top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kuhmo

Päivitetty: 20. toukok.


Rajakartta: Kuhmo

Perustettiin Sotkamon emäseurakunnan kappaleiksi 13.11.1753, jolloin Kuhmoniemen seudun asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa itselleen kirkon Korpisalmen kylään, ja Sotkamon toinen kappalainen määrättiin muuttamaan sinne. Kirkko ja kellotapuli paloivat tuhopoltosta 22.5.1804. Sotkamon kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen seurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 15.12.1841, jolloin annettiin myös kieltävä vastaus anomukseen perustaa Kuhmoniemelle kappeliseurakunta. Erotettiin Sotkamosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1856, jolloin se tuli kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi, ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1876. Seurakunta määrättiin konsistoriaaliseksi käskykirjeellä 24.11.1856. Seurakuntaan liitettiin Nurmekseen kuulunut Jonkeran kylä 1882. Kuhmoniemen kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Seurakunnan ja kunnan nimi lyhennettiin virallisesti Kuhmoksi 1936.


Seurakuntaan kuuluneen Lentiiran kylän asukkaat saivat luvan rakentaa luvatta aloittamansa rukoushuoneen valmiiksi hallitsevan konsistorin päätöksellä 18.12.1812, mutta heidän anomukseensa saada oma pappi ei suostuttu.


Muut nimet

Kuhmoniemi


Kylät

Iivantiira, Jonkeri, Juttua, Katerma, Korpisalmi, Kuumu, Lammassperä, Lentiira, Lentua, Nivo, Saunajärvi, Timoniemi, Vartius, Vepsä, Vieksi, Viiksimo


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Sotkamon kappalaisen virkatalo Riikola vaihdettiin Ikolaan kuninkaan kirjeellä 4.3.1756. Kappalaisen saatavista tehtiin suostumus 5.8.1794, joka ei kuitenkaan saanut kuninkaan vahvistusta. Kirkkoherran palkasta keisarillinen senaatti antoi päätöksen 30.10.1879 ja pitäjänapulaisen 10.9.1858.


Kirkkoherrat

1871–1881 Karl Elis Roos

1882–1884 Karl Heinemann


Kappalaiset

–1689 Andreas Erici Cajanus

1690–1714 Isaacus Sinius

1714–1744 Josephus Ahllund senior

1745–1761 Josephus Ahllund junior

1762–1775 Johan Stubbe

1777–1791 Jakob Strömmer

1793–1805 Jakob Frosterus

1849–1859 Anders Nils Holmström, virka lakkautettiin


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1898–1905 Albert Räty, vt. pitäjänapulaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja


Ylimääräiset papit

1740–1745 Josephus Ahllund junior, kappalaisen apulainen

1765–1777 Jakob Strömmer kappalaisen apulainen

1780–1782 Gabriel Matthias Lescelius, kappalaisen apulainen

1791 Johan Nyssén, kappalaisen apulainen

1791–1793 Jakob Frosterus, vt. kappalainen

1810–1814 Jonas Gustaf Högman, kappalaisen sijainen

1834–1844 Gustaf Fredrik Högman, kappalaisen apulainen

1844–1851 Jakob Arvid Frosterus, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Johan Gabriel Lagus, kappalaisen apulainen

1851–1858 Johan Henrik Ervast, kirkkoherran apulainen

1858–1859 Oskar Elis Pettersson, kirkkoherran apulainen

1859–1860 Karl Jakob Keckman, välisaarnaaja

1865 Mikael Adolf Pelkonen, vt. pitäjänapulainen

1867 Nils August Berghäll, vt. kirkkoherra

1869–1871 Aron Johan Rytkönen, vt. kirkkoherra ja vt. pitäjänapulainen

1881–1882 Johan Efraim Snellman, vt. kirkkoherra

1884–1885 Aukusti Mömmö, vt. kirkkoherra

1893–1896 Pekka Karhu, pitäjänapulaisen apulainen

1896–1898 Iisakki Puustinen, pitäjänapulaisen apulainen


Pitäjänapulaiset

1874–1904 August Holmström

1905 Pekka Leskinen, ensin vt. pitäjänapulainen

 

Arkisto


Kuhmon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1772, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1757, vihittyjen osalta vuodesta 1759 ja haudattujen osalta vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1957.


Seurakunnan pappila paloi helluntaiaikaan 1807, jolloin tuhoutuivat rippikirjat 1753–1771. Pappilan pienempi asuinrakennus paloi perustuksiaan myöten 30.5.1883, jolloin osa arkisto tuhoutui.


Kansallisarkisto on digitoinut Kuhmon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

55 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page