Search this site

Perustettiin Närpiön emäseurakunnan kappeliksi 1594. Lapväärtti mainitaan paikkakuntana jo 1303. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1607. Seurakunnan puinen kirkko rakennettiin 1666 ja kirkkoa laajennettiin 1761. Lapväärtin kunta liitettiin Kristiinankaupunkiin 1973. Seurakuntaan kuuluneista Isojoki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1710, muodostettiin kappeliksi 1732 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1855. Siipyy perustettiin kappeliksi 1785 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Karijoki perustettiin saarnahuonekunnaksi 1811, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1862. Kristiinankaupunki perustettiin ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Muut nimet Lappfjärd Maakirjakylät Dagsmark, Härkmeri, Lappfjärd, Lålby, Mörtmark, Uttermåssa, Åback Naapuriseurakunnat Isojoki , Karijoki , Kristiinankaupunki , Siipyy , Teuva Papisto Kirkkoherrat 1607–1611 Petrus Thomasson Korpenius 1612–1615 Mattheus Laurentii 1617–1628 Nicolaus Henrici Remannus (Raumannus) 1629–1630 Ericus Henrici Ilonus 1634–1635 Johannes Ljungonis 1636–1658 Andreas Magni Kempe 1658–1669 Lars Kempe 1673–1687 Johannes Johansson Wazaeus 1688–1701 Johannes Beckman 1703–1711 Jacobus Carolus Werander 1712–1719 Johannes Wendelinus 1721–1736 Ericus Sand 1737–1745 Petter Hällberg 1746–1748 Isaac Henrici Peldan 1752–1785 Jacob Estlander 1786–1807 Rudolf Josef Estlander 1808–1820 Isak Erik Estlander 1824–1854 Jakob Jonas Estlander 1856–1875 Elias Robert Alcenius 1876–1886 Karl Johan Roos 1890–1905 Josef Salem Laurell 1906–1928 Georg Albert Immanuel Laurén 1929–1950 Aksel Gunnar Rancken Kappalaiset 1594–1596 Mattheus Laurentii 1597 Henricus Petri 1598–1607 Mattheus Laurentii 1625–1629 Erik Ilonus 1629–1636 Olaus Martini 1641 Lars 1651–1660 Lars Rivelius Gregorius Burtholdi Raumannus 1660–1695 Lars Jönsson Wirgulander 1695–1719 Johannes Bachster 1722–1734 Daniel Roos , vanhempi 1734–1786 Daniel Roos , nuorempi 1787–1808 Johan Roos 1812–1841 Elias Jonae Lagus 1842–1846 Johan August Bergman 1849–1854 Karl Henrik Fonselius 1854–1864 Karl Erik Bergman 1865–1879 Bernhard Taxell 1882–1907 Oskar August Hannelius 1908–1934 Wilhelm Ingman 1936–1945 Anders Gustaf Stjernberg 1945–1948 Arthur Sigfrid Smeds 1948–1950 Runar Mathias Gottberg Ylimääräiset papit –1703 Laurentius Qvist 1705– Daniel Roos senior, papiston apulainen 1732–1734 Daniel Roos , kirkkoherran apulainen 1744–1752 Jakob Estlander , kirkkoherran apulainen 1748–1750 Mauritz Wilhelm Fontell , kirkkoherran apulainen 1758– Gabriel Alcenius , kirkkoherran apulainen 1767– Elias Alcenius , kappalaisen apulainen 1778–1787 Johan Roos , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1780–1786 Rudolf Josef Estlander , kirkkoherran apulainen 1799–1804 Jakob Bernhard Estlander , kirkkoherran apulainen 1805–1812 Elias Lagus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1807 Johan Roos , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1809–1812 Johan Henrik Roos , armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen 1813–1815 Fredrik Rein , kirkkoherran apulainen 1815–1816 Berndt Ferdinand Sneck , kirkkoherran apulainen 1816–1823 Henrik Vilhelm Wahlsten , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1823–1832 Johan August Bergman , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1829– Karl Josef Häggström , kappalaisen apulainen 1832–1838 Matias Forsberg , kirkkoherran apulainen 1838–1849 Jakob Schroderus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1841–1842 Fredrik Remahl , välisaarnaaja 1846–1847 Johan Granqvist , armovuodensaarnaaja 1850 Karl Johan Roos , vt. kappalainen 1853–1854 Karl Johan Roos , vt. kappalainen 1852–1854 Knut Emil Sonck , kirkkoherran apulainen 1854–1857 Johan Ferdinand Ignatius , kirkkoherran sijainen 1859–1866 Alexander Teodor Sternberg , kirkkoherran apulainen 1866–1867 Henrik Soliman Salonius , kirkkoherran apulainen 1867 Frans Joakim Torckell , kirkkoherran apulainen 1867–1870 Oskar August Hannelius , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Jonatan Ingman , kirkkoherran apulainen 1871–1876 Johan Henrik Vehmanen , kirkkoherran apulainen 1871–1876 Johan Anton Immanuel Forss , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1877–1880 Adolf Eliel Nordman , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1880–1882 Johan Anselm Enebäck , vt. kappalainen 1885 Johan Oskar Rindell , kirkkoherran apulainen 1886 Emil Efraim Panelius , kirkkoherran apulainen 1886–1890 Georg Albert Immanuel Laurén , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1904 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , kappalaisen apulainen 1904–1907 Jaakko Markkula, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1907–1908 Emil Frithiof Hippolytyts Laurila , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908 Kaarlo Väinö Sivenius , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1947– Ernst Gunnar Levlin, kirkkoherran apulainen Arkisto Lapväärtin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1754. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Lapväärtin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lapuan seudun asukkaat kuuluivat alkuaan Isonkyrön emäseurakuntaan, jonne kuljettiin erityistä kirkkotietä pitkin. Muodostettiin kappeliksi Pietarsaaren ja Isonkyrön emäseurakuntien osista, kun kuningas Kustaa Vaasa nimitti valtakirjalla seurakunnan ensimmäisen kappalaisen 1555. Seurakunnalla oli oma kirkko ainakin jo 1574. Seurakunta sai ensimmäisen vakinaisesti paikan päällä asuneen papin 1576. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi seudun asukkaiden omasta anomuksesta ja kuninkaan määräyksellä 1581. Seurakunnan asukkaat valittivat Kaarle-herttualle 1.3.1595 ankaran tuulen ja myrskyn Pyhän Tapanin yönä siirtäneen kirkon sijoiltaan yli kirkkomaan sekä hajoittaneen ja rikkoneen sen niin, ettei yhtään kappaletta ollut enää yhdessä. Kirkko kärsi pahoin isonvihan aikana, jolloin myös osa arkistosta hävisi. Seurakuntaan kuuluneista Kuortane perustettiin kappeliksi 1645 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1798. Kauhava perustettiin kappeliksi 1643 ja erotettiin 1859. Alahärmä perustettiin kappeliksi 1676 ja erotettiin yhdessä vuonna 1786 rukoushuonekunnaksi perustetun ja vuonna 1814 kappeliksi muodostetun Ylihärmän kanssa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Nurmo perustettiin rukoushuonekunnaksi 1765, muodostettiin kappeliksi 1816 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Seurakuntaan kuulunut Tiistenjoen rukoushuonekunta perustettiin 1913. Lapuan kunta perustettiin 1865. Lapuan ulkometsä sijaitsi Nurmon ja Alavuden rajalla ja täällä asuneet torpparit kirjattiin Nurmon kirkonkirjoihin. Kun torpparit ostivat torppansa tiloiksi, siirtyivät he maksamaan papinveronsa Nurmon kirkkoherralle ja tämän myötä alkuaan Lapuaan kuulunut 2 1/2 manttaalia siirtyi kirkollisesti osaksi Nurmon seurakuntaa. Muut nimet Lappo Maakirjakylät Alanurmo, Haapakoski, Kauhajärvi, Kaukola, Kirkonkylä, Kosola, Liuhtari, Mettälä, Ruha, Tiistenjoki Naapuriseurakunnat Alajärvi , Kauhava , Kuortane , Lappajärvi , Nurmo , Seinäjoki , Ylihärmä , Ylistaro Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 17.1.1845. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä määrättiin seurakunnan tilat kolmeen luokkaan, joiden mukaan talolliset maksoivat papinveronsa. Henkimaksuna suoritti jokainen 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen, virkamies ja heidän vertaisensa sekä näiden vaimot kirkkoherralle kaksi 2 markkaa ja kappalaiselle 1 markan, tilojen isännät ja emännät kirkkoherralle 1 markan 20 penniä ja kappalaiselle 60 penniä, torpparit, maakauppiaat ja käsityöläiset vaimoineen kirkkoherralle 1 markkaa 40 penniä ja kappalaiselle 70 penniä sekä kaikki muut kirkkoherralle 1 markan ja kappalaiselle 50 penniä. Kirkkoherrat 1582–n.1583 Henricus Petri Inde 1585–1593 Bernhardus Petri 1593–1622 Martinus Henrici Bovilanus 1623–1629 Georgius Matthiae Markarus (Crapp) 1630–1652 Christopher Johannis Gronovius 1654–1661 Gregorius Bartholdi Raumannus 1662–1690 Carolus Petri Prochman 1691–1695 Martinus Prochman 1696–1697 Marcus Gronovius 1698–1709 Jacobus Haustramnius 1710–1714 Martinus Jacobi Haustramnius 1717–1739 Michael Samuelis Lithovius 1740–1756 Johannes Georgii Asproth 1757–1788 Isaacus Michaelis Lithovius 1790–1791 Christian Salmenius 1791–1812 Johan Gummerus 1814–1835 Gabriel Jonae Lagus 1837–1849 Johan Daniel Alcenius 1852–1865 Peter Christian Chydenius 1867–1881 Otto Mauritz Hohenthal 1888–1893 Anders Oskar Törnudd 1900– Wilhelm Malmivaara (Malmberg) Kappalaiset 1555– Mikael Andreae 1579–1582 Henricus Petri Inde 1593–1611 Matthias Thomae –1600 Johannes Gronovius 1612–1622 Georgius Matthiae Markarus 1622–1630 Cristopher Johannis Gronovius –1639 Eskil Mattiaanpoika Stuut 1660–1695 Gabriel Christofori Gronovius 1695–1696 Elias Rislachius 1697–1708 Gustaf Olai Bäck 1709–1721 Johannes Prochman 1722–1734 Johan Isaaci Bäckman 1735–1757 Isaac Lithovius 1757–1804 Anders Wargelin 1805–1811 Jonas Gustaf Spoof 1813 M. Isaac Wargelin 1814–1827 Johan Nygren 1831–1844 Bror Constantin Hilden 1846–1850 Lars Reinhold Malmsten 1852–1883 Kristian Vilhelm Litzell 1885–1888 Jakob Joel Vegelius 1889–1900 Juho Rudolf Forsman 1900– Emil Alfred Sarparanta (Söderman) Pitäjänapulaiset 1646–1660 Gabriel Christofori Gronovius 1680–1684 Johan Prochman 1685–1691 Martinus Prochman 1692–1697 Gustav Olai Bäck 1710–1721 Johan Isaaci Bäckman 1723–1734 Gabriel Rislachius 1735 Isaac Lithovius 1736–1755 Gustaf Michaelis Lithovius 1760–1779 Israel Holstius 1782–1798 Samuel Lithovius Kappalaisen apulaiset 1747–1753 Mathias Leschelius, kappalaisen apulainen –1757 Anders Wargelin , kappalaisen apulainen 1769–1781 Samuel Lithovius , kirkkoherran apulainen 1781–1790 Isak Wargelin , kappalaisen apulainen 1793–1796 Anders Gummerus , kappalaisen apulainen 1797–1803 Jakob Stenman , kappalaisen apulainen –1805 Johan Gummerus , kirkkoherran apulainen –1833 Karl Feodor Hildén 1836–1837 Lars Josef Achren 1837–1838 Berndt Enok Ingman 1838–1858 Nils Gustav Malmberg , samalla henkilökohtainen pitäjänapulainen 1842–1843 Jakob Efraim Hagelberg 1843–1846 Otto Mauritz Hohenthal , samalla virka- ja armovuodensaarnaaja 1878 Erik Gustaf Hasselgren 1878–1880 Vilhelm Ingman 1880–1881 Fredrik Nordgren Ylimääräiset papit 1804–1807 Kristian Gummerus , kirkkoherran apulainen 1807–1808 Johan Gustaf Andrell , kirkkoherran apulainen 1810–1814 Johan Nygren , kirkkoherran apulainen 1812 Jakob Ekberg , sijaiskirkkoherra ? Johan Canstren, kirkkoherran apulainen 1814–1825 Alrik Gustaf Castren , kirkkoherran apulainen 1825–1832 Henrik Vilhelm Vegelius , kirkkoherran apulainen 1827–1831 Anders Henrik Gummerus , virka- ja armovuoden saarnaaja 1832–1837 Erik Gustaf Reutervall , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1837–1844 Karl Josef Häggström , kirkkoherran apulainen 1845–1847 Elias Fredrik Alcenius , kirkkoherran apulainen 1852–1854 Jakob Aulin , kirkkoherran apulainen 1854–1859 Frans Jakob Chydenius , kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen 1859–1862 Anders Oskar Törnudd , kirkkoherran apulainen 1862–1866 Frans Jakob Chydenius , kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen 1866–1867 Albert Emil Tallroth , välisaarnaaja 1881–1882 Johannes Granö , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1882–1883 Viktor Emil Ahlstedt , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1883–1885 Mauritz Elenius , vt. kappalainen 1888–1889 Johan Oskar Grönblad , vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra 1889 Lahja Hyvä Durchman , kirkkoherran apulainen 1896–1898 August Alfred Oravala , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Juhani Hannuksela , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1900–1901 Aali Riihimäki, vt. kappalainen 1901–1902 Aukusti Alfred Oravala , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Osmo Aimo Salminen, kirkkoherran apulainen 1909 Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen Arkisto Lapuan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1680, tilikirjat vuodesta 1815 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Lapuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Alahärmä , Alajärvi , Alavus , Evijärvi , Kauhava , Kortesjärvi , Kuortane , Lappajärvi , Lapua , Nurmo , Soini , Töysä , Vimpeli , Ylihärmä Arkisto Lapuan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600-luku–1956. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan Eurajoen emäseurakunnan anneksina ainakin 1495 ja sittemmin ensin Eurajoen ja sitten Rauman kappelina 1540–1558. Erotettiin Raumasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1622. Lapin kunta perustettiin 1865. Muut nimet Lappo, Lappi Tl, Lappnäs Maakirjakylät Alakieri (Alakeeri), Hauta, Kauklainen, Kaukola, Kivikylä, Kodiksami, Kulju, Kullanperä, Kuolimaa, Lappi, Mäentaka, Murtamo, Rohdainen, Ruona, Skinnarla (Kinnala), Sukkala, Ylikieri (Ylikeeri) Naapuriseurakunnat Eura , Eurajoki , Hinnerjoki , Kodisjoki , Laitila , Rauma Papisto Seppälän virkatalon lisämaista kuninkaan käskykirjeessä 2.10.1675. Kappalaisen palkasta keisarin päätöksessä 6.12.1860. Kirkkoherrat 1630 Mathias Erici 1631–1637 Matthias Matthiae 1640–1692 Johannes Gregorii Aurelius 1722–1732 Thomas Betulinus 1733–1742 Anders Indrelius 1744–1748 Erik Fridén 1749–1770 Karl Polviander 1771–1798 Petter Widquist 1799–1830 Karl Samuel Vallenström 1833–1846 Johan Henrik Nordlund 1847–1853 Henrik Sandberg 1854–1864 Gustaf Randelin 1865–1873 Johan Salenius 1874–1885 Erik Gustaf Julius Roschier 1886–1900 Gustaf Manner 1900–1910 Karl Johan Valdemar Breitholtz , ensin vt. kirkkoherra 1911–1923 Oskar Albinus Palletvuori , Hinnerjoen vt. kirkkoherra 1923–1937 Aarne Vilhelm Kaitila 1937–1960 Sulo Arvo Vesala Kappalaiset 1567–1577 Christiernus Andreæ 1582 Per 1595–1614 Martinus Petri 1748–1761 Johan Höckert 1762–1783 Anders Algeen 1784–1805 Isak Nordlund 1808–1810 Fredrik Johan Colérus 1814–1821 Benjamin Liljestrand 1822–1836 Markus Tallgren 1839–1844 August Fredrik Mittler 1844–1854 Johan Vilhelm Blom 1856–1867 Gustaf Adolf Holmström 1869–1877 Johan Heininen 1880–1900 Gustaf Edvard Sundvall 1902–1908 Akseli Topias Toikka 1908–1914 Frans Vihtori Tommila , Hinnerjoen vs. kirkkoherra 1914–1922 Uuno Adolf Sainio 1923– Ilmari Valdemar Tuominen, virka lakkautettiin 1930-luvulla Ylimääräiset papit 1740– Johan Höckert , kappalaisen apulainen 1743–1744 Gabriel Tenlenius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1746– Karl Wallenström , kirkkoherran apulainen 1794– Adam R. Widqvist , kirkkoherran apulainen 1805–1808 Isak Nordlund , armovuodensaarnaaja 1810–1814 Karl Fredrik Nordlund , välisaarnaaja 1821–1822 Markus Tallgren , välisaarnaaja 1827–1830 Erik Vallenborg , apupappi, sijaiskirkkoherra 1829 Anders Gustaf Cajanus , papiston apulainen, sijaiskirkkoherra 1830–1833 Frans Mauritz Ljungberg , sijaiskirkkoherra ja kappalaisen apulainen 1835–1839 Per Aulin , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1846–1847 Karl Fabian Sahlberg , välisaarnaaja 1854 Matias Vilhelm Hannelius , välisaarnaaja 1854 Anders Adrian Candolin , välisaarnaaja 1854–1856 Johan Samuel Fredriksson , välisaarnaaja 1937 Vilho Rintamäki, vt. kirkkoherra Arkisto Lapin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1818 ja historiakirjat vuodesta 1816. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1707–2008. Seurakunnan koko arkisto tuhoutui pappilan tulopalossa 12.4.1817. Kansallisarkisto on digitoinut Lapin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Viipurin maaseurakunnan kappeliksi 26.11.1866, jolloin tehtiin suostumus kappalaisen palkasta. Tällöin myös säädettiin, että kirkkoherran virat Viipurissa sekä kirkkoherran ja kappalaisen virat Antreassa, Joutsenossa, Jääskessä ja Lapvedellä avoimeksi jouduttuaan julistettaisiin haettavaksi sillä ehdolla, että joku osa näistä pitäjistä mahdollisesti voisi tulla liitetyksi Nuijamaan kappeliseurakuntaan. Tästä Keisarillisen senaatin päätös 7.3.1878. Kysymys jumalanpalvelusten järjestämisestä Nuijamaan kulmakunnassa oli nostettu esille jo 1861. Kanavapalsta Räihän sululla rekisterinumerolla 91 säädettiin annettavaksi kirkon rakentamista ja kappalaisen virkataloa varten keisarin käskykirjeellä 3.12.1863. Seurakunnan kirkko vihittiin käyttöön 1887. Erotettiin Viipurin maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1903, jolloin siihen liitettiin osia Lappeen, Joutsenon ja Jääsken seurakunnista. Seurakunta aloitti toimintansa 1906 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1907. Nuijamaan kunta perustettiin 1906 ja liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin 1989. Maakirjakylät Anola, Antamoinen, Jokela, Juvakkala, Kansola, Karhula, Kasukkala, Kattelus, Kokkila, Kontu, Kotola, Kouvola, Kähärilä, Käräjärvi, Laapio, Laihala, Lautala, Leppälä, Liikka, Marttila, Metsäkansola, Myrä, Nuijamaa, Pankka, Parjala, Pihkala (Pihkalanjärvi), Pohjola, Pällilä, Rapattila, Ravattila, Roiskola, Ruokola, Suikinsilta, Suurkorva, Taalikkala, Temola, Terävälä, Torikka Naapuriseurakunnat Antrea , Ihantala , Joutseno , Jääski , Lappeenranta , Lappee , Vahviala , Viipurin maaseurakunta Papisto Kirkkoherrat 1907–1931 Kaarlo August Olander 1933–1941 Kristian Tammio 1945–1955 Kalervo Pulkkinen Ylimääräiset papit 1906–1908 Kaarlo August Olander , vt. kirkkoherra 1908 Joutsenon papisto, vt. kirkkoherra 1909 Väinö Oskar Gustafsson, vt. kirkkoherra 1932–1935 Lauri Antero Niiranen vt. kirkkoherra 1943–1945 Väinö Ilmari Reijonen vt. kirkkoherra Arkisto Nuijamaan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1907.

Lappveden pitäjä, käsittäen myöhemmän Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman maa- ja kaupunkiseurakunnan, mainitaan ainakin jo 1415, jolloin käytiin raja Savon ja Lappeen sekä Hämeen ja Satakunnan välillä. Seurakunta oli prebendana 1619–1820. Prebenda kuului aluksi Viipurin piispalle, sitten Turun ja Porvoon piispoille. Seurakunnan ollessa prebendana sen hoidosta vastasivat varapastorit tai nimitetyt kirkkoherrat. Perustamisestaan lähtien seurakunta oli ilmeisesti kirkollisessa yhteydessä Turun piispaan, sillä Lappveden kirkkoherran mainitaan olleen velkaa Turun kuoripapeille 1554, kunnes seurakunnasta määrättiin maksettavaksi neljä lestiä Viipurin rovastille 1595 ja seurakunta annettiin Viipurin piispan anneksaksi 22.7.1619. Lappeen kunta perustettiin 1866. Lappee liitettiin Lauritsalan kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin 1967. Seurakuntaan kuuluneista Taipalsaari perustettiin kappeliksi 1500-luvun puolivälissä ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1571. Joutseno perustettiin kappeliksi 1500-luvulla ja erotettiin 1639. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan seurakuntaan 1903. Lappeenrannan kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908 ja Lauritsalan kauppala 1950. Muut nimet Lappavesi, Lappstrand, Villmanstrand och Lappvesi Maakirjakylät Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hirvisaari, Hurtamaa, Hyttilä, Hyypiölä, Ihalainen, Iitiä, Ilottula, Kahila, Kanalampi, Karhusjärvi, Karkkola, Kasukkala, Kauskila, Kemppilä, Kiiala, Kinnarila (Skinnarila), Korkia-aho, Kourula, Kourulanmäki, Kähärilä, Kälvelä (Kälviälä), Kärki, Laakkola, Laihia (Laihiala), Lapvesi (Lappee), Lasola, Lavola, Lempiälä, Lensula, Lipiälä, Lyytikkälä, Maajärvi, Melkola, Mentula (Mändylä), Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Mäkelä, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen (Pahlois), Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Purala, Rantala, Rasala, Rikkilä, Ruohiala, Rutola (Ruttois), Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Sinkkola, Sirkjärvi, Sunila, Suomalainen, Taalikkala, Tapavainola, Tirilä, Toikkala, Toivarila, Tujula, Tukiala, Turkkila, Törölä, Wainikkala, Vihtola, Wilkjärvi, Yllikkälä Naapuriseurakunnat Joutseno , Lauritsala , Lemi , Luumäki , Nuijamaa , Säkkijärvi , Taipalsaari , Vahviala , Ylämaa Papisto Kirkkoherrat 1416 Gudmund 1437–1443 Karl Mattsson Odygd –1542 Jacobus Thomæ –1551 Mattias –1555 Laurentius 1559–1569 Olaus Laurentii Teitti 1571–1595 Jacobus Pauli 1596–1618 Thomas Johannis Carelius 1619–1643 Michael Bartholdi Pose (Påsa) 1653–1660 Matthias Georgi 1665–1667 Bartholdus Mathiae 1668–1682 Andreas Arvidi 1688–1690 Johan Buscherus 1690–1697 Andreas Mollerus 1699–1705 Arvid Paulinus 1706–1710 Johan Wanaeus 1723–1731 Johan Pomoelius 1731–1743 Georg Nigraeus 1742–1748 Georg Nigraeus 1750–1779 Anders Langell 1781–1791 Anders Nessin 1793–1810 Sven Vilhelm Löfberg 1812–1818 Magnus Jakob Alopæus 1819–1820 Zakarias Cygnæus, nuorempi 1822–1846 Jakob Alexander Stråhlman 1850–1869 Gabriel Vilhelm Hougberg 1871–1882 Johan Matias Hackzell 1884–1910 Gustaf Oskar Teodor Nordström 1912–1929 Alfons Lönnroth 1932–1956 Leo Benedikt Gummerus Kappalaiset 1593–1603 Mathias Andreae 1614 Michael Bartholdi 1618 Michael Bartholdi 1625–1639 Ericus Martini 1650–1679 Laurentius Laurentii 1680–1697 Laurentius Påsa (Pose) 1697 Simon Bromerus 1699–1708 Magnus Hielman 1708–1710 Peter Asicanus 1722–1731 Georg Nigræus 1731–1737 Gustaf Lindblad 1738–1750 Anders Langell 1750–1771 Gustaf Bergstein 1773–1776 Johan Michael Warell 1778–1789 Axel Julius Ithimaeus 1790–1793 Sven Vilhelm Löfberg 1793–1818 Karl Gustaf Taulerus 1821–1833 Gustaf Lilius 1837–1865 Peter Hanén 1867–1880 Johan Georg Hofström 1882–1886 Anders Ulrik Viksten 1891– Karl Gustaf Forsblom Ylimääräiset papit 1746–1750 C. Petterberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1753–1755 H. Lundenius , kirkkoherran apulainen 1754–1760 A. Bethulin , pedagogi 1760–1768 C. J. Langell , kirkkoherran apulainen, pedagogi 1768 A. J. Ithimaeus , kirkkoherran apulainen 1769–1773 M. Warell , kirkkoherran apulainen 1769–1772 N. Mellberg , pedagogi 1773 P. Laurstedt , pedagogi 1782–1784 A. Langell , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, pedagogi 1784–1787 H. M. Wahrenberg , pedagogi 1789–1790 S. G. Löfberg , armovuodensaarnaaja 1797 J. Ahlberg , normaalikoulun opettaja 1799–1803 F. E. Strandman , normaalikoulun opettaja 1804–1809 J. A. Stråhlman, kirkkoherran apulainen 1806–1809 A. Giös , kirkkoherran apulainen 1809 J. G. Ignatius , piirikoulunopettaja 1810–1821 Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1813–1822 Jakob Alexander Stråhlman , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Adolf Fredrik Hjelmman , kirkkoherran apulainen 1829–1832 Nils Vilhelm Åberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1832–1835 Kristian Anders Hackzell , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Jonas Reinhold Cavén , kappalaisen apulainen 1833–1835 David Arenius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1835–1836 Nils Vilhelm Åberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1837 Robert Toussaint Enckell , kirkkoherran apulainen 1836–1840 Karl Gustaf Handolin , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1840 Albert Vilhelm Handolin , kirkkoherran apulainen 1840–1845 Henrik Axel Berner , kirkkoherran apulainen 1845 Abraham Valda , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Anders Johan Silvander , virkavuodensaarnaaja 1847–1850 Anders Gustaf Hahl , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1850–1853 Niklas Emanuel Tengén , kirkkoherran apulainen 1851–1853 Anders Johan Kiljander , kappalaisen apulainen 1853–1856 Anders Gustaf Hahl , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1856–1859 Karl Johan Gyllenbögel , kirkkoherran apulainen 1857–1863 Gustaf Robert Tornell , kappalaisen apulainen, sijainen 1859–1863 Karl Adolf Edvard Vinter , kirkkoherran apulainen 1863–1865 Karl Axel von Pfaler , kappalaisen sijainen 1863–1865 August Magnus Tolpo , kirkkoherran apulainen 1865–1866 Anders Johan Hougberg , kirkkoherran apulainen 1866–1868 David Gustaf Mölsä , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Anders Johan Hougberg , kirkkoherran apulainen 1869–1871 Johan Fridolf Relander , kirkkoherransijainen, vt. kirkkoherra 1873–1874 Karl Arndt Hofström , vt. kappalainen 1874 Anders Pulkkinen , vt. kappalainen 1874–1876 Ernst Robert Harlin , vt. kappalainen 1875 Karl Henrik Huhtinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1875 Karl von Hertzen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1876–1877 Johan Vilhelm Lindqvist , vt. kappalainen 1877 Frans Viktor Hollming , vt. kappalainen 1877–1878 Karl von Hertzen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1878 Adam Järveläinen , vt. kappalainen 1878–1879 Johannes Hänninen , vt. kappalainen 1879–1880 Jaakko Haniel Päivärinta , vt. kappalainen 1880–1882 Karl Johan Lahtinen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1882–1884 Gustaf Edvin Fabritius , virka-– ja armovuodensaarnaaja 1884–1885 Artur Lorenz Gulin , vt. kirkkoherra 1885–1886 Johan Alexander Collan , papinapulainen 1885 Anton Jacklin , kappalaisen apulainen 1885–1886 Artur Leopold Heideman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1886–1888 Henrik Gabriel Outinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1887 Berndt Robert Henriksson , vt. kappalainen 1887 Gustaf Immanuel Cantell , vt. kappalainen 1887–1888 Aleksander Suomalainen , vt. kappalainen 1888–1893 Karl Henrik Huhtinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1888 Axel Anton Lindegren , vt. kappalainen 1888–1890 Kustaa Sahlberg , vt. kappalainen 1890–1891 Karl Smeds , vt. kappalainen 1893–1896 Robert Ylönen , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1896–1900 Kaarlo August Olander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1900–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Juho Kustaa Tyrni , papin apulainen 1902 Johan Alexander Collan , vt. kappalainen 1902–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander , vt. kappalainen 1903–1906 Uno Birger Nordström , kirkkoherran apulainen 1906 Kaarlo Huotari , kirkkoherran apulainen 1905–1907 Robert Ylönen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1906–1909 Uno Birger Nordström , kirkkoherran apulainen 1908–1909 Antti Nikolaus Verner Louhivuori, vt. kappalainen 1909– Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra Arkisto Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1744. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1929. Isonvihan aikana venäläiset repivät osan seurakunnan kirkosta mutta keskeyttivät tuhon pappismies Klemens Forsanderin hartaasta rukouksesta. Osa arkistosta tuhoutui tästä huolimatta. Seurakunnan pappila poltettiin Hattujen sodan aikana 5.9.1741. De Lacyn Lappeenrannan taistelun jälkeen kirjoittamassa kirjeessä, jota säilytetään Kansallisarkistossa Furuhjelmin kokoelmassa, mainitaan ainakin Lappeenrannan linnoituksen arkiston viedyn Venäjän puolelle. Kansallisarkisto on digitoinut Lappeen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pietarsaaren kappeliksi 1637. Seurakunnan kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana ja ukkonen oli jo aiemmin vahingoittanut pahoin kirkontornia. Kysymys Pietarsaaren emäseurakunnan jakamisesta nousi esiin jo 1651. Myöhemmin asia otettiin uudestaan esille, jolloin kuningas vastasi käskykirjeessään 14.8.1786, että jakaminen pantaisiin toimeen. Samaan suuntaan antoi myös Keisarillinen hallitseva konsistori kirjeen 12.8.1816. Lappajärven ero Pietarsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi toteutui 1816, jolloin seurakunta sai oman kirkkoherran. Lappajärven kunta perustettiin 1865. Osia kunnasta liitettiin Lapuan kuntaan 1938. Seurakuntaan kuulunut Alajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859, Kortesjärvi 1865, Evijärvi 1865 ja Vimpeli 1867. Seurakuntaan kuulunut Kauhajärven rukoushuone perustettiin 1871. Maakirjakylät Itäkylä, Kauhajärvi, Kirkonkylä, Lammi, Savo, Tarvola Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alaveteli , Evijärvi , Kauhava , Kortesjärvi , Lapua , Veteli , Vimpeli Papisto Kirkkoherran virkataloksi ostettiin Pietilän tila 14.7.1814. Virkatalosta keisarin käskykirjeet 11.10.1813 ja 22.5.1888. Kappalaisen virkataloksi ostettiin Kyrönniemen verotila 1723. Kappalaisen virkatalon veroista suostumus kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 9.5.1767. Kirkkoherrat 1816–1832 Erik Castrén 1833–1875 Jakob Fellman 1876–1890 Isak Otto Appelberg 1891–1919 Anselm Nyström 1919– F. O. Lampola Kappalaiset 1638– Pictorius 1642–1690 Johannes Laurentiuksenpoika Essevius 1690–1721 Laurentius Johanneksenpoika Essevius 1723–1724 Pietari Pelander (Pelo) 1725–1736 Samuel Simalin 1736–1758 Tuomas Tuomaanpoika Wilckman (Vilkkilä) 1763–1804 Isak Lagus 1807–1820 Mikael Lindfors 1820–1838 Henrik Gabriel Alcenius 1838 Johan Anders Lindfors 1842–1875 Johan Ahlholm 1878–1889 Karl Gustaf Grönberg 1891–1930 Adolf Alexis Berger 1931– V. A. Lampola Ylimääräiset papit n. 1641 Kustaa Pelander, väliajansaarnaaja 1646–1659 Gabriel Knuutinpoika Weszynthius, kappalaisen apulainen 1660– Johannes Markuksenpoika Hamnius, kappalaisen apulainen isoviha Henrik Thilgren , kappalaisen apulainen isoviha Samuel Simalin , kappalaisen apulainen 1732–1737 Thomas Tuomaanpoika Wilkman (Vilkkilä) , kappalaisen apulainen 1758–1763 Isak Lagus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1805–1807 Gabriel Sarlin , armovuodensaarnaaja 1818 Abraham Hellström , kirkkoherran apulainen 1820–1826 Erik Niklas Hildén , kirkkoherran apulainen 1826–1829 Karl Kristian Lindfors , kirkkoherran apulainen 1830–1832 Erik Ulrik Castrén , kirkkoherran apulainen 1832–1836 Johan Immanuel Fonselius , välisaarnaaja, papiston apulainen 1836–1839 Jakob Vettberg , kirkkoherran apulainen 1839–1842 Nils Frosterus , armovuodensaarnaaja 1841–1843 Johan Oskar Boisman , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Jakob Hemming , kirkkoherran apulainen 1845 Johan Fredrik Reinius , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Adolf Abraham Nylander , kappalaisen apulainen 1846–1850 Frans Peter Kemell , kappalaisen apulainen 1850–1852 Berndt Ferdinand Cajanus , kappalaisen apulainen 1851–1856 Peter Adolf Vasz , kirkkoherran apulainen 1852–1870 Johan Porthén , vs. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1856 Karl Johan Idman , kirkkoherran apulainen 1870–1873 Johannes Bäck , kirkkoherran apulainen 1873–1875 Johan Zakris Hartman , kirkkoherran apulainen 1875–1876 Vilhelm Adrian Mandellöf , armovuodensaarnaaja ja kappalaisen apulainen 1876–1878 Berndt Israel Söderman , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1890 Gustaf Valfrid Stenros , vt. kappalainen 1890–1891 Aleksander Saarinen , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1908 Isak Teodor Tarmo, vt. kirkkoherra Arkisto Lappajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1727 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745–1949. Kansallisarkisto on digitoinut Lappajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Iisalmen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi konsistorin päätöksellä 8.9.1819 ja armollinen lupa rukoushuoneen rakentamiseen annettiin 23.4.1822. Aiemmin Ollikkalan ja Lapinlahden kylän asukkaat olivat saaneet kuninkaalta luvan perustaa oman hautausmaan 23.6.1803. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.2.1847. Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.12.1858, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja kappalaisen hoidettavaksi. Iisalmesta määrättiin Lappetelän kylän tilat rekisterinumeroilla 3, 4 ja 8 sekä Varpaisten kylän tilat rekisterinumeroilla 4, 5 ja 6 yhdistettäväksi Lapinlahteen Keisarillisen senaatin päätöksillä 23.3.1897 ja 21.6.1898. Lapinlahden kunta perustettiin 1874. Muut nimet Lapinlaks, Lapinlax Maakirjakylät Alapitkä, Jynkänniemi, Karvasalmi, Kivistö, Koppola, Lappetelä, Lampaanjärvi, Leppälahti, Martikkala, Mikkajärvi, Narvanlahti, Nerkoo (Nerkka), Ollikkala, Onkivesi, Pajujärvi, Paloiskylä, Pitkälänmäki, Pörsänmäki, Varpaiskylä, Väisälänmäki Naapuriseurakunnat Iisalmen kaupunki , Iisalmi , Maaninka , Pielavesi , Siilinjärvi , Sonkajärvi , Varpaisjärvi Papisto Kirkkoherran virkatalosta keisarillinen käskykirje 3.12.1863. Kirkkoherrat 1884–1893 Vilhelm Lindstedt 1894– Josef Österbladh Kappalaiset 1854–1876 Klas Veisell 1879–1889 Karl August Schroderus 1890–1895 Albert Vitalis Stålhammar 1896–1902 Emil Viktor Carpén 1904– Aron Emil Simeon Frosterus Saarnaajat 1842–1851 Karl Mårten Kiljander , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1843 Anders Johan Kiljander , vt. saarnaaja 1851–1853 Knut Gustaf Reinholm Blåfield , vt. kappalainen 1853–1854 Gustaf Adolf Svahn , vt. kappalainen 1859–1865 Henrik Gustaf Teodor Brofelt , kappalaisen apulainen, sijainen 1865–1866 Jakob Helenius , kappalaisen sijainen 1867–1876 Johan Mauritz Sonck , vs. kappalainen 1876 Simon Adolf Virkkula , kappalaisen sijainen 1876–1879 Henrik Pellikka , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1888 Juho Korhonen , kirkkoherran apulainen 1889–1890 Tuomas Karppinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1893–1894 Juho Heikki Ihalainen , vt. kirkkoherra 1895–1896 Johan Valfrid Ståhlhammar , vt. kappalainen 1902 Johannes Jaakko Mustakallio , kappalainen, armovuodensaarnaaja 1902–1904 Arvid Esaias Ruuskanen , kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Lapinlahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832 ja historiakirjat vuodesta 1844. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1834–1919. Kansallisarkisto on digitoinut Lapinlahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Pernajan emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin jo 1414. Kappelin nimi mainitaan varhaisimmissa säilyneissä lähteissä usessa eri muodossa. Ingermaninkylässä mainitaan Pyhän Laurin kappeli 1400-luvulla, joka kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan siirrettiin sittemmin Lapinjärven kirkonkylään. Kirkonkylässä mainitaan olleen 1500-luvulla Pernajan ja Pyhtään osista koostunut Pyhän Matiaksen kappeli. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan kirjeellä 15.9.1575. Seurakunta kuului 1600- ja 1700-luvuilla osaksi Viipurin ja osaksi Uudenmaan lääniin. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakunnan tiettävästi järjestyksessään kolmas kirkko purettiin 13.4.1663. Seurakunnan suomalainen sekä ruotsalainen kirkko paloivat ukkosen aiheuttamasta tulesta 29.6.1742 ja sen pappilaa ryöstettiin 7.7.1742. Molemmat kirkot rakennettiin uudelleen 1744. Seurakunta annettiin Venäjään liitetyn Säkkijärven seurakunnan sijasta Porvoon kymnaasin jumaluusopin lehtorin viran anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 28.7.1730. Anneksi lakkautettiin 1882. Seurakuntaan kuulunut Artjärvi perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Muut nimet Lappträsk, Laptreski, Lappevesi, Lapträski Maakirjakylät Bäckby (Pekinkylä), Harsböle, Hindersby, Ingermanninkylä (Ingermansby), Kimonkylä (Kimoböle), Kirkonkylä (Kapellby), Labby, Lindkoski, Norrby (Vasarakylä), Pockar (Pukaro), Porlammi (Porlom), Rudom (Rutumi) Naapuriseurakunnat Artjärvi , Elimäki , Iitti , Liljendal , Myrskylä , Pernaja , Ruotsinpyhtää Papisto Kappelgård määrättiin virkataloksi 30.6.1578 ja 25.10.1583. Lapvikin vanha virkatalo vaihdettiin Tallbackan tilaan kuninkaallisella käskykirjeellä 23.10.1587. Kirkkoherra sai puolet kymmenysjyvistä kuninkaan käskykirjeellä 25.6.1578. Kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet. Papiston palkasta kuninkaan päätös 31.3.1756 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 9.12.1843, 7.11.1856 ja 16.10.1873. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 25.1.1878. Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1692. Lapinjärven suomalaisen seurakunnan jäsenet vapautettiin rakentamasta ruotsalaisen seurakunnan kirkkoa Keisarillisen senaatin päätöksellä 26.5.1843. Kirkkoherrat 1575–1594 Petrus Johannis 1595–1598 Henricus Laurentii 1598–1605 Andreas Henrici 1608–1622 Andreas Bartholdi 1623–1647 Michael Erici Gartz 1648–1650 Matthias Petri Björn 1650–1658 Axel Simonis Borgstadius 1659–1685 Jacobus Johannis Gudseus 1685–1707 Fabian Gudseus 1707–1729 Henrik Giösling 1730–1745 Johan Nylander 1746–1747 Jonas Löngreen 1750–1752 Peter Bonsdorff 1752–1779 Anders Kraftman 1781–1785 Johan Borgström 1785–1794 Magnus Jakob Alopaeus 1794–1809 Johan Gabriel Lind 1811–1836 Johan Borgström 1838–1842 Gustaf Henrik Forsius 1845–1852 Daniel Lindh 1853–1881 Alexander Ferdinand Borenius 1883–1896 Bror Ehrenfried Bremer 1898–1933 Richard Rickman 1933–1950 Carl Isidorus Lundberg Kappalaiset 1590–1591 Henricus Laurentii 1593–1622 Michael Erici Gartzius 1626–1648 Matthias Petri Björn 1651– Ericus Michaelis Gartzius 1658–1672 Carolus Bartholdi Ithimæus 1675–1688 Ernestus Jacobi Gudseus 1690–1708 Michael Bartholdi Norringius (Norringh) 1711 Mathias Indrenius 1723–1730 Jakob Johan Gudseus 1730–1740 Henrik Weckman 1742–1771 Herman Porthan 1772 Henrik Johan Porthan 1773–1785 Jakob Vallgren 1786–1801 Georg Vallgren 1804–1811 Peter Johan Relander 1812–1839 Georg Gustaf Vallgren 1843–1844 Karl Fredrik Barck 1846–1858 Vilhelm Ludvig Lundàn 1858–1872 Gustaf Ulrik Rosenqvist 1874–1884 Matias Helenius 1886–1895 Hiskais Kuitunen 1896–1898 Richard Rickman 1899–1903 Axel Ferdinand Ahlbom 1903–1915 Carl Isidorus Lundberg 1915–1922 Arvid Winqvist 1922–1929 Väinö von Essen 1929–1948 Oskar Klevström Ylimääräiset papit 1734 Isaak Hasselblatt , sijaiskirkkoherra 1730–1740 Henrik Porthan , sijaiskirkkoherra 1743–1758 Henrik Porthan , sijaiskirkkoherra –1760 Henrik Hyttéen, sijaiskirkkoherra 1760–1773 Jakob Vallgren , sijaiskirkkoherra 1786–1789 Alexander Fellenius , sijaiskirkkoherra 1789–1802 Karl Adolf Hougberg , sijaiskirkkoherra 1798–1802 Georg Gustaf Vallgren , persoonallinen pitäjänapulainen, vt. kappalainen 1802–1804 Gustaf Serenius , vt. kappalainen 1802–1839 Georg Gustaf Vallgren , sijaiskirkkoherra 1811–1813 Edvard Daniel Hartman , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherran apulainen 1813–1818 Josef Gabriel Vallenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1820–1822 Josef Gabriel Vallenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1818–1820 Karl Adolf Höckert , sijaiskirkkoherran apulainen 1822–1829 Johan Stenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1829 August Vilhelm Krogerus , sijaiskirkkoherran apulainen 1829–1830 Henrik Hellenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1830–1832 Peter Johan Relander , sijaiskirkkoherran apulainen 1832 Karl Adolf Lindholm , sijaiskirkkoherran apulainen 1832–1834 Henrik August Lindeberg , sijaiskirkkoherran apulainen 1834 Anders Gustaf Eklund , sijaiskirkkoherran apulainen 1834 Ernst Johan Harlin , sijaiskirkkoherran apulainen 1834–1836 Gustaf Robert Kekoni , sijaiskirkkoherran apulainen 1836–1842 Gustaf Ulrik Rosenqvist , sijaiskirkkoherran apulainen, vt. sijaiskirkkoherra 1837–1841 Karl Fredrik Barck , sijaiskirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1872 Gustaf Ulrik Rosenqvist , sijaiskirkkoherra 1841–1843 Fredrik Häyrén , armovuodensaarnaaja 1843–1846 August Tolpo , kappalaisen sijainen, virkavapaa ja välivuoden saarnaaja 1855–1856 Reinhold Teodor Gestrin , kappalaisen apulainen 1858 Anders Samuel Kiljander , sijaiskirkkoherran apulainen 1858 August Gabriel Isak Merón , sijaiskirkkoherran apulainen 1856 Akilles Sirén , sijaiskirkkoherran apulainen 1858–1872 Sven Otto Vahlman , sijaiskirkkoherran apulainen 1862–1865 Herman Ekman , vt. kappalainen 1872–1874 Karl David Axel Hirn , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1872–1883 Viktor August Nyberg , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Karl August Laitinen, vt. kappalainen 1885–1886 Natanael Borg , vt. kappalainen 1890 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulaine 1895 Lauri Klemens Sirelius , vt. kappalainen 1896 Elias Hyytiäinen , vt. kappalainen 1896–1899 Axel Ferdinand Ahlbom , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1897 Gustaf Storgårds , vt. kirkkoherra 1897 Matias Vilhelm Vikström , vt. kirkkoherra 1903 Frans Adolf Rudanko , vt. kirkkoherra Arkisto Lapinjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1950. Kansallisarkisto on digitoinut Lapinjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin noin 1410 ja muodostettiin emäseurakunnaksi 1435, jolloin kirkkoherran Pääjärven rannalla sijainnneen virkatalon rajat käytiin. Lammi mainitaan nimismiehenpitäjänä ainakin jo 1374. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.3.1699. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 29.8.1749 ja vapautettiin tästä keisarin päätöksellä 9.3.1810. Lammin kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuulunut ilmeisesti 1500-luvulla perustettu Kosken kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1870 ja tunnettiin myöhemmin nimellä Hämeenkoski. Seurakuntaan kuulunut Mommilan rukoushuonekunta perustettiin 1904. Muut nimet Lampis Maakirjakylät Arrajoki, Arrankorpi, Hakkala, Halila, Hauhiala, Hietonen, Iso-Evo, Jahkola, Kaitala, Karhula, Kataloinen, Kinnaskoksi, Kirkonkylä, Koivukylä, Kostila, Kurkijärvi, Kuurikka, Kättärlä (Poikkimettä), Lampelto, Lehmäkoski, Lepistö, Letku, Lieso, Mommila, Montola, Mulola, Niipala, Nuhkala (Nuhkoila), Oitti (Ois), Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Paloinen, Pappila, Parikkala, Perinkää (Pärinke), Pienistö, Porkkala, Rantonen, Riikonen, Rippola, Ronni, Sankola, Syrjäntaka, Taka-Evo, Takaperä, Tanttila, Tirmula, Tommola, Turenki, Vaakoja, Vanhakartano, Vestola, Viiala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Yläne, Ylänäinen Naapuriseurakunnat Asikkala , Hauho , Hausjärvi , Janakkala , Hämeenkoski , Kärkölä , Luopioinen , Padasjoki , Tuulos , Vanaja Papisto Rippolan prebendatila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi maaherran päätöksellä 20.11.1684 sekä kuninkaan kirjeillä 16.11.1693 ja 1801. Puhdas tulo Rippolan palkkatalosta, jota hoiti kaksi lampuotia, oli 1890-luvulla rahaksi muutettuna 600 markkaa. Papiston palkasta suostumus 8.2.1729 ja vahvistus 4.12.1734 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 29.3.1824 ja 23.9.1826. Tuomiokapitulin luvalla 24.10.1895 annettiin joukko kirkon vanhinta kalustoa Valtion historialliselle museolle eli nykyiselle Kansallismuseolle. Kirkkoherrat 1435 Bengt 1462 Jonis 1541 Bengt 1553–1554 Henrik 1558 Bengt 1563–1601 Laurentius Petri 1605–1639 Matthias Nicolai Bjur 1651–1669 Martinus Thomae Florinus 1670–1688 Jakob Matthias Etholenius 1688–1692 Josef Auricola 1692–1702 Thomas Florinus 1703– Erik Florinus 1722–1730 Johan Norrgren 1731–1733 Johan Florinus 1734–1744 Anders Orraeus 1745–1748 Karl Fornaeus 1792–1809 Zakarias Cygnaeus , Porvoon piispa 1811–1828 Otto Magnus Appelroth 1831–1840 Gustaf Neclair 1842–1854 Lorenz Johan Lagus 1856–1892 Karl Fredrik Nordström 1894–1902 Jaakko Haniel Päivärinta 1906–1917 Adolf Valfrid Sjöblom 1918–1920 Kustaa Eugen Airila 1922–1929 Juho Koskinen 1931–1951 Vihtori Severus Hissa Kappalaiset 1560–1562 Peder –1597 Henricus Matthiae 1614 Ambrosius Matthiae 1620 Klemens 1632–1665 Matthias Laurentii 1669–1680 Jakob Erici 1680–1692 Thomas Florinus 1693–1709 Erik Florinus 1724–1731 Johan Eriki Florin 1734–1784 Thomas Lind 1786–1791 Magnus Kyander 1792–1800 Fredrik Nordström 1802–1817 Jakob Ulrik Björkell 1819–1830 Emanuel Valdén 1831–1841 Samuel Grönqvist 1842–1859 Henrik Vallenius 1863–1870 Albert Boman 1871–1882 Karl Vilén 1882–1896 Gustaf Erander 1897–1902 Martin Gunnar Grander 1903–1911 Alfred Tanila 1911–1917 Kustaa Eugen Airila 1923–1928 Jalo Armas Aarnio 1928–1934 Väinö Edvard Hahtola Varapastorit anneksiajalla 1750–1758 Erik Johan Florin 1760–1792 Fredrik Nordström 1794–1811 Henrik Gustaf Åkerman Armovuodensaarnaajat 1841–1843 Karl Johan Cederblad 1850–1864 Jeremias Laurinus 1903–1904 Juhani Vilkki 1905–1906 Jalmari Nikolai Vuorela , vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1631 Bengt 1638 Matts 1798–1802 Jakob Ulrik Björkell 1825–1830 Gustaf Adolf Martin 1801–1802 Johan Anders Montén , sijaiskirkkoherran apulainen 1802–180 Tomas Grönlund , sijaiskirkkoherran apulainen 1807–1808 Gustaf Adolf Brunou , sijaiskirkkoherran apulainen 1809–1810 Karl Gustaf Streng , sijaiskirkkoherran apulainen 1810–1811 Gustaf Varén , sijaiskirkkoherran apulainen 1811–1820 Karl Isak Vallenius , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1814–1819 Georg Alvenius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1820–1824 Fredrik August Grahn , kirkkoherran apulainen 1825 Johan Ihlström , kirkkoherran apulainen 1825 David Arenius , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Adolf Fredrik Broström , kappalaisen apulainen 1830–1832 Samuel Grönqvist , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1832–1835 Nils Adolf Hillebrand , kirkkoherran apulainen 1835–1838 Elias Samuel Nymalm , kirkkoherran apulainen 1838–1844 Frans Ferdinand Flinkman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1843–1845 Gabriel Platan , kirkkoherran apulainen 1845 Nils August Berghäll , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Julius Henrik Lind , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Karl Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1850 Johan Didrik Lönnroth , kappalaisen apulainen 1855–1856 Johan Adolf Alopaeus , sijaiskirkkoherra 1856–1857 Ferdinand Johan Masalin , kirkkoherran apulainen 1857–1859 Fredrik Gottlieb Slöör , kirkkoherran apulainen 1859–1861 Edvard Demetrius Cavén , kirkkoherran apulainen 1861–1863 Bernhard Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Karl Gustaf Vallenius , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Teodor Titus Timoteus Tornell , vt. kappalainen 1876 Karl Gustaf Forsblom , vt. kappalainen 1877–1879 Karl Hjalmar Öholm , kirkkoherran apulainen 1880–1885 Gustaf Adolf Heman , kirkkoherran apulainen 1885–1888 Johan Wladimir Alexander Kuhlberg , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Axel Anton Lindegrén , kirkkoherran apulainen 1889–1890 Otto Vilhelm Olander , kirkkoherran apulainen 1890 Oskar Vilhelm Oksanen , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Karl Fredrik Toikka , kirkkoherran apulainen 1891–1894 Ludvig Nikander , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1900–1901 Ernst Verner Pakkala , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Karl Gustaf Emanuel Mosander , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1906–1909 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran Arkisto Lammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1689 ja historiakirjat vuodesta 1734. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1941. Vuoden 1750 tarkastauksessa syntyneiden ja kastettujen luetteloita mainitaan olleen vuodesta 1678. Seurakunnan kirkonkirjojen osittainen tuhoutuminen lienee sattunut pappilan palossa 1761, jolloin osa arkistosta paloi. Vanhin kommuniokirja eli rippikirja vuosilta 1746–1752 mainitaan hävinneeksi vuoden 1894 tarkastuksessa. Sisällissodan aikana saksalaiset ampuivat kellotapulia 27.4.1918, jolloin tuli levisi kirkkoon turmellen sen sisustuksen perinpohjin. Kansallisarkisto on digitoinut Lammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)