Search this site

Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, josta erotettiin omaksi pitäjäksi ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1573. Seurakunnassa oli alkuaan saarnatupa kunnes varsinainen kirkko rakennettiin 1610 (tai 1620). Kirkkoa pidennettiin 1689. Pappilan huoneita mainitaan rakennetun jo 1587. Karlön eli Hailuodon vapaaherrakunta annettiin läänityksenä eversti Berndt Taubelle 1652 ja se peruutettiin kruunulle 1675. Kirkko kärsi suuria vaurioita isonvihan aikana. Kirkkoa korjattiin 1739, 1756 ja 1847. Hailuodon kunta perustettiin 1865. Muut nimet Carlö, Karlö, Luoto Maakirjakylät Kirkonkylä, Ojakylä, Kello Naapuriseurakunnat Haukipudas , Lumijoki , Oulunsalo , Siikajoki Papisto Kirkkoherra sai kruununkymmenyksiä neljä puntaa viljaa kuninkaan kirjeellä 12.6.1589 ja myöhemmin vastikejyviä 12 tynnyriä. Papin palkasta tehtiin suostumus 3.2.1735. Kirkkoherralle maksettavista kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 16.1.1862. Kirkkoherran vastikejyvät 19,8 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 22.5.1897. Kappalaisen virka yhdistettiin kirkkoherran virkaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.1.1908. Uuden palkkausjärjestyksen 22.5.1897 mukaan maksettiin manttaaliin pannuilta tiloita yhteensä 115,47 hehtolitraa rukiita, 115,47 hehtolitraa ohria sekä 1154 markkaa 70 penniä rahaa, jotka jaettiin seurakunnan hyväksymän äyrityksen mukaan. Palkka jaettiin palkansaajien kesken siten, että kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa ja kappalainen yhden kolmasosan. Kutakin 2 566 äyriä kohden siis suoritettiin kirkkoherralle kolme litraa rukiita, kolme litraa ohria ja 30 penniä rahaa sekä kappalaiselle 1 1/2 litraa rukiita, 1 1/2 litraa ohria ja 15 penniä rahaa. Kirkkoherrat 1587–1603 Thomas Laurentii Paldanus 1604–1615 Ericus Henrici Frosterus 1616–1617 Henricus Erici Frosterus 1618–1625 Marcus Amundi 1625–1646 Sigfridus Canuti 1648–1672 Marcus Jacobi Salovius 1672–1698 Henricus Sigfridi Björnholm (Ijoensis) 1698–1707 Gustaf Forselius 1708–1717 Samuel Julenius 1718–1724 Alexander Kranck 1724–1735 Simon Solinius 1795–1804 Jonas Cajanus 1805–1809 Johan Pettersson 1812–1839 Erik Johan Frosterus 1840–1857 Gustaf Adolf Saxbäck 1858–1876 Karl Robert Heikel 1877–1883 Emil August Wichmann 1883–1895 Niilo Karlsberg , ensin vt. kirkkoherra 1896–1901 Johan Adolf Snellman 1903–1906 August Alfred Simola 1907–1909 Juho Abram Pietola 1910–1920 Eino Virkkula , nimitettiin virkaan 1909 1920–1927 Juho Kustaa Saarento 1928–1930 Eero Juhani Ahola 1933–1936 Einari Hohti 1938–1944 Svante Tolonen 1944–1952 Antti Jalmari Pulkkinen Kappalaiset 1627–1639 Josephus Josephi Palman (Caslenius) 1654–1672 Henricus Sigfridi Ijoensis (Björnholm) 1672–1694 Johan Marci Salonius (Salmenlius) 1694–1698 Gustavus Erici Forselius 1700–1712 Henricus Hackman 1713 Anders Cajanus, nimitettiin, mutta ei astunut virkaan 1724–1735 Anders Mathlin (Matilainen) 1736–1769 Frans Mikael Allgen 1761 Petrus Kjellin 1761–1764 Abraham Schroderus 1763–1801 Gabriel Lagerberg 1803–1823 Johan Vilander 1826–1846 Israel Reinhold Petterson 1849–1851 Johan Gabriel Lagus , ensin vt. kappalainen 1851–1860 Jakob Arvid Frosterus 1862–1870 Karl August Snellman 1870–1873 Karl Alfred Calamnius 1877–1880 Josef Salem Laurell 1881–1892 Nils Viktor Nordlund 1894–1896 Kaarlo Matti Huovinen 1898–1906 Paavo Hyttinen , ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1800–1806 Jakob Åhlgren , kappalaisen apulainen 1807 Isak Petterson , kirkkoherran apulainen 1809–1812 Johan Pettersson , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1823–1826 Johan Vilhelm Holmberg , virka- ja armovuodensaarnaaja 1857–1858 Oskar Elis Petterson , kappalaisen apulainen 1876–1877 Josef Salem Laurell , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran ja kappalaisen viran välisaarnaaja Ylimääräiset papit 1893–1894 Kaarlo Matti Huovinen , vt. kappalainen 1897 Juho Kustaa Lammi , vt. kappalainen 1906–1907 Eino Virkkula , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1909–1910 Bror Gabriel Einar Borg , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1910 Richard August Hjelt, vs. kirkkoherra 1927–1928 Fras Josef Bergh, va. kirkkoherra 1930–1932 Väinö Akseli Näyhä, vt. kirkkoherra 1936 Urho Veli Väinämö Pyy, vt. kirkkoherra 1937–1938 Toivo Aulis Voutilainen, vt. kirkkoherra 1943 Ano Emil Kauppinen, vt. kirkkoherra 1944 Veikko Kumpulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Hailuodon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1890, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1721, vihittyjen osalta vuodesta 1772 ja kuolleiden osalta vuodesta 1702. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1915. Seurakunnan vastavalmistunut pappila paloi 2.8.1901, jolloin tuhoutuivat vanhimmat rippikirjat vuoteen 1890 saakka sekä joukko muita asiakirjoja. Kirkkoherra Johan Adolf Snellman kuoli silloin sydänhalvaukseen. Tuhoutuneet asiakirjat luetellaan 11.9.1901 laaditussa katselmuspöytäkirjassa, jonka mukaan palossa tuhoutuivat vuonna 1818 lahjoitettu pitäjän sinetti teräksestä, käsikirja vuodelta 1757, rippikirjat vuosilta 1751–1890, lastenkirjat vuosilta 1881–1890, vihittyjen luettelot vuosilta 1812–1896, syntyneiden luettelot vuosilta 1840–1892, muuttaneiden luettelot vuosilta 1841–1897, aviokuulutusten luettelot vuosilta 1843–1896, kuninkaallisten kollegioiden ja maaherran käskyt ja muut vastaavat 1896–1745, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuosilta 1812–1819 ja 1831–1853, tilikirjat kirkon varoista vuodesta 1831 sekä katovuonna 1832 pitäjään asetetun vaivaiskomitean pöytäkirjat ja muut asiakirjat. Kansallisarkisto on digitoinut Hailuodon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat säilyneiltä osin ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kymin emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1776, jossa Kymin papisto kävi saarnaamassa. Eräässä kartassa näkyy jonkinlainen saarnahuone jo 1741. Uusi kirkko rakennettiin 1858 ja seurakunta vapautettiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta 1882. Erotettiin Kymistä itsenäiseksi saarnahuonekunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 13.5.1909. E ro astui voimaan 1910 ja ensimmäinen myös kansakoulunopettajana toiminut saarnaaja astui virkaansa 1912. Haapasaaren kunta perustettiin 1913. Haapasaaren seurakunta liitettiin Kotkan kirkkoherrakuntaan 1967 ja kunta Kotkan kaupunkiin 1974. Muut nimet Aspö Naapuriseurakunnat Kymi Papisto Saarnaajat 1912–1919 Lauri Haapaniemi 1919–1923 Otto Alexander Louhelainen 1923–1929 Matti Poutanen 1929–1933 Viljo Rautonen 1933–1936 Veli Heimonen 1936–1937 A. J. Pulkkinen 1937–1938 Sulo Karikoski 1938–1941 Teppo Varis 1941–1957 Akseli Elomaa Arkisto Haapasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1890. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Pyhäjoen emäseurakuntaan kuulunut Haapalan eli Haapajärven saarnahuonekunta, jonka rukoushuone mainitaan ainakin jo 1647. Rukoushuoneessa mainitaan pidetyn harvoin jumalanpalveluksia. Muodostettiin Kalajoen emäseurakunnan kappeliksi 1693, joka vuoden 1743 palkkausjärjestyksen mukaan sai palkkansa myös Pidisjärven ja Alavieskan kylistä. Kuningas antoi kieltävät päätökset 27.2.1798 ja 21.4.1807 hakemuksiin seurakunnan erottamiseksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, johon olisivat kuuluneet myös Pidisjärven ja Reisjärven kappelit. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Seurakuntaan kuuluneet Pidisjärven eli Nivalan ja Reisjärven kappelit erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1868. Kirkon sakasti syttyi tuleen 2.4.1923, mutta palo saatiin tukahdutetuksi. Seurakuntaan kuulunut Olkkolan rukoushuonekunta kirkkoineen ja hautausmaineen perustettiin 1927 ja lakkautettiin 1978. Sittemmin Olkkolan kyläkirkko on toiminut seurakunnan kappelina, jossa pidetään kuukausittain jumalanpalveluksia. Haapajärven kunta perustettiin 1868 ja muodostettiin kaupungiksi 1977. Muut nimet Haapala Maakirjakylät Haapajärvi, Kuusaa Naapuriseurakunnat Haapavesi , Kärsämäki , Nivala , Pihtipudas , Pyhäjärvi , Reisjärvi , Sievi Papisto Kirkkoherra sai kahdeksan tynnyriä vastikejyviä keisarillisella käskykirjeellä 19.6.1840. Kirkkoherran vastikejyvät 5.10 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1840–1847 Johan Lampén 1850–1855 Anders Helander 1859–1871 Anders Nils Holmström 1875–1883 Karl Vilhelm Silfvenius 1887–1893 Karl Isak Vilhelm Österbladh 1895–1908 Vilhelm Vaurio 1910–1939 Jalmari Heikinheimo 1940–1964 Kaarlo Jalmari Heikinheimo Kappalaiset 1693–1694 Erik Antinpoika Wallenius 1695–1716 Josef Gabrielis Calamnius 1717–1727 Johan Enqvist 1731–1751 Thomas Ganander 1753–1757 Anders Blåholm 1758–1780 Johan Salmenius 1783–1799 Johan Uhlbom 1800–1824 Emanuel Salmenius 1825–1865 Johan Janson 1868–1869 Reinhold Helander 1869–1873 Johan Gabriel Ståhlberg 1877–1895 Jonatan Montin 1896–1905 Oskar Immanuel Heikel 1906–1910 Juho Anton Heilala 1912–1925 Jaakko Leonard Seppänen 1944–1960 Veikko Adolf Pentikäinen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1751–1753 Gustaf Arander , kappalaisen armovuodensaarnaaja 1799–1800 Johan Wilander, kappalaisen armovuodensaarnaaja 1842–1844 Elias Fredrik Alcenius , kirkkoherran apulainen 1848–1850 Zakris Ullrik Gallenius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1850–1859 Reinhold Helander , kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1852 Jonas Kristian Castrén , kirkkoherran apulainen 1867 Karl Isak Vilhelm Österbladh , armovuodensaarnaaja 1867–1868 August Holmström , kappalaisen ja kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1873–1874 August Holmström , kappalaisen ja kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1884–1885 Emil Thauvón , virka- ja armovuodensaarnaaja 1885–1886 Johannes Väyrynen , armovuodensaarnaaja 1886–1887 Josef Tolonen , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1888–1890 Antti Vilho Karttunen , kappalaisen apulainen 1893–1895 Josef Tolonen , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1895 Robert Makkonen , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1824–1825 Johan Gabriel Taxell , välisaarnaaja 1839–1840 Henrik Vilhelm Vahlstein , välisaarnaaja 1844–1846 Berndt Gustaf Ringbom , kirkkoherran sijainen 1846–1848 Berndt Gustaf Ferdinand Hornborg , vt. kirkkoherra 1861 Isak Vilhelm Krank , kappalaisen sijainen 1861–1862 Oskar Elis Petterson , kappalaisen sijainen 1862–1863 Karl Adam Ottelin , kappalaisen sijainen 1863–1864 Nils Fellman , kappalaisen sijainen 1864–1867 Nils Holmström , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1873–1874 Karl Heinemann , vt. kirkkoherra 1874–1875 Henrik Schwartzberg , vt. kirkkoherra Arkisto Haapajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1752 ja historiakirjat vuodesta 1777. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1936. Seurakunnan rippikirjat puuttuvat vuosilta 1764–1776. Kansallisarkisto on digitoinut Haapajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kauppaneuvos Johan Grönberg luvan perustaa saarnaajan- ja opettajanviran Grönvikin ruukin yhteyteen Mustasaaren Iskmon ja Jungfrusundin kyliin 1841. Grönvikin laseja ja pulloja valmistanut ruukki eli lasitehdas toimi Iskmossa 1813–1907.

Seurakunta ja sen kirkko, Pyhän Georgiuksen nimikko, mainitaan Finströmin emäseurakunnan kappelina jo 1483. Geta mainitaan paikkana jo 1328. Erotettiin Finströmistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Ero toteutui 1916, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Getan kunta perustettiin 1906. Maakirjakylät Bolstaholm, Dånö, Finnö, Graggnäs, Höckböle, Idskär, Isaksö, Koxnan, Labbnäs, Möckelgräs, Olofnäs, Pantsarnäs, Rankuskär, Skinnarböle, Sneckö, Vestergeta, Östergeta Naapuriseurakunnat Finström , Hammarland , Saltvik Papisto Kirkkoherrat 1916–1925 Johan Ludvig Wikman 1929–1950 Johan Fredrik Sandelin Kappalaiset 1589–1602 Bero Laurentii (Björn) 1607 Ericus Andreae Härkäpaeus 1622–1646 Joachimus Melchioris 1647–1677 Daniel Laurentii Ekerotus 1661–1670 Henricus Petri Hassel 1671 Elias Petri Hasselgren 1677–1683 Johannes Danielis Ekerotus 1683–1697 Isaacus Mansnerus 1697–1708 Johan Stålbom 1708–1709 Samuel Psilander 1709–1719 Paulus Mansnerus 1724–1759 Sven Agricola 1759–1763 Erik Åhlstedt 1765–1796 Johan Petter Landtman 1799–1804 Jakob Herman Talleqvist 1806–1814 Karl Johan Ezelius 1817–1832 Anders Palmberg 1832–1845 Ulrik Magnus Forsström 1845–1851 Jakob Hällsten 1853–1863 Adolf Eklöf 1864–1878 Anders Johan Reinhold Pettersson 1902–1916 Johan Ludvig Wikman Ylimääräiset papit 1673–1777 Johannes Danielis Ekerotus 1738–1755 Johan Rossman 1801–1805 Fredrik Lundberg , kappalaisen apulainen 1827–1838 Joel Roberg Sveidel , kappalaisen apulainen 1851–1853 Josef Vilhelm Fontell , armovuoden saarnaaja 1863–1864 Erik Vilhelm Henrik Linderoos , vt. kappalainen 1880–1881 Edvard Optatus Setälä , vt. kappalainen 1882 Jakob Ferdinand Manner , vt. kappalainen 1885–1892 Jakob Ferdinand Manner , vt. kappalainen 1894–1895 Anders Axel Petterson , vt. kappalainen 1895 Kustaa Villehad Hermo , vt. kappalainen 1896–1897 Edvin Teodor Schönberg , vt. kappalainen 1897–1902 Emil Albert Rudelius , vt. kappalainen 1902 Viktor Malakias Lindell , vt. kappalainen 1925–1928 Johan Ludvig Wikman , vt. kirkkoherra 1928–1929 Erik Martin Perman, vt. kirkkoherra Arkisto Getan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1758, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1738. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1935. Getan ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin kirkkoherrakunnaksi ilmeisesti jo katolisella ajalla. Föglö mainitaan paikkana jo noin 1270. Seurakunnan kirkko rakennettiin ilmeisesti 1400-luvulla. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1860–1861, josta Keisarillinen senaatti antoi päätöksen 5.6.1847. Seurakuntaan kuuluneet Kökar ja Sottunga mainitaan kappeleina 1544, ja näistä ensiksi mainittu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905 ja jälkimmäinen 1914. Seurakunnassa toimi Gloskärin hospitaali spitaalisia varten 1643–1672, jonka jälkeen se yhdistettiin Seilin hosipitaaliin. Muut nimet Fogelö, Fouglerö, Fyghelde Maakirjakylät Björkör, Björsboda, Bråttö, Brändö, Bänö, Degerby, Finnholma, Flisö, Granboda, Hastersboda, Horsholma, Hummersö, Jersö, Juddö, Kallsö, Klofskär, Nötö, Prestgården, Sanda, Skogboda, Sommarrö, Sonnboda, Stentorpa, Ulfversö, Öfverö Naapuriseurakunnat Kökar , Lemland , Lumparland , Sottunga , Vårdö Papisto Kirkkoherrat 1544 Eskil 1548–1555 Olaus Olai 1558–1561 Martinus 1562–1564 Laurentius 1565–1581 Michael Gregorii Slutaeus 1581–1601 Jonas Olaii 1603–1616 Ericus Laurentii Bång 1617–1640 Olaus Sigfridi 1640–1668 Ericus Nicolai Nybopensis 1670–1671 Gabriel Olai Hamnodius 1673–1691 Gudmund Rothovius 1692–1711 Daniel Mansnerus 1711–1737 Johan Stålbom 1737–1757 Anders A. Backman 1759–1765 Petter Svebilius (Oxendal) 1767–1809 Gustaf Allenius 1812–1823 Matias Enegren 1826–1847 Anders Mikael Lundenius 1849–1861 Karl Ulrik Wessel 1864–1885 Klas Adolf Karsten 1889–1892 Jakob Nordqvist 1893–1906 Karl Sixtus Olsson 1908–1938 Juho Edvard Törnroos 1939–1950 Gustav Oberg Ylimääräiset papit 1616–1617 Sigfridus Canuti 1625–1629 Clmens Georgii 1630–1640 Ericus Nicolai Nybopensis 1651–1667 Erik Portulinus 1665–1670 Petrus Portulinus 1683–1694 Gabriel Rothovius 1695–1697 Johan Stålbom 1698–1705 Paulus Mansnerus 1706–1708 Andreas Mansnerus 1708–1711 Johan Stålbom 1714 Matthias Grunnerus 1726–1739 Anders Backman 1739–1759 Karl Ekroth 1740–1744 Johan Brunnerus 1754–1758 Anders Backman 1766–1771 Matthias Tecklenius 1788–1789 Johan Ledmarck 1798–1811 Mikael Urgren , kirkkoherran apulainen 1807–1812 Nils Gustaf Bergstenius , sijaiskirkkoherra 1812–1817 Adolf Engelbrekt Herpman , kirkkoherran apulainen 1817–1818 Gustaf Englund , kirkkoherran apulainen 1823–1826 Jakob Holm , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Gustaf Henrik Ingman , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Karl Johan Palander , kirkkoherran apulainen 1830 Bror Henrik Reinhold Aspelin , kirkkoherran apulainen 1831–1832 Josef Heldán , kirkkoherran apulainen 1833–1838 Isak Eriksson, kirkkoherran sijainen 1838–1849 Matias Forsberg , kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra 1861–1862 Oskar Grönholm , vt. kirkkoherra 1862–1864 Karl Selim Fritjof Bergroth , vt. kirkkoherra 1882–1883 Jakob Ferdinand Manner , vt. kirkkoherra 1883–1885 David Anton Aimonen , vt. kirkkoherra 1885–1889 Jakob Nordqvist , vt. kirkkoherra 1892–1893 Johan Axel Friberg , vt. kirkkoherra 1898 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kirkkoherra 1906–1908 Juho Edvard Törnroos , vt. kirkkoherra 1938–1939 Erik Lindqvist, vt. kirkkoherra Arkisto Föglön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1709 ja historiakirjat vuodesta 1657. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1648–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Föglön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Föglön ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Iisalmen emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin luvalla 1763. Kirkko vihittiin 17.1.1768. Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 5.2.1862, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Sai ensimmäisen kirkkoherran 1884. Pielaveden Karppaalanniemen tila määrättiin siirrettäväksi Kiuruvedelle uuden palkkausjärjestyksen myötä. Vuonna 1852 rakennettu seurakunnan toinen kirkko paloi perustuksiaan myöden 23–24.7.1937. Seurakuntaan kuuluvista kyläkirkoista Sulkavanjärvi vihittiin 1965 ja Lapinsalo 1968. Kiuruveden kunta perustettiin 1873 ja muodostettiin kaupungiksi 1993. Maakirjakylät Hautakylä (Hautajärvi), Joutsenniemi, Kalliokylä (Kalliojärvi), Kiuruvesi, Koivujärvi, Koski, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi (Luupue), Mäkikylä, Niemisjärvi, Näläntö, Osmanki, Remeskylä (Remekselä), Ruotaanmäki, Rytky, Salmijärvi, Sulkava, Tommonmäki Naapuriseurakunnat Iisalmen kaupunki, Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Vieremä Papisto Kettulan tila ostettiin virkataloksi 1882 ja entinen Hyvölän kappalaisen virkatalo muodostettiin pitäjänapulaisen virkataloksi. Kirkkoherrat 1884–1902 Karl Johan Idman 1903–1904 Alfred Ferdinand Tikkanen 1906– Emanuel Saurén Kappalaiset 1767–1776 Henrik Lyra 1776–1798 Olof Richtenius 1800–1846 Mårten Johan Lyra 1849–1866 Johan Jakob Rahm, virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1869–1879 Zakris Gustaf Anstén 1880–1892 Vilhelm Malmberg 1892–1900 Alfred Ferdinand Tikkanen, ensin vt. pitäjänapulainen 1900– Albin Viljakainen Ylimääräiset papit 1811 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen 1816–1817 Arvid Gottfrid Nordqvist, vt. kappalainen 1817–1819 Karl Gabriel Lyra, vt. kappalainen, 1819–1822 Elias Samuel Nymalm, vt. kappalainen 1822–1829 Kristian Joakim Åkerman, vt. kappalainen 1829–1835 Anders Tykén, vt. kappalainen 1835 Peter Eskling, vt. kappalainen 1836–1847 Kristian Joakim Åkerman, vt. kappalainen 1847 Karl Liljeqvist, armovuodensaarnaaja 1847–1849 Anders Rosberg, armovuodensaarnaaja 1858–1860 Evert Brynolf von Konow, kappalaisen sijainen, apulainen 1863–1865 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen 1865–1869 Gustaf Leonard Meklin, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1898 Albert Räty, vt. pitäjän apulainen 1901 Arvid Esaias Ruuskanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1901–1903 Juho Anton Heilala, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1904–1905 Pekka Leskinen, armovuodensaarnaaja 1906 Jooseppi Lescelius, vt. kirkkoherra 1906–1909 Kaarle Oskari Holppi, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1909 Juho Frans Kuorikoski, vt. kirkkoherra Arkisto Kiuruveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1791, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1768. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1918. Kansallisarkisto on digitoinut Kiuruveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Pyhäjoen emäseurakunnan kappelina 1647. Sai oman kappalaisen 1650. Siirrettiin kappelina perustettuun Kärsämäen kirkkoherrakuntaan 1856 ja erotettiin Kärsämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1861. Melkein valmis uusi kirkko syttyi tuntemattomasta syystä tuleen 18.3.1896 ja paloi kokonaan kellokastareineen. Pitäjänapulaisen virkatalossa oli tulipalo 8.12.1909, mutta palo sammutettiin. Uusi kirkko valmistui 1897. Pyhäjärven kunta perustettiin 1866 ja muodostettiin kaupungiksi 1993. Kylät Hiisiniemi, Jokikylä, Kirkonkylä, Kuusenmäki, Lampaho, Mäkiöskylä, Parkkima, Pyhäjärvi, Salmenkylä Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Kiuruvesi , Kärsämäki , Pielavesi , Pihtipudas , Pyhäntä Papisto Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 28.1.1816. Kirkkoherran 7,78 hehtolitran vastikejyvät viljassa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat ? Zakris Castrén ? Erik Johan Eriksson 1899–1909 Jaakko Mustakallio (Schwartzberg) 1910– Kaarle Zefanias Simelius Kappalaiset 1650–1664 Johannes Sigfridi Jeronius 1664 Petrus Jeronius (Renius) 1664–1684 Gabriel Henrici Ahlholm 1685–1693 Jakob Lybeck 1693–1704 Petrus Åhs 1704–1729 Kristian Zimmerman 1729–1732 Henrik Berg 1734–1739 Henrik Turckov 1739–1748 Martin Laurin 1749–1796 Adam Henrik Berg 1798–1815 Per Ticklén 1818–1842 Isak Lescelius 1845–1857 Jonas Lagus 1861–1862 Zakris Castrén , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1864–1867 Frans Oskar Laurin 1871–1897 Johan Simelius 1899–1900 Johan Leopold Eriksson 1901–1910 Kaarle Zefanias Simelius Ylimääräiset papit 1732–1734 Petter Zimmerman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1770–1776 Erik Elfgren , kappalaisen apulainen 1776–1782 Aron Wegelius , kappalaisen apulainen 1815 Per Ticklén , nuorempi, kappalaisen apulainen 1815–1817 Johan Erik Bergstedt , virka– ja armovuodensaarnaaja 1817–1818 Erik Ticklén , armovuodensaarnaaja 1835–1839 Henrik Schwartzenberg , armovuodensaarnaaja, 1839 Johan Sandell , kappalaisen apulainen 1842–1847 Henrik Schwartzenberg , kappalaisen apulainen 1847–1861 Zakris Castrén , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1863–1864 Johan Immanuel Bergh , sijaiskirkkoherra 1868–1871 Johannes Schwartzenberg , vt. kirkkoherra ja kappalainen 1883–1886 Johan Leopold Eriksson , papiston apulainen 1888–1893 Johan Leopold Eriksson , vt. kirkkoherra 1893–1895 Matti Hilonen , papiston apulainen 1895–1896 Erik Johan Valdemar Ekroth , papiston apulainen 1896–1899 Robert Makkonen , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1900 Juho Abram Pietola , vt. pitäjänapulainen 1908– Lauri Jaakonpoika Mustakallio, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen Arkisto Pyhäjärven (Oulun lääni) seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1723 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1721, vihittyjen osalta 1722 ja kuolleiden osalta 1719. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1916. Kirkko paloi salamaniskusta 22.6.1895, jolloin kanttori F. O. Enqvist sai surmansa, ja palossa tuhoutui sakastissa osa kirkonarkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Pyhäjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Sotkamon emäseurakunta määrättiin jaettavaksi kahteen pitäjään ja Jormasjärven kolmannen luokan konsistoriaalinen kirkkoherrakunta perustettavaksi Sotkamon lounaisista osista silloisten palkansaajien, sekä kirkkoherran että kappalaisen, poistuttua viroistaan sekä heidän oikeudenhaltijain ja kirkollisviraston leski- ja orpokassan oikeuttaan loukkaamatta keisarillisen senaatin päätöksellä 11.5.1897. Päätös kuitenkin peruttiin keisarillisen senaatin uudella päätöksellä 19.3.1908, jolloin Sotkamon emäseurakunta määrättiin pysymään ennallaan. Sotkamon seurakunnan jakokysymys nousi myöhemmin uudelleen esiin ja uuden itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista ajanut kokous järjestettiin Jormaskylässä Tuhkalan talossa 5.6.1922. Asia ei kuitenkaan edennyt, ja Jormasjärven seurakunta jäi perustamatta. Perustettavaksi suunniteltuun seurakuntaan olisivat kuuluneet Sotkamon Alasotkamon kylästä tilat rekisterinumeroilla 12, 13, 18, 20, 21, 24, 27, 29, 30, 32, 34, 35, 37, 38, 40, 41, 43, 43 ja 45–53 sekä Jormasmäen, Korholanmäen ja Laakajärven kylät kokonaisuudessaan. Keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunta hylkäsi Jormasjärven uuden seurakunnan alamaisen anomuksen 1902, jossa valtion rahoista anottiin 10 000 markan suuruista summaa kirkon rakennusrahaston pohjaksi. Perustamattomalla seurakunnalla ei ollut omaa papistoa, mutta Jormasjärvelle mainitaan olleen määrättynä ylimääräisiä pappeja suorittamaan kirkollisia toimituksia 1887–1908.

Perustettiin tehdasseurakunnaksi Pernajan emäseurakunnan alueelle 1691. Aiemmin, vuonna 1682, kreivi Lorentz Creutz oli saanut luvan perustaa Forsbyn eli Koskenkylän ruukin. Seurakunnalla oli perustamisensa jälkeen oma saarnaaja vuoteen 1826 sekä oma kirkko, joka purettiin käyttämättömänä 1862. Tehdassseurakunta kuului Pernajan emäseurakuntaan vielä 1900-luvun alussa. Muut nimet Koskenkylä Naapuriseurakunnat Pernaja Papisto Saarnaajat 1691–1710 Henrik Hyppingh (Hipping) –1726 Anders Hipping 1736–1752 Benjamin Weckman 1754–1778 Johan Åström 1779–1789 David Hipping 1790–1805 Johan Henrik Forsskåhl 1806–1807 Peter Johan Sundström 1807–1813 Samuel Ceder 1813–1826 Karl Tobias Belitz Arkisto Forsbyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta XXX ja historiakirjat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1748–1840. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto