitoinut Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.