Perustettiin Muolaan ja Vuokselan emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin 1929, funkkistyylinen kirkko rakennettiin kivestä ja tiilestä arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan 1933–1933. Viipurin piispa Erkki Kaila vihki kirkon käyttöön 1.4.1934. Äyräpään kunta perustettiin 1926. Äyräpään kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Äyräpään seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Äyräpään asukkaat sijoitettiin Lammille, Koskelle, Hollolaan, Nastolaan ja Lahteen. Maakirjakylät Kaukila, Mälkölä, Paakkola, Pölläkkälä, Rahkola, Vuosalmi (Ventelä) Naapuriseurakunnat Heinjoki , Muolaa Arkisto Äyräpään seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1926. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1907–1986. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Äyräpään seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Rajakartta: Ähtävä Perustettiin Pedersören eli Pietarsaaren maaseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1700 ja muodostettiin kappeliksi 1732. Seurakunnan vuonna 1700 rakennettu kirkko vihittiin kuninkaan luvalla 12.6.1732. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1736. Erotettiin Pedersörestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.11.1865 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1870. Ähtävän kunta perustettiin 1870 ja siihen liitettiin osa Pietarsaaren maalaiskunnasta 1922. Ähtävän kunta liitettiin Pietersaaren maalaiskuntaan 1977. Muut nimet Esse Maakirjakylät Kerttua (Kertunkylä), Kyrkoby, Nederlappfors, Ytteresse, Överesse, Överlappfors Naapuriseurakunnat Evijärvi , Kruunupyy , Pedersöre , Purmo , Teerijärvi Papisto Suostumus papin palkasta tehtiin 11.8.1735 ja 1.7.1744. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Kyrkoherde åtnjuter sitt boställe, till hvars forstärkande församlingen, såsom härintills, betalar ej mindre ved på Lappfors by 7 kubikmeter och från den öfriga församlingen 3 1/2 kubikmeter för mantalet, än äfven intill dess bolets höafkastning stiger till 3,000 metriska lispund, hö 136 kilogram samt halm 8 kärfvar råghalm och samma belopp kornhalm för hvarje mantal". Kirkkoherrat 1870–1874 Jakob Esaias Vegelius 1875–1884 Karl Robert Sandelin 1885–1896 August Edvard Olivier Lundenius 1898– Ivar Rudolf Forsman Kappalaiset 1736–1739 Abraham Achrenius 1741–1789 Matthias Choraeus 1783–1829 Henrik Moliis 1831–1865 Jakob Justus Forsterus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1761–1765 Mikael Choraeus , kappalaisen apulainen 1801–1804 Karl Fredrik Alcenius , kappalaisen apulainen 1807–1811 Karl Fredrik Alcenius , kappalaisen apulainen 1811–1817 Elias Efraim Alcenius , kappalaisen apulainen 1819–1822 Peter Johan Sandelin , kappalaisen apulainen 1822–1824 Nils Henrik Chydenius , kappalaisen apulainen 1824–1827 Elias Vilhelm Krank , kappalaisen apulainen 1827–1829 Kirstofer Kullman , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1829–1831 Jakob Holm , vt. kappalainen 1849–1850 Niklas Robert Lagus , kappalaisen apulainen 1850–1851 Adolf Abraham Nylander , kappalaisen apulainen 1851–1855 Johan Julius Häggman , kappalaisen apulainen 1855 Frans Jakob Chydenius , kappalaisen apulainen 1855–1856 Anders Johan Lilius , kappalaisen apulainen 1856–1858 Fredrik Alexander Sterenius , kappalaisen sijainen 1858–1863 Johan Henrik Vijkberg , kappalaisen sijainen 1863–1870 Karl Henrik Lindgren , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1874–1875 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kirkkoherra 1884–1885 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra 1893–1894 Johan Erik Kovero , kirkkoherra apulainen 1894–1895 Kaarlo Kustaa Turtola , kappalaisen apulainen 1895 Kaarle Korpela , kappalaisen apulainen 1896 Juho Aukusti Päiviö , kappalaisen apulainen 1896–1898 Heikki Aappo Autero , vt. kirkkoherra 1900 Edvin Teodor Schönberg , vt. kirkkoherra 1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kirkkoherra Arkisto Ähtävän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1693–1898. Kansallisarkisto on digitoinut Ähtävän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ähtäri Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1657. Erotettiin Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 14.3.1859. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1892 ja ero toteutui 1893. Ähtärin kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Muut nimet Etseri, Ätsäri Maakirjakylät Alastaipale, Hankavesi, Kivijärvi, Liesjärvi, Niemisvesi, Ouluvesi, Peränne, Ähtäri Naapuriseurakunnat Keuruu , Lehtimäki , Multia , Pihlajavesi , Pylkönmäki , Soini , Töysä , Virrat Papisto Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 1703. Kirkkoherrat 1892–1902 Alfred Elieser Backman 1903–1913 Julius Bergroth 1915–1951 Theodor von Pfaler Kappalaiset 1651–1701 Karl Henrikinpoika Frosterus 1702–1723 Johannes Johanneksenpoika Collinus 1723–1730 Daniel Johanneksenpoika Collin (Collinus) 1730–1752 Simon Cannelin 1753–1795 Erik Perander 1798–1812 Isak Johan Hagelberg 1814–1835 Karl Gustaf Borenius 1841–1890 Karl Edvard Bergroth , virka lakkautettiin Apupappeja ja väliajansaarnaajia 1776– Abraham Perander , kappalaisen apulainen 1794–1796 Anders Ahlström , kappalaisen apulainen 1794–1799 Johan Wilander , kappalaisen apulainen 1806–1807 Ernst Lindsten , kappalaisen apulainen 1812–1814 Efraim Malmberg , armovuodensaarnaaja 1814–1815 Matias Elias Hagelberg , armovuodensaarnaaja 1826 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1873–1876 Julius Bergroth , kappalaisen apulainen 1877–1878 Johan Vilhelm Fontell , kappalaisen apulainen 1878–1882 Isak August Björklund , kappalaisen apulainen 1882–1883 Karl Axel Adhemar Koski , kappalaisen apulainen 1883–1885 Alexander Fredrik Bergius , kappalaisen apulainen 1885–1887 August Mauri Numminen , kappalaisen apulainen 1887–1889 Matti Hilonen , kappalaisen apulainen 1890–1894 Karl Viktor Petrell , vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra 1897–1898 Johan Emil Andelin , vt. kirkkoherra 1900–1901 Oskar Vilhelm Ekman , kirkkoherran apuainen, vt. kirkkoherra 1902 Julius Bergroth , vt. kirkkoherra 1901–1903 Väinö Kauno Durchman , vt. kirkkoherra 1903 Artturi Eemil Lehtinen , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Jaakko Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1908–1911 Toivo Kansanaho (Kansanen), kirkkoherran apulainen 1911–1914 Vihtori Severus Hiissa, kirkkoherran apulainen 1918 Aapeli Erhard Jokipii, kirkkoherran apulainen 1918–1924 Toivo Miettinen, kirkkoherran apulainen 1923 Kaarle Albert Leikola, kirkkoherran apulainen Arkisto Ähtärin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1770. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1916. Seurakunnan kirkko ja pappila sekä suurin osa kirkonarkistosta paloi rippikoulun aikaan 1770 (tai 1771). Kirkkoa ryöstettiin Suomen sodassa 1808, jolloin ilmeisesti vihittyjen luettelot vuosilta 1798–1808 ja kuolleiden ja haudattujen luettelot vuosilta 1799-–1808 tuhoutuivat. Kansallisarkisto on digitoinut Ähtärin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Åvik Someron emäseurakunnan alueelle perustettiin Åvikin lasiruukki 1748 ja ruukilla oli oma saarnaaja 1762–1818. Kaksikerroksinen kirkko rakennettiin 1798. Tehdas tuhoutui täysin tulipalossa 24.5.1833. Naapuriseurakunnat Somero

Rajakartta: Somero Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1500, jolloin vanha Porttaan emäseurakunta jaettiin Someron ja Tammelan seurakuntiin. Pitäjä muodostettiin Tammelan, Lohjan, Kiikalan ja Uskelan osista. Somero mainitaan paikkakuntana jo 1449. Someron kunta perustettiin 1867. Seurakuntaan kuuluneista Somerniemi perustettiin kappeliksi 1682 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912. Somerniemeen liitettiin myöhemmin Someron Mäyrämäen kylä 1922, Kaskiston ja Suojoen kylät 1927 sekä Honkaluhdan tila 1934. Seurakunnan alueella sijainneella Åvikin lasitehtaalla oli oma saarnaaja vuosina 1762–1818 ja oma vuonna 1798 valmistunut kirkko. Muut nimet Portas Maakirjakylät Harju, Hirsjärvi, Häntälä, Härkälä, Ihamäki, Jaatila, Jakkula, Joensuu, Jurvala, Kaskisto, Kerkola, Kimala, Kivioja, Kultela, Kärilä, Lahti, Lampi, Lautela, Mäyrämäki, Ollila, Pajula, Paltta, Pappila, Pitkäjärvi, Pusula, Pyöli (Böle), Rautela, Ruunala, Ryhtä, Saarentaka, Sillanpää, Suojoki, Sylvänä, Syvänoja, Talvisilta, Terttilä, Vesanoja, Viluksela, Viuvala, Ylenjoki Naapuriseurakunnat Jokioinen , Kiikala , Koski (Turun lääni) , Kuusjoki , Pertteli , Somerniemi , Tammela , Ypäjä , Åvik Papisto Kirkkoherran ja kappalaisen palkasta tehtiin suostumus ja se vahvistettiin 9.8.1734. Torpparien ja muiden karjakymmenyksistä maaherran päätös 12.10.1811 ja Hallitsevan konsistorin päätös 13.11.1812. Kappalaisen palkasta maaherran päätös 13.7.1754 ja Kuninkaallisen kamarikollegion päätös 20.4.1802. Teollisuuslaitosten ja maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätöksessä 9.8.1892. Kirkkoherrat 1554–1563 Johannes 1567–1597 Berthollus Johannis 1598–1612 Johannes Bartholli 1613–1622 Thomas Marci Brygjer 1628–1640 Simon Thomæ Patur 1665–1678 Henricus Procopaeus 1679–1685 Sigfrid Laurinus 1685–1693 Gabriel Geslenius 1695–1706 Abraham Juslenius 1706–1739 Jacob Ritz 1741–1742 Henric Deutch 1744–1751 Gabriel Welin 1753–1776 Carl Zidbeck 1778–1789 Eric Johan Blom 1791–1792 Carl Schäffer 1794–1795 Carl Techtonius 1798–1802 Henrik Gustaf Borenius 1805–1813 Karl Enckell 1816–1819 Abraham Fredrik Palander 1822–1829 Mikael Lundén 1831–1832 Matias Jernvall 1836–1849 Henrik Konsin 1851–1862 Anders Johan Svenson 1864–1868 Gustaf Randelin 1872–1882 Emil Ferdinand Bergroth 1884–1901 Nehemias Verin 1902–1925 Erik Johan Karanen 1926–1931 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) 1932–1940 Toivo Emil Aaltio 1944–1968 Sulo Tasanko Kappalaiset 1560 Simon 1593 Johannes Bartholdi 1611 Ericus Sigfridi 1620 Clemens Raicoi 1627–1628 Ericus Sigfridi 1636 Ericus 1646–1666 Philippus Marci Raumstadius 1667–1679 Sigfrid Laurinus 1679–1685 Abraham Rautenius 1685–1697 Nicolaus Procopaeus 1689–1710 Johan Tragman 1710–1747 Simon Achrenius 1748–1764 Ericus Borenius 1765–1766 Jacob Sahlsten 1767–1786 Aron Astren 1788–1793 Carl Techtonius 1794–1804 Jakob Rhyselius 1806–1807 Bartold Fagerström 1810–1822 Mikael Lundén 1822–1838 Mats Granberg 1841–1854 Isak Gustafsson 1857–1868 Karl Enebäck 1872–1884 Johan Oskar Boisman 1893–1897 Gustaf Teodor Brandt 1899–1918 Juhana Oskar Levänen 1921–1926 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) 1927–1930 Jussi Heikki Peltokallio 1931–1933 Lauri Heikkilä 1933–1938 Armo Immanuel Aarnio 1938–1944 Sulo Ruben Tasanko 1945–1957 Otto Perko Pitäjänapulaiset 1654–1667 Carolus Lignipaeus 1681–1689 Johan Tragman Ylimääräiset papit 1673 Mathias Sigfridinpoika Mandreus , kirkkoherran apulainen 1693–1695 Simon Achrenius , armovuodensaarnaaja 1726–1736 Carolus Ritz , kirkkoherran apulainen 1741 Georg Kellberg, armovuodensaarnaaja 1743– Jakob Sahlsten , kappalaisen apulainen 1751– Gustaf Welin , kirkkoherran apulainen 1754– Georg Domander , kirkkoherran apulainen 1766–1770 Lars Johan Zidbäck , kirkkoherran apulainen 1789–1791 Gustaf Schiöning, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen 1792–1798 Karl Johan Schaeffer , vt. kappalainen 1799–1806 Johan Järnström , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1803–1805 Jakob Johan Erling , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1805–1806 Karl Johan Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1806–1810 Erik Rosengren , kirkkoherran apulainen 1808 Jakob Johan Erling , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1808–1809 Hans Blomlöf , armovuodensaarnaaja 1809–1810 Johan Canstrén , armovuodensaarnaaja 1810–1812 Matias Blomberg , kirkkoherran apulainen 1812–1813 Benjamin Bröcker , kirkkoherran apulainen 1813–1815 David Emanuel Kriander , virka– ja armovuodensaarnaaja 1815–1816 Henrik Cavonius , armovuodensaarnaaja 1820–1822 Berndt Adolf Nordlund , armovuodensaarnaaja 1822–1823 Josef Pahlman , armovuodensaarnaaja 1825–1828 Fredrik Vilhelm von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1829–1831 Jakob Efraim Hagelberg , armovuodensaarnaaja 1831–1832 Johan Kristofer Björman , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1833–1836 Johan Lagerstedt , armovuodensaarnaaja 1838–1841 Johan Henrik Holmstén , virka– ja armovuodensaarnaaja 1843 Nils Jakob Juselius , kirkkoherran apulainen 1844–1849 Matias Enroth , kappalaisen apulainen 1849 Per Edvard Åberg , sijaiskirkkoherra 1849–1851 Mauritz Hultman , sijaiskirkkoherra 1849–1852 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1850 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , sijaiskirkkoherra 1852–1854 Alexander Edvard Nygren , kappalaisen apulainen 1854–1855 Gustaf Jansson , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1855–1857 Johan Adolf Lindström , armovuodensaarnaaja 1862–1864 Johan Helenius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1869–1871 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , sijaiskirkkoherra 1872–1872 Erik Rautell , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1882–1884 Vilhelm Vaurio , armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1884–1885 Axel Gabriel Hällström , vt. kappalainen 1885–1892 Karl Edvin Simeon Henriksson , vt. kappalainen 1892–1893 Gustaf Teodor Brandt , vt. kappalainen 1897–1898 Adolf Julius Lindberg , vt. kappalainen 1898–1899 Frans Alfred Penttinen , vt. kappalainen ja kirkkoherran apulainen 1900 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1903–1906 Kustaa Iivari Savander , vt. kirkkoherra 1906–1909 Kalle Heikki Seppälä, vt. kirkkoherra 1919–1921 Brynolf Aleksanteri Uusitalo, vt. kappalainen 1917–1920 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä), kirkkoherran apulainen 1920–1921 Simo Gerlander, kirkkoherran apulainen 1920–1921 Johan Viktori Varpio, kirkkoherran apulainen 1923 Simo Gerlander, kirkkoherran apulainen 1923 Johan Viktori Varpio, kirkkoherran apulainen 1924 Artturi Emil Sorsavirta, kirkkoherran apulainen 1926–1927 Kaarlo Artturi Varho, vt. kirkkoherra 1930–1932 Verner Anselm Urhonen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1937 Lauri Abraham Paunu, kirkkoherran apulainen 1937 Kaarlo Valdemar Napoleon Koskenkylä, kirkkoherran apulainen 1939–1940 Arvo Kaarlo Autio, kirkkoherran apulainen 1940–1945 Heimo Nyyrikki Eskola, vt. kirkkoherra 1940–1945 Sulo Ruben Tasanko, vt. kirkkoherra Arkisto Someron seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1544–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Someron seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ypäjä Alkuaan Tammelan emäseurakunnan rukoushuonekunta ainakin vielä 1664. Myöhemmin Tammelaan kuulunut Perttulan kappeliseurakunta, jossa mainitaan pidetyn jumalanpalvelus joka toinen pyhä 1668. Kappeliseurakunnalla oli yhteinen kappalainen Humppilan ja Jokioisten kappelien kanssa kunnes seurakuntaan määrättiin oma kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.10.1871. Saarnavuoroista Perttulassa, Humppilassa ja Jokioisissa tuomiokapitulin päätöksissä 12.9.1750 ja 31.10.1810. Perttulan asukkaiden aiempaan hakemukseen saada oma pappi oli kuningas antanut epäävän päätöksen 31.10.1775. Erotettiin Tammelasta Ypäjän itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.5.1892. Ypäjän kunta perustettiin 1876. Muut nimet Perttula, Berttula Maakirjakylät Kartano, Levä, Manninen, Palikkala, Perttula, Varsanoja, Ypäjä Naapuriseurakunnat Humppila , Jokioinen , Koski (Turun lääni) , Loimaa , Mellilä , Metsämaa , Somero Papisto Jokioisten kartanon omistajalla oli patronaattioikeus Perttulan kappalaisen virkaan kuten Tammelan emäseurakunnan Humppilan ja Jokioisten kappeliseurakunnissa kunnes oikeus lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 7.3.1870. Kirkkoherrat 1902–1917 Gustaf Oskar Holmberg 1918–1919 Väinö Salonen, vt. kirkkoherra 1919–1938 Kaarle Kustaa Turtola 1938–1954 A. F. Salminen Kappalaiset 1875–1880 Arvid Lundén 1880–1901 Gustaf Oskar Holmberg , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1873–1875 Berndt Gustaf Lindell , vt. kappalainen, yhteinen Jokioisten kanssa. 1896 Frans Oskar Lampola , vt. kappalainen 1901–1902 Gustaf Oskar Holmberg , vt. kirkkoherra Arkisto Ypäjän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1649 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Ypäjän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Yläne Oletetaan perustetun ennen vuotta 1392. Liitettiin kappelina kuuluvaksi Pöytyän emäseurakuntaan 1400-luvun alussa. Erotettiin Pöytyästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 3.3.1875, ero toteutui 1879 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1880. Yläneen kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Pöytyän kuntaan 2009. Maakirjakylät Heinjoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Makkarakoski, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri Naapuriseurakunnat Alastaro , Honkilahti , Karjala , Oripää , Pöytyä , Säkylä Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin käskykirjeessä 9.11.1871. Kirkkoherrat 1880–1885 Johan Gustaf Fritjof Laurén 1885–1895 Johan Saladin Ticklén , ensin vt. kirkkoherra 1896–1907 Johan Kristian Mäkinen 1908–1933 Kaarlo Haavio 1934–1949 Jaakko Antero Haavio Kappalaiset 1592 Nicolaus Petri ? Michael Johannis ? Sigfridus ? Henricus Thomae noin 1628 Gregorius Olai 1628–1662 Matthiass Henrici 1663–1670 Ambrosius Regulinus 1670–1684 Sigfridus Laurentii Bergius 1684–1723 Henricus Matthiae Krabbe (Nahka) 1723–1745 Matthias Fontenius 1746–1780 Mikael Salinius 1781–1792 Simon Sipelius 1796–1823 Gabriel Grönelius , myös Pöytyällä 1824–1826 Johan Fredric Borenius , myös Pöytyällä 1827–1869 Matts Ahlmark , myös Pöytyällä 1872–1878 Johan Gustaf Fritjof Laurén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit ja apulaiset 1741–1746 Mikael Salinius , kappalaisen apulainen 1769–1774 Erik Anstén , kappalaisen apulainen 1789–1802 Jonas Enberg , kapplaisen apulainen 1823 Karl Landzert , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1823–1824 Mikael Kellman , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1826–1827 Frans Henrik Vellenius , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1860–1865 Nils Johan Almark , kappalaisen apulainen 1865–1866 Erik Vilhelm Henrik Linderoos , kappalaisen apulainen 1866–1872 Emil Leonard Lydén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1878–1880 Johan Gustaf Fritjof Laurén , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1895–1896 Johan Yrjö Akilles Vuorinen , vt. kirkkoherra 1898–1901 Sulo Oskar Ludvig Schöneman , kirkkoherran apulainen 1903–1905 Sulo Oskar Ludvig Schöneman , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Kaarlo Haavio , vt. kirkkoherra Arkisto Yläneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1665 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1974. Kansallisarkisto on digitoinut Yläneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Virolahden emäseurakunnan pohjoisista osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Ero toteutui 1887 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1888. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Miehikkälään tilalle rekisterinumerolla 6 Kääriänkankaalla ja vihittiin käyttöön 1881. Seurakuntaan liitettiin Virolahden kaksi kylää 1900. Miehikkälän kunta perustettiin 1887 ja kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1946. Maakirjakylät Heikkilä, Hurttala, Järvelä, Kolhola, Kylmälä, Lappjärvi, Miehikkälä, Muurikkala, Muurola, Saivikkala, Salajärvi, Säkäjärvi Naapuriseurakunnat Luumäki , Sippola , Säkkijärvi , Vehkalahti , Virolahti , Ylämaa Papisto Maakauppiaitten ja teollisuuslaitosten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 26.11.1895. Kirkkoherrat 1887–1910 Johan Efraim Snellman 1912–1921 August Walfrid Leikkonen 1918–1921 Johan Arthur Tervaluoto 1924–1960 Lauri Rautajärvi Ylimääräiset papit 1887–1888 Karl Henrik Huhtinen , vt. kirkkoherra Arkisto Miehikkälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1887, tilikirjat vuodesta 1883 ja historiakirjat vuodesta 1887. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1887–1962. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Miehikkälän seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Luumäki Erotettiin Lappeen emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1642. Kuningas antoi luvan kirkon rakentamiseen sopivalle paikalle maaliskuussa 1689. Seurakunta oli Viipurin ja Porvoon piispojen anneksina 1660-1735, jonka jälkeen piispanistuimen anneksiksi vaihdettiin Sipoon emäseurakunta. Venäläiset polttivat pappilan ja ryöstivät kirkon omaisuutta isonvihan aikana. Toinen kirkko, Marian nimikko, rakennettiin 1729–1731. Kirkon sisustus ja osa arkistosta hävitettiin Hattujen sodassa 1742. Kirkko kellokastareineen paloi salaman aiheuttamasta tulesta 18.7.1839. Seurakunnalle myönnettiin rakennusapua valtion varoista 285 ruplaa ja kolehtivaroina 1 225 ruplaa keisarin käskykirjeellä 19.4.1840. Kolmas kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 24.9.1845. Seurakuntaan kuulunut Taavetin rukoushuone perustettiin 1923. Luumäen kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1924. Maakirjakylät Anjala, Antikkala, Askola, Ellola, Haimila, Heikkilä, Heimala, Hietamies, Himottula, Hirvikallio, Huomala, Huopainen, Husula, Hyyrylä, Ihaksela, Iihola, Inkilä, Junttola, Jurvala, Juurikkala, Keskinen, Kiurula, Kiviniemi, Kokkola, Kolppola, Kontula, Koskela, Kähölä, Lakkala, Laukkala, Lensula, Luotola (Luotois), Marttila, Mentula, Metsola (Mättölä), Multiala, Munne, Niemi, Nokkala, Nuppola, Nurmiainen, Okkola, Orkola, Parola, Pitkäpää, Pukkila, Pätärilä, Rantala, Saareks (Saarits), Saksala, Salmi, Sarkalahti, Sarvilahti, Sirkjärvi, Siiropää, Suoanttila, Suomies, Suonpohja, Tapavainola, Taukaniemi, Toikkala, Venäläisenkylä, Viuhkola Naapuriseurakunnat Lappee , Lappeenranta , Lemi , Miehikkälä , Savitaipale , Sippola , Säkkijärvi , Valkeala , Vehkalahti , Virolahti , Ylämaa Papisto Viipurin maaherra Anders Koskull antoi 1/3 veromaata Haimelan kylästä kappalaisen virkataloksi 18.2.1658. Koskensaaren niityistä ja Mustalahden maasta kihlakunnanoikeuden päytäkirjassa 15.6.1651 ja 2.6.1662. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 9.10.1766, joka sai keisarin vahvistuksen 1769. Papiston palkasta suostumus 28.9.1851 ja vahvistus 20.12.1851. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 27.7.1840. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 6.4.1870. Koulumestarin palkka jaettiin 21 sunnuntaikoulunopettajalle 1846. Kirkkoherrat 1650 Ericus Martini Nigraeus 1651–1660 Matthias Petri Biörn Varakirkkoherrat 1660–1663 Benedictus Canuti Cunelilus 1664–1701 Johannes Arvid Forsander 1702–1710 Matthias Johnsonius 1710–1735 Peter Johannis Forsander Kirkkoherrat 1725–1747 Peter Forsander 1749–1764 Jonathan Gestrin 1764 Elias Dahlgren 1765–1789 Johan Bökman 1791–1807 Karl Govinius 1809–1827 Johan Stråhlman 1829–1846 Tomas Nervin 1850–1860 Kristian Anders Hackzell 1864–1871 Karl Fredrik Stockus 1872–1882 Karl Axel Vegelius 1885–1888 Johan Lundell 1890–1900 Karl Selim Fritjof Bergroth 1902–1908 August Noponen 1909–1925 Johannes Hukkanen , nimitettiin virkaan 1906 1928–1950 Hannes Valkama Kappalaiset 1650 Martinus Georgii 1653–1694 Johannes Jacobi Ruthenius (Ruth) 1694–1729 Matthias Johansson Ruthenius 1730 Johan Lagus 1731–1748 Jakob Polin 1750–1757 Otto Johan Wikman 1758– Elias Dahlgren 1759–1763 Henrik Laviander 1765–1771 Erik Jussenius 1773–1776 David Josafat Gestrin 1778–1798 Kristian Adolf Wahlberg 1800–1810 Adam Bökman 1812–1818 Fredrik Blomberg 1819–1833 Karl Fredrik Norring 1833–1839 Johan Emmanuel Lassenius 1841–1845 Matias Holmberg 1848–1855 Georg Magnus Järnefelt 1859 Georg Krogius 1862–1865 Henrik Renqvist 1866–1876 Karl Henrik Strandman 1878–1907 Karl von Hertzen 1911–1918 Otto Werner Päiviö (Sohlman) 1922–1929 Eemeli Fredrik Huupponen 1929–1933 Frans Vihtori Kava 1933–1966 Kaarle Ensio Porio (Linnola, Borg) Ylimääräiset papit 1793–1809 Johan Stråhlman, kirkkoherranapulainen, sijainen 1810–1812 Fredrik Blomberg , välisaarnaaja 1814–1819 Jonatan Gestrin , vt. kappalainen 1828–1829 Peter Platan , sijaiskirkkoherra 1832–1834 Karl Fredrik Barck , kirkkoherranapulainen 1839–1841 Henrik Johan Paldáni , välisaarnaaja 1843–1845 Alexander Oleander , kappalaisenapulainen, virkavuodensaarnaaja 1843–1849 Lorenz Fredrik Wessman , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1845–1846 Anders Johan Silvander , armovuodensaarnaaja 1846–1848 Nils Gabriel Arppe , armovuodensaarnaaja 1849–1850 Karl Reinhold Bonsdorff , vt. kirkkoherra 1855–1859 Karl Adolf Edvard Vinter , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1859–1862 Kristian Emanuel Calonius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1860–1861 Johan Fridolf Calonius, välisaarnaaja 1861–1864 Anders Ulrik Viksten , sijaiskirkkoherra 1865–1866 Frans Fritjof Ferdinand Cavén , vt. kappalainen 1883–1884 Artur Lorenz Gulin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1888–1889 Johan Hukkanen , virka- ja armovuodensaarnaaja 1889–1890 Konstantin Helén , armovuodensaarnaaja 1900–1901 Erland Villehad Gyllenbögel , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1901–1902 Daniel Klami , vt. kirkkoherra 1907–1908 Robert Immonen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908–1909 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Luumäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1714–1900-luku. Vuoden 1812 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1714 ja 1749, joista ensiksi mainittu oli puuttellinen. Myöhemmät historiakirjat alkavat vuodesta 1765. Luultavasti historiakirjojen yhteydessä mainittu vuosi 1714 tarkoittaa säilynyttä tilikirjaa, joka alkaa vuodesta 1714. Seurakunnan kappalaisen pappila paloi 17.5.1890 ja uudelleen 19.7.1905. Näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut kirkonarkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Luumäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Säkkijärven emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1933. Kirkko rakennettiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan 1931. Ylämaan kunta perustettiin 1929 ja liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin 2010. Maakirjakylät Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Lahnajärvi, Lavola, Nurmela, Paakkala, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi Naapuriseurakunnat Lappee , Luumäki , Miehikkälä , Säkkijärvi , Vahviala Papisto Kirkkoherrat 1933–1945 Armas Ostela (Österberg) 1946–1970 Väinö Turunen Arkisto Ylämaan seurakunnan rippi- ja historiankirjat alkavat vuodesta 1925.