top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Laukaa

Päivitetty: 22. toukok.


Rajakartta: Laukaa

Alkuaan Rautalammin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1593. Laukaan kappeli (Capella Lauconii prope Ruthenos infideles situta) mainitaan jo 1518, mutta tämän Bartholomaeukselle, Laurentiukselle, Henrikille, Katariinalle ja Barbaralle pyhitetyn kappelin on arveltu kuuluneen Laukon kartanolle Vesilahdella. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1589–1591 ja tämä kirkko mainitaan jätetyn autioksi 1685. Toinen kirkko rakennettiin samana vuonna ja kolmas sisältä maalattu kirkko valmistui 1798, joista viimeksi mainittu tuhoutui murhapoltossa 20.8.1831. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Olavin nimikko ainakin 1700-luvun alussa.


Seurakuntaan kuulunut Jyväskylä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1660, muodostettiin kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi jakamattomaksi kaupunki- ja maaseurakunnaksi 1856. Seurakuntaan kuulunut Sumiainen perustettiin rukoushuonekunnaksi 1800, muodostettiin kappeleksi 1842 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896. Osia seurakunnasta liitettiin perustettuun Rautalammin emäseurakunnan Hankasalmen kappeliin 1860.


Muut nimet

Laukaa, Laukas, Pärnäsaari


Kylät

Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Vehniä, Vihtavuori


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen Isak Svanstrupen oma tila, Kuhankosken rannalla sijaitseva Harhala, tuli virkataloksi 1683, mutta tulipalo hävitti talon myöhemmin. Papiston palkasta tehtiin määräyksiä piispantarkastuksessa 5.2.1730 ja sen suostumus vahvistettiin 21.11.1839. Suostumus pienistä parseleista vahvistettiin 14.3.1867 ja 17.3.1869. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.10.17878. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 17.4.1873. Pappilan rakentamisesta keisarillisen senaatin päätös 2.3.1870. Kappalaisen virkataloon kuului kalastusoikeus noin 50 leiviskän edestä Kuhankoskella.


Kirkkoherrat

1593–1605 Ericus Marci Finno

1606–1629 Thomas Andreae

1629–1656 Henricus Gregorii

1662 Michael Thomae

1663 Elias Michaelis

1664–1682 Jacobus Georgii Raicchaeus

1683–1688 Aaron Fabricius

1689–1695 Ericus Jordani Peuronius

1696–1712 Paulus Jempsonius

1714–1729 Johannes Sinius

1730–1745 Carolus Tuderus

1746–1785 Johan Tuderus

1787–1802 Johan Borgstedt

1830–1838 Emanuel Waldén

1907–1919 Arvid Lundén


Kappalaiset

1627–1651 Laurentius

1698–1702 Michael Peninsulanus

1702–1737 Henrik Palilius

1737–1746 Johan Tuderus

1746–1779 Karl Limatius

1779–1787 Johan Borgstedt

1795–1796 Abraham Nordman

1800–1803 Daniel Tuderus

1871–1889 Henrik Kekoni

1889–1902 Anton Lukas Wilén


Pitäjänapulaiset

1676–1690 Paulus Jempsonius

1699–1713 Anders Amnelin

1724–1731 Erik Lyra

1734–1737 Johan Tuderus

1790–1797 Daniel Tuderus


Ylimääräiset papit

1653–1656 Laurentius Pauli, kirkkoherran apulainen

1680 Jacobus Jacobi Raichaeus, kirkkoherran apulainen

1707–1713 Arvid Jempsonius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1714–1720 Carolus Tuderus, kirkkoherran apulainen

1720–1723 Karl Rheander, kappalaisen sijainen

1720–1723 Carolus Tuderus, kappalaisen sijainen

1739–1745 Karl Limatius, kirkkoherran apulainen

1745 Johan Tuderus, kirkkoherran sijainen

1763–1780 Johan Borgstedt, pitäjänapulainen

1767–1769 Karl Henrik Tuderus, kirkkoherran apulainen

1802–1805 Erik Engman, virka- ja armovuodensaarnaaja

1803–1805 Karl Fredrik Linde, sijaiskirkkoherra ja armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen

1809–1813 Henrik Tarén, kirkkoherran apulainen

1811–1813 Lars Peurón, kappalaisen apulainen

1813–1815 Karl Vilhelm Becker, kirkkoherran apulainen

1816–1826 Gustav Adolf Aschan, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1821–1833 Alexander Dahlström, kappalaisen sijainen

1826–1833 Johan Henrik Gestrin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1830–1838 Gabriel Flygtman, virkavuoden saarnaaja, kirkkoherran apulainen

1835–1836 Johan Gabriel Tuderus, kappalaisen apulainen

1836–1838 Anders Gustaf Eklund, kappalaisen apulainen

1838–1843 Anders Johan Kiljander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1839–1843 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen

1842–1843 Klas Gustaf Beyrath, kirkkoherran apulainen

1843 Karl Liljeqvist, välisaarnaaja

1843–1846 Fredrik Otto Grahn, kirkkoherran apulainen

1848–1849 Abel Abednego Hilander, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1849 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen

1846 Verner Johan Majander, kappalaisen sijainen

1848 Julius Henrik Lind, kappalaisen sijainen

1848–1851 Johan Gustaf Lönnblad, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja

1849–1862 Isak Alexis Wallenius, kirkkoherran apulainen

1851–1853 Karl Mauriz Lagerstam, armovuodensaarnaaja

1862 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen

1863 Vilhelm Sjöström, kirkkoherran apulainen

1863–1868 Isak Alexis Wallenius, sijaiskirkkoherra

1866–1868 Frans Karl Otto Vilhelm Winter, armovuodensaarnaaja

1868 Karl Vilhelm Silfvenius, vt. kappalainen

1869–1870 Karl Vilhelm Brummer, vt. kappalainen

1870 Konrad Edvard Tornberg, vt. kappalainen

1875–1876 Gustaf Basilius Juslén, armovuodensaarnaaja

1885 Johannes Smolander, kirkkoherran apulainen

1887–1889 Valter Erik Lampén, kirkkoherran apulainen

1889 Sakari Hämäläinen, kappalaisen apulainen

1890–1893 Odert Julius Ingman, kirkkoherran apulainen

1893–1898 Paul Osvald Stenroth, kirkkoherran apulainen

1894 Kaarlo Kerkkonen, papiston apulainen

1896 Anders Kristoffer Kuhlman, kirkkoherran apulainen

1898 Johan Emil Andelin, kirkkoherran apulainen

1898 Kustaa Eemil Erander, kirkkoherran apulainen

1898–1900 Jaakko Ilmonen, kirkkoherran apulainen

1900 Kustaa Alfred Mäkinen, kirkkoherran apulainen

1900–1907 Frans Oskar Niemi, papiston apulainen

1900–1903 Karl Ernst Aarnio, papiston apulainen, vt. kirkkoherra

1902–1904 Jaakko Ilmonen, kirkkoherran apulainen

1904 Frans Vihtori Hannus, kirkkoherran apulainen

1904–1905 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen

1905 Torsten Mauritz Hohenthal, kirkkoherran apulainen

1905–1907 Hjalmar Abraham Paunu (Dufva), apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Laukaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1679–2011.


Arkiston vanhin osa on tuhoutunut tulipalossa.


Kansallisarkisto on digitoinut Laukaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

39 katselukertaa

コメント


Hae

bottom of page