Search this site

Perustettiin 1640-luvulla. Liitettiin kuuluvaksi Narvan Pyhän Mikaelin luterilaiseen seurakuntaan 1690. Kosemkinan Suuren-Narvusin kylään rakennettiin Pyhän Andreaan kirkko 1732. Uusi korvaava kirkko rakennettiin kivestä 1879. Seurakunnassa oli 4 260 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Muut nimet Narvusi Kylät Arsiansaari, Feodormaa, Haavikko, Hakaja, Hinnola, Joenperä, Kaipaala, Kiiskala, Kirjamo, Konnu, Korovina, Kotko, Kukkosi, Kullankylä, Kurkula, Laukaansuu, Liivakylä, Luttova, Mannakka, Narvusi, Pärspää, Ropsu, Salansuu, Struuppova, Suokylä, Sutela, Takaväljä, Tiensuu, Uusi-Narvusi, Uusi-Struuppova, Vena, Vipiä Naapuriseurakunnat Kattila , Soikkola

Perustettiin Lappajärven rukoushuonekunnaksi, kun Kortesjärven ja Purmojärven kylien asukkaat saivat 25.11.1789 kuninkaalta luvan rakentaa itselleen kirkon ja palkata oman papin. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko olisi kuitenkin saattanut olla olemassa jo 1734. Muodostettiin kappeliksi noin 1834. Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin päätöksellä 5.5.1863 ja ero toteutui 1877. Kortesjärven kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Haapajärvi, Kivijärvi, Kortesjärvi, Koskenkylä, Purmojärvi, Rantala, Ylikylä Naapuriseurakunnat Alahärmä , Evijärvi , Kauhava , Lappajärvi , Purmo Papisto Oravakummun metsäpalstasta hankittiin aikoinaan kirkkoherralle virkatalo. Kappalaisen palkasta keisarin päätös 5.5.1863. Kirkkoherrat 1877–1887 Gustaf von Essen , ensin vt. kirkkoherra 1888–1891 Karl Gustaf Krohn 1892–1898 Karl Anders Troberg 1899–1905 Yrjö Alanen 1906–1950 Ernst Arvid Appelberg Kappalaiset 1834–1841 Frans Isak Fortell 1841–1848 Karl Adolf Lilius 1849–1854 Olof Henrik Helander 1854–1864 Erik Vilhelm Snellman 1866–1872 Jakob Cederberg , virka lakkautettiin Saarnaajat 1793–1821 Hans Nyström 1823–1825 Matias Voldstedt 1828–1833 Karl Matias Kranck , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1821–1823 Johan Janson , armovuodensaarnaaja 1826–1828 Simon Helenius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1833–1834 Karl Gustaf Åkerlund , välisaarnaaja 1840–1841 Moses Runsten , vt. kappalainen 1848–1849 Jakob Vettberg , välisaarnaaja 1864–1866 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1872–1876 Elias Fredrik Alcenius , välisaarnaaja 1876–1877 Berndt Israel Söderman , välisaarnaaja 1887–1888 Karl Peter Elenius , välisaarnaaja 1891–1892 Johan Adolf Snellman , välisaarnaaja 1892 Olof Verner Bengs , vt. kirkkoherra 1898–1899 Niilo Viitala , välisaarnaaja 1905–1906 Ernst Arvid Appelberg , vt. kappalainen 1945–1948 Tauno Ilmari Kauppinen, vt. kirkkoherra Arkisto Kortesjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1795 ja tili- ja historiakirjat vuodesta 1793. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1964. Kansallisarkisto on digitoinut Kortesjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Närpiön emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin vuodesta 1604. Seurakunnan kirkko oli aikoinaan kuuluisa uhrikirkko, jossa rukoiltiin sairaitten edestä ja jossa hädässä olleet merimiehet tekivät uhrilupauksia kirkolle. Seurakunta sai oman kappalaisen vasta 1665. Petalahden ja Korsnäsin asukkaiden anomukseen saada muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta annettiin kieltävä vastaus kuninkaan kirjeessä 19.8.1801. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 14.10.1861 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakuntaan kuulunut Frönäsin rukoushuone perustettiin Överträskin kylään 1925. Korsnäsin kunta perustettiin 1887. Muut nimet Ristitaipale, Korsnääsi Maakirjakylät Edsvik, Harrström, Korsnäs, Korsbäck, Molpe (Moikipää), Taklax, Överträsk Naapuriseurakunnat Bergö , Närpiö , Petolahti , Ylimarkku Papisto Kappalaisen virkatalosta maaherran päätös 8.11.1857. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 7.2.1870. Suomenkielisistä jumalanpalveluksista pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 25.10.1812. Kirkkoherrat 1891 Karl Alfred Konstantin Moliis 1893–1896 Edvard Johansson 1897–1907 Johannes Bernhard Lagus 1908– Jakob Immanuel Bäck Kappalaiset 1665–1694 Jacobus Eliæ Holmius 1694–1716 Gabriel Kalm 1722–1742 Isak Henrici Brenner 1742–1745 Henrik Henrici Moliis 1745–1791 Samuel Simalin 1774–1824 Josef Moliis , ensin vt. 1826–1844 Anders Johan Enholm , ensin vt. kappalainen 1847–1878 Karl Henrik Leidenius , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1774–1792 Josef Moliis , vt. kappalainen 1807–1810 Daniel Hildeen , kappalaisen apulainen 1810–1812 Adolf Engelbrekt Herpman , kappalaisen apulainen 1812–1820 Nils Henrik Chydenius , kappalaisen apulainen 1823–1826 Henrik Moliis , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1829–1831 Henrik Moliis , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1831–1841 Robert Örnström , kappalaisen apulainen 1842–1843 August Venman, kappalaisen apulainen 1843–1847 Berndt Ferdinand Cajanus , kappalaisen apulainen 1848–1852 Karl Johan August Gotthard Leidenius , kappalaisen apulainen 1852–1854 Erik Vilhelm Snellman , kappalaisen apulainen 1854–1860 Edvard Ulrik Vilhelm Niceforus Leidenius , kappalaisen apulainen 1860–1863 Karl Alfred Konstantin Moliis , kappalaisen apulainen 1863–1864 Erland August Karsten , kappalaisen apulainen 1864–1867 Gustaf Vilhelm Vigelius , kappalaisen apulainen 1867–1868 Frans Otto Mikael Pihl , kappalaisen apulainen 1871–1873 Johan Zakarias Hartman , kappalaisen apulainen 1873–1879 Jakob Kajanen , kappalaisen apulainen 1879–1883 Frans Vilhelm Durchman , vt. kappalainen 1883–1887 Karl Johan Henriksson , vt. kappalainen 1887–1891 Georg Gideon Forsman, vt. kappalainen 1891–1893 August Reinhold Hedberg , vt. kirkkoherra 1896–1897 Axel Rudolf Levan , vt. kirkkoherra 1907– Karl Gustaf Vikström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Korsnäsin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1738 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1942. Kansallisarkisto on digitoinut Korsnäsin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Korpiselkä mainitaan Sortavalan pogostan Lahden ja Reekkalan perevaaran kylänä jo 1500. Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin valtion varoilla 1890 ja se vihittiin käyttöön 6.1.1891. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Korpiselän kunta perustettiin 1877. Osa Korpiselän kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja Suomelle jäävä osa liitettiin Tuupovaaran kuntaan 1946. Korpiselän seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Korpiselän luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Vieremälle. Maakirjakylät Hoilola, Karali, Kilpijärvi, Kokkari, Korpiselkä, Lehmivaara, Saarivaara, Saaroinen, Tolvajärvi, Tsiipakka, Tsikki, Tsokki, Wieksinki, Ägläjärvi Naapuriseurakunnat Ilomantsi , Soanlahti , Suojärvi , Tuupovaara , Värtsilä Papisto Virallinen apulainen 1907 Vilho Kantola 1909– Villiam Oskari Aarnio (Grip) Arkisto Korpiselän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1900 ja historiakirjat vuodesta 1909. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1899–1966. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Korpiselän seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1640. Koprinan Pyhän Katariinan kirkko valmistui 1786. Kirkko suljettiin 1937, jonka jälkeen se toimi suutarinverstaana aina vuoteen 1966. Seurakunnassa oli 6 226 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Hovinmäki, Hynnisen Siiverska, Hännisi, Jänikselä, Kankaanautio, Koprina, Korkka, Koussula, Letna, Lopitsa, Läsänmäki, Menkkova, Miina, Myllykylä, Petrovskoje, Pieni-Lätä, Pieni-Vopsi, Piisinä, Polssova, Porissova, Ruunala, Saapru, Saaseri, Suuri-Iisaro, Tihkovitsa, Uusi-Pokosti, Uustia, Valasniekka, Vanha Pokosti, Varpaan Siiverska (Varpaala), Viiritsa, Virkkilä, Vuiri Naapuriseurakunnat Hatsina , Liissilä , Kolppana , Kupanitsa , Spankkova , Venjoki Arkisto Koprinan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1907–1921. Kansallisarkisto on digitoinut Koprinan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Jämsän emäseurakunnan kappeliksi, kun asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa oman kirkon 14.12.1691. Sai oman kappalaisen 1703. Korpilahti mainitaan kylänä jo 1596. Seurakuntaan kuulunut Mutaisen rukoushuonekunta perustettiin jo 1701. Isonvihan aikana kirkon sisustus hävitettiin osittain. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1753–1755 mutta vihittiin käyttöön vasta 1778. Seurakuntaan kuului osia Uudenmaan, Hämeen ja Kymenkartanon lääneistä. Kappelin erottamiseksi omaksi kirkkoherrakunnakseen tehtiin anomukset 1814 ja 1829 mutta anomuksiin ei suostuttu. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1861 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1872. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Toivakan kirkkoherrakuntaan 1901–1909. Seurakuntaan kuulunut Muuramen kulmakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921 ja perustettuun seurakuntaan kuulunut Säynätsalon alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1922. Korpilahden kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 2009. Muut nimet Korpilahti, Korpilaks Maakirjakylät Alhojärvi, Aseme, Auvila, Haavisto, Hahkala, Hauvala, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kavattila, Kelhä, Kerkkola, Kiukkola, Korpilahti, Kähö, Moiskala, Muuratjärvi, Muurame, Nuoranlahti, Oittila, Pajulahti, Patala, Pietilä, Putkilahti, Raidanlahti, Riihijärvi, Ruotsula, Rutalahti, Saari, Sammallahti, Seppola, Siniävirta, Särkijoki, Säyrylä, Toivila, Weijo (Väijö), Viiala, Vitikkala, Yijälä Naapuriseurakunnat Jämsä , Koskenpää , Leivonmäki , Luhanka , Muurame , Petäjävesi , Säynätsalo , Toivakka Papisto Kirkkoherra määrättiin palkkaamaan pitäjänapulainen Korpilahdelle keisarin käskykirjeellä 13.5.1833. Kirkkoherrat 1872–1878 Karl Henrik Oskar Molander 1878–1890 Johan Sahlman , ensin vt. kirkkoherra 1891–1900 Gustaf Adolf Rydman 1902–1906 Anton Lukas Vilén 1908–1917 Petter Wilhelm Harald 1920–1935 Juhani Hannuksela Kappalaiset 1703–1711 Johan Forsander 1724–1735 Peter Johan Forsander 1736–1754 Michael Lukander 1755–1781 Elias Petersson Forsander 1788–1794 Elias Grahn 1796–1801 Johan Colliander 1803–1809 Karl Sirén 1813–1815 Henrik Tarén 1816–1826 Erik Landén 1827–1828 Gustaf Gustafsson Steen 1830–1837 Alexander Wilhelm Herkepaeus 1839–1861 Fredrik August Grahn 1865–1875 Karl Magnus Dahlström 1878–1908 Frans Fritjof Ferdinand Cavén 1915–1920 Kalle Heribert Kahiluoto 1909–1915 Karl Ernst Aarnio 1920–1949 August Riihimäki Ylimääräiset papit 1800–1803 Karl Löfgren , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja 1803–1804 Erik Johan Vestling , armovuoden saarnaaja 1806–1813 Erik Johan Vestling , armovuoden saarnaaja 1815–1817 Otto Henrik Neovius , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1818–1827 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen apulainen, virkavuoden saarnaaja 1827–1838 Erik Vilhelm Vinter , armovuoden saarnaaja, kappalaisen apulainen, papin apulainen 1829 Anders Gustaf Eklund , armovuoden saarnaaja 1830–1831 Josef Vilhelm Schalien , kirkkoherran apulainen 1837 Johan Georg Hofström , kirkkoherran apulainen 1837–1838 Alexander Asp , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Adam Virén , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Gustaf Robert Kekoni , kirkkoherran apulainen 1839–1841 Karl Hellén , kirkkoherran apulainen 1841–1845 Adam Sallmén , kirkkoherran apulainen 1849–1857 Adam Sallmén , kirkkoherran apulainen 1845–1849 Johan Jacob Rahm , kirkkoherran apulainen 1853 August Saxelin , kappalaisen apulainen 1853–1854 Albert August Lindbohm , kappalaisen apulainen 1854–1855 Karl Adolf Edvard Vinter , kappalaisen apulainen 1855 Karl Adolf Streng , kappalaisen apulainen 1855–1856 Karl Brynolf Lilius , kappalaisen apulainen 1856–1857 Karl Johan Johnsson , kappalaisen apulainen 1857–1859 Ismael Ruuth , kappalaisen apulainen 1859–1861 Georg William Relander , kirkkoherran apulainen 1859–1866 Karl Vilhelm Silfvenius , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1861–1865 Karl Fredrik Bastman , kappalaisen sijainen, virka- ja armovuoden saarnaaja 1866–1869 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1869–1871 Karl Vilén , sijaiskirkkoherra 1871–1872 Gustaf Ehrnfrid Herckman , sijaiskirkkoherra 1889–1891 Fredrik Eliel Cleve , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1900 Johan Emil Andelin , vt. kirkkoherra 1900–1901 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1901–1902 Frans Vihtori Leino , vt. kirkkohera 1903–1905 Karl Ernst Aarnio , armovuoden saarnaaja, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1908–1909 Gustaf Lennart Lilius , kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen 1913 Heikki Haapanen 1914–1916 Anti Valanne 1920 Kaarlo Sovijärvi Arkisto Korpilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1773. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1996. Seurakunnan vanhin arkisto, muun muassa historiakirjat ennen vuotta 1773, lienee uponnut Päijänteeseen veneen kaaduttua, kun arkistoa noin vuonna 1871 siirrettiin kappalaisen pappilasta järven itäpuolelta uuteen kirkkoherran pappilaan järven länsipuolelle. Kansallisarkisto on digitoinut Korpilahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Rautalammin emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1929 ja seurakunta aloitti toimintansa 1920. Tällöin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa ja ensimmäisessä kirkonkokouksessa päätettiin oman kirkon rakentamisesta. Kirkko rakennettiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan 1922–1923. Konneveden kunta perustettiin 1922. Maakirjakylät Hanhitaival, Istunmäki, Kuuslahti, Kärkkäiskylä, Mäkäräniemi, Rautalampi, Siikakoski, Särkisalo Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Konginkangas , Laukaa , Rautalampi , Sumiainen , Suonenjoki , Vesanto Arkisto Konneveden seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1920. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Viitasaaren ja Saarijärven emäseurakuntien osista rukoushuonekunnaksi, kun armollinen lupa rukoushuoneen rakentamiselle annettiin 21.1.1864. Aiemmin 24.9.1861 keisari oli antanut kieltävän päätöksen anomukseen itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamiselle Konginkankaan seudulle. Aluksi rukoushuonekuntaan kuului kaksi Viitasaaren kylää ja yksi Saarijärven kylä, kunnes sen aluetta laajennettiin keisarin käskykirjeellä 14.6.1877. Puinen kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 10.6.1866. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 25.11.1867. Kysymys seurakunnan erottamisesta nostettiin uudelleen esille 1870. Erotettiin Viitasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.4.1895 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1909. Kirkkoa uusittiin ja sisustettiin 25 000 markan kustannusarviolla arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen piirustusten mukaan 1898–1899. Konginkankaan kunta perustettiin 1895. Muut nimet Kömi Maakirjakylät Kalaniemi, Konginkangas, Pyyrinlahti Naapuriseurakunnat Konnevesi , Rautalampi , Saarijärvi , Sumiainen , Suolahti , Vesanto , Viitasaari , Äänekoski Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 4.12.1884. Kirkkoherrat 1909–1919 Oskar Hugo Berndt Kairamo (Godenhjelm) 1920–1925 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa 1926–1935 Väinö Saurio 1936–1946 Georg Erkki Normaja 1947–1953 Martti Antero Kohonen Kappalaiset 1895–1900 Herman Salomon Kuosmanen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1875–1876 Robert Ferdinand Bergh , vt. kappalainen 1879–1895 Heikki Salonen , vt. kappalainen 1900–1904 Frans Eero Silander , vt. kappalainen 1904–1907 Niilo Viitala , vt. kappalainen 1907 Kustaa Eugen Airila , vt. kappalainen 1907–1909 Uuno Adolf Sainio, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1919 Johannes Bäck, vt. kirkkoherra 1923–1925 Lauri Kuusisto, vt. kirkkoherra 1935 Martti Emil Salonen, vt. kirkkoherra 1935 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen , vt. kirkkoherra 1946–1947 Arvi Rafael Sorri, vt. kirkkoherra Arkisto Konginkankaan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1909. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Konginkankaan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodosti alkuaan Skuoritsan seurakunnan eteläisimmän osan. Skuoritsan länsipuolella sijaitsi aikanaan Tääkelin eli Spankkovan seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1640-luvulta lähtien. Kolppanan seutu kuului myöhemmin Tääkelin seurakuntaan, kunnes liitettiin Koprinaan. Vuonna 1753 Spankkova ja Kolppana erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Kolppanan Pyhien Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin Venäjän keisari Paavali I:n lahjoittamilla varoilla ja se valmistui 1802. Kirkon torni purettiin 1933 ja kirkko suljettiin 1937. Seurakunnassa oli 2 544 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Pieni-Hatsina, Himasi, Kivijärvi, Pieni Kolppana, Suuri-Kolppana, Kurema, Lätinä, Pieni-Paaritsa, Suuri-Paaritsa, Räpisi, Ala-Sakoska, Ylä-Sakoska, Salusi, Sernitsa, Uusi-Sernitsa, Vaijala, Vakkala, Vopsi Naapuriseurakunnat Hatsina , Korpina , Skuoritsa , Spankkova Arkisto Kolppanan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1771–1916. Kansallisarkisto on digitoinut Kolppanan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Muodostettiin Ylitornion emäseurakunnan Turtolan kappeliin kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi, kun Kolarin ja Sieppijärven kyliä varten määrättiin rakennettavaksi kirkko keisarillisella käskykirjeellä 5.3.1812. Kirkko rakennettiin 1819. Perustettiin Ylitornion emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 4.9.1856. Seurakunnan asukkaille annettiin oikeus kirkonkokouksessa kutsua kappalaisensa ilman vaaliehdotusta keisarillisella kirjeellä 4.9.1862. Erotettiin Ylitorniosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 14.12.1894. Seurakunnan eteläisimmissä kylissä pidettiin jonkin verran kulmasaarnoja sekä kesällä että talvella. Kolarin kunta perustettiin 1867. Muut nimet Kolare Maakirjakylät Alamuonio, Kolari (Jokijalka), Kurtakko, Sieppijärvi, Vaattojärvi Naapuriseurakunnat Kittilä , Muonio , Rovaniemi , Turtola Papisto Kappalaiset 1858–1862 Johan Peter Bäckman 1863–1870 Johan Immanuel Bergh Ylimääräiset papit 1862–1863 Johan Immanuel Bergh , välisaarnaaja 1863–1864 Frans Alexander Heikel , välisaarnaaja 1870–1874 Johan Robert Castrén , vt. kappalainen 1874–1886 Karl Rechart , vt. kappalainen 1883 Oskar Immanuel Heikel , vt. kappalainen 1886–1896 Oskar Immanuel Heikel , vt. kappalainen 1896–1897 Pekka Rudolf Heikel , vt. kappalainen 1900–1904 Pekka Rudolf Heikel , vt. kappalainen 1897–1900 Fredrik Hjalmar Heikel , vt. kappalainen 1904–1906 Juho Anton Heilala , vt. kappalainen 1906 Anders Holmström , vt. kappalainen 1906 Julius Snellman , vt. kappalainen 1907–1909 Juho Viktor Valdemar Kiviharju , vt. kappalainen 1909– Frans Jalmari Tela, vt. kappalainen Arkisto Kolarin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1856 ja historiakirjat vuodesta 1858. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1856–1921. Kansallisarkisto on digitoinut Kolarin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)