Mainitaan itsenäisenä seurakuntana jo 1626. Seurakuntaan liitettiin aiemmin itsenäisenä toiminut Rääpyvän seurakunta 1808. Neuvostoviranomaiset ottivat seurakunnalta kirkon vuonna 1939 ja kirkko purettiin 1941. Seurakunnassa oli 2 544 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan.
Muut nimet
Keltto-Rääpyvä
Kylät
Ala-Kalttina, Ansareinmäki, Autio (Pappilanautio), Tuprova, Haapoja, Hirvonen (Hirvosi), Hännikäinen, Häsälä, Jaanila, Jorohkova, Kankurinmäki, Kanninen, Karjalankylä, Keltto, Kirkonpelto, Kolpina, Korkkina, Koski, Likolampi, Maaslova, Mustapää, Määhnälä, Ollikkaismäki, Orava, Pieni-Manuskala, Poru, Puntala, Pustoska, Rosmittala, Saakrova, Sarvela, Seltsoi (Voeikovo), Suoranta (Suoranda), Suuri-Manuskala, Tauru, Tokkari, Valittula, Vanhakylä, Virkkilä, Ylä-Kalttina
Naapuriseurakunnat
Arkisto
Kelton seurakunnan vanhimmat säilyneet rippikirjat alkavat vuodesta 1770. Kelton seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja hallintoasiakirjoja vuosilta 1745–1930-luku.
Kansallisarkisto on digitoinut Kelton seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.