top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Uusikaupunki

Päivitetty: 15. toukok.


Erotettiin Uudenkirkon emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja omaksi pitäjäkseen 1622, mitä ennen Ruotsin kuningas Kustaa Aadolfin antamalla perustamiskirjalla 19.4.1617 Mäykölän kylän maalle perustetun kaupungin väestö oli kuulunut Uudenkirkon seurakuntaan. Kirkko rakennettiin harmaasta kivestä 1623–1629. Kaupunkiin liitettiin luuluvaksi muutamia tiloja piispa Rothoviuksen päätöksellä 1630. Seurakunta yhdistettiin Uuteenkirkkoon kuninkaan käskykirjeellä 5.2.1808 ja erotettiin Uudestakirkosta jälleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 8.12.1866.


Muut nimet

Kalaisten kaupunki, Nystad, Vasaborg


Naapurikunnat

 

Papisto


Äänioikeudesta pappeinvaalissa keisarin käskykirjeissä 24.2.1830 ja 7.10.1854. Kirkkoherran äänioikeudesta kappalaisen vaalissa keisarin käskirjeet 8.4.1827 ja 5.5.1863. Papiston palkasta maaherran päätöksessä 2.10.1750 sekä keisarin käskykirjeet 27.5.1859, 9.10.1862, 8.12.1866 ja 24.10.1867.


Kirkkoherrat

1622–1640 Josephus Georgii Lepus Tammelensis

1721–1747 Salomon Tumulin

1748–1756 Johan Höckert

1757–1776 Samuel Mellenius

1777–1789 Efraim Höckert

1791–1807 Jakob Beckman

1808–1815 Johan Ström

1818–1829 Johan Aejmelæus

1856–1883 Vilhelm Heikel

1920–1923 Johannes Fr. Kangasvuo


Kappalaiset

1722–1731 Gabriel Salonius

1731–1748 Johan Höckert

1748–1757 Samuel Mellenius

1758–1777 Efraim Höckert

1778–1789 Jonatan Sundelin

1816–1824 Johan Palmroos

1907–1911 Fans Hjalmar Prins

1911–1919 Toivo E. Aaltio

1920–1923 Sulo Toivo Fagerholm

1924–1935 Kalle Väinö Peltonen


Ylimääräiset papit

1735– Mikael Lundelin, apulaispappi

1740– Henrik Ludén, kirkkoherran apulainen

1747–1748 Samuel Mellenius, kirkkoherran apulainen

1755–1758 Efraim Höckert, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1771– Sven Mellenius, kirkkoherran apulainen

1781–1787 Erik Nylund, kirkkoherran apulainen

1789– Sigfrid Alm, armovuodensaarnaaja

1789–1790 Jakob Beckman, vt. kirkkoherra

1806–1807 Gustaf Fredrik Fraser, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1807 Karl Gustaf Ahlstedt, välisaarnaaja

1808–1812 Jakob Johan Erling, kirkkoherran apulainen

1812–1813 Johan Elgfors, kirkkoherran apulainen

1813–1816 Anders Helenius, armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen

1813–1818 Karl Helenius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1824–1825 Karl Edvard Törnroth, armovuodensaarnaaja

1825–1826 Johan Kristian Lundbäck, vt. kappalainen

1826–1829 Josef Heldan, kirkkoherran apulainen

1830–1835 Benjamin Sulin, sijaiskirkkoherra

1832–1834 August Timoteus Sumelius, armovuodensaarnaaja

1834–1835 Karl Fabian Sahlberg, armovuodensaarnaaja

1835–1836 Johan Ambrosius Hedenberg, kirkkoherran apulainen

1836 Gustaf Molin, kirkkoherran apulainen

1837–1849 August Herman Sevón, kirkkoherran apulainen

1850–1855 Alfred Brynolf Roos, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1855–1856 Gustaf Vilhelm Bergroth, välisaarnaaja, koulunopettaja

1863–1864 Johan Anton Immanuel Forss, vt. kappalainen

1876–1886 Gustaf Emil Fager, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1896 Heikki Aappo Autero, välisaarnaaja, kirkkoherran virassa

1896–1898 Anton Anshelm Virtanen, välisaarnaaja kappalaisen virassa

1901 Juho Heikki Lindström, vt. kappalainen

1901 Gustaf Calixtus Karlsson, vt. kappalainen

1903 Karl Edvin Petterson, vt. kirkkoherra

1903 August Albinus Westerlund, vt. kirkkoherra

1904 Emil Frithiof Hippolytes Laurila, vt. kappalainen

1904–1905 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1906–1907 Kauko Veikko Tamminen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1907 Frans Hjalmar Prins, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Uudenkaupungin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1649 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1924.

Kansallisarkisto on digitoinut Uudenkaupungin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

45 katselukertaa

Hae

bottom of page