Search this site

Perustettiin Kemin emäseurakunnan kappeliksi 1639, jolloin ensimmäisen kirkon mainitaan rakennetun äskettäin kruunun kustannuksilla. Sai ensimmäisen pappinsa kuninkaan määrätessä 16.2.1648 kirjeessään, että seurakuntaan oli sijoitettava pappi opettamaan kristinoppia saamelaisille. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 24.10.1776, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi myös Kuolajärvi. Seurakuntaan kuulunut Kuolajärvi perustettiin kappeliksi 1826 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1857. Kemijärven kunta perustettiin 1871 ja Kemijärven kauppala 1957, jolloin Kemijärven kunnan nimeksi muutettiin Kemijärven maalaiskunta. Kemijärven maalaiskunta ja kauppala yhdistettiin Kemijärven kaupungiksi 1973. Seurakunta on ollut perustamisestaan asti jakamaton. Muut nimet Kemiträsk Maakirjakylät Alakylä, Isokylä, Javarus, Joutsijärvi, Juujärvi, Kostamo, Kuusivaara, Leväranta, Luusua, Pyhätunturi, Räisälä, Tohmokylä, Ylikylä, Naapuriseurakunnat Salla , Pelkosenniemi , Posio , Rovaniemi , Sodankylä Papisto Kappalaisella oli vuonna 1746 palkkana Kuolajärven kylästä yksi majavan nahka ja jokaiselta lappalaiselta yhdet peurannahkarukkaset, yksi peuran paisti ynnä muuta. Kappalaisen virka lakkautettiin 1776. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 25.2.1787. Kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa Kemin seurakunnan kymmenysjyvistä kihlakunnan oikeuden päätöksen 9.7.1683 mukaan. Kirkkoherran virkataloon kuuluivat Patosalmen ja Patojärven kalastuspaikat. Kirkkoherran kruununtihunti 98,92 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 14.11.1894. Kirkkoherrat 1779–1812 Johan Wegelius 1816–1823 Henrik Vegelius 1827–1860 Johan Henrici Vegelius 1862–1875 Johan Peter Bäckman 1876–1893 Karl Robert Heikel 1895–1918 Per Robert Matias (Matti) Heikinheimo (Heikel) 1921–1952 Lauri Johannes Lanjala (Laitinen) Kappalaiset 1648–1660 Jacobus Erici Lappodius 1660–1697 Esaias Mansueti Fellman 1697–1736 Esaias Fellman 1737–1764 Nils Fellman 1765–1779 Johan Wegelius 1949–1950 Ilpo Antero Sirkka, väliaikainen Armovuodensaarnaajat ja apulaiset 1736–1737 Nils Fellman 1759– Zacharias Cajaner 1801–1804 Esaias Wegelius Ylimääräiset papit 1791–1804 Henrik Vegelius , kirkkoherran apulainen 1804–1814 Esaias Vegelius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1814–1815 Johan Krank , sijaiskirkkoherra 1817–1822 Johan Nordberg , kirkkoherran apulainen 1822–1827 Johan Vegelius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1830–1834 Esaias Castrén , kirkkoherran apulainen 1842–1850 Henrik Krank , kirkkoherran apulainen 1850–1851 Karl Ferdinand Pfaler , kirkkoherran apulainen 1851–1853 Nils Fellman , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Karl Jakob Keckman , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Johan Simelius , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Frans Fredrik Lönnrot , kirkkoherran apulainen 1856–1858 Johan Peter Bäckman , kirkkoherran apulainen 1858–1862 Olof Alfred Vallin , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1875–1876 Anders Hulkkonen , sijaiskirkkoherra 1885–1895 Per Robert Matias Heikel , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1896–1897 Fredrik Hjalmar Heikel , vt. kirkkoherra 1939 Sakari J. Repola, kirkkoherran apulainen 1943–1945 Heikki Villiam Rosma (Roos), vt. kirkkoherra Arkisto Kemijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1698–1905. Kansallisarkisto on digitoinut Kemijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuopion hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Kemi prosteri Seurakunnat Alatornio , Karunki , Kemi , Kemijärvi , Kolari , Kuolajärvi , Rovaniemi , Simo , Tervola , Tornio , Turtola , Ylitornio Arkisto Kemin rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1617–1931. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan itsenäisenä seurakuntana jo 1626. Seurakuntaan liitettiin aiemmin itsenäisenä toiminut Rääpyvän seurakunta 1808. Neuvostoviranomaiset ottivat seurakunnalta kirkon vuonna 1939 ja kirkko purettiin 1941. Seurakunnassa oli 2 544 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Muut nimet Keltto-Rääpyvä Kylät Ala-Kalttina, Ansareinmäki, Autio (Pappilanautio), Tuprova, Haapoja, Hirvonen (Hirvosi), Hännikäinen, Häsälä, Jaanila, Jorohkova, Kankurinmäki, Kanninen, Karjalankylä, Keltto, Kirkonpelto, Kolpina, Korkkina, Koski, Likolampi, Maaslova, Mustapää, Määhnälä, Ollikkaismäki, Orava, Pieni-Manuskala, Poru, Puntala, Pustoska, Rosmittala, Saakrova, Sarvela, Seltsoi (Voeikovo), Suoranta (Suoranda), Suuri-Manuskala, Tauru, Tokkari, Valittula, Vanhakylä, Virkkilä, Ylä-Kalttina Naapuriseurakunnat Inkere , Järvisaari , Rääpyvä , Venjoki Arkisto Kelton seurakunnan vanhimmat säilyneet rippikirjat alkavat vuodesta 1770. Kelton seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja hallintoasiakirjoja vuosilta 1745–1930-luku. Kansallisarkisto on digitoinut Kelton seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Asia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kellokosken eli Marieforsin ruukki perustettiin Tuusulaan 1795, jolloin annettiin myös lupa oman papin palkkaamiseen. Tehdasseurakunnalla oli oma saarnaaja 1799–1869, jonka jälkeen Tuusulan emäseurakunnan papisto hoito jumalanpalveluksia ruukilla kerran kuukaudessa. Seurakunnan kirkon sanotaan rakennetun jo 1732, mutta se lienee ollut alkuaan alueella sijainnut rukoushuone. Muut nimet Mariefors Papisto Saarnaajat 1799–1811 Mikael Ticcander 1811–1816 Lars Filip Palander 1816–1819 David Emanuel Kriander 1819–1822 Kristian Joakim Åkerman 1822–1829 Henrik Johan von Pfaler 1829–1838 Anders Gustaf Sevén 1838–1847 Karl Konstantin Grahn 1847–1853 Lars August Blom 1856–1863 August Saxelin 1863–1869 Viktor Vilhelm Krogell , virka lakkautettiin Arkisto Kellokosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1800. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1877. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kellokosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Huittisten emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1684. Keikyä mainitaan paikkana jo 1487. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.3.1908 ja ero toteutui 1920. Keikyän kunta perustettiin 1919 ja se yhdistyi Kiikan kunnan kanssa Äetsän kunnaksi 1981. Muut nimet Keikiö, Keikkiö Maakirjakylät Aarikkala, Hellilä, Honkola, Kanala, Kilpijoki, Kiviniemi, Krekola, Meskala, Mielaanniemi, Ojanperä, Partala, Peevola, Pehula, Potila, Saappala, Tervaportti, Teukkula, Villilä, Äetsä Naapuriseurakunnat Huittinen , Kauvatsa , Kiikka , Kiikoinen Arkisto Keikyän seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1920. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Keikyän seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Huittisten emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi noin 1646, kun alue sai oman kirkkorakennuksen. Rukoushuone vihittiin käyttöön vasta 1696. Muodostettiin saarnahuonekunnaksi, kun seurakunta sai oman saarnaajan 1761. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1812. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.8.1892 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1918. Kauvatsan kunta perustettiin 1892. Maakirjakylät Ahvenus, Jalonoja, Kauvatsa, Kotka, Kulkkila, Kuoppakoski, Lievikoski, Piilijoenmaa, Piitanoja, Puurila, Rutuna, Sampu, Työtilä, Yttilä Naapuriseurakunnat Huittinen , Keikyä , Kiikoinen , Kokemäki , Kullaa Papisto Virkatalon kunnostamisesta ja rakentamisesta pitäjänkokouksen päätöksessä 1.3.1761. Virkataloon yhdistettiin Yttilän kylän liikamaista 502 tynnyrinalaa maaherran päätöksellä 27.4.1785 ja maanjako-oikeuden päätöksellä 23.8.1787. Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 6.3.1862. Kirkkoherrat 1918–1936 Fabian Kalervo 1938–1948 Ludvig Vilhelm Sjöstedt Kappalaiset (vuoteen 1812 saarnaaja) 1761–1798 Matthias Forsinius 1800–1832 Anders Vilhelm Forsinius 1832–1840 Karl Konstantin Forss 1844–1861 Jakob Vahlberg 1867–1871 Mauritz Edvard Caselius 1875–1908 Lauri August Palonen Ylimääräiset papit 1840 Mikael Palenius , virkavuodensaarnaaja 1840–1844 Karl Fredrik Gråå , virka- ja armovuodensaarnaaja 1861–1866 Viktor Magnus Hellsten , vt. kappalainen 1866–1867 Lauri August Palonen , vt. kappalainen 1874–1875 David Sirenius , vt. kappalainen 1908– Kaarlo Ignatius Haunio, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen Arkisto Kauvatsan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1753, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Kauvatsan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan kappeliksi, kun Kaustisen kylän asukkaat saivat luvan rakentaa itselleen kirkon kuninkaan päätöksellä 12.9.1776. Seurakunta sai ensimmäisen kappalaisensa 1778. Erotettiin Kokkolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 22.10.1866. Kaustisen kunta perustettiin 1868. Muut nimet Kaustby, Kaustisenkylä Maakirjakylät Kausti, Kortjärv, Köyhäjoki, Linnusperä, Metsänkylä, Palo Naapuriseurakunnat Alaveteli , Halsua , Kruunupyy , Teerijärvi , Ullava , Veteli Papisto Sopimus kappalaisen palkasta tehtiin 11.1.1778 ja se sai maaherran vahvistuksen 25.5.1781. Kirkkoherrat 1875–1890 Gustaf Gideon Forsman 1891–1901 Karl Gustaf Krohn 1904–1919 Kuno Ferdinand Strömmer 1920–1935 Yrjö Albert Keijola 1936–1963 Harri Kaarlo Lauri Pirilä Kappalaiset 1778–1782 Carl Borg 1783–1798 Jacob Simelius 1799–1805 Samuel Reinholt Chydenius 1808–1834 Isak Hedberg 1837–1842 Erik Gustaf Reutervall 1846–1871 Berndt Gustaf Ringbom Ylimääräiset papit ja armovuodensaarnaajat 1783–1784 Johan Tengström 1805–1808 Jakob Åhlgren , armovuodensaarnaaja 1814– Karl Gustaf Kranck, kappalaisen apulainen 1825–1826 Jonas Gabriel Taxell , kappalaisen apulainen 1826–1832 Henrik Hedberg , kappalaisen apulainen 1832–1835 Karl Fredrik Ervast , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1837 Nils Fellman , armovuodensaarnaaja 1842–1843 Otto Mauritz Hohenthal , virkavuodensaarnaaja 1843–1846 Karl Nauklér , armovuodensaarnaaja 1871–1875 Kristian Sjöblom , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1882–1887 Karl Peter Elenius , vt. kirkkoherra 1887–1889 Johan Rudolf Forsman , vt. kirkkoherra 1889–1891 Johan Adolf Snellman , vt. kirkkoherra 1893–1894 Karl Johan Berg , kirkkoherran apulainen 1894–1895 Kaarle Korpela , kirkkoherran apulainen 1895–1900 Juho Lauronen , kirkkoherran apulainen 1900–1903 Antti Kangas , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1903–1904 Antti Haikola , vt. kirkkoherra 1915 Taimi Gabriel Jousi 1915 Sulo Armas Rantanen 1919–1920 Nikolai Raila 1921–1923 Erkki Paavo Penttinen 1927–1929 Juho Anton Annala Arkisto Kaustisen seurakunnan rippi-, tili- ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1779. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1778–1923. Kansallisarkisto on digitoinut Kaustisen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan mahdollisesti Kirkkonummen emäseurakunnan kappeli 1300-luvulla. Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1413. Kirkon sanotaan rakennetun noin 1480–1492 ja sitä laajennettiin poikkilaivaiseksi ristikirkoksi 1820–1823. Kirkon a sehuone oli purettu 1810-luvulla . Seurakunta oli Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendana 1834–1872. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1891. Espoon kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1963 ja kaupungiksi 1973. Muut nimet Esbo Maakirjakylät Pakankylä (Backby), Bemböle, Puotinen (Bodom), Puolarmetsä (Bolarskog), Laajalahti (Bredvik), Pyöli (Bölsby), Taavinkylä (Dåvitsby), Espoonkartano (Esbogård), Vanttila (Fantsby), Suomenoja (Finno), Koskenmäki (Forsbacka), Friisilä (Frisans), Vanhakartano (Gammelgård), Lommila (Gloms), Olari (Olarsby, Gräsagård), Kumpyöli (Gumböle), Kunnarla (Gunnars), Henttaa (Hemtans), Karvasmäki (Karvasbacka), Kilo, Nuijala (Klobbskog), Kokinkylä (Kockby), Kuninkainen (Konungsböle), Kurttila (Kurtby), Myllykylä (Kvarnby), Viispakka (Kvisbacka), Kauklahti (Köklax), Lahnus, Lehtimäki (Löfkulla), Mankkaa (Mankans), Mankki (Mankby), Matinkylä (Mattby), Muurala (Morby), Muulo (Mulby), Mynttilä (Myntböle), Martinkylä (Mårtensby), Mäkkylä, Niemelä (Niemis), Nuuksio (Noux), Nupuri (Nupurböle), Oittaa (Oittans), Pappilankylä, Röylä (Rödskog), Koskelo, Sepänkylä (Smedsby), Nettaa (Snettans), Perinki (Sperrings), Kivenlahti (Stensvik), Suvisaaristo (Sommarö), Suvimetsä (Söderskog), Soukka (Sökö), Luukki, Takkula (Tackskog), Järvikylä (Träskby), Järvenperä (Träskända), Vuorela (Urberga), Velskola (Vällskog) Naapuriseurakunnat Helsinki , Helsingin pitäjä , Huopalahti , Kauniainen , Kirkkonummi , Nurmijärvi , Vihti Papisto Pappila eli kirkkoherran virkatalo lohkaistiin yhteisesti verotetusta maasta Morbyn, Bembölen ja Söderskogin tiluksista 1494. Seurakunnalle kuuluneille Otnäsin ja Björkvikin kartanoille annettiin kuninkaan vahvistus 14.12.1660 ja kartanoista myös kuninkaan päätöksessä 9.3.1689. Kartanoiden vaihtamista 1/4 veromaaksi anoi tuomiokapituli vielä 23.7.1740, mutta asiassa ei annettu päätöstä. Seurakunnalle kuului myös Lagstadin tila, joka vuokrattiin 150 markan hinnasta Espoon kunnalle kansakouluksi 1.5.1872. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1701, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 19.2.1859. Pitäjänapulaisen palkasta tehtiin suostumus piispantarkastuksessa 17.2.1730. Papiston palkasta, voisaatavista ja muusta tehtiin suostumus 18.2.1729 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 18.1.1818. Kirkkoherra nautti korvausta hautausmaan laajentamiseksi luovutetusta pellosta 400 markkaa sekä 45 markan ja 48 pennin korot Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.1.1879. Heinämaksuista kirkkoherran virkatalolle kuninkaan päätös 11.9.1734. Kirkkoherrat 1458–1500 Henricus 1500–1532 Martinus 1533–1551 Laurentius 1554–1561 Henricus Stephani Herkäpaeus 1563–1786 Ericus Stephani Hercke 1586–1615 Olaus Stephani 1615–1616 Andreas Henrici 1616–1619 Bartholdus S. Zachaeus 1619 Hieronymus Laurentii 1620–1649 Johannes Martini Brennerus 1650–1884 Martinus Johannis Brennerus 1684–1704 Sveno Martini Brennerus 1705–1716 Johan Molsdorffer 1721–1739 Abraham Collinus 1739–1742 Johan Braxer 1744–1773 Elias Cajander 1775–1793 Nils Crusell 1795–1816 Adam Johan Tamelander 1819–1832 Ezechiel Hildeen 1835–1848 Jakob Algot Gadolin 1851–1871 Gabriel Geitlin 1873–1895 Karl Erenius 1897–1905 Aksel August Abraham Fleege 1907– Karl Oskar Fontell Kappalaiset 1593 Petrus Erici 1600–1615 Andreas Henrici 1616 Olaus 1617–1619 Johannes 1620–1647 Petrus Martini Brennerus 1648–1649 Martinus Johannis Brennerus 1649–1647 Gabriel Matthiae Pernovius 1657–1691 Sigfrid Levonius 1697–1721 Abraham Collinus 1722–1742 Isak Tammelin 1743–1776 Jakob Avenius 1776–1792 Johan Buscherus 1793–1804 Johan Hellenius 1805–1828 Henrik Tötterman 1832–1843 Anders Palmberg 1847–1854 Karl Fredrik Abelard von Qvanten 1855–1859 Henrik Vilhelm Hellström 1859–1867 Elias Vilhelm Stadius 1868–1882 Karl Fredrik Öller 1882–1892 Viktor Mikael Roslin 1892–1910 Karl Edvin Simeon Henriksson Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1647–1649 Gabriel Matthiae Pernovius , kappalaisen apulainen 1687–1697 Abraham Collinus , apupappi 1701–1710 Martinus Brocherus, kirkkoherran apulainen 1701–1722 Martinus Buscherus, pitäjänapulainen 1730–1746 Nils Lietzen , pitäjänapulainen 1737–1739 Elias Cajander , kirkkoherran apulainen 1740–1743 Jakob Avenius , kappalaisen apulainen 1747–1776 Johan Buscherus , pitäjänapulainen 1751– Johan Melanus , kirkkoherran apulainen 1762–1771 Karl Bergman , kirkkoherran apulainen 1780–1793 Johan Hellenius , pitäjänapulainen 1782–1796 Karl Samuel Wallenström , kappalaisen apulainen 1788–1789 Nils Henrik Crusell , kirkkoherran apulainen 1790–1796 Johan Fahlgren , kirkkoherran apulainen 1796–1799 Karl Samuel Wallenström , pitäjänapulainen 1796–1798 Johan Widberg , kirkkoherran apulainen 1799–1801 Adolf Kellander , apulaispappi 1800–1805 Henrik Tötterman , pitäjänapulainen 1801–1804 Gabriel Elmgren , kirkkoherran apulainen 1802–1806 Fredrik Nordqvist , kappalaisen apulainen 1806–1812 Johan Aurén , kirkkoherran apulainen 1806–1853 Fredrik Nordqvist , pitäjänapulainen 1812–1813 Erik Öblom , kirkkoherran apulainen 1814–1820 Mikael Björkqvist , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1815–1817 Karl Landzert , kappalaisen apulainen 1815–1817 Anders Johan Hornborg , kirkkoherranapulainen 1823–1828 Karl Henrik Ingman , kappalaisen apulainen 1825–1829 Johan Adolf Landtman , kirkkoherran apulainen 1828–1832 Johan Fredrik Tötterman , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1829–1835 Gustaf Henrik Hildeen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1829–1830 Salomon Jakob Holmberg , papiston apulainen 1835–1842 Adrian Bergman , kirkkoherran apulainen, pitäjänapulaisen sijainen 1842–1843 Fredrik Joakim Ekman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja välisaarnaaja 1840–1842 Karl Gustaf von Essen , kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1842–1846 Gabriel Benedikt Hildeen , pitäjänapulaisen sijainen 1843–1844 Kristian Vilhelm Vesterholm , armovuodensaarnaaja 1844–1845 Karl Gustaf von Essen , kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1846–1847 Fredrik Rosenqvist, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1846–1847 Gustaf Adolf Sarin , pitäjänapulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1847–1852 Johan Josef Fogelberg , pitäjänapulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1854–1857 Karl Elis Roos 1861–1864 Salomon Hirvinen , kirkkoherran apulainen 1864–1868 Aksel August Abraham Fleege , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1870–1872 Frans Eritjof Vallenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1888 Gustaf Alfred Tanner , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Karl Fredrik Remahl , kirkkoherran apulainen 1894 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen 1894–1897 Karl Anton Pomoell , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1680–1684 Sveno Martini Brennerus , sijaiskirkkoherra 1704–1708 Mikael Jakobi Sadeel , vt. kirkkoherra 1719–1722 Johan Bergbom , kirkkoherran viran hoitaja 1829–1841 Vilhelm Thurén , pitäjänapulaisen sijainen 1852–1854 Karl Elis Roos , pitäjänapulaisen sijainen, vt. pitäjänapulainen 1854–1855 Ernst Odert Reuter , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1858–1861 August Vilhelm Bergman , vt. pitäjänapulainen virka lakkautettu, kirkkoherran apulainen Arkisto Espoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1687 ja historiakirjat vuodesta 1687. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1687–1932. Kansallisarkisto on digitoinut Espoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Grankullan eli Kauniaisten kauppala perustettiin Espoon emäseurakunnan alueelle 1920. Kauppalan perustamisen jälkeen virisi hanke oman seurakunnan perustamiseksi. Kauniaisten kirkon kannatusyhdistys sekä Grankulla svenska kyrkoförening ryhtyivät ajamaan kirkkoasiaa 1928. Kauniaisten kunnallinen hautausmaa vihittiin käyttöön 1927. Grankullan, Kilon ja Albergan asukkaat päättivät muodostaa alueelle sekä ruotsin- ja suomenkielisen seurakunnan 1929 mutta hanke ei kuitenkaan toteutunut. Vuoden 1934 kirkolliskokous ehdotti ainoastaan Grankullan erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Kauniaislaiset jakaantuivat Espoon jakautumisen myötä suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan 1950. Kauniaisten kauppala muodostettiin kaupungiksi 1972. Muut nimet Grankulla Naapuriseurakunnat Espoo

Kaukolan kylä kuului Käkisalmen kaupunkipogostaan 1500. Vuonna 1611 Käkisalmen kirkkoherran virkatalo sijaitsi Kaukolan Järvenpään kylässä. Perustettiin Räisälän rukoushuonekunnaksi 1600-luvun alkupuolella vuoteen 1642 mennessä ja muodostettiin kappeliksi 1693. Räisälän kappalainen hoiti seurakuntaa vuodesta 1706, kunnes oma kappalainen asetettiin seurakuntaan konsistorin tarkastuksessa 2.3.1735. Tällöin määrättiin, että sekä Räisälän että Kaukolan kappalainen sai kantaa saatavansa emäseurakunnasta ja Kaukolan kappelista. Oikeuskollegio määräsi Räisälän emäpitäjäksi 1762 huolimatta kaukolalaisten vaatimuksista, että Kaukolalle kuuluu emäpitäjän asema, koska siellä oli ollut kirkko jo Gardien sotien aikana 1590-luvulla. Kapeasalmen, Suotniemen ja Suikanlahden kylät yhdistettiin Käkisalmeen keisarin käskykirjeellä 20.4.1825. Seurakunta siirrettiin Räisälästä Käkisalmen emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi keisarin käskykirjeellä 10.12.1849, jolloin Käkisalmen kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen seurakuntaan. Kappeli erotettiin Käkisalmesta itsenäiseksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.5.1869 ja ero toteutui 1896. Mielipuoli sytytti kirkon ja kellotapulin palamaan 23.6.1932 ja nämä tuhoutuivat palossa täysin. Kaukolan kunta perustettiin 1868. Kaukolan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kaukolan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kaukolan asukkaat sijoitettiin Ylöjärvelle, Aitolahdelle, Teiskoon, Kuruun, Ruovedelle, Viljakkalaan, Ikaalisiin, Hämeenkyröön, Kihniöön ja Parkanoon. Maakirjakylät Hautapelto, Hyypölä, Ignattala, Järvenpää, Kaarlahti, Kankaanmäki (Paavilanmäki), Kaukola, Keiholampi, Keräpelto, Kirkonmaa, Kortteensalmi, Koverila, Liinamaa, Miinajoki (Miinakoski), Monittula, Munkinsalmi, Pataksela, Piiskunsalmi, Riihilahti, Riihipelto, Rokosina, Seppää, Suokkala, Tervola, Uskinsaari, Wariksela Naapuriseurakunnat Hiitola , Kirvu , Käkisalmi , Räisälä Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 18.1.1871. Kirkkoherra 1901–1911 Karl Viktor Olin 1914–1921 Paavo Hyttinen 1923–1949 Kaarlo Edvard Forss Kappalaiset 1642 Andreas Joachimi 1671–1686 Isak Jachenius 1693–1724 Jonas Plogman 1724–1731 Johannes Gregorii Wastin Joonas Oxenius , Räisälän ja Kaukolan kappalainen 1736–1741 Joonas Oxenius 1743–1751 Fredrik Rajalen, ensin koesaarnaaja 1751–1760 Johan Åkerstedt 1766 Pietari Gansten 1768–1802 Matias Sylviander 1805–1839 Fredrik Peronius 1839–1845 Karl Fredrik Strandman 1846–1866 Karl August Sahlberg 1860–1899 Fredrik Vilhelm Brander , virka lakkautettiin 1900 Ylimääräiset papit 1794–1803 Anders Johan Hasselström , kappalaisen apulainen 1803–1805 Joel Stubbe, vt. kappalainen 1845–1846 Karl August Sahlberg , virkavuoden– ja välisaarnaaja 1851–1852 Anders Johan Silvander , (Käkisalmen) kirkkoherran apulainen 1852–1861 Alexander Edvard Ruuth , kirkkoherran apulainen 1861 Alexander Vilhelm Lyra , kirkkoherran apulainen 1861–1862 Aloys Jeremias Piispanen , kirkkoherran apulainen 1866–1869 Fredrik Vilhelm Brander , virka– ja armovuodensaarnaaja 1872–1873 Otto Villberg , kirkkoherran apulainen 1876–1877 Johan Ivar Vallenius , kirkkoherran apulaine 1878–1879 Hiskias Kuitunen , kirkkoherran apulainen 1881–1885 Johan Ivar Vallenius , kirkkoherran apulainen 1885 Herman Miettinen , kirkkoherran apulainen 1885–1887 Karl Anton Emerik Antell , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Gustaf Adolf Varén , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Pekka Sormunen , kirkkoherran apulainen 1889–1891 Antti Hälvä , kirkkoherran apulainen 1891–1895 Paavo Pitkänen , kirkkoherran apulainen 1895–1898 Daniel Klami , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1898–1901 Karl Viktor Olin , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1911– Taavetti Kapiainen, vt. kirkkoherra –1914 Kaarlo Kustaa Heikkilä, vt. kirkkoherra 1921–1922 Lauri Ilmari Korhonen, vt. kirkkoherra 1922 Johan Vihtori Varpio, vt. kirkkoherra 1937–1938 Pentti Olavi Huhtinen, papin apulainen 1938–1939 Anti Jalmari Pulkkinen, papin apulainen 1938 Reino Viljam Honkanen, papin apulainen 1939–1946 Tuure Liski, papin apulainen Arkisto Kaukolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1752, tilikirjat vuodesta 1929 ja historiakirjat vuodesta 1785. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1752–1990. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Kaukolan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)