Alkuaan Rautalammin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1593. Laukaan kappeli (Capella Lauconii prope Ruthenos infideles situta) mainitaan jo 1518, mutta tämän Bartholomaeukselle, Laurentiukselle, Henrikille, Katariinalle ja Barbaralle pyhitetyn kappelin on arveltu kuuluneen Laukon kartanolle Vesilahdella. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1589–1591 ja tämä kirkko mainitaan jätetyn autioksi 1685. Toinen kirkko rakennettiin samana vuonna ja kolmas sisältä maalattu kirkko valmistui 1798, joista viimeksi mainittu tuhoutui murhapoltossa 20.8.1831. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Olavin nimikko ainakin 1700-luvun alussa.
Seurakuntaan kuulunut Jyväskylä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1660, muodostettiin kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi jakamattomaksi kaupunki- ja maaseurakunnaksi 1856. Seurakuntaan kuulunut Sumiainen perustettiin rukoushuonekunnaksi 1800, muodostettiin kappeleksi 1842 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896. Osia seurakunnasta liitettiin perustettuun Rautalammin emäseurakunnan Hankasalmen kappeliin 1860.
Muut nimet
Laukaa, Laukas, Pärnäsaari
Kylät
Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Vehniä, Vihtavuori
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen Isak Svanstrupen oma tila, Kuhankosken rannalla sijaitseva Harhala, tuli virkataloksi 1683, mutta tulipalo hävitti talon myöhemmin. Papiston palkasta tehtiin määräyksiä piispantarkastuksessa 5.2.1730 ja sen suostumus vahvistettiin 21.11.1839. Suostumus pienistä parseleista vahvistettiin 14.3.1867 ja 17.3.1869. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.10.17878. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 17.4.1873. Pappilan rakentamisesta keisarillisen senaatin päätös 2.3.1870. Kappalaisen virkataloon kuului kalastusoikeus noin 50 leiviskän edestä Kuhankoskella.
Kirkkoherrat
1593–1605 Ericus Marci Finno
1606–1629 Thomas Andreae
1629–1656 Henricus Gregorii
1662 Michael Thomae
1663 Elias Michaelis
1664–1682 Jacobus Georgii Raicchaeus
1683–1688 Aaron Fabricius
1689–1695 Ericus Jordani Peuronius
1696–1712 Paulus Jempsonius
1714–1729 Johannes Sinius
1730–1745 Carolus Tuderus
1746–1785 Johan Tuderus
1787–1802 Johan Borgstedt
1805–1828 Arvid Adolf Arvidsson
1830–1838 Emanuel Waldén
1842–1866 Karl Isak Wallenius
1868–1874 Anders Gustaf Indrén
1876–1906 Otto Adolf Stenroth
1907–1919 Arvid Lundén
1920–1949 Paul Osvald Stenroth
Kappalaiset
1627–1651 Laurentius
1662–1694 Isaacus Stephani Svanstrupe
1694 Jacobus Peuronius
1698–1702 Michael Peninsulanus
1702–1737 Henrik Palilius
1737–1746 Johan Tuderus
1746–1779 Karl Limatius
1779–1787 Johan Borgstedt
1788–1792 Otto Reinhold Bökman
1795–1796 Abraham Nordman
1800–1803 Daniel Tuderus
1805–1822 Karl Gustaf Dahlström
1826–1830 Erik Johan Flinkman
1833–1841 Karl Fredrik Norring
1843–1849 Henrik August Lindeberg
1853–1866 Frans Ferdinand Flinkman
1871–1889 Henrik Kekoni
1889–1902 Anton Lukas Wilén
1903–1943 Johannes Gottlieb Kristoffer Dahlgren
Pitäjänapulaiset
1676–1690 Paulus Jempsonius
1699–1713 Anders Amnelin
1724–1731 Erik Lyra
1734–1737 Johan Tuderus
1787–1788 Otto Reinhold Bökman
1790–1797 Daniel Tuderus
Ylimääräiset papit
1653–1656 Laurentius Pauli, kirkkoherran apulainen
1680 Jacobus Jacobi Raichaeus, kirkkoherran apulainen
1707–1713 Arvid Jempsonius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1714–1720 Carolus Tuderus, kirkkoherran apulainen
1720–1723 Karl Rheander, kappalaisen sijainen
1720–1723 Carolus Tuderus, kappalaisen sijainen
1739–1745 Karl Limatius, kirkkoherran apulainen
1745 Johan Tuderus, kirkkoherran sijainen
1763–1780 Johan Borgstedt, pitäjänapulainen
1767–1769 Karl Henrik Tuderus, kirkkoherran apulainen
1802–1805 Erik Engman, virka- ja armovuodensaarnaaja
1803–1805 Karl Fredrik Linde, sijaiskirkkoherra ja armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen
1809–1813 Henrik Tarén, kirkkoherran apulainen
1811–1813 Lars Peurón, kappalaisen apulainen
1813–1815 Karl Vilhelm Becker, kirkkoherran apulainen
1816–1826 Gustav Adolf Aschan, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1821–1833 Alexander Dahlström, kappalaisen sijainen
1826–1833 Johan Henrik Gestrin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1830–1838 Gabriel Flygtman, virkavuoden saarnaaja, kirkkoherran apulainen
1835–1836 Johan Gabriel Tuderus, kappalaisen apulainen
1836–1838 Anders Gustaf Eklund, kappalaisen apulainen
1838–1843 Anders Johan Kiljander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1839–1843 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen
1842–1843 Klas Gustaf Beyrath, kirkkoherran apulainen
1843 Karl Liljeqvist, välisaarnaaja
1843–1846 Fredrik Otto Grahn, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Abel Abednego Hilander, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1849 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen
1846 Verner Johan Majander, kappalaisen sijainen
1848 Julius Henrik Lind, kappalaisen sijainen
1848–1851 Johan Gustaf Lönnblad, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja
1849–1862 Isak Alexis Wallenius, kirkkoherran apulainen
1851–1853 Karl Mauriz Lagerstam, armovuodensaarnaaja
1862 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen
1863 Vilhelm Sjöström, kirkkoherran apulainen
1863–1868 Isak Alexis Wallenius, sijaiskirkkoherra
1866–1868 Frans Karl Otto Vilhelm Winter, armovuodensaarnaaja
1868 Karl Vilhelm Silfvenius, vt. kappalainen
1869–1870 Karl Vilhelm Brummer, vt. kappalainen
1870 Konrad Edvard Tornberg, vt. kappalainen
1875–1876 Gustaf Basilius Juslén, armovuodensaarnaaja
1885 Johannes Smolander, kirkkoherran apulainen
1887–1889 Valter Erik Lampén, kirkkoherran apulainen
1889 Sakari Hämäläinen, kappalaisen apulainen
1890–1893 Odert Julius Ingman, kirkkoherran apulainen
1893–1898 Paul Osvald Stenroth, kirkkoherran apulainen
1894 Kaarlo Kerkkonen, papiston apulainen
1896 Anders Kristoffer Kuhlman, kirkkoherran apulainen
1898 Johan Emil Andelin, kirkkoherran apulainen
1898 Kustaa Eemil Erander, kirkkoherran apulainen
1898–1900 Jaakko Ilmonen, kirkkoherran apulainen
1900 Kustaa Alfred Mäkinen, kirkkoherran apulainen
1900–1907 Frans Oskar Niemi, papiston apulainen
1900–1903 Karl Ernst Aarnio, papiston apulainen, vt. kirkkoherra
1902–1904 Jaakko Ilmonen, kirkkoherran apulainen
1904 Frans Vihtori Hannus, kirkkoherran apulainen
1904–1905 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen
1905 Torsten Mauritz Hohenthal, kirkkoherran apulainen
1905–1907 Hjalmar Abraham Paunu (Dufva), apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
Arkisto
Laukaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1679–2011.
Arkiston vanhin osa on tuhoutunut tulipalossa.
Kansallisarkisto on digitoinut Laukaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.