Search this site

Iin emäseurakunnan kappeli, jolla oli yhteinen kappalainen Alakiimingin kanssa siihen saakka kunnes kappalaisen virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 14.7.1752. Kuivaniemeläiset olivat pyytäneet oman rukoushuoneen rakentamista jo piispantarkastuksessa vuonna 1666, mutta asia lykättiin tuolloin toistaiseksi. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Miettulassa. Sai oman pitäjänapulaisen, kun Ylikiimingin pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan kappalaisen tultua asetetuksi Ylikiiminkiin kuninkaan päätöksellä 6.8.1771. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1848, jolloin säädettiin Kuivaniemen muodostamisesta omaksi kappeliseurakunnaksi. Perustettiin Iin emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 25.10.1858 ja erotettiin itsenäiseksi kolmannen luokan konsistoriaaliseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894. Oijärven asukkaat anoivat liittämistä Kuivaniemeen 1905, sillä Iihin oli pidempi ja kalliimpi matka kuin Kuivaniemelle, koska Iihin piti kulkea kolmen maksullisen lossinpaikan yli. Kuivaniemen kunta perustettiin 1867 ja Iin Oijärven kylä liitettiin kuntaan 1921. Kuivaniemen ja Iin kunnat yhdistetiin Iin kunnaksi 2007. Maakirjakylät Kuivaniemi, Oijärvi Naapuriseurakunnat Ii , Pudasjärvi , Ranua , Simo , Yli-Ii Papisto Kirkkoherrat 1920–1934 Oskari Heikki Jussila Kappalaiset 1894–1896 Emil Viktor Carpén , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset ? Thomas ? Jacobus Corvinus 1692–1700 Petrus Hoffrenius 1692–1700 Petrus Nessenius 1700 Petrus Andreæ Salander , apulainen (?) 1704–1720 Johannes Keckman –1707 Petrus Pecklinius , varapastori 1725–1738 Daniel Keckman 1739– Johan Wervenius 1747–1750 Gustaf Arander 1750–1764 Christian Henric Keckman 1765–1778 Sven Olsbo 1778–1791 Henric Enqvist 1792–1795 Isaac Snellman 1800–1813 Gustaf Durchman 1815–1847 Olof Vallin 1850–1884 Johan Carpén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1813–1815 Elias Jeremias Fonselius , välisaarnaaja 1883–1894 Emil Viktor Carpén , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1896– Johan Valfrid Teräsvasara (Stålhammar) , vt. kappalainen Arkisto Kuivaniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1762 ja historiakirjat syntyneiden ja vihittyjen sekä kuolleiden osalta vuodesta 1773. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1938. Kansallisarkisto on digitoinut Kuivaniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Padasjoen emäseurakunnan kylänä 1483, kappelina ainakin jo 1540. Erotettiin Padasjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Muodostettiin uudelleen Padasjoen emäseurakunnan kappeliksi kuninkaan käskykirjeellä 28.7.1741, jossa määrättiin seurakuntaan asumaan sekä kappalainen että kirkkoherran apulainen. Kirkko rakennettiin 1784-1786 ja vihittiin käyttöön Kustaa III:n nimellä 24.9.1786. Erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860. Kuhmoisten kunta perustettiin 1868. Muut nimet Kuhmois Maakirjakylät Anttula, Harmoinen (Harmois), Kaukola, Lästilä, Lättilä, Närvä, Ouninpohja, Pietilä, Pihlajalahti, Puukkonen (Puukkois), Päijälä, Rasi, Ruolahti, Suurijärvi, Tapiola, Tehi, Valkiala, Äkämäki Naapuriseurakunnat Jämsä , Kuhmalahti , Luhanka , Längelmäki , Padasjoki , Sysmä Papisto Kuningas käski 27.11.1680 ja 16.11.1693 maaherraa hankkimaan seurakunnalle virkatalon. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.2.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732. Kirkkoherran palkkaamasta apulaisesta keisarin käskykirje 25.11.1850. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 1.10.1860 ja 3.5.1877. Kirkkoherrat 1639 Andreas Petri 1642–1655 Laurentius Simonis Figulus 1664–1670 Georg Crucilander 1674–1688 Mårten Petri Lyra 1689–1720 Nicolaus Gestrinius 1722–1740 Kristian Jacobi Gååsman 1873–1880 Johan Salenius 1883–1896 Eugen Nyholm 1897– Mikko Arthur Levander 1916–1920 Sulo Soriola 1921–1934 Akseli T. Toikka 1936–1943 V. Tiitola 1946–1961 A. K. Kaarlehto Kappalaiset 1675 Jöran 1682–1704 Johan Lyra ? Mårten Petri Lyra 1707–1722 Kristian Gååsman 1728–1735 Henrik Lechlin 1735–1748 Samuel Aspholm 1749–1761 Simon Labbart 1762–1805 Gabriel Palander 1807–1831 Johan Asp 1834–1849 Karl Gabriel Lyra 1851–1871 Karl Viktor Tavaststjerna 1873–1884 Tobias Hagelin 1884–1891 Anshelm Nyström 1891–1908 Kaarlo Aleksanteri Varmavuori (Sahlberg) 1910– Paavo Ilkka Paunu 1915–1919 Antti Rentola 1921–1927 Theodor Pylvänäinen 1927–1929 Kustaa Elovaara 1929–1945 Paavo Lehtinen 1946–1954 Aarne Arjanheimo Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1800–1807 Johan Asp , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1812–1814 Karl Gabriel Lyra , kappalaisen apulainen 1831–1832 Johan August Albreckt Appelroth , virka- ja armonvuodensaarnaaja 1832–1834 Alexander Asp Armonvuodensaarnaajat 1849–1851 Paul Urbin , välisaarnaaja 1850–1854 Malakias Faler , virallinen armonvuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1854–1865 Albert August Lindbohm , kirkkoherran apulainen 1865–1868 Matias Fredrik Kotilainen 1869–1870 Alexander Vilhelm Forstadius , kirkkoherran apulainen 1870–1873 Anders Rosberg 1908 Kalle Mäkinen, kirkkoherran apulainen Arkisto Kuhmoisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–2010. Osa arkistoa tuhoutui pappilan palossa Johan Aspin ollessa kappalaisena 1807–1831, jolloin kappalaisen puustelli sijaitsi Ranta-Puukilassa. Kansallisarkisto on digitoinut Kuhmoisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kokkolan ja Pietarsaaren osista muodostettu Porasin kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan päätöksellä 22.8.1607 ja sai pitäjän vaakunan kultaisen kruunun mukaan nimen Kronoby. Uusi kirkko rakennettiin 1614. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Kruunupyyn kuntaan liitettiin Teerijärven ja Alavetelin kunnat 1969. Seurakunnassa sijainnut Korpholmenin kruununhospitaali perustettiin 1631. Sairaalalla oli oma kirkko ja saarnaaja, kunnes virka lakkautettiin 1811. Hospitaalikirkko tuhottiin isonvihan aikana ja venäläiset veivät kirkonkellot mukanaan. Kruununhospitaalin toiminta lakkasi 1841. Seurakuntaan kuulunut Teerijärvi perustettiin rukoushuonekuntana 1662, muodostettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1868. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1891. Seurakuntaan kuulunut Norrbyn rukoushuone perustettiin 1909. Muut nimet Kruununkylä, Poras, Påras Maakirjakylät Eugmo, Evijärvi, Hopsala, Inakylä, Kausti, Kallinen, Knifsund, Kortjärv, Kållby, Lepplax, Larsmo, Långö, Nedervetil, Norrby, Närvilä, Påras, Räyrinki, Sydänmaa, Sokoja, Söderby, Särkijärvi, Terjärv, Veteli, Ytterbråtö, Ytteresse, Överbråtö Naapuriseurakunnat Alaveteli , Evijärvi , Kaustinen , Kokkola , Kälviä , Luoto , Pedersöre , Teerijärvi , Veteli , Ähtävä Papisto Papiston palkasta tehtiin sopimus 1735 ja sittemmin noudatettiin kuninkaan 18.1.1743 antamaa asetusta Pohjanmaan papiston saatavista. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 7.12.1756. Kappalaisen virkatalon haltijan rakennusvelvollisuudesta laamanninoikeuden tuomio 24.4.1800 ja Vaasan hovioikeuden päätös 2.6.1810. Kirkkoherrat 1607–1614 Martinus Jacobi Viloi 1614–1616 Martinus Pauli Veronis 1628–1637 Jeremias Matthiae Cronbäck (Björnburgensis) 1638–1684 Jacobus Henrici Brennerus 1686 Jacobus Henrici Ristrenus 1687–1703 Jacobus Erici Falander 1703–1737 Ericus Erici Cajanus 1738–1774 Gustaf Juslenius 1776–1791 Erik Juvelius 1794–1819 Henrik Aulin 1821–1826 Fredrik Juvelius 1828–1838 Karl Fredrik Alcenius 1842–1852 Anders Gustaf Kihlman 1853–1872 Jakob Adolf Cajanus 1874–1887 Frans Viktor Sandelin 1888–1914 Jakob Joel Wegelius 1917–1950 Karl Johan Berg Kappalaiset ? Henricus 1635–1673 Martinus Georgii Taiterus (Grym) 1680–1706 Gabriel Gustavi Werander (Werenius) 1705–1714 Johan Pihlkar 1723–1735 Gustaf Bogman 1735–1780 Johan Forsman 1781–1804 Johan Munck 1805–1822 Anders Ehrström 1826–1839 Karl Gabriel Calamnius 1840–1858 Henrik Vilhelm Wegelius 1862–1869 Elias Fredrik Alcenins 1870–1882 Kristian Edvard Bergman 1885–1893 Hugo Valdemar Vecksell 1894– Karl Johan Berg Pitäjänapulaiset –1680 Gabriel Gustavi Werander (Werenius) –1702 Gabriel Gabrieli Werander 1703–1705 Johan Pihlkar 1713–1723 Gustaf Borgman 1732–1765 Eric Cajanus Apulaiset ja sijaiset 1674–1686 Jacobus Hernrici Ristrenius , hospitaalinsaarnaaja 1687–1699 Ericus Hammar , hospitaalinsaarnaaja 1699–1708 Samuel Julenius , hospitaalinsaarnaaja 1708–1721 Christian Kröger , hospitaalinsaarnaaja 1722–1723 Johan Uhlgren , hospitaalinsaarnaaja 1724–1735 Zacharias Julenius , hospitaalinsaarnaaja 1727–1733 Lars Häggman , papiston apulainen 1730–luku Erik Cajanus , kirkkoherran apulainen, hospitaalinsaarnaaja 1754– Johan Munck , kappalaisen apulainen 1757–1759 Georg Mathesius , vt. kirkkoherra 1760– Elias Granroth , kirkkoherran apulainen 1786–1794 Johan Henrik Juvelius , kirkkoherran apulainen 1793–1809 Jakob Aulin , kirkkoherran apulainen 1794 Fredrik Juvelius , kappalaisen apulainen 1797–1808 Henrik Aulin , kirkkoherran apulainen 1808 Karl Gustaf Kranck , kirkkoherran apulainen 1812–1818 Matias Laurén , kirkkoherran apulainen 1818–1820 Israel Reinhold Petterson , kirkkoherran apulainen 1818–1821 Erik Ticklén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1821–1823 Abraham Perander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1822–1823 Isak Rudolf Fonselius , kirkkoherran apulainen 1823–1824 Elias Vilhelm Kranck , armovuodensaarnaaja 1823–1827 Klas Fredrik Alán , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Karl Matias Kranck , armovuodensaarnaaja 1829–1835 Karl Gerhard Alcenius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1835–1838 Fredrik Östring , kirkkoherran apulainen 1838–1842 Elias Fredrik Alcenius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1839–1840 Karl Gerhard Alcenius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1846–1852 Alfred Kihlman , kirkkoherran apulainen 1848–1853 Karl Nauklér , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Josef Reinhold Hedberg , armovuodensaarnaaja 1853–1854 Jakob Henrik Roos , kappalaisen apulainen 1854–1857 Fredrik Vilhelm Venman , kappalaisen apulainen 1857 Frans Jakob Chydenius , kappalaisen apulainen 1857 Frans Viktor Sandelin , kappalaisen apulainen 1857–1859 Karl Vilhelm Wegelius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1859–1862 Henrik August Wegelius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1883–1884 Karl Gustaf Reinhold Vilenius , vt. kirkkoherra 1884 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , vt. kappalainen Arkisto Kruunupyyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732 ja tili- ja historiakirjat vuodesta 1710. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1607–1890. Seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat alkaen vuodesta1688 tuhoutuivat seurakunnan pappilan palossa noin vuonna 1738. Kaikki säilyneet historiakirjat alkavat vuodesta 1738. Kansallisarkisto on digitoinut Kruunupyyn seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kristiinankaupunki sai perustamiskirjan 5.12.1649 ja privilegionsa 9.3.1652. Kaupunki muodosti Lapväärtin emäseurakunnan kappelin perustamisestaan lähtien. Seurakunnan kirkko paloi 16.6.1697 ja kirkkoa varten kannettiin kolehti 7.12.1700. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714. Erotettiin Lapväärtistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.1.1897, jolloin määrättiin erotettavaksi jakamattomaksi seurakunnaksi Kristiinankaupungin kaupunkiseurakunta ja siihen kuluva maaseurakunta. Ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin virkaansa 1906. Kaupungissa toimineen Kristiinankaupungin rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 26.4.1906. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Muut nimet Kristinestad, Kristinestads stadsförsamling, Kristinestads landsförsamling Maakirjakylät Kristinestad, Låhlby, Myrkyn kylä, Påskmark, Påstmark, Tjöck (Tiukka) Naapuriseurakunnat Karijoki , Lapväärtti , Närpiö , Teuva Papisto Kristiinankaupungin osuudesta Lapväärtin emäseurakunnan kirkkoherran vaaleissa keisarin käskykirjeessä 8.9.1830. Kun kappalaisen palkkaa järjestettiin 1889, otettiin kaupungille hänelle ennen kuulunut niitty ja perunamaa, joita vasten kappalainen sai hakkauttaa puita pienestä metsäpalstasta. Kirkkoherrat 1909–1913 Lars Emil Törnvall 1913–1923 A. H. Tranchant 1924–1930 Carl Isidorus Lundberg 1930–1947 Karl Alfred Gröning 1949–1959 Anders Gustaf Stjernberg Kappalaiset 1725–1729 Anders Aspegren 1730–1740 Olof Jonæ Tunaeus 1740–1766 Karl Aspegren 1766–1781 Erik Munselius 1781–1790 Mikael Choraeus 1792–1812 Fredrik Fontell 1813–1859 Johan Henrik Roos 1861–1888 Karl Abraham Rikberg 1889–1891 Olof Peter August Sjögren 1892–1908 Georg Albert Immanuel Laurén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1757– Abraham Aspegren , kappalaisen apulainen 1812–1813 Johan Henrik Roos , välisaarnaaja 1836–1838 August Venman , kappalaisen apulainen 1838–1842 Karl Johan Roos , kappalaisen apulainen 1843–1845 Jakob Henrik Roos , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1845–1848 Karl Filip Tillman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1848–1849 Josef Reinhold Hedberg , kappalaisen apulainen 1849–1850 Karl Johan Roos , kappalaisen apulainen 1851–1852 Karl August Snellman , kappalaisen apulainen 1852–1856 Fredrik Alexander Sterenius , kappalaisen apulainen 1856–1857 Karl Gustaf Vallenius , kappalaisen apulainen 1857–1858 Karl Alfred Konstantin Moliis , kappalaisen apulainen 1858–1861 Jakob Henrik Roos , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1879–1880 Johan Anshelm Enebäck , vt. kappalainen 1880–1881 Justinus Hauvonen , kappalaisen apulainen 1883–1889 Ernst Gustaf Appelberg , vt. kappalainen 1891–1892 Karl Peter Elenius , vt. kappalainen 1905–1907 Gustaf Calixtus Karlsson , kappalaisen apulainen 1908–1909 Lars Emil Tönvall , vt. kirkkoherra Arkisto Kristiinankaupungin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1897. Kansallisarkisto on digitoinut Kristiinankaupungin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Valkealasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921, jolloin se sai käyttöön valtiolle joutuneen vanhan venäläisen sotilaskirkon. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1923. Seurakunta käsitti alkuaan vain Kouvolan rautatieaseman ympäristön, mutta väestöpaineen seurauksena siihen liitettiin Valkealasta Käpylän, Putkinotkon ja Palomäen alueet 1931. Kouvolan kunta perustettiin 1922 ja muodostettiin kauppalaksi 1923 ja kaupungiksi 1960. Kouvolan kaupunkiin liitettiin Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan kunnat 2009. Maakirjakylät Jokela, Kouvola, Ruotsula, Saarento Naapuriseurakunnat Elimäki , Kuusankoski , Valkeala Papisto Kirkkoherrat 1923–1936 Lauri Rikala 1938–1961 Sem Wahl Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1939– Ilmari Anttila Ylimääräiset papit 1921–1923 Armas Aarnio, vt. kirkkoherra 1936–1938 Ilmari Reijonen, vt. kirkkoherra Arkisto Kouvolan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1923. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kouvolan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kaupungin rakentamisesta Kotkan saarella sijainneelle Lambon tilalle annettiin määräys 21.5.1878 ja kaupunki sai privilegionsa 16.7.1879. Tulevan kaupungin alueelle oli jo aiemmin vuosina 1791–1795 rakennettu Ruotsinsalmen linnoitus. Lisäksi toinen linnoitus, Kyminlinna, oli vuonna 1791 rakennettu viiden virstan päähän alueesta. Kotkan merimies- ja sisälähetyksen yhdistys rakensi kaupunkiin saarnakappelin 1884. Kotkan kaupunki kuului alkuaan Kymin emäseurakuntaan, jonka kirkkoherran apulainen sijoitettiin Kotkaan 19.10.1895. Erotettiin Kymistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1.4.1892. Päätöksen ehtojen mukaan erottamisen tuli tapahtua vasta kun Kymin emäseurakunnan kirkollisten palkannauttijain palkansaantioikeus oli lakannut ja kaupungin asukkaat olivat ehtineet hankkia oman kirkon ja hautausmaan. Kaupungin ensimmäinen varsinainen kivinen kirkko valmistui 1898. Kotkan kaupunkiin liitettiin Haapasaaren kunta 1974 sekä Karhulan ja Kymin kunnat 1977. Maakirjakylät Eskola, Heinlahti, Helilä (Heligby), Hovinsaari, Huruksela, Jäppilä, Kaarniemi, Kalliokoski, Kaukola, Kierikkala, Korkeakoski, Kotka, Kyminlinna, Kurittula, Kuutsalo, Kyminkartano, Lankila, Marinkylä, Metsäkylä (Skogby), Mussalo, Parikka, Pernoo, Pihkoo, Ruonala, Saksala, Sutela, Tavastila, Ylänummi Naapuriseurakunnat Hamina , Kymi Papisto Kirkkoherran palkka oli 7 000 markkaa ja 1 000 markkaa hyyryrahaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.3.1896. Palkka määrättiin koottavaksi siten, että kukin 16 vuotta täyttänyt seurakuntalainen suoritti henkilömaksuna 1 markan 40 penniä ja jäännös koottiin veroäyrien mukaan. Tämän lisäksi seurakunnan tuli jäsenlukunsa kasvettua 6 000 hengeksi pantava toimeen päätös kappalaisen viran asettamisesta. Virkaa vastaan kirkkoherran palkkaa vähentämättä oli suoritettava palkkana 4 000 markkaa. Palkkojen ylöskannot suoritti seurakunta. Kirkkoherrat 1915–1921 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1921–1943 Torsten Mauritz Hohenthal 1945–1957 Lauri Henrik Pietilä Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1875–1901 Ferdinand Johan Masalin , Kymin kappalainen 1904–1930 Jaakko Ripatti 1932–1945 Lauri Henrik Pietilä 1946–1954 Jouko Ilmari Leino Kappalaiset, toinen sarja 1916–1920 Olof Johannes Jurva 1921–1930 Väinö Rautiainen 1930–1964 Urho Elias Valtari Ylimääräiset papit 1891–1895 Viktor Emanuel Jacobson , Kymin kappalaisen apulainen, merimiespappi 1895–1897 Paavo Vilho Paatero , kirkkoherran apulainen 1896–1903 Kaarlo Edvard Forss , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1897–1898 Kaarlo Arvid Vallenius , merimiespappi ja sisälähetyssaarnaaja 1899–1904 August Hjalmar Tranchant , kirkkoherran apulainen, papin apulainen 1902 Juho Viktor Korpi , papin apulainen 1902 Juhana Kustaa Toppola , papin apulainen 1903–1904 Otto Wilhelm Kärkkäinen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Arkisto Kotkan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1872, tilikirjat vuodesta 1896 ja historiakirjat vuodesta 1877. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1872–1912. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kotkan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Jämsän emäseurakunnan osista tehdasseurakunnaksi 1925. Kirkko valmistui arkkitehti Wäinö G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan 1935 ja se vihittiin käyttöön 30.6.1935 . Ennen kirkon valmistumista seurakunnassa saarnattiin ja toimitettiin kirkollisia toimituksia Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vanhalla seurahuoneella, joka oli kunnostettu väliaikaiseksi kirkoksi. Jämsänkosken kunta perustettiin 1926, muodostettiin kaupungiksi 1986 ja liitettiin Jämsän kaupunkiin 2009. Naapuriseurakunnat Jämsä , Koskenpää Papisto Kirkkoherrat 1936–1949 Mauri Lehtonen 1949–1979 Lauri Veikko Nurmi Ylimääräiset papit 1925–1926 Kaarlo Sovijärvi, vt. kirkkoherra 1926–1936 Väinö Kantele, vt. kirkkoherra 1936 Olavi Tukiainen, vt. kirkkoherra Arkisto Jämsänkosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1925. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Jämsänkosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1497. Tätä ennen seurakunta lienee ollut Sysmän emäseurakuntaan kuulunut kappeli. Seurakuntaan kuulunut Korpilahti perustettiin kappeliksi 1691 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Petäjäveden eli Kuivasmäen rukoushuonekunta perustettiin 1728, muodostettiin kappeliksi 1779 ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Jyväskylän uuteen kirkkoherrakuntaan 1856. Seurakuntaan kuulunut Koskenpään rukoushuone rakennettiin 1898 ja sen ympärille perustettiin rukoushuonekunta ilman omaa pappia 1901. Rukoushuonekunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1912. Jämsänkosken tehdasseurakunta muodostettiin Jämsän osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Jämsän kunta perustettiin 1866 ja se muodostettiin kauppalaksi 1969 ja kaupungiksi 1977. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kaupunkiin 2001. Liitoksen myötä seurakunnat perustivat Jämsän-Kuoreveden seurakuntayhtymän, jolla on yhteinen talous ja hallinto. Toiminnallisesti Jämsän ja Kuoreveden seurakunnat ovat itsenäisiä ja niiden toimintaa ohjaavat seurakuntaneuvostot. Muut nimet Jämsä, Jämsiö Maakirjakylät Alhojärvi, Aseme, Auvila, Edesniemi, Haavisto, Hahkala, Hassila, Hauvala, Havuvetämä, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kaipola, Kalmavirta, Kaukiala, Kavattila, Kelhä, Kerkkola, Kiukkola, Kähö, Moiskala, Niemola, Patajoki, Patala, Pietilä, Pärnämäki, Ruotsula, Saari, Sahlo, Sammallahti, Seppola, Siniävirta, Säyrylä, Tervala, Toivila, Valkeatuomi, Vierelä, Vitikkala, Viiala, Yijälä Naapuriseurakunnat Jämsänkoski , Keuruu , Korpilahti , Koskenpää , Kuhmoinen , Kuorevesi Papisto Laamanninoikeuden tuomion 21.1.1622 mukaan kirkkoherralla oli oikeus ottaa vapaasti polttopuita seurakunnan metsistä mistä paikasta tahansa. Kirkkoherra ei kuitenkaan myöhempinä aikoina käyttänyt tätä oikeutta hyväkseen. Mottilan mensaalitaloa hoiti lampuoti, joka maksoi veroa kirkkoherralle rahaksi muutettuna. Maaherra Ernst Johan Creutz antoi kirjeellä 12.6.1662 erään Kelhon autiotalon seurakunnan kappalaisen virkataloksi. Papiston palkasta tehtiin suostumus 3.3.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732 ja 4.12.1734. Palkkaukseen liittyen Keisarillisen senaatin päätökset 24.2.1827 ja 29.10.1853 sekä keisarilliset käskykirjeet 1.10.1861 ja 17.12.1874. Kirkkoherrat 1497 Dominus Petrus 1505–1507 Olavi 1545 Jöns 1552–55 Mikael Clementis 1556 Jöns Hertugh 1560–1563 Laurentius 1564–1592 Henricus Olai 1592 Jacobus Henrici 1593–1607 Olaus Laurentii 1607–1643 Stephanus Matthiae Svanstrupe 1645–1652 Samuel Stephani Svanstrupe 1653–1665 Johannes Stephani Svanstrupe 1666–1674 Laurentius Pauli Jemsonius 1675–1696 Kristofer Florinus 1697–1701 Georg Kijhl 1702–1710 Gustaf Starck 1712–1720 Stefan J. Sylvester 1720–1723 Henrik Palilius 1723–1726 Cabriel Castelius 1727–1728 Petter Ignatius 1729 Kristofer Herkepaeus 1731–1736 Jonas Streng 1737–1740 Salomon Stichaeus 1741–1751 Jakob Malleen 1755–1775 Carl Österberg 1777–1814 Samuel Niklas Heurlin 1816–1829 Gustaf Schogster 1836–1841 Anders Johan Saelan 1842–1867 Gustaf Magnus Nordström 1869–1887 Albert August Lindbohm 1889–1908 Henrik Zoliman Salonius 1910–1937 Johannes Hovilainen 1937–1948 Kaarlo H. Ristikankare Kappalaiset 1556 Bartholdus Pauli 1560 Henrik 1566 Jons 1589–1616 Martinus Georgii 1607–1635 Bartholdus Erici 1620 Erik 1632–1645 Samuel Stephani Svanstrupe 1645–1647 Erik Svanstrupe 1648–1650 Daniel Svanstrupe 1650–1668 Laurentius Pauli Jemsonius 1668–1675 Kristofer Florinus 1675–1693 Erik Svanstrupe 1694–1714 Stefan Svanstrupe 1714–1720 Petrus Simolenius 1720–1731 Isak Silander 1732–1765 Anders Johan Streng 1767–1792 Matthias Tapenius 1794–1802 Karl Sirén 1804–1840 Karl Fredrik Grahn 1843–1853 Alexander Asp 1855–1864 Immanuel Robert Vallenius 1865–1872 Paul Urbin 1876–1889 Henrik Zoliman Salonius 1890–1909 Johannes Smolander 1911– Hannes Leiviskä , nimitettiin virkaan 1909 1909–1937 Kaarlo H. Ristikankare Pitäjänapulaiset 1744–56 Johan Nordström 1756–67 Matthias Tapenius Ylimääräiset papit 1708 Petrus Simolenius 1740 Gustaf Hällman 1778–1779 Alexander Invenius 1799–1816 Erik Landén , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1810–1812 Karl Löfgren , kirkkoherran apulainen 1810–1811 Karl Isak Vallenius , kappalaisen apulainen 1812–1816 Adam Melén , kirkkoherran apulainen 1817–1827 Johan Selén , kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen 1827–1831 Karl Gustaf Strömberg, kirkkoherran sijainen, armovuodensaarnaaja 1829–1830 Gabriel Flygtman , pappien apulainen 1831–1836 Johan Georg Hofström , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1834–1837 Alexander Asp , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1840–1841 Adam Sallmén , virka- ja armovuodensaarnaaja 1841–1843 Fredrik Otto Grahn , virka- ja armovuodensaarnaaja 1841–1843 Gabriel Lindeqvist , sijaiskirkkoherra 1843 Alexander Asp , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1843–1844 Klas Gustaf Beyrath , sijaiskirkkoherra 1848–1854 Fredrik Johan Grönholm , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Otto Ferdinand Grönholm , kirkkoherran apulainen 1853–1856 Karl Ekman , virka– ja armovuodensaarnaaja 1856 Herman Vilhelm Roschier , kirkkoherran apulainen 1856–1861 Karl Brynolf Lilius , kirkkoherran apulainen 1859 Karl Johan Johnsson , vt. kappalainen 1861–1862 Edvard Demetrius Cavén , kirkkoherran apulainen 1862–1864 Gustaf Oskar Schöneman , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Karl Gustaf Tötterman , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1865–1869 Karl Vilen , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1872–1873 Gustaf Ehrenfrid Herckman , vt. kappalainen 1873–1874 Robert Ferdinand Bergh , vt. kappalainen 1874–1875 Elias Paajanen , vt. kappalainen 1876 Isak Arthur Blom , vt. kappalainen 1883–1884 Axel Edvard Ekroth , kirkkoherran apulainen 1885–1888 Petter Gustaf Korpi , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888–1890 Johannes Smolander , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1890 Johan Koskinen , vt. kappalainen 1899–1902 Kaarlo Henrik Hakanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1905 Kaarle Konstantin Aalto , kirkkoherran apulainen 1905 Otto Edvard Lahtinen , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Heikki Seppälä, kirkkoherran apulainen 1906 Jalmari Nikolai Vuorela , kirkkoherran apulainen 1906 Kustaa Emil Erander , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Juhani Vilkki , kirkkoherran apulainen 1907 Heino Johannes Pätiälä, vt. kappalainen 1907–1908 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1908 Kaarle Kustaa Klockarla, vt. kappalainen 1908–1909 Filip Nordlund, vt. kappalainen 1908– Antti Rentola, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra Arkisto Jämsän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1622–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Jämsän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Jämsän emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, jonka rukoushuoneen mainitaan olleen vuonna 1898 rakenteilla Petäjäveden tien varrella. Seurakunnan kirkko vihittiin käyttöön 1902. Erotettiin Jämstästä itsenäiseksi seurakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 9.10.1912, jolloin määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Ero toteutui vasta 1925. Koskenpään kunta perustettiin 1926 ja liitettiin Jämsänkosken kuntaan 1969. Maakirjakylät Havunvetämä, Heikkilä, Jaatila, Kaipola, Kalmavirta (Rahikkala), Kaukiala, Kavattila, Kerkkola, Moiskala, Niemola, Patala, Pietilä, Sahlas, Seppola, Siniävirta, Tervola, Toivila, Valkealuomi, Viekonsalmi, Vierelä Naapuriseurakunnat Jämsä , Jämsänkoski , Keuruu , Korpilahti , Kuorevesi , Petäjävesi Papisto Kirkkoherrat 1928–1929 Aarne Astala 1929 Yrjö Häyrynen, ei ottanut virkaa vastaa 1930–1949 Paavo Karhenmaa Ylimääräiset papit 1909–1914 Antti William Walanne, Jämsän kirkkoherran apulainen Koskenpäässä –1925 Hannes Tihinen, Jämsän kirkkoherran apulainen Koskenpäässä 1925–1928 Hannes Tihinen, vt. kirkkoherra Arkisto Koskenpään seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1902. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Utön kaivosten vuokraaja Daniel Faxell eli Cronmark perusti Perniön emäseurakunnan alueelle ruukin 1679. Ruukin ympärille muodostui tehdasseurakunta, jolle rakennettiin oma kirkko 1686. Seurakunnalla oli oma saarnaaja 1692–1867, jolloin saarnaaja toimi myös lastenopettajana. Kosken tehdas yhdistettiin Fiskarsin ruukin kanssa 1737. Antskogin ruukin saarnaaja siirrettiin ruukin lakkauttamisen jälkeen 1778 Kosken ruukille. Muut nimet Koskenkylän ruukki, Koskis bruk Naapuriseurakunnat Perniö Arkisto Koskenkylän ruukinseurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1748–1840. Kansallisarkisto on digitoinut Koskenkylän ruukinseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1840-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)