Perustettiin Kemin emäseurakunnan kappeliksi 1639, jolloin ensimmäisen kirkon mainitaan rakennetun äskettäin kruunun kustannuksilla. Sai ensimmäisen pappinsa kuninkaan määrätessä 16.2.1648 kirjeessään, että seurakuntaan oli sijoitettava pappi opettamaan kristinoppia saamelaisille. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 24.10.1776, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi myös Kuolajärvi. Seurakuntaan kuulunut Kuolajärvi perustettiin kappeliksi 1826 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1857.
Kemijärven kunta perustettiin 1871 ja Kemijärven kauppala 1957, jolloin Kemijärven kunnan nimeksi muutettiin Kemijärven maalaiskunta. Kemijärven maalaiskunta ja kauppala yhdistettiin Kemijärven kaupungiksi 1973. Seurakunta on ollut perustamisestaan asti jakamaton.
Muut nimet
Kemiträsk
Maakirjakylät
Alakylä, Isokylä, Javarus, Joutsijärvi, Juujärvi, Kostamo, Kuusivaara, Leväranta, Luusua, Pyhätunturi, Räisälä, Tohmokylä, Ylikylä,
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisella oli vuonna 1746 palkkana Kuolajärven kylästä yksi majavan nahka ja jokaiselta lappalaiselta yhdet peurannahkarukkaset, yksi peuran paisti ynnä muuta. Kappalaisen virka lakkautettiin 1776. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 25.2.1787. Kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa Kemin seurakunnan kymmenysjyvistä kihlakunnan oikeuden päätöksen 9.7.1683 mukaan. Kirkkoherran virkataloon kuuluivat Patosalmen ja Patojärven kalastuspaikat. Kirkkoherran kruununtihunti 98,92 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 14.11.1894.
Kirkkoherrat
1779–1812 Johan Wegelius
1816–1823 Henrik Vegelius
1827–1860 Johan Henrici Vegelius
1862–1875 Johan Peter Bäckman
1876–1893 Karl Robert Heikel
1921–1952 Lauri Johannes Lanjala (Laitinen)
Kappalaiset
1648–1660 Jacobus Erici Lappodius
1660–1697 Esaias Mansueti Fellman
1697–1736 Esaias Fellman
1737–1764 Nils Fellman
1765–1779 Johan Wegelius
1949–1950 Ilpo Antero Sirkka, väliaikainen
Armovuodensaarnaajat ja apulaiset
1736–1737 Nils Fellman
1759– Zacharias Cajaner
1801–1804 Esaias Wegelius
Ylimääräiset papit
1791–1804 Henrik Vegelius, kirkkoherran apulainen
1804–1814 Esaias Vegelius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1814–1815 Johan Krank, sijaiskirkkoherra
1817–1822 Johan Nordberg, kirkkoherran apulainen
1822–1827 Johan Vegelius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1830–1834 Esaias Castrén, kirkkoherran apulainen
1842–1850 Henrik Krank, kirkkoherran apulainen
1850–1851 Karl Ferdinand Pfaler, kirkkoherran apulainen
1851–1853 Nils Fellman, kirkkoherran apulainen
1853–1854 Karl Jakob Keckman, kirkkoherran apulainen
1854–1855 Johan Simelius, kirkkoherran apulainen
1855–1856 Frans Fredrik Lönnrot, kirkkoherran apulainen
1856–1858 Johan Peter Bäckman, kirkkoherran apulainen
1858–1862 Olof Alfred Vallin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1875–1876 Anders Hulkkonen, sijaiskirkkoherra
1885–1895 Per Robert Matias Heikel, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1896–1897 Fredrik Hjalmar Heikel, vt. kirkkoherra
1939 Sakari J. Repola, kirkkoherran apulainen
1943–1945 Heikki Villiam Rosma (Roos), vt. kirkkoherra
Arkisto
Kemijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1698–1905.
Kansallisarkisto on digitoinut Kemijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments